Euroopan Unionin valmistautuessa päättämään aikovatko he purkaa GMO-lainsäädäntöä ja miten, me tarkastelemme tässä bioteknoalan sekä siementeollisuuden kaikkein useimmin promoamia väitteitä uusista geenimanipuloiduista kasveista ja niiden sääntelystä.
Spoiler: väitteet johtavat harhaan, ja ovat jopa suoria valheita.
Myytti #1: Uusien GM-tekniikoiden (eli “genominmuokkauksen”) aikaansaamat muutokset kasveihin ovat samoja kuin mitä luonnossa ja perinteisen lisääntymisen keinoin tapahtuisi
Biotekniikkateollisuus ja etujärjestöt käyttävät uusista geneettisen muuntelun (GM) tekniikoista, joihin CRISPR/Cas kuuluu, usein nimityksiä ”jalostusinnovaatio”, ”tarkkuusjalostustekniikka” ja ”uusi jalostustekniikka”. Ne välttelevät huolellisesti sellaisten termien kuin ”geneettinen muuntaminen” ja ”geenitekniikka” käyttöä, koska ne yrittävät selvästi saada nämä tekniikat kuulostamaan luonnollisilta ja saada suuren yleisön hyväksymään uusia muuntogeenisiä organismeja sisältävät elintarvikkeet.
EU:n lainsäädännössä GMO [1] määritellään kuitenkin organismiksi, jonka ”geneettistä materiaalia on muutettu tavalla, joka ei tapahdu luonnollisesti pariutumisen ja/tai luonnollisen rekombinaation avulla”. Uudet muuntogeeniset tekniikat eivät ole jalostustekniikoita, koska niissä käytetään keinotekoisia tekniikoita, jotka edellyttävät ihmisen suoraa puuttumista perimään.
Ne ovat teknisesti ja oikeudellisesti muuntogeenisiä tekniikoita, tuottavat muuntogeenisiä organismeja (GMO) ja kuuluvat EU:n muuntogeenisiä organismeja koskevan lainsäädännön soveltamisalaan, kuten Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antamassa tuomiossa [2] vahvistetaan.
Vaikka muuntogeeniset tekniikat ja tavanomainen jalostus luovat molemmat uusia kasvilajikkeita, ne ovat erillisiä menetelmiä, eikä niitä pitäisi sekoittaa keskenään.
Mytti #2: Uudet geenimuunnellut organismit auttavat vähentämään kasvimyrkkyjen ja hyönteismyrkkyjen käyttöä
Uusien muuntogeenisten organismien puolestapuhujat väittävät, että uusien muuntogeenisten viljelykasvien avulla voidaan vähentää torjunta-aineiden käyttöä tekemällä kasveista myrkyllisiä tuholaisille. Ensimmäisen sukupolven muuntogeeniset organismit ovat kuitenkin vuosikymmenten kuluessa lisänneet torjunta-aineiden käyttöä [3]. Esimerkiksi Yhdysvalloissa soija-, maissi- ja puuvillalajikkeita on muunnettu niin, että ne sietävät rikkaruohomyrkkyjä (torjunta-aineita, jotka kohdistuvat erityisesti rikkaruohoihin ja muihin ei-toivottuihin kasveihin), minkä ansiosta maanviljelijät voivat vapaasti ruiskuttaa viljelykasveja rikkaruohojen torjunta-aineilla, mikä osaltaan johti glyfosaatin (Monsanto Roundupin vaikuttava aine) käytön 30-kertaistumiseen vuosien 1990 ja 2014 välillä [4]. GMO-siementen ja niihin liittyvien rikkakasvien torjunta-aineiden myynti on siis siemenyhtiöille erittäin kannattavaa liiketoimintaa, joka todennäköisesti jatkuu uusien GMO:iden myötä.
Lisäksi uudet muuntogeeniset organismit kokevat todennäköisesti saman kohtalon kuin vanhemmat muuntogeeniset viljelykasvit: tuholaiset ja rikkaruohot voivat nopeasti tulla vastustuskykyisiksi ruiskutetuille torjunta-aineille, sisäänrakennetuille torjunta-aineille, kuten Bt-myrkkyille, tai kasveille, jotka on geneettisesti suunniteltu torjumaan tuholaisia, jolloin muuntogeeninen organismi muuttuu käyttökelvottomaksi ja torjunta-aineiden käyttö lisääntyy jatkuvasti. ”Superrikkaruohot” — rikkaruohot, jotka ovat kehittyneet vastustuskykyisiksi rikkaruohomyrkkyjä vastaan — ovat yhä vaikeammin hallittavissa, ja ne vaativat jatkuvasti uusien rikkaruohomyrkkyjen kehittämistä. Toisena esimerkkinä on niin sanottu ”whiffy wheat”, joka on geneettisesti muunnettu vapauttamaan minttuöljyssä esiintyvää kemikaalia kirvojen (kasvien kimppuun hyökkäävä ötökkätyyppi) karkottamiseksi, mikä osoittautui epäonnistuneeksi, koska kirvat tottuivat nopeasti hajuun [5].
Euroopan komissio on myöntänyt [6], että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien uusien muuntogeenisten organismien ei katsottaisi edistävän kestävyyttä ja että ne olisivat vastoin EU:n tavoitetta vähentää torjunta-aineiden käyttö puoleen vuoteen 2030 mennessä. Tämä on pieni lohtu, sillä komissio valmistelee uusien geenimuunneltujen lajikkeiden sääntelyn purkamista.
Agrokemian alan yritysten edistämät uudet muuntogeeniset organismit eivät ole vastaus tehokkaaseen tuholaistorjuntaan, mutta todistetusti menestyksekkäät agroekologiset käytännöt (kuten viljelykierto) ovat, ja ne olisi annettava viljelijöiden käyttöön [7][8][9].
Myytti #3: Me tarvitsemme geenimuuntelua ruokkimaan aina vain suurempaa populaatiotamme
Nälkä johtuu köyhyydestä ja eriarvoisuudesta, ei niukkuudesta. Kahden viime vuosikymmenen aikana maailman elintarviketuotanto on kasvanut nopeammin kuin maailman väestönkasvu. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (2009a, 2009b) mukaan maailmassa tuotetaan yli 1 ½ kertaa niin paljon ruokaa, että se riittäisi ruokkimaan kaikki maapallon asukkaat. Se riittää jo nyt ruokkimaan 10 miljardia ihmistä, joka on maailman ennustettu väestöhuippu vuonna 2050. Mutta alle 2 dollaria päivässä ansaitsevilla ihmisillä — joista suurin osa on resurssiköyhiä maanviljelijöitä, jotka viljelevät elinkelvottoman pieniä maa-alueita — ei ole varaa ostaa tätä ruokaa.
Maailmassa tuotetaan jo nyt riittävästi ruokaa ruokkiakseen meidät kaikki, mutta YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön [10] mukaan vuonna 2021 nälästä kärsii kuitenkin 702-828 miljoonaa ihmistä. Nälänhätä johtuu kuitenkin köyhyydestä ja eriarvoisuudesta, ei ruokapulasta.
Köyhillä ja vähäosaisilla väestöryhmillä eri puolilla maailmaa ei ole yhä useammin varaa ostaa tätä ruokaa. ”Lähes joka kolmannella maailman ihmisellä (2,37 miljardia) ei ollut mahdollisuutta saada riittävästi ruokaa vuonna 2020 – se tarkoittaa lähes 320 miljoonan ihmisen lisäystä vain yhdessä vuodessa”, FAO toteaa [11].
Todellisuudessa suurin osa teollisesti tuotetuista viljelykasveista käytetään biopolttoaineisiin ja eläinten rehuksi. Kehotus lisätä maailmanlaajuista maataloustuotantoa on järkevä vain, jos asetamme edelleen kasvavan karja- ja autokannan etusijalle nälkäisten ihmisten sijaan.
Toinen syy, joka selittää kyvyttömyytemme ruokkia koko maailman väestöä, on ruokahävikki. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta menee vuosittain hukkaan [12].
Miten uudet muuntogeeniset organismit voisivat mahdollisesti auttaa ratkaisemaan nämä ongelmat? Spoileri: ne eivät voi, koska nälkäongelma ei johdu ruoantuotannosta. Uudet muuntogeeniset organismit ovat vain ”teknisiä korjauksia”, joita elintarviketeollisuus edistää pitääkseen liiketoimintansa kannattavana ja ylläpitääkseen teollista, saastuttavaa ja epäoikeudenmukaista elintarvikejärjestelmää.
Myytti #4: Uudet GM-tekniikat tekevät tarkkoja ja kontrolloituja muutoksia DNA:han, ja niiden tulokset ovat ennustettavissa
Maatalouden biotekniikkateollisuus väittää, että uudet muuntogeeniset organismit, kuten CRISPR/ Cas, aiheuttavat muutoksia perimässä tarkasti ja hallitusti. Se väittää, että uusia GMO:ita olisi siksi säänneltävä eri tavalla kuin vanhoja GMO:ita, joissa (useimmissa tapauksissa) DNA:ta tuodaan toisesta lajista johonkin genomin osaan.
Kuitenkin suuri ja jatkuvasti kasvava määrä tieteellisiä tutkimuksia [13][14] ihmis-, eläin- ja kasvisoluilla osoittaa, että uudet GMO:t ovat paljon epätarkempia kuin väitetään ja aiheuttavat lukuisia geneettisiä virheitä [15][16][17][18][19], ja tutkijat korostavat tarvetta testata näitä tahattomia mutaatioita [20] (DNA-vaurioita). Lisäksi kun uusia muuntogeenisiä organismeja on päästetty pelloille ja siten luontoon, on mahdotonta estää läheisten viljelykasvien saastumista ja niiden leviämistä.
Myytti #5: Uudet geenimuunnellut organismit ovat elintärkeitä, jotta maanviljely voitaisiin sopeuttaa ilmastonmuutokseen
Teollisuuden edunvalvojat [21][22] väittävät, että uusien muuntogeenisten organismien käyttö on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen, kuten peltomaan ja veden, niukkuuden torjumiseksi. Heidän mukaansa on tarpeen kehittää viljelykasveja, jotka ovat vastustuskykyisiä tuholaisia ja tauteja vastaan ja jotka pystyvät sopeutumaan vaikeisiin ilmasto-olosuhteisiin, kuten kuivuuteen, kuumuuteen ja suolapitoisuuteen.
Totuus on kuitenkin se, että uusia muuntogeenisiä organismeja edistävät maatalouden biotekniikkayhtiöt (esimerkiksi Corteva, Bayer, Syngenta ja BASF) ovat myös maatalouskemikaaliyrityksiä, ja niiden liiketoimintamalli perustuu siementen myyntiin paketissa torjunta-aineiden ja muiden kemiallisten tuotantopanosten kanssa.
Kemikaalipohjaisen maatalouden tehostaminen ja lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön lisääminen on todellinen uhka biologiselle monimuotoisuudelle, olipa kyse sitten muuntogeenisestä tai muusta maataloudesta. Perinteinen (ei-muuntogeeninen) jalostus on onnistunut erinomaisesti tuottamaan viljelykasveja, joilla on toivottuja ominaisuuksia, esimerkiksi kuivuutta sietäviä siemeniä.
Emme tarvitse lisää muuntogeenisiä, muka ”ilmastokelpoisia viljelykasveja”, vaan ilmastokelpoisia agroekologisia järjestelmiä, jotka perustuvat hyväksi todettuihin menetelmiin, jotka takaavat myös viljelijöiden itsemääräämisoikeuden ilman patentteja. Tämä edellyttää, että valitaan oikeat viljelykasvit oikeaan paikkaan ja oikeisiin olosuhteisiin, istutetaan erilaisia viljelykasveja ja rakennetaan terve maaperä, joka säilyttää kosteuden kuivissa olosuhteissa ja estää tulvimisen kosteissa olosuhteissa.
————————-
Lähdeviitteet
[1] Directive 2001/18/EC of the European Parliament and of the Council of 12 March 2001 on the deliberate release into the environment of genetically modified organisms and repealing Council Directive 90/220/EEC – Commission Declaration
[2] Court of Justice of the European Union PRESS RELEASE No 111/18 Luxembourg, 25 July 2018
[3] Russell K, Hakim D, Broken Promises of Genetically Modified Crops, The New York Times, October 29, 2016
[4] H. Claire Brown, How Superweeds like Palmer Amaranth are Changing Agriculture, The New York Times, August 18, 2021
[5] Cookson C., GM “whiffy wheat” fails to deter pests, £2.6m UK study finds, Financial Times, June 25, 2015.
[6] Online event “Gene-editing revamp: the solution to climate change and food security?”, presented by Bayer & organized by Politico, June 27, 2022
[7] Steven R. Belmain, Yolice Tembo, Angela G. Mkindi, Sarah E. J. Arnold, Philip C. Stevenson; Elements of agroecological pest and disease management. Elementa: Science of the Anthropocene 4 January 2022; 10 (1): 00099. doi: https://doi.org/10.1525/elementa.2021.00099
[8] Lechenet et al. (2017), Reducing pesticide use while preserving crop productivity and profitability on arable farms, Nature plants: https://www.inrae.fr/en/news/reducing-pesticide-use-agriculture-without-lowering-productivity
[9] van der Ploeg et al. (2019) The economic potential of agroecology: Empirical evidence from Europe. Journal of Rural Studies: https://hal.archivesouvertes.fr/hal-02625121/
[10] FAO, IFAD, UNICEF, WFP and WHO. 2022. The State of Food Security and Nutrition in the World 2022.
Repurposing food and agricultural policies to make healthy diets more affordable. Rome, FAO.
https://doi.org/10.4060/cc0639en
[11] idem
[12] European Commission, Food Waste webpage
[13] Heidi Ledford, “CRISPR gene editing in human embryos wreaks chromosomal mayhem”, Nature 583, 17-18 (2020) doi: https://doi.org/10.1038/d41586-020-01906-4
[14] Jonathan Latham, PhD, “Gene-Editing Unintentionally Adds Bovine DNA, Goat DNA, and Bacterial DNA, Mouse Researchers Find”, Independent Science news for Food and Agriculture, September 23, 2019
[15] Tuladhar R, Yeu Y, Piazza JT, et al. CRISPR-Cas9-based mutagenesis frequently provokes on-target mRNA misregulation. Nat Commun. 2019;10(1):1-10. doi:10.1038/s41467-019-12028-5
[16] Mou H, Smith JL, Peng L, et al. CRISPR/Cas9-mediated genome editing induces exon skipping by alternative splicing or exon deletion. Genome Biology. 2017;18:108. doi:10.1186/ s13059-017-1237-8
[17] Smits AH, Ziebell F, Joberty G, et al. Biological plasticity rescues target activity in CRISPR knock outs. Nat Methods. 2019;16(11):1087-1093. doi:10.1038/s41592-019-0614-5
[18] Gene-Editing Unintentionally Adds Bovine DNA, Goat DNA, and Bacterial DNA, Mouse Researchers Find, Jonathan Latham, PhD; Independent Science News, September 23, 2019
[19] Heidi Ledford, CRISPR gene editing in human embryos wreaks chromosomal mayhem, Nature 583, 17-18 (2020) doi: https://www.nature.com/articles/d41586-020-01906-4
[20] “Researchers call for greater awareness of unintended consequences of CRISPR gene editing”, The Francis Crick Institute, April 9, 2021
[21] https://www.corteva.com/our-impact/innovation/crispr.html
[22] https://www.politico.eu/sponsored-content/smart-and-sustainable-food-systems/
Lähde:
https://www.slowfood.com/busting-the-myths-on-new-gmos/