Tämä artikkeli on julkaistu 325:n PDF:ssä #12
Ensimmäisen teollisen vallankumouksen alkamisen jälkeen 1700-luvulta lähtien toistuvat teolliset vallankumoukset ovat syvästi vaikuttaneet työvoimaan, työntekijöihin itseensä, ja luoneet jopa ’työväenluokan’ käsitteen, sen miten he elivät, heidän integraationsa eteenpäin kiitäviin urbaaneihin helvetinloukkoihin, tehtaisiin, konepajoihin ja kaivoksiin, eikä edes heidän lapsensa säästyneet kunniattomuudelta tai kuolemalta tuon ajan modernissa orjuudessa. Teollistuminen, teollisuuden mekanisaation tulos, ruokkii modernia orjuutta ja ihmisolentojen kesyttämistä laajentuvien imperiumien ja siirtokuntien joka kolkassa joka puolella elävää planeettaa.
Me olemme nyt neljännen teollisen vallankumouksen (4IR), jopa viidennen sellaisen (5IR), kynnyksellä, mikä tulee vaikuttamaan yhtä radikaalisti siihen, että joudumme teknologisen yhteiskunnan vangeiksi, kuten kävi aiempienkin vallankumousten kanssa. Koko työvoiman käsite, jopa itse työn käsite, tulee muuttumaan täysin tunnistamattomaksi jälleen kerran. Jo nyt ’koronaviruspandemiassa’ ja karanteenimääräyksissä, joita miljardien niskoille on pakotettu ympäri maailman, näkyy signaaleja tulevasta teollisesta vallankumouksesta, kun miljoonat ihmiset ilmoittavat työpaikkansa menettämisestä monissa maissa. Esimerkiksi, viidennes kaikista työntekijöistä, yli 7 miljoonan ihmisen odotetaan joutuvan työttömäksi Britanniassa, kun ’karanteeni’ jatkaa alas ajettuun talouteen vaikuttamista.
Meidän aloitettua analyysin tämän kirjoittaminen, sinä aikana on ollut vaikeaa löytää mistään konkreettisia lukuja työttömyydestä, sillä jopa 70% yrityksistä on laittanut heidän palkkaorjansa ’tauolle’, jolloin he saavat palkkaa mutta pysyvät pois töistä. Sillä aikaa monet näistä kapitalisteista väittävät eskaloituvan rahoituskriisin keskellä, että 59%:lla heistä on raporttien mukaan enintään kolmeksi kuukaudeksi varoja kassassa. Arviolta 140 000 yritystä on hakenut tukea koronaviruslomautuskassasta, joka maksaa 80% työntekijän palkasta aina £2500 asti, jotta he pysyisivät kotona. Kuka tietää miten pitkään tämä jatkuu, kun lomautukset siirtävät tulevaisuuteen sitä mikä väistämättä on jo tapahtumassa toisella puolella Atlanttia. USA:ssa 4.4 miljoonaa ihmistä on hakenut työttömyystukea yhden viikon aikana, lukema on yhteensä 30 miljoonaa koronaviruspandemian alkamisesta lähtien. Niinkutsutut talousasiantuntijat ennustavat vuoden 1929 Wall Streetin romahdukseen verrattavaa ’talouskriisiä’. [1]
Jopa Kiinassa, joka on keplotellut viime taantuman pahimmista vaikutuksista, viralliset työttömyysluvut nousivat 5.9 prosenttiin, eli 26 miljoonaan ihmiseen, maaliskuussa joulukuun 5.2 prosentista eli 23 miljoonasta ihmisestä, jolloin pandemia oletetusti sai alkunsa. Oikeasti tämä kaikki on alkanut jo ennen COVIDin esiintuloa, kun kapitalistiherrat kamppailivat viime ’finanssikriisin’ jälkimainingeissa. Tämä on suurelta osin kolmannen teollisen vallankumouksen yhden aspektin, internetin, ansiota, joka on korvannut fyysiset kaupat verkkotoimituksilla. Tästä alkaa meidän nykypäivän relaatiomme työvoimaan, automaatioon ja robotiikkaan.
Ihmistyöntekijöiden korvaaminen roboteilla tai automatisoiduilla prosesseilla on päässyt niin hurjaan vauhtiin, että nyt 50% pomoista 45 maassa ympäri maailman ovat kiihdyttämässä automaation käyttöönottoa firmoissaan työntekijöiden joutuessa pakolla pysymään kotona koronavirusepidemian takia. Kapitalismi valmistelee itseään kriisinjälkeiseen maailmaan. Lyhyellä aikavälillä arviolta 1.5 miljoonaa työntekijää Britanniassa ovat vaarassa menettää työpaikkansa automaatiolle, käy ilmi valtion estimaateista. Ajatellaan, että vuoteen 2035 mennessä olisi mahdollista automatisoida 86% ravintolatyöpaikoista, kolme neljännestä kaupan alan työpaikoista ja 59% vapaa-ajan työpaikoista. Kuinka sattuikaan, että nämä alat ovat niitä joihin ’epidemia’ on vaikuttanut eniten, ja nyt niiltä vaaditaan tuottavuuden kasvua hurjina hyppyinä jos firmat näillä aloilla aikovat säästyä konkalta. ’Supermarkettien kassat ovat jo kärsineet pahasti teknologiailmiöstä’, Britannian tilastokeskus sanoi vuonna 2019, ’kun 25.3% työpaikoista on kadonnut vuosien 2011-2017 aikana’. Yksi dramaattisesti automatisoiduista aloista viime vuosina on ollut koko logistiikan ja jakelun imperiumi supermarketteineen. Tämä ei ole yllättävää kun katselee nopeaa itsepalvelukassojen yleistymistä supermarketteihin, joissa CCTV-turvakamera kuvaa naamaasi etteivät ’perustarvikkeet’ lähde juosten matkaan. McDonaldsilla on jo digitaalinen tilauskioski, jottei tarvitsisi puhua kenellekään masentuneelle työntekijälle tiskin takana. Useimmat tietävät Amazonin, joka on laajentanut päivittäistavarakauppaan, sillä on supermarketti Seattlessa jossa ei ole kassamyyjiä ollenkaan, ainoastaan sensorit jotka seuraavat mitä shoppaajat hyllyistä ottavat (ne nopa estävät juoksukaljat). Amazonin kaupassa on käytössä ”walk-out”-teknologia, joka laskuttaa asiakkaita heidän kävellessään ulos kaupasta. [2]
Lisää tähän soppaan tuoreet todisteet siitä, että monet kauppiaat, jotka ovat pitäneet kauppansa auki COVID-19 pandemian aikaan, ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan fyysistä käteistä johtuen pelosta, että kolikot ja setelit olisivat saastuneita. ’Cashless Society’ saa tukevan avustuksen, kun etämaksulaitteita otetaan lisää käyttöön ja pelkäävät kansalaiset siirtävät addiktiiviset käytöstapansa verkkomyynteihin, mikä pahentaa edelleen työttömyyslukemia. Amazonin ja muiden verkkokauppojen kaltaiset ovat ainoita kapitalistitahoja, jotka oikeasti hyötyvät tästä, poislukien supermarkettien imperiumit kuten Lidl, Tesco ja Walmart tai lääkkeillä eläinkokeita tekevät murhaajat kuten GlaxoSmithKline ja AstraZeneca tai bioteknojättiläiset kuten Gilead Science ja Moderna. Niinkutsutut kapitalistianalyytikot ovat laskeneet, että Amazonin liikevoitto on kasvanut lukemaan $10,000 per sekunti, jokaikinen yö ja päivä. Se ei ole yllättävää, kun Amazonin imperiumi on levinnyt jo ennen karanteeneja, ostanut pois kilpailua ja ruokatavaraketjuja, ja se on jo nyt yksi pahimmista kuviteltavissa olevista palkkaorjuuttajista. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, jotka ovat kuluttajayhteiskunnassa erittäin näkyvästi pinnalla.
Pinnan alla koko logistiikkajärjestelmä on dramaattisesti muuttumassa, kun kokonaisia varastoja annetaan robottien ja automaation haltuun. Ocado, verkon jättiläisruokakauppa, otti käyttöön täysin robotisoidun jakelukeskuksen Britannian Andoverissa ennen kuin se paloi teknisen vian aiheuttamana. Robotiikkaa, tekoälyä ja 4G-verkkoa yhdistellyt varasto täyttää monet neljännen vallankumouksen merkit, ja väittää poimivansa hyllystä ruokatarvikkeita nopeammin kuin kukaan ihminen kykenee paljon halvemmalla. [3] Amazonin imperiumi on jo ollut mukana korkean teknologian logistiikkapelissä paljon aiemmin kuin kukaan muu, ja sen yhä vain kasvavassa jakeluverkostossa käytetään Kiva-robotteja kantamaan kokonaisia tuotehyllyjä ihmistyöntekijöille, jotka sitten poimivat tavarat hyllystä lähetettäväksi, ja robottikädet ja liukuhihnat liikuttelevat tuotteita. [4] Jopa toisilla yrityksillä kuten Alibaba, Amazonin jättiläisversio Kiinassa, on oma versionsa tästä nimeltään Quicktron. Asian pahentamiseksi monet yritkset ovat jo tutkimassa täysin automatisoitujen trukkien käyttöä, ja Toyota on kehittänyt jo [5] sellaisen, Autopilot AGV5, joka poistaa viimeisenkin tarpeen ihmiselle raskaiden tavaroiden siirtelyssä ympäri varastoa. Se ei edes tarvitse ihmistä vaihtamaan akkua.
Entäpä tuotteiden lähettäminen? Juuri ennen COVIDia Milton Keynesissa, joka on ’uudenlaisen kaupungin’ malliesimerkki, Skypen yhden perustajan perustama Starship Technologies on alkanut käyttää autonomisia robotteja välittämään ruokaa urbaanien alueiden keskustoissa ensimmäistä kertaa Britanniassa Amerikan valloittamisensa jälkeen. [6] Starshipin robotit ovat välittäneet tavaraa eri puolilla Milton Keynesia huhtikuusta 2018 lähtien, mutta toiminta on laajentunut keskustaan vasta nyt. Älypuhelimen käyttäjät voivat tilata lähetyksensä Starshipin applikaatiolla ruoan ja juoman liikkeiltä. Heidän propagandansa puhuu ’viherkapitalismin’ hyödyistä, joilla vähennetään automääriä kaupunkien keskustoissa, moraalisesti tietoisia kuluttajia houkutellakseen. Se kykenee nauhoittamaan kaiken ja soittamaan myös poliisit jos sen päälle hyökätään, ja se jopa lähettää sinulle viestin jos tilauksen aikana niin käy. Ympäri maailmaa me kuulemme myös dronejen legitimisoinnista COVIDilla, vaikka samassa yhteydessä jätetäänkin mainitsematta että niillä pommitetaan kapitalismin vihollisia aavikoilla. Dronet tekevät nyt lääketoimituksia kaukaisille alueille ja eristetyille, haavoittuvaisille ihmisille, koska heillä ei ole mitään parempaakaan tekemistä kuin käyttää kaikkein heikoimpia omassa propagandassaan. Yritykset kokeilevat tuotteiden lähettämistä valtavirran tietoisuudessa jo tunnettujen dronejen ja robottien lisäksi myös täysin automatisoiduilla autoilla. [7] Robotit voivat kantaa mukanaan vain tietyn määrän, mutta nyt he kokeilevat raskaiden lähetysten välittämistä autoilla, jotka kykenevät samaan mitä uusimmat automatisoidut autot. Esimerkkeihin kuuluu Volvo Vera, täysin automatisoitu rekka, joka ei edes tarvitse varakuskia, ja Domino on mennyt kimppaan robottiyhtiö Nuron kanssa välittääkseen pizzoja itseajavalla R2:lla. Tai mitä jos vaikka koko ruokakauppaa pyöritettäisiin autonomisesti? Robomart tähtää pienten muutaman ostetun supermarkettitavaran markkinoille. Yritys yhdistää verkkokauppaa, itseajavia autoja ja jopa kortitonta maksamista, ja se tekee saman mitä maitomies teki ennen. Hyvästi kassahenkilökunta, hyllyttäjät, pakettikuskit ja koko kivijalkakaupan itsensä konsepti. [8] Kiinnostavaa on, että COVID-pandemian aikaan nämä samat työntekijät saavat ylistystä siitä, että he ovat ’olennaisia’ tai ’tarpeellisia’ työntekijöitä, vaikka ovatkin juuri niitä jotka ovat suurimman työpaikan menettämisen uhan alla.
Se määrä työntekijöitä, jotka potkitaan kilometritehtaalle näiden teknologisten korvaajien tieltä on täysin käsittämätön, logistiikka-ala on vain yksi monista siinä miten teollisuuteen voidaan vaikuttaa. Arvioidaan, että pelkästään USA:ssa 47% työpaikoista tullaan menettämään automaatiolle, kun taas EU:ssa 54% menettää työpaikkansa. [9] ’Luddiittien virhepäätelmä’ ja ’teknologinen työttömyys’ [10] eivät ole enää salaliittoteorioita, kun sekä tuotanto- että jakelualat ovat automaation uhkaamia, mutta myös palveluala kuten terveydenhuolto on jo saanut oman osansa, ja tämä on vain kiihtynyt ’pandemian’ aikana Kiinan ollessa etunenässä, jossa robotit välittävät lääkitystä ja skannaavat ihmisiä virusten varalta. [11] Jopa 3D-tulostus, eräs tekijä neljännessä teollisessa vallankumouksessa, on hypännyt eteenpäin ja jopa ihmissydän voidaan nyt tulostaa. [12] Ghost in the Shell alkaa kuulostaa olevan askeleen lähempänä todellisuutta, mutta sillä on vaikutuksia myös työvoimaan itseensä. Valtavirran media on viime aikoina ollut täynnä tarinoita yrityksistä ja henkilöistä, jotka ovat printanneet 3D-tulostimilla kärvisteleville terveysalan yrityksille kaikkea, jotka kärsivät valtion budjettileikkauksista. Tämä tarkoittaa isoja muutoksia 3D-tulostuksen laajamittaiselle käyttöönotolle ja oikeuttamiselle. Se ei tarkoita ainoastaan että joitain tuotteita, jopa monimutkaisia, voisi tulostaa kuka tahansa ympäri maailman jolla on rahaa sen verran että saa tulostimen kiinni, mutta se tarkoittaa myös tuotteiden tuottamisen koko luonteen vapautumista kaikille. Tuotteet eivät ole enää sidottu paikkaan, pian niitä tulostetaan eikä niinkään tuoteta, ja työntekijällä tulee olemaan vähemmän tarvetta olla tuotantoprosessissa mukana, kun tuote voidaan tulostaa kotona. Lisäksi se avaa mahdollisuuksia teknologian yhdistelemiselle muihin, kuten tehtiin tuoreessa MX3D:n kokeessa jossa 3D-tulostettiin jalankulkusilta, millä on vaikutuksia rakennusteollisuuteen. [14] Spekulatiivisemmat nanoteknologian muodot, kuten molekyylien kasaajat eli nanotehtaat (joita ei vielä ole olemassa), tuovat esiin mahdollisuuden tulevaisuuden laitteille, jotka voivat automaattisesti rakentaa minkä tahansa tavaran, kun sille annetaan oikeat ohjeet ja tarvittavat raaka-aineet ja energia. Tulevaisuus tulee näkemään siirtymän fyysisistä tehtaista ja niiden fyysisistä tuotantoprosesseista siihen miten me ohjelmoimme automaatioprosesseja, yksinkertaisesti ohjelmoimalla tietokoneella, tuottaaksemme jotain erilaista samalla laitteella. Jopa kykymme tuottaa uusia koneita on jo täällä 3D-tulostimien alkaessa tulla yleisempään käyttöön dronejen itsensä tuotannossa.
On varsin selvää, että robotiikka, tekoäly ja 3D-tulostus tulevat lisäämään työttömyyttä muiden neljännen teollisen vallankumouksen aspektien kanssa, kuten nanoteknologia, kvanttilaskenta, bioteknologia, esineiden internet, teollinen esineiden internet (IIoT), hajautettu konsensus ja viidennen sukupolven langattomat teknologiat. Panoksena on myös se miten valtio ja kapitalismi reagoi tulevaan, tai kuten ’koronaviruspandemia’ meille näyttää, jo esiintyvään ’teknologiseen työttömyyteen’. Jo nyt on ollut paljon teoretisointia valtioiden ja heidän neoliberaalien kapitalistiasiantuntijoidensa taholta siitä miten hoitaa tästä seuraava massatyöttömyys, joka voi olla seurauksena kun uudet teknologiat edistyvät lakkaamatta. Yksi lääke on, että viranomaiset turvautuisivat ’perustuloon’, joka vaatisi kaikkien mukanaoloa systeemin rahoittamisessa omilla verovaroillaan, aivan kuten työttömyysuki, mutta sen sijaan että pelkästään työttömille maksetaan, kaikille maksetaan perustukea huolimatta heidän työttömyysstatuksestaan. Jotkut sanovat, että vastikkeetonta rahaa saavilta ihmisiltä tulisi edellyttää pakollista vapaaehtoistyötä, jotta he antaisivat oman panoksensa takaisin yhteiskunnalle, samalla tavalla kuin Britannian työttömien odotetaan tekevän ’palkatonta työtä’. [15] Tämä loisi ilmeisen holistisen ’me olemme kaikki samassa veneessä’-kulttuurin, mutta missä olemmekaan kuulleet tämän aiemmin? Koko systeemin uudistaminen erottelisi tulojen idean työnteosta, mikä saisi aikaan ’utopistisen yhteiskunnan’ jossa kaikki ovat vapaita tavoittelemaan onneaan. Tämä tunnetaan myös ’niukkuuden jälkeisenä’ (Post-Scarcity) taloutena, joka perustuu hyödykkeiden tuottamiseen yltäkylläisesti minimaalisella määrällä ihmistyövoimaa. Sen sijaan että valtio sanelisi työlainsäädäntöä, valtio saneleekin kaikilla tasoilla miten käyttää vapaa-aikansa. Sen sijaan, että saisi oikeaa eläkettä, saakin subventoitua vapaa-aikaa. Sinun ei tarvitse olla kenenkään lähellä, ’turvavälit’ ovat olleet käytössä jo pitkän aikaa, alienaatio on fakta ja aina vain hehkuvat älypuhelinten ruudut ja etuoikeutetut työntekijät istuvat yksin kotonaan. Urbaani suunnittelu ja koulutus, terveyspalvelut ja kunnalliset palvelut, kaikki se tullaan mylläämään uusiksi, koko ’merkityksellisen elämän’ idea tullaan haastamaan, tai todennäköisemmin sellainen tullaan sanelemaan meille. Jo nyt luontoa, luonnon maailmaa johdetaan, seuraava teollinen vallankumous lupaa vieläkin vihreämmän, ekotietoisen ja puhtaamman maailman, niinkutsutun ’viherkapitalismin’ siintäessä horisontissa. Jotkut meistä Britannian ’vankilasaarella’ ja toverimme muissa maissa ovat jo näkemässä näiden muutosten alkuvaiheita, joissa paikoista koitetaan tehdä ’älykaupunkeja’, sitä miten koneet kommunikoivat keskenään eikä ole tarvetta fyysisille palvelutyöntekijöille, kun voi vain kysyä tekoälyalgoritmilta. [16]
Tuoko siis viides teollinen vallankumous mukanaan eettisemmän tietoisuuden paljastuksen teknologiasta? Enemmänkin siirtää ongelmaa syrjään, kaikki on mahdollista muuttaa vihreäksi, jopa fasismi, mutta Maapallon tuho jatkuu. Mutta kuka tästä kaikesta hyötyy? Jos teolliset vallankumoukset ja teknologian kehitys kertovat yhtään mitään, ne kertovat että useimmat tullaan ’syrjäyttämään’ niiden tuomista oletetuista hyödyistä.
Vaikuttaa, että nämä H.G. Wellsin tuotantoa muistuttavat utopistiset unet eivät hyödytä ketään, koska me anarkisteina ymmärrämme, että auktoriteetti ei koskaan voi päästää vallastaan irti, erityisesti omistettaessa etuoikeutettua tietoa uusista teknologioista. Alfredo Bonnano analyysissaan ’From Riot to Insurrection’ ennusti jo vuonna 1988, että me olemme uuden vankilapainajaisen kynnyksellä, joka tullaan luomaan teollisuuden jälkeisessä yhteiskunnassa. Hän selittää työntekijän poistamisen perinteisestä roolistaan, sen miten paljon tuotantoa tullaan korvaamaan roboteilla ja myös hajauttamaan tuottaville ’saarille’, joissa onnellisuus vallitsee, jota ympäröi vartioitavat fyysiset rajat. Nämä ’etuoikeuden saaret’ ovat jo olemassa, joista Britannia käy esimerkkinä. Bonnanon konsepteja ’mukanaolijoista’ ja ’syrjäytetyistä’ ollaan luomassa pikkutarkasti tekstin mukaan, ja jo nyt on muodostumassa juopa niiden välille jotka tietävät miten manipuloida koneita tai jotka ovat asiantuntijoita teknologian kielessä. ’Syrjäytetyt’, ne jotka eivät saa tätä etuoikeutta, hätistellään pois jo heti alusta pitäen, heidät suodatetaan pois, ne jotka ovat siitä kieltäytyneet tai jotka eivät sovi tähän utopistiseen kuvaan. ’Syrjäytetyt’ olivat elokuussa 2011 kaduilla erittäin tietoisia siitä, että heiltä on evätty se mitä tuleman pitää, jotkut jopa siitä kieltäytyneet, ja heidän riveihinsä liittyy nyt mukaan ne joiden mitta on tullut täyteen kaikista ikuisen työllisyyden valheista, kaikki he jotka eivät ole tyytyväisiä siitä että heidät on sysätty ’syrjäytettyjen’ uusghettoihin. Miten monella meistä on varaa, puhumattakaan tietoa kielestä jolla käyttää 3D-tulostinta? Kuka sanoi, että nykypäivän työpaikat tullaan korvaamaan tulevaisuudessa ja monet eivät kykene sopeutumaan kieleen, jota he nyt jo pitävät vaikeana ymmärtää, haluavatko he edes sitä? Ovatko he epäiltyjä jos he eivät sopeudu? Esimerkki siitä miten tekoäly on jo tekemässä massiivista juopaa niiden, jotka jatkavat ihmisten osaamista vaativissa uusissa digitaalisen työn palveluammateissa, joilta vaaditaan sellaisten työsuoritteiden tekemistä, joihin algoritmit eivät kykene, tai käyttämään algoritmeja tekemään muita työsuoritteita, ja niiden, jotka eivät koskaan kykene ymmärtämään näitä uusia töitä, eivät ymmärrä niiden kieltä tai kieltäytyvät ymmärtämästä, välille. On itse asiassa ennustettu, että tekoäly ei tule eliminoimaan palkkatyötä kokonaan, kyse on enemmän siitä ymmärtävätkö työntekijät sitä käyttää, jopa niin että tekoälyllä manipuloitaisiin muita enemmän kuin mitä koskaan aiemmin on kyetty. Teknokraatit, tieteentekijät ja psykiatrit uuden Niukkuudenjälkeisen Järjestyksen valkoisissa labratakeissaan antavat vain sen verran informaatiota, että muut saadaan tuntemaan olonsa sellaiseksi kuin he osallistuisivat, mutta kaikkia ei kuitenkaan höynäytetä niin helpolla.
Tekemällä jakolinjan heidän itsensä ja ’syrjäytettyjen’ välille, ’mukanaolijat’ ovat tehneet selväksi sen mitkä heidän suunnitelmansa ovat, mikä johtaa kapinoinnin purkauksiin syrjäyttämisprosessin jatkuessa yhä vain suuremmalla vauhdilla. Työttömyyslukujen kasvaessa COVIDin takia ja sen aiheuttaessa selvän talouskriisin, ja kun ei ole mitään takeita siitä, että valtiot ympäri maailman antaisivat tukea työpaikkansa menettäneille, polku kohti näitä muutoksia on jo avautumassa, mutta niin tapahtuu myös polulle kohti kansannousua. Ainakin 11 miljoonan ihmisen odotetaan päätyvän ’taloudellisiin vaikeuksiin’ Britannian vankilasaarella, ja monet ovat jo sanoneet tuoreessa Citizens Advicen gallupissa, että he eivät voi maksaa vuokraansa, sähkö- ja muita juoksevien kulujen laskujaan, veroja eikä heillä ole edes rahaa ruokaan. Entäpä miljoonat ihmiset maailmassa, joita kutsutaan ’epävarmoja töitä’ tai ’keikkatöitä’ tekeviksi? Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että vuoden 2008 viime ’talouskriisin’ jälkeen on tapahtunut massiivinen siirtymä nollatyösopimuksiin tai osa-aikatöihin, ja arviolta 75% on joutunut tekemään tämänkaltaisia töitä viimeisen vuoden aikana, ja arviolta 4.7 miljoonaa ihmistä Britanniassa tekee keikkatöitä. Mitä tapahtuu kun he eivät voi maksaa laskujaan tai heillä ei ole rahaa ruokaan tai kun häädöt ja oikeusapupalvelun tarve ovat alkaneet lisääntyä, niinkuin olemme nähneet Britanniassa heinäkuussa?
Jo nyt me näemme raivon kasvavan, sellaisen minkä näimme viime ’talouskriisin’ aikaan kuohahtavan, kun mellakoita on ollut Brysselissä, Wuhanissa ja Palestiinassa, Etelä-Italiassa ja Etelä-Afrikassa on ryöstelty supermarketteja ja Euroopassa on jopa hyökätty laajamittaisesti 5G:hen liittyvän viestintäinfrastruktuurin kimppuun, joka tulee olemaan se mikä pitää tämän alistavan teknologian viestimässä itsensä kanssa. Tämä kaikki on seurausta selvästi riistävistä toimista, jotka on tehty samaan aikaan tapahtuvan työn automatisoinnin kanssa, mikä johtaa siihen, että ’syrjäytetyt’ ottavat elämänsä takaisin heidän omiin käsiinsä. Bastillen linnakkeen tai Winter Palacen valtaamisen kaltaisten kansannousujen illuusio suurista joukoista nousemassa riistäjiä vastaan päätyy kuitenkin loppujenlopuksi olemaan reformistinen umpikuja, tai vieläkin karmaisevampi autoritäärinen painajainen, jossa Espanjan vallankumouksen jälkeisten organisaatioiden tai jopa ammattimaisen aktivistimentaliteetin koetaan olevan uhattuna. Tulevia kapinoita tulee esiintymään ilman etukäteisilmoitusta ja niitä tullaan järjestämään spontaaneilla tavoilla niin, että monet jotka pitävät kiinni vanhoista reliikeistään eivät kykene niitä ymmärtämään tai ovat liian ahtaalla kiinni omilla mukavuusalueillaan, että he olisivat näitä edes lähelläkään, minkä elokuun 2011 mellakat osoittivat erittäin selvästi.
Vallankumouksellinen metodi on nyt tärkeämpi kuin se on koskaan ollut, kun toisenlaisen ’toisinajattelun’ polkuja ollaan tukkimassa ja siistimässä. Epämuodollinen organisaatio, joka kykenee osallistumaan nyt ja jopa näiden kansannousujen hetkinä hyökkää ja pirstoo illuusion tästä ’yhteiskuntarauhasta’. Mikään ei korvaa muutamia tovereita, jopa ystäviä, jotka ovat mukana jatkuvassa kamppailussa, suorassa toiminnassa ja teknologisen vankilayhteiskunnan tuhotoimissa. Näiden kollektiivisten räjähdyspaikkojen ’sijainnit’ vaihtelevat suuresti. Tapahtumaketjut myös. Jokaisessa tapauksessa, kuitenkin, ne voidaan jäljittää kuoleman yhteiskunnan suvaitsemattomuuteen, jota pääoman ja valtion välinen kumppanuus johtaa.
Ei ole järkeä pelätä näiden ilmentymiä johtuen niistä perinteisistä ideoista, joita meillä on vallankumouksellisesta toiminnasta massaliikkeissä. Kyse ei ole pelosta, vaan siitä että ruvetaan käytännön hommiin heti, ennen kuin se on liian myöhäistä.”
— Alfredo Bonnano,
From Riot to Insurrection
Viitteet
[1] Tulisi huomauttaa, että massatyöttömyyttä on seurannut tai sellaista on esiintynyt jokaisen teollisen vallankumouksen aikaan, kun monia työntekijöitä on korvattu koneilla ja muunlaisella teknologialla, kun vanhempaa teknologiaa on korvattu uudella erittäin lyhyessä ajassa, jolloin samaan aikaan on ollut käynnisssä ’finanssikriisi’.
[2] https://www.youtube.com/watch?v=zdbumR6Bhd8
[3] https://www.youtube.com/watch?v=4DKrcpa8Z_E
[4] https://www.youtube.com/watch?v=Y55HJE9RRg0
[5] https://www.youtube.com/watch?v=8Jlo5C8ydb4
[6] https://www.youtube.com/watch?v=6xkp2J3D-fM
[7] https://prnewswire2-a.akamaihd.net/p/1893751/sp/189375100/thumbnail/entry_id/1_0ohsl2cp/def_height/1400/def_width/1143/version/100011/type/1
[8] https://www.youtube.com/watch?v=WxE_KtRfRKo
[9] ’Luddiittien virhepäätelmä’, eli että uusi teknologia johtaisi suurempaan kokonaistyöttömyyteen taloudessa. Sen sijaan, uusi teknologia ei tuhoa työpaikkoja, se ainoastaan muuttaa työn koostumusta taloudessa. Luddiitit olivat salainen Englannin tekstiilityöläisten järjestö 1800-luvulla, radikaali faktio joka tuhosi tekstiilikoneita protestina.
[10] Sanonta ”teknologinen työttömyys” oli John Maynard Keynesin popularisoima, 1930-luvun liberaaliekonomistin, joka sanoi että kyse on ainoastaan ”tilapäisestä sopeutumisvaiheesta”.
[11] https://www.youtube.com/watch?v=Ut1BCR1fzv0
[12] https://thenypost.files.wordpress.com/2019/04/3d-printing-human-heart-israel-tel-
aviv-university.jpg
[13] https://www.bbc.co.uk/news/health-52201696
[14] https://www.youtube.com/watch?v=QQZjaosDToU
[15] Vuoden 2011 alussa Britannian Tory-hallitus otti käyttöön ’työkokemussuunnitelman’, jonka sanottiin olevan vapaaehtoinen, mutta jos siihen ei suostunut, hänen tukiaan leikattiin, mikä teki siitä pakotettua palkattoman työn tekemistä!
[16] Älykaupunki on urbaani alue, joka käyttää eri tyyppisiä sähköisiä esineiden internetin (IoT) sensoreita keräämään dataa ja sitten käyttämään datasta johdettuja oivalluksia omaisuuden, resurssien ja palvelujen johtamiseen tehokkaasti. Tähän kuuluu datankeruu kansalaisilta, laitteista ja omaisuudesta, jota prosessoidaan ja analysoidaan ja sitä käytetään liikenteen järjestelmien, voimalaitosten, vesiverkostojen, jätelaitosten, rikosten ehkäisemisen, informaatiojärjestelmien, koulujen, kirjastojen, sairaaloiden ja muiden kunnallisten palvelujen hallinnointiin.
[17] Monet talonvaltaajat ovat joutuneet häädetyiksi uusien lakien alaisuudessa Britanniassa. Amerikan massahäädöt siintävät jo horisontissa kun USA:n valtio on jättänyt työttömät ja keikkatyöläiset oman onnensa nojaan. Britanniassa Uber-kuski potkittiin omasta asunnostaan johtuen hänen työnsä luonteesta jossa mahdollisesti saisi COVID-tartunnan ja hänet jätettiin kadulle kuolemaan koska hän oli jo saanut viruksen. Tällaiset tarinat ovat yhä vain yleisempiä.
Mellakasta vallankumoukseen
“ … Kun mellakoita esiintyy, meidän ei tulisi olla vierestä katsojia huikealle tapahtumalle, ja muutenkin me olemme anarkisteja ja tällainen tapahtuma täyttää meidät tyydytyksen tunteella. Meidän tulee olla paikalla projektin tekijöinä, projektin jota on tutkittu ja jonka yksityiskohtia on mietitty etukäteen.
Mikä tällainen projekti voisi olla? Syrjäytettyjen parissa tehtävä organisointi, joka ei ole enää ideologista toimintaa, joka ei ole enää järkeilyä joka perustuu vanhoihin luokkataistelun käsitteisiin, vaan joka perustuu johonkin välittömään ja joka kykenee kytkeytymään nykyiseen todellisuuteen, ja moniin erilaisiin todellisuuksiin.
Omassa tilanteessa tulee olla alueita, joilla syntyy jännitteitä. Kontakti näihin tilanteisiin, jos se jatkuu ideologiselta pohjalta, tulee päätymään siihen että sinut syrjäytetään. Kontakti tulee tapahtua eri pohjalta, organisoidusti mutta eri tavalla. Tätä ei voida tehdä millään suurella organisaatiolla jolla on perinteiset valistukselliset tai romanttiset väitteensä palvella referenssipisteenä ja eri tilanteiden synteesinä; se voidaan tehdä vain organisaatiolla, joka on muuntautumiskykyinen, joustava ja sopeutumiskykyinen. Epämuodollinen anarkistitoverien organisaatio on aivan tietynlainen organisaatio, joka koostuu tovereista joilla on luokkatietoisuutta, mutta jotka tunnustavat vanhojen mallien rajoitteet ja ehdottavat uudenlaista toimintatapaa, joustavampia malleja sen sijaan. Niiden tulee olla kosketuksissa todellisuuteen, kehitellä selvää analyysia ja tehdä se tunnetuksi, ehkäpä käyttäen tulevaisuuden instrumentteja, ei ainoastaan menneisyyden instrumentteja. … ”
— Alfredo M Bonanno, From Riot to Insurrection: Analysis for an Anarchist Perspective against Post-Industrial Capitalism; 1988, Elephant Editions