Maailmassa, jossa marginaalikustannukset ovat kovaa vauhtia liikkumassa kohti nollaa robotisaation ja tuotannon kasvamisen takia, tarvitaan kovasti muutoksia siihen miten työntekijöiden ryhmittymät kykenevät varjelemaan etujaan.
Osuuskunnat pysyivät kehityksessä mukana vielä ensimmäisen ja toisen teollisen vallankumouksen aikana. Kolmannen vallankumouksen aikana niiden kyky pysyä mukana kehityksessä on kuitenkin jäänyt jälkeen. Miksi?
Nyt kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin digitaalisilla markkina-alustoilla. Ay-liikkeellä ja osuuskunnilla on varsin vähän sanottavaa tähän kehitykseen, joka on kohtuullisen paljon teknologiavetoista. Alustojen arkkitehtuuri ei ole keskitetty niinkuin työväenliikkeen toiminta on, se on hajautettu. Se ei ole ylhäältä alas, se on kollaboratiivinen, yhteistyöhön perustuva. Se ei ole suljettuihin omistusoikeuksiin perustuva, se on suunniteltu avoimeksi ja läpinäkyväksi.
Ay-liikkeen pohjimmainen filosofia edelleen on oikea. Meidän tulee kyetä jakamaan tuotannon hedelmät paremmin keskenämme. Erityisesti antaa työntekijälle hänen osuutensa. Ay-liike kuitenkin elää edelleen toisen teollisen vallankumouksen mielentilassa. Samoin osuuskunnat. Niiden molempien täytyy organisoitua uudelleen digitaalisen lateraalisesti skaalautuneen ja levittäytyneen nuoren sukupolven tarpeisiin. Niiden tulee kyetä pääsemään sisään 2000-luvun nuorten maailmaan ja palkata heitä kertomaan osuuskunnille ja ay-liikkeelle miten nykyajan ihminen toimii ja ajattelee.
Työväenliike voi olla todella voimakas taho. Nykynuoret ovat avoimia jakamistaloudelle, he ovat avoimia palvelujen ja tuotteiden tuottamiselle hajautetusti (kaikilta kykyjensä mukaan, kaikille tarpeensa mukaan). Tämä on kuitenkin elävän elämän kamppailu, sillä jotkut yritykset ovat luomassa alustoja ja näiden avulla monopoleja. Jotkut nousevat jakamistaloudella huipulle, niinkuin Uber, Google ja Facebook. Jakamistalous on kuitenkin muutakin kuin nämä firmat. Se on sohvasurffausta. Se on Wikipedia. Se on paljon asioita joilla ei tehdä voittoa.
Ratkaisu ongelmaan on järjestäytyminen. Järjestäytyminen tarkoittaa paljon enemmän kuin appsin lataamista puhelimeen. Järjestäytyminen on läsnäoloa yhteisöissä. Se on läsnäoloa neuvottelupöydissä. Teknologia on niin disruptiivista ja hajautettua, että sitä ei voi monopolisoida. Siksi nuorilla on mahdollisuus saada asiat ajettua läpi yhteistyötä tekemällä.
Ay-liikkeen ja osuuskuntien rooli tässä muutoksessa on seuraava. Niillä on kokemusta. Niillä on viisautta. Tämä viisaus ja kokemus kamppailusta on siirrettävä seuraavalle sukupolvelle. Peli, säännöt ja strategiat on muutettava. Meidän on järjestäydyttävä yhteen jotta voimme saada hallintaamme jonkin osuuden tuotannosta itsellemme. Se on ay-liikkeen ja osuuskuntien historia, niiden perintö. Uuden sukupolven on opittava tuntemaan tuo historia. Heidän on järjestäydyttävä sen sijaan että pilkkaisivat ay-liikettä sen rajoittavasta mentaliteetista. Sen sijaan että haukuttaisiin ay-liikettä, on muodostettava uuden maailman liike, joka ottaa huomioon nuorten tarpeet ja maailmankuvan, joka kirjoittaa pelin säännöt uusiksi, ja joka ottaa kaikki mukaan keskusteluun työn, toimeentulon ja tuotannon hedelmien jakautumisen tulevaisuudesta. Diskurssi on kirjoitettava uusiksi.
Uusi sukupolvi on jakanut omaa tietoaan vanhemmille sukupolville, sillä uusi sukupolvi on diginatiivi. Uusi sukupolvi on ollut luomassa jakamistaloutta. Nollamarginaalikustannuksin tuottaminen on täysin yhteensopivaa kaiken sen kanssa mitä ay-liike ja osuuskunnat ovat, mutta sen yhdistymisen täytyy alkaa nyt. Kolmannen teollisen vallankumouksen disruptiot ovat täysin käsityskykymme ulottumattomissa niiden impaktin suhteen. Emme koskaan ole nähneet yhteiskunnan mullistuvan yhtä paljon yhtä lyhyessä ajassa. Pörssiyritysten hallitukset ovat täysin ymmällään siitä mistä voitot revitään kun marginaalikustannukset ovat nolla. Pörssiyritykset ovat kuitenkin askeleen edellä ay-liikettä ja osuuskuntia.
Kolmas teollinen vallankumous suosii osuuskuntia ja niiden toimintamalleja. Saksassa pienosuuskunnat tuottavat yhdessä energian yhteisöille. Isot firmat ovat pelistä pois. Uusiutuvan energian käyttö vaatii hajautusta ja yhteistyötä. Sitä tuotetaan joka paikasta keräämällä: aurinko, tuuli, lämpö. Sellainen hajallaan oleva lähteiden kokoelma toimii parhaiten osuuskuntien avulla. Osuuskunnat ovat jo voittaneet. Ne tuottavat paikallisesti energian tulevaisuudessa. Sähköyhtiöt saattavat pyörittää verkkoja, mutta kansalla on jo valta tuotannossa. Jos sähköä pystytään tuottamaan hajautetusti, niin pystytään varmasti paljon muutakin. Tämä ei ole teoriaa, tämä tapahtuu tällä hetkellä, Tämä on todellisuutta.
Ay-liikkeen ja osuuskuntien on nyt otettava homma haltuun. Niiden on keksittävä itsensä uudelleen ilman että ne menettävät taustafilosofiaansa ja motivaatiotaan, joka tarkoittaa tuotannon hedelmien JAKAMISTA. Meidän tulee ottaa aktiivisempi rooli uuden yhteiskunnan luomisessa ja kehittämisessä. Ja se tulee ottaa nyt.