Ainoa ratkaisu Jemenin ja Punaisen meren tilanteeseen on Gazan tulitauko

Yhdysvaltain iskut Jemeniin uhkaavat laajempaa alueellista sotaa. Diplomatia, ei pommit, on keino välttää vaarallinen eskaloituminen.

Samalla kun Washington jatkaa Israelin hallituksen aseistamista ja rahoittamista kansanmurhaa aiheuttavassa hyökkäyksessä Gazaan, Valkoisen talon retoriikassa on yhä enemmän keskitytty estämään sodan leviäminen koko alueelle. Bidenin hallinnon toimilla Jemenissä ja Punaisella merellä on kuitenkin juuri päinvastainen vaikutus.

Palestiinalaismieliset aktivistit ja kannattajat heiluttavat lippuja kansallisen Palestiinan marssin aikana Lontoon keskustassa 13. tammikuuta 2024. (Kuva: HENRY NICHOLLS/AFP/Getty Images).
Palestiinalaismieliset aktivistit ja kannattajat heiluttavat lippuja kansallisen Palestiinan marssin aikana Lontoon keskustassa 13. tammikuuta 2024. (Kuva: HENRY NICHOLLS/AFP/Getty Images).

Pian sen jälkeen, kun Israelin hyökkäys Gazaan oli alkanut lokakuun alussa, jemeniläiset huthitaistelijat tekivät useita hyökkäyksiä rahtialuksia vastaan Punaisenmeren laivaväylillä ja sen ympäristössä, joista osa liittyi Israelin talouteen. Taistelijat ilmoittivat, että heidän hyökkäyksensä tehtiin Gazan kansan tukemiseksi ja että ne jatkuisivat, kunnes tulitauko saataisiin aikaan. Vaikka vahinkoja aiheutui suhteellisen vähän, uhka otettiin hyvin vakavasti, ja laivayhtiöt ja vakuutusyhtiöt alkoivat ohjata suuria konttialuksia pois Punaiselta mereltä pidemmälle reitille Afrikan ympäri, mikä lisäsi merkittävästi aikaa ja kustannuksia maailmanlaajuiselle merenkululle. Tämä uudelleenreititys voi aiheuttaa vakavia ongelmia eri puolilla maailmaa sijaitsevissa maissa, jotka ovat riippuvaisia maailmanlaajuisista laivaväylistä kaikenlaisessa viennissä ja tuonnissa raakaöljystä lasten leluihin.

Päivä sen jälkeen, kun Hamas oli hyökännyt Israeliin 7. lokakuuta, Yhdysvallat lähetti alueelle kokonaisen lentotukialusryhmän, johon pian liittyi kaksi muuta hävittäjää ja 10 maan sotalaivojen armada. Joulukuun 31. päivänä Yhdysvallat upotti helikopteritykistön avulla Houthin hyökkäysveneitä Punaisella merellä ja tappoi 10 huthitaistelijaa. Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin, 12. tammikuuta, Yhdysvallat hyökkäsi Britannian tukemana 28 kohteeseen Jemenin sisällä, tappoi ainakin viisi huthitaistelijaa ja haavoitti kuutta — iskussa käytettiin Tomahawk-risteilyohjuksia, jotka ammuttiin ballististen ohjusten sukellusveneestä. Ja varhain 16. tammikuuta Washington käynnisti toisen risteilyohjusiskun Jemenin sisällä, jonka väitetään kohdistuneen huthien ohjuksiin, jotka oli ammuttu laivoja kohti. Kaiken kaikkiaan väkivaltaisuudet lisääntyvät nopeasti jo ennestään jännittyneellä ja erittäin militarisoidulla alueella.

Mutta ajatus siitä, että ongelmaan olisi olemassa tehokas sotilaallinen ratkaisu, on kuvitelmaa. Tarvitaan vakavasti otettavaa diplomatiaa, joka alkaa siitä, että tunnustetaan, että sekä Israelin sota Gazaa vastaan että Yhdysvaltojen tuki tälle sodalle herättävät raivoa kaikkialla Lähi-idässä — ja osa tästä raivosta on muuttumassa kostoväkivallaksi Jemenissä ja Punaisenmeren rannikolla sekä Irakissa ja Syyriassa, jonne on edelleen sijoitettu Yhdysvaltojen joukkoja. Diplomatia on aloitettava vaatimalla välitöntä tulitaukoa Gazan teurastuksen lopettamiseksi.

Huthit, jotka tunnetaan virallisesti nimellä Ansar Allah (Jumalan kannattajat), ovat jemeniläinen shiiajärjestö, joka on taistellut vallasta Jemenissä vuosikymmeniä. Iran on vuosien mittaan antanut poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea hutheille, mutta he ovat edelleen itsenäinen jemeniläinen voima.

Iranin hallitus on tehnyt selväksi, ettei se ole kiinnostunut suorasta sodasta Yhdysvaltojen tai Israelin kanssa, eivätkä sen Jemenissä ja muualla tukemat arabimaailman joukot toimi Teheranin käskystä. Vuonna 2014 huthit valtasivat Iranin neuvojen vastaisesti maan pääkaupungin Sanaan ja syrjäyttivät kansainvälisesti tunnustetun ja ennen kaikkea Saudi-Arabian tukeman hallituksen. Vuoteen 2015 mennessä sisällissota kärjistyi, kun saudit aloittivat Yhdysvaltojen aseisiin ja sotilaalliseen tukeen nojaten julman ilmasodan Jemeniä vastaan ja tuhosivat köyhtynyttä maata, jota YK on kutsunut (Israelin Gazaan kohdistuneeseen hyökkäykseen asti) maailman pahimmaksi humanitaariseksi kriisiksi. Tällä hetkellä on voimassa hauras tulitauko, mutta huthit hallitsevat edelleen merkittäviä osia maasta, myös pääkaupunkia, ja ovat säilyttäneet sotilaallisen kapasiteettinsa.

Lentotukialusten sijoittamisen lisäksi Yhdysvallat sanoo ”Iranin pelottelemiseksi” käynnistävänsä hyökkäyksiä Jemenin sisäisiä kohteita vastaan ”heikentääkseen huthikapinallisten toimintakykyä”. Vuosikausia jatkuneet paljon intensiivisemmät Yhdysvaltain tukemat saudien pommitukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet tuhoamaan huthien sotilaallista kapasiteettia, ja tällä kampanjalla ei myöskään saavuteta ilmoitettuja tavoitteita.

Ei ole yllättävää, että mikään Washingtonin nykyisistä sotilaallisista toimista ei auta hillitsemään hyökkäyksiä Punaisella merellä. Pikemminkin ne pahentavat vaarallisesti jo ennestään kireää tilannetta.

Tarvitaan kiireellistä diplomatiaa. Israelin Gazaan kohdistaman hyökkäyksen lopettaminen on edelleen keskeinen tekijä kaikissa pyrkimyksissä rauhoittaa leviävää alueellista väkivaltaa. Lähi-idän sotilaalliseen eskaloitumiseen ei ole sotilaallista ratkaisua: tarvitaan diplomatiaa. Se on aloitettava Gazan tulitauolla nyt.

 

Lähde: https://inthesetimes.com/article/yemen-red-sea-houthis-gaza-palestine-israel

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *