Uudessa blogipostauksessa IMF:n edustajat varoittavat, että lähes $2.5 miljoonan miljardin kryptomarkkinat ovat kytkeytymässä yhä enemmän perinteiseen rahoitusmaailmaan ja voivat olla systeeminen vakausriski tietyissä maissa.

“Jotkut kehittyvät markkinat ja taloudet ovat akuutimmassa krypto-omaisuuden aiheuttamassa valuuttasubstituution riskissä, ilmiö on nimeltään kryptosaatio.

Pääomavirtojen hallinnan keinot joudutaan säätämään uudelleen kryptosaation varalta.”

IMF:n edustajat sanovat myös, että kryptomarkkinoiden rajat ylittävä luonne tekee valtiokohtaisesta kansallisesta sääntelystä epätehokasta.

“Koordinoimaton sääntely voi edesauttaa mahdollisesti pääomavirtojen epävakauttavia vaikutuksia.”

Viranomaisten kanta on, että krypto-omaisuuden hallintapalvelujen tarjoajilla tulee olla lisenssi ja että sääntelyvaatimukset tulee mukauttaa eri kryptoprojektien käyttötarkoituksiin.

“Esimerkiksi, investointituotteilla ja -palveluilla tulisi olla samankaltaiset vaatimukset kuin niillä arvopaperivälittäjillä, joita arvopaperimarkkinoiden valvojat valvovat.

Maksupalveluilla ja -tuotteilla tulisi olla samanlaiset vaatimukset kuin pankkitalletuksilla, joita keskuspankki tai maksuvalvontaviranomainen valvovat.”

IMF haluaa myös selkeät vaatimukset rahoituslaitoksille, jotka asettavat altistusrajoja krypto-omaisuudelle.

IMF on aiemmin julkaissut blogipostauksen, jossa esitetään että kryptot ovat riski kuluttajansuojalle ja pankkisektorille.

Lue IMF:n koko blogipostaus täältä.

Lähde:

IMF Calls for Comprehensive Global Crypto Regulations, Says Digital Assets Could Threaten Financial Stability in Some Countries

“Kuten niin moni muukin asia jonka P2P Foundation on tehnyt ennen, tämä on paradigman luova visio siitä miten kääntää tulevaisuuden talous ylösalaisin. Kun aloin lukea, en voinut vain panna tekstiä sivuun kunnes pääsin loppuun. Oli vaikeaa kuvitella vaihtavansa sitä maailmaa jonka kirja kuvaa siihen maailmaan joka meillä on.”

— Nathan Schneider

Johdanto: Michel Bauwens

Miksi lukisit viimeisimmän P2P Foundationin raportin, ja miksi se on merkityksellinen?

Inspiraationlähteenämme on Kate Raworthin kirja Doughnut Economics, joka graafisesti esittää suurta aikamme kysymystä: voimmeko tuottaa ihmistarpeisiimme ilman, että ylitämme planeettamme rajat?

Mielestämme tämä vaatii perustavanlaatuisen muutoksen kohti yhteismaakeskeistä talousjärjestelmää, joka kykenee konservoinnin lisäksi regeneroimaan inhimillisiä ja luonnon resursseja. Miten? Käyttämällä hyväksi ”teknosfääriä”: teknisen ja tieteellisen tietomme akkumulaatiota, mutta uudenlaisella syvän ekologisen tietoisuuden perustalla, yhteistyössä muiden planeettamme olentojen kanssa.

Tämän tehdäksemme meidän tulee ottaa täysin huomioon kädenjälkemme maailmassa. Ensinnäkin, meidän tulee tunnustaa ja lieventää negatiivisia vaikutuksiamme, mutta meidän tulee myös tunnustaa positiiviset kontribuutiomme, jotka ovat jääneet pimentoon. Näin me pääsemme sen pariin mitä ekonomistit kuvaavat termillä ”ulkoisvaikutus”, ja jotka ovat juuri ja juuri tunnustettuja arvo- ja kirjanpitojärjestelmissämme.

Hyvä uutinen on, että samaan aikaan kun kasvava määrä ihmisiä tunnustaa systeemisen kriisin ja sen suhteen ekologiaan, työkaluja syntyy verkkoon jotka mahdollistavat meidän hallita talousprosessejamme eri tavalla. Käyttäen kosmo-lokaalin tuotannon periaatteita, eli tiedon jakamista globaalisti mutta tuottamalla lokaalisti, mikä on optimaalista ihmisjalanjälkemme pienentämisessä, me voimme käyttää yhteistä logistiikkaa ja yhteisiä kirjanpitojärjestelmiä. Tämä raportti tuo esiin aiheita kuten kontribuutiokirjanpito, joka tunnustaa generatiiviset kontribuutiot Maan ja sen asukkaiden hyvinvoinnille; arvovirtakirjanpito, joka esittää vaihtoehdon narsistiselle kaksinkertaiselle kirjanpidolle, johon kapitalismi luottaa pysyäkseen sokeana sen yhteiskunnallisille ja ekologisille vaikutuksille; ja termodynaaminen kirjanpito, joka tarjoaa suoran pääsyn ei-monetisoitujen materiaalien ja energian virtoihin. Työkalut ovat olemassa, se on hyvä uutinen, mutta ne eivät vielä ole integroituja. Tämä raportti tarjoaa vision siitä miten ne voidaan integroida kosmo-lokaaliin tuotantoinfraan.

Jotkut lukijoista saattavat tunnistaa 1930-luvun ”laskentadebatin”, joka asetti liberaalit markkinoita suosivat ekonomistit, kuten Hayek, joka suosi hintamekanismia, sosialistisia ekonomisteja vastaan kuten Bauer, Neurath ja lopulta Polanyi, joka esitti suunnittelun hyödyt. Teollisissa yhteisöissämme tämä lib/lab-väittely on hämärtänyt kolmannen dimension: yhteismaan ja sen itsehallinnoinnin keskinäisellä koordinaatiolla. Nykypäivänä suuret kapitalistifirmat kyllä suunnittelevat, mutta ne eivät suunnittele tasapainossa ihmiksunnan ja luonnon olentojen kanssa, se on välistä vetävää suunnittelua. Markkina allokoi resursseja, mutta ilman mitään tietoa allokaation vaikutuksista. Ja lopulta me näemme suuren määrän yhteisvaurausperustaista keskinäistä koordinaatiota tapahtuvat niinkutsuttujen (mutta ei todella!) ”immateriaalisten resurssien” tuotannossa (tieto, softa, design), mutta se ei vielä juurikaan ole käsitellyt materiaalisen tuotannon koordinaatiota. Yhteisellä kirjanpidolla, joka toimii materiaalisen maailman transaktioissa sekä inhimillisen päätöksenteon maailmassa, tämä muuttuu nyt mahdolliseksi.

Se mitä me kuvaamme tässä, on kolmitasoinen talous ja sen infrastruktuuri, joka kykenee koordinoimaan tuotantoa ylittämällä ja ottamalla mukaan kolme suurta resurssiallokaation menetelmää:

1. Yhteisen logistiikan ja yhteisen kirjanpidon avulla tapahtuva keskeinen koordinaatio
2. Eettiset, generatiiviset markkinamekanismit reilulle resurssienvaihdannalle
3. Suunnitteluviitekehys, joka näyttää inhimilliselle valinnalle tarjolla olevat planeetan resurssit, niin että me voimme tuottaa samalla kun säilytämme planeetan ja sen olennot, ja jopa autamme elävöittämään niitä.

Toivottavasti nautit analyysistamme, jonka on tehnyt innovatiiviset pioneerit, jotka kehittävät työkaluja planeettamme pelastamiseksi. Klikkaa allaolevaa kuvaa lataaksesi raportti:

1. Älysopimukset sallivat pitkäaikaisemman ja moniulotteisemman P2P-relaatioarvoavaruuden suunnittelun ihmisten kesken turvallisuuden, varmennettavuuden, ja väärentämättömien arvotransaktioiden lisäksi.

2. Tämä tarkoittaa, että organisaatiot, yhteisöt, interaktiotavat ja asioiden yhteiset tekotavat, sekä panosten ja riskien jakaminen muuttuvat ohjelmoitaviksi. Talouden ja rahoituksen muotojen saapuminen on tulevaisuutta, se miten ne määritellään on design-kysymys. Tämä avaa monia kiinnostavia mahdollisuuksien polkuja.

3. Miksi? Tilaton HTTP-protokolla tarvitsi datakerroksia mihin tahansa applikaatiotoimintaan. Tämän datakerroksen ”tilan” organisointi oli eilispäivän voittajien luomus: Google/haku, Facebook/some, eBay/verkkokauppa. Tämä salli niiden vetää välistä arvoa ja ajaa verkon keskittymistä. Mutta liiketoimintamallin ja sen arvon välistävetomalli, joka perustuu keskitettyyn datakerrosten kontrollointiin, on muuttumassa vanhentuneeksi: kilpailuetua ei voida saavuttaa datan tilan kontrollilla kun me tiedämme (kiitos lohkoketjun) miten pitää ”tila” hajautettuna. Joten mihin uusi kilpailuetu perustuu? Mikä on uusi arvonluonnin kerros?

Vastaus on yksinkertainen: ne eri tavat joilla ihmiset hallitsevat itseään, ovat osa ja interarktiossa, jakavat panoksia ja omistusta, tunnustavat & tarjovat arvoa, avaavat uusia mahdollisuuksia, riskeeraavat ja spekuloivat keskenään. Tämä on se mitä me tarkoitamme taloudellisella tilalla. Ne ovat interaktion, taloudellisen yhteistyön, arvon ja riskin luonnin ja jakamisen modulaarisia protokollia. Se on seuraava arvonluonnin kerros.

4. GRAVITY (protokollanluontityökalu) + SPACE (protokollanhallinta & talouslogiikan suunnittelualusta) on täysipainoinen protokollanluontiin ja hallinnoinnin suunnitteluun käytettävä työkalu. Me olemme seuraavan sukupolven arvonluonnin työkalu; tuotantokone arvonluonnille.

GRAVITY on uusi tapa luoda älysopimuksia. Se tekee mahdolliseksi turvalliset, resilientit, varmennettavat, kopioitavat, täysin jäljitettävät ja väärentämättömät yksityiset sopimukset pienten ryhmien välillä. Samalla tavoin kuin julkiset sopimukset ovat Ethereumissa. Ydinasia tässä on turvallisen, varmennettavan ja hajautetun laskennan integrointi kryptografisella kyvyllä joka mahdollistaa älysopimukset (e-oikeus, Dr. SES) hajautetuilla, varmennettavilla lohkoketjujen avulla mallinnetuilla applikaatioilla (kuten esim. Bitcoin). Tässä Mark S. Miller, Xanadun alkuperäinen arkkitehti, kuvaa kuinka me voimme ratkaista pitkäaikaisen epäsovun hänen ja Nick Szabon kesken: https://www.youtube.com/watch?v=21R259Wei2w

SPACE-alusta on ensimmäinen portaali/rajapinta joka tekee GRAVITYn helposti käytettäväksi. Se on laukaisualusta nopealle modulaaristen, sekoitettavien ja keskenään toistensa kanssa toimivien taloudellisten tilojen luomiselle ja käyttöönotolle. Kyseessä on joustavat ja modulaariset littleDAOt: formaatti ihmisille hallita omaa itseään, olla osana ja interaktiossa, jakaa osuuksia ja omistusta, avata yhteisiä tilaisuuksia, riskeerata ja spekuloida yhdessä.

Lähde:

https://medium.com/@ecsa_team/next-generation-value-creation-a1ad5fc1c730

Tietokoneiden avulla on olemassa uusi tapa ajaa koodia. Entisaikaan se rajoittui ihmisaivoihin, minkä takia syntyivät kansallisvaltiot. Nick Szabo otti ensimmäisenä käyttöön termin ”älykäs sopimus” artikkelissa Formalizing and Securing Relationships on a Public Network (1997), ja hän puhuu erosta ”perinteisten lakimiesten päässä ajettujen lakisopimuksien märän koodin” ja tietokoneiden ajaman kuivan koodin välillä.

Joten kansallisvaltiot käyttävät staattista, jäykkää struktuuria jossa valtionhallintoa määrittää väkivallan monopoli, joka on tapa pakottaa tietokoneenkaltaista prosessointia. Tämä on suotuisa olosuhde kulttuurille jota usein nimitetään ”statismiksi” tai ”staattisismiksi”, lakijärjestelmän rajoitteista johtuvaksi sivutuotteeksi. [1]

Joten valtio informaatiostruktuurina prosessoidaan ihmisaivoissa koska tietokoneita ei ollut olemassa, ja tuolloin se johtui viiveestä. Nyt, viimeisen vuosikymmenen aikana, on ollut paljon kehitystä käyttäen tietokoneita konsensuksen muodostamiseen.

Uudet konsensusstruktuurit muodostavat ympäristön jossa pakotettu verotus hylätään

“Jos me käytämme teknologiaa rakentamaan läpitunkemattoman verkoston, kuinka me voisimme pakottaa veroja” – Barack Obama, SXWX 2016

Uusien konsensusstruktuurien avulla rajoitteet, jotka olivat sisäänrakennettu aikaisempaan järjestelmään, ovat poissa. Aivan kuin pakkoavioliitto ennen oli status quo, ja yleisen äänioikeuden ja uusien konsensusstruktuurien avulla kehittyivät voluntaariseksi avioliitoksi, jota silti kutsutaan avioliitoksi, Bittivaltion visio on että lohkoketju konsensuksena tekee pakotetusta kansallisuudesta menneen talven lumia, mikä tullaan sen jälkeen korvaamaan P2P-kansalaisuudella.

Pakotettu verotus oli syntyi luonnollisesti kun kansallisvaltiota käytettiin konsensusjärjestelmänä, ja P2P-kansalaisuuden mukana siihen ei enää myönnytä, joten se tullaan korvaamaan voluntaarisella verolla. [2]

P2P-verotus käyttäisi hajautettua hallintoa veroasteen määrittämiseen

P2P-verotusta voitaisiin teoreettisena konseptina käyttää esimerkiksi hajautettujen perustulojärjestelmien rakentamiseen. P2P-verotusjärjestelmässä, joka perustuu voluntaarisiin sopimuksiin, ei olisi selkeitä rajoja sille mihin asettaa keskitetty veroasteen pakotusjärjestelmä. Sellaisessa ympäristössä voisi olla mahdollista joillekin P2P-hallintojärjestelmille käyttää vertaisvalintaa.

Transaktiopolkuja voitaisiin käyttää rakentamaan ”kulutusverkko”, jolla voisi olla suotuisia vaikutuksia P2P-verotukselle, kun käytetään vertaisvalintaa.

Resilienssijärjestelmä käyttää niinkutsuttuja ”osinkopolkuja”, joissa jokainen sen omalla RES-valuutalla tehty transaktio, mahdollisesti jokaikinen transaktio maailmassa, muodostaa osinkopolun. Nämä polut, yhteen aggregoituna [3], muodostavat verkoston, jota voitaisiin verrata siihen miten WWW on informaatioverkosto, tai miten web 2.0 ja sosiaaliset verkostot ovat sosiaalisten kontaktien verkosto.

Polut kasvavat kronologisella tavalla muodostaen ”haarautumisskeemoja”. [4] Haarautumisskeemat ovat sanaleikki pyramidihuijauksesta (pyramid scheme), ja ne keksittiin tietynlaisiksi  “positiivisiksi pyramidihuijauksiksi” (Waters, 2016), jossa pyramidihuijaukset voidaan nähdä “hajautetuiksi vauraudensiirtojärjestelmiksi”.

Osinkopolkujen tullessa käytetyiksi kun verot valuvat niiden läpi, haarautumimisskeemat olisivat jatkuva fraktaalijärjestelmä joka perustuu mihin tahansa mikä saa ihmiset investoimaan pyramidihuijauksiin (mikä se sitten onkin, se tuntuu toimivan aika hyvin).

Älykkäiden sopimusten käyttäminen osinkopolkuja sisältävän valuutan rakentamisessa

Osinkopolut voidaan toteuttaa älykkäänä sopimuksena Ethereumilla ERC20-standardin avulla käyttäen vain muutamaa riviä koodia.

function transfer(address _to, uint256 _value) {

/* Calculate tax */
uint256 taxCollected = _value * taxRate / 1000;

/* Verify Proof-of-Individuality */
bool isHuman = proofOfIndividuality.verifyPOI(msg.sender);

/* Create the dividend pathway */
dividendPathways[_to].push(dividendPathway({
from: msg.sender,
amount: _value,
timeStamp: now,
isHuman: isHuman
}));

/* Distribute the tax as credit to the swarm tree */
swarmRedistribution(_to, now, taxCollected);

/* Add and subtract new balances */

balanceOf[msg.sender] -= _value;
balanceOf[_to] += _value – taxCollected;

/* Notifiy anyone listening that this transfer took place */
Transfer(msg.sender, _to, _value);
}

timeStamp saa aikaan polkujen haarautumisen kronologisiksi haarautumisskeemoiksi.

Kun veroja pusketaan polkuihin niinkuin veri virtaa suonissa, filteröidään aikaleimojen suhteen jokaisessa leikkauskohdassa.

function iterateThroughSwarm(address _node, uint _timeStamp, uint _taxCollected) internal {
for (uint i = 0; i < dividendPathways[_node].length; i++) {

uint timeStamp = dividendPathways[_node][i].timeStamp;
if (timeStamp <= _timeStamp) {

address node = dividendPathways[_node][i].from;

if (
dividendPathways[_node][i].isHuman == true &&
inHumans[node] == false
) {
humans.push(node);
inHumans[node] = true;
}

if (dividendPathways[_node][i].amount – _taxCollected > 0) {
dividendPathways[_node][i].amount -= _taxCollected;
} else removeDividendPathway(_node, i);

iterateThroughSwarm(node, timeStamp, _taxCollected);
}
}
}

Polut kuluvat. Tätä kulumista voidaan ”säätää” muuttamalla sitä kuinka paljon ne kuluvat verojen kulkiessa polkuja pitkin.

if (dividendPathways[_node][i].amount – _taxCollected > 0) {
dividendPathways[_node][i].amount -= _taxCollected;
} else removeDividendPathway(_node, i);

Osinkopolut ja ”kasvuverkosto” hajautetun veroasteen hallinnan ympäristönä

Osinkopolut, silloin kun ne aggregoidaan ajan funktiona, muodostavat ”kulutusverkoston” tai ”transaktioverkoston” tai kasvuverkoston, jota voidaan sitten käyttää karttana sille miten jakaa luottoa P2P-perustulojärjestelmässä.

Koska jokainen henkilö kasvattaa omaa haarautumisskeemaansa, sellaisessa ympäristössä voitaisiin käyttää vertaisvalintajärjestelmää veroasteille, jossa jokaisella henkilöllä on insentiivi valita häntä hyödyttävä veroaste.

Kun veroasteita valitaan transaktiopoluille, niitä voidaan käsitellä ”takseemeina”, sanaleikki geeneille tai meemeille, jotka ovat olemassa parasiitteina tai viruksina jotka leviävät kulutuksen kautta, ja jotka keräävät veroa.

Takseemit luotaisiin kun transaktio tapahtuu tilille jolla ei ole yhtään ”sekundäärisiä takseemeja”, eli se ei ole saanut takseemitartuntaa yhdeltäkään toiselta solmulta. Tilin henkilökohtainen takseemi tuottaisi sen jälkeen kopion itsestään ja levittäisi tätä kopiota kuluttajalle.

Juuri luotu takseemi leviäisi verkossa kunnes se otetaan pois kierrosta, mahdollisesti vasta-ainejärjestelmän kuten ”anti-takseemin” avulla, joka leviää suurissa määrissä vastakkaiseen suuntaan, kuluttajalta tuottajalle.

contract Taxemes is RES {

struct Taxeme {
bytes32 taxemeID;
uint rate;
uint volume;
}

Taxeme[] ListOfTaxemes;

mapping(address => ListOfTaxemes) Taxemes;    // Sort Taxeme by first-in-first-out

mapping(address => uint) public PersonalTaxeme;

function setPersonalTaxeme(uint _value) public {
if(_value > 1000) throw; // in parts per thousand
PersonalTaxeme[msg.sender] = _value;
}

Transaktiopolut, joita kutsutaan myös osinkopoluiksi, voisivat ”sulkeutua” ja avautua uudelleenjakelua varten parvelle sen jälkeen kun takseemi on ”välitetty eteenpäin”. Tämä palkitsee jokaista käyttäjää verkossa olevien yritysten tuotteiden kuluttamisesta, ja sitä voi käyttää ne jotka käyttävät RES-valuuttaa (ja täten välittävät takseemeja eteenpäin).

Takseemin veroaste muokkaisi transaktion aikaansaaman osinkopolun leveyttä, ja korkean veroasteen takseemien levittäminen voisi tuoda henkilölle osinkopolkuja jotka mahdollisesti välittävät enemmän veroja.

Jos osinkopolut ovat samanlaisia kuin verisuonet ja verenkiertojärjestelmä, mutta että ne pumppaavat luottoa veren sijaan, silloin takseemi voisi käyttäytyä kuin pumppu, kuin sydämenlyönti, jokaisella lyönnillä syöttäen veroja takaisin osinkopolkujen verkoston läpi.

P2P-verotus meeminä

Hallitus — väkivaltamonopolit — tulevat tarpeettomiksi krypton avulla, sillä ei ole mahdollista käyttää väkivaltaa virtuaalivaltioissa. Esimerkiksi Bitcoinia ei ole mahdollista verottaa. Virtuaalinen on uusi välittäjäaine jolla on uudet säännöt. Vaurauden jakamisjärjestelmät hajautetuissa autonomisissa virtuaalivaltioissa (distributed autonomous virtual state, DAVS) käyttäisivät voluntaarista verotusta.

Virtuaalivaltioissa tapahtuva pakottaminen tapahtuisi markkinoiden muodossa. Nuo markkinat voidaan ohjelmoida millä tahansa säännöillä, niin kauan kuin nuo säännöt perustuvat voluntaarisiin vertaissopimuksiin.

Takseemit käsitteenä ovat esimerkki P2P-pakottamisesta ja muodostaisivat vaurauden jakamisen kulttuurin, joka käyttää osinkopolkujärjestelmää jakamaan sitä. [5]

Viitteet:

1. https://steemit.com/blockchain/@johan-nygren/4-2-distributed-autonomous-virtual-states-davs-and-the-externalization-of-law
   
2. https://www.scribd.com/document/334327349/Cryptosecession-and-the-Limitis-of-Taxation-Towards-a-Theory-of-Non-Territorial-Internal-Exit
   
3. https://steemit.com/res-currency/@johan-nygren/branching-schemes-and-tapping-into-unharnesses-network-potential
   
4. https://bitnation.co/blog/agent-based-model-abm-dividend-pathways-swarm-redistribution-decentralized-basic-income/
   
5. https://steemit.com/res-currency/@johan-nygren/taxemes-or-how-to-achieve-decentralized-control-of-tax-rates

Lähde:

On voluntary taxation or what could also be called “P2P taxation” or “emergent swarm taxation”

Bitcoin: Kapitalismi 2.0

Bitcoin, tähän mennessä suosituin kryptovaluutta, suunniteltiin tarjoamaan “(…) sähköinen maksujärjestelmä joka perustuu kryptografiseen todistusaineistoon luottamuksen sijaan, mikä sallii kahden halukkaan osapuolen vaihtaa suoraan keskenään ilman että tarvitaan luotettavaa kolmatta osapuolta välikädeksi”¹ . Tämä näennäisen vallankumouksellinen kyky, kuitenkin, kärsii kahdesta erityisestä haittapuolesta, joilla molemmilla on juurensa varsinaisessa teknologiassa johon Bitcoin perustuu:

• se ei ota huomioon kasvavaa energiamäärää joka tarvitaan transaktioiden varmentamiseen proof-of-work -menetelmällä
• se tekee Bitcoinista (ja jokaisesta proof-of-work -valuutasta) puhtaan välistävetävän, syvästi kapitalistisen anti-yhteisvauraus-järjestelmän.

Nämä ongelmat ovat läheisesti toisiinsa kytkeytyneitä ja keskinäisesti vahvistavat toisiaan, kuten käy kokoajan selvemmäksi: vuonna 2013 Karl J. O’Dwyer ja David Malone arvioivat Bitcoin-verkoston energiakulutukseksi Irlannin vuotuisen energiakulutuksen samana vuonna², kun taas uudemmat estimaatit Bitcoinin energiakulutuksesta ulottuvat käsittämättömälle 14.600 MW:n tasolle vuoteen 2020 mennessä³. Se mitä tämä tarkoittaa on, että proof-of-work -verkostot kuten Bitcoin ovat pakotettuja näyttämään vahvan sentralisaation taipumuksensa huolimatta Nakamoton väitteistä: suuremmat louhintapoolit vaativat isompaa rautaa, joka taas vaatii suurempia investointeja (eli yksityistä pääomaa), mikä näin asettaa taas vanhan kapitalistisen aristokratian valtaan.

Massiivinen energiakulutus, ulkoisvaikutuksien huomiotta jättäminen (lähinnä saasteiden) ja vahva taipumus kohti sentralisaatiota tekevät Bitcoinista vähemmän ideaalisen valinnan jos haluamme saada yhteisvauraustalouden käyntiin.

Vaihtoehtoja etsimässä

Tottakai useiden vuosien aikana olen alkanut kiinnostua yhä enemmän ja enemmän energiapohjaisista kryptovaluutoista, ja lopulta vastaan tuli SolarCoin-projekti. Vuonna 2011 alkunsa saanut SolarCoin kehitettiin puhtaana ja kestävänä vaihtoehtona Bitcoinille. Se on suunniteltu alhaalta ylös tarjoamaan toimiva valuuttamalli sekä insentivisoimaan puhtaan energian tuotantoa. Mitä enemmän luen projektista, sitä enemmän havaitsin rajoituksia ja ristiriitoja jotka tuntuivat jääneen huomiotta alkuperäisillä kehittäjillä, joista jotkut saavat SolarCoinin muistuttamaan Bitcoinia paljon enemmän kuin on tarpeellista.

Luonnollinen askel oli, minulle, alkaa ajatella uudenlaista lähestymistapaa energiapohjaisiin kryptovaluuttoihin, sellaista joka (mahdollisesti) pääsisi yli SolarCoinin vajavuuksista. Tässä on lyhyt tiivistelmä siitä mitä minulle tuli mieleen.

Proof-of-work: ohje sentralisaatiolle

” (…) SolarCoin pohjautuu kahteen proof-of-work muotoon. Yksi on perinteinen kryptografinen proof of work joka liittyy digitaalisiin valuuttoihin. Toinen proof of work on Solar Renewable Energy (SREC) -sertifikaatti joka luodaan ja on kolmannen osapuolen varmentama“.

Suunnittelin projektin proof-of-stake -algoritmin variantin ympärille tämän ongelman korjaamiseksi, jossa noodien ei tarvitse kilpailla transaktion varmentamisesta niiden valuuttareserveillä vaan antamalla panoksensa energiaverkolle yleisesti. Noodit joilla on suurin tuotanto tietyn aikavälin yli (esim. 24 tuntia) saavat varmentaa transaktionsa ensimmäisenä, sitten ne laitetaan odottamaan kunnes jokin seuraavista toteutuu:

• aikaväli on mennyt
• kaikki noodit verkossa ovat varmentaneet transaktion ennen aikavälin loppua

Proof-of-stake -algoritmin käyttö on tärkeintä kun halutaan purkaa proof-of-work -kryptovaluuttojen taipumus sentralisaatioon. Merkittävästi pienentämällä kompleksisuutta (ja täten energiaa) joka vaaditaan varmentamaan transaktio, proof-of-stake tekee voimakkaan ja kalliin laitteiston ostamisesta tarpeetonta, ja näin vältetään vanhan pääoman kaappaamisen ja verkon sentralisaation riski.

Pääoman hamstraamisen ehkäiseminen

“Jokainen SolarCoin esittää yhden megawatin aurinkoenergiamäärän tuottamista, ja kryptovaluuttaa voidaan käyttäää maksamaan tuotteita ja palveluja niiltä yksilöiltä ja yrityksiltä jotka sen maksuksi hyväksyvät.“

Kiinteä vaihtosuhde tarkoittaa sitä, että suurin osa kolikoista menee suurimmalle noodille huolimatta verkon koosta: eniten pääomareservejä omaavat tahot kykenevät varustamaan itsensä parhaalla laitteistolla ja nappaamaan kolikoita. Lisäksi yhden megawatin vaihtosuhde tuntuu kohdistuvan suoraan teollisen kokoluokan energiatuotantoverkkoihin, joka taas kerran on siunaus kapitalistiselle aristokratialle.

Ehdotukseni korjaa tämän ottamalla käyttöön “tuotantotavoitteen“ käsitteen. Jokainen verkko automaattisesti määrittää uniikin tuotantotavoitteen tiettyjen askeleiden kautta:

• käyttäen lähimmän naapurin menetelmää kaikki noodit verkossa ryhmitellään kymmenen ryhmiin perustuen niiden energiatuotantoon
• jokaiselle ryhmälle lasketaan keskituotanto
• jokaselle ryhmälle annetaan kerroin perustuen sen paikkaan rankingissa niin että matalimmalle energiaryhmälle annetaan korkein kerroin
• lasketaan painotettu keskiarvo kaikesta tuotannosta ja tästä tulee verkon tuotantotavoite

Tässä on nopea esimerkki. Kuvittele verkko jossa on kolme noodia:

• noodi a joka tuottaa 1KW/h
• noodi b joka tuottaa 1.5KW/h
• noodi c joka tuottaa 10KW/h

Kiinteiden vaihtosuhteiden senaariossa (esim. 1 coin = 1KW/h), noodi c muuttuisi nopeasti kaikkein korkeimmin ansaitsevaksi noodiksi saaden 10 coinia joka 24:s tunti.

Tuotantotavoite-skenaariossa verkon tuotantoaste dynaamisesti adaptoituisi insentivisoimaan kaikkea muuta kuin pääoman hamstraamista: käyttämällä ehdotettua menetelmää vaihtosuhteeksi tulisi 1 coin = 2,667KW/h, täten noodi c saisi vain 3,750 coinia joka 24:s tunti.

Tämän lähestymistavan tarkoitus on insentivisoida homogeenisia verkkoja ja taivutella vahvat noodit luopumaan pienten paikallisten verkkojen hyväksikäytöstä ja valtaamisesta.

Palkitse yhteistyöstä, ei kilpailusta

“SolarCoinia (…) voi “ansaita” aurinkosähköä tuottamalla, sitä voi louhia (kuten muita kryptovaluuttoja), tai ostaa vaihtoehtovaluuttojen pörsseistä“

Olennainen ero joka pitää tuoda esiin tässä kohtaa on, että ehdotuksessani coineja ei anneta palkaksi transaktioiden varmentamisesta vaan luonnollisesti jokaiselle noodille perustuen siihen kuinka paljon energiaa kukin jakaa tiettynä aikana (esim. 1 tuotantotavoite = 1 coin). Energia virtaa vapaasti tuottajilta verkkoon samalla kun uudet voinit tuotetaan tasaiseen tahtiin. Transaktioiden varmentamisesta palkitaan edelleen paremmalla vaihtosuhteella (esim. 1 tuotantotavoite = 1.005 coinia onnistuneen varmentamisen jälkeen).

Inflaation ehkäiseminen

“SolarCoineja tulee maksimissaan olemaan kierrossa noin 98.1 miljardia“

Ehdotuksellani ei ole kovia rajoitteita tuotettavien coinien määrälle. Sen sijaan se nojaa energiakulutukseen määrittääkseen jaettavien tuotantopalkkioiden määrän: tuotettujen coinien määrä laskee sovittuun minimiarvoon kun energiantuotanto ja energian kulutus pääsevät tasapainoon (esim. 1 tuotantotavoite = 1 coin – (tuotanto/kulutus) + x; jossa x on sovittu arvo, joka ehkäisee palkkioiden virran pysähtymisen kun ollaan päästy 1:1 tuotanto/kulutussuhteeseen). Tällä lähestymistavalla on kaksi etua:

• korkeampi palkkio itsetuotantovaiheessa toimii insentiivinä kaikille niille jotka haluavat muuttua aktiivisiksi noodeiksi
• kun verkot pääsevät tasapainoon, coinien lyönti tulee olemaan niin pientä että sen arvo pysyy luonnollisesti pienenä johtuen niukkuudesta

Johtopäätös

P2P-yhteisö tajuaa nyt hyvin, että me emme voi rakentaa desentralisoitua yhteisvaurauteen pohjautuvaa yhteiskuntaa luottamalla taloudellisiin malleihin, jotka kapitalistinen maailma on kehittänyt itselleen. Kapitalismin vuosisatojen aikana käyttöönottamien välistä vetävien ja hyväksikäyttävien käytäntöjen purkamisen tapahtuessa emme saa unohtaa valuuttaa ja tapaa jolla se on aktiivinen osa nykyistä maailman tilaa. Maailmassa jossa valuutat itsessään ovat arvottomia, StarCoin oli askel oikeaan suuntaan, kuitenkin proof-of-work -algoritmin välistä vetävän luonteen vaarantamana.

Jättiläisten harteilla seisoessani olen onnistunut ottamaan kantaa osaan rajoitteista jotka vaikuttavat nykyiseen energiapohjaisten kryptovaluuttojen sukupolveen. Vakaasti uskon ehdotettujen ratkaisujen saavan aikaan kehityksen kohti desentralisoitua, energiaan perustuvaa taloutta joka on rakentunut verkostojen verkon ympärille, jota ajaa todellinen kestävä valuutta joka ei enää nojaa välistä vetäviin käytäntäntöihin sen olemassaoloa varten.

Lähdeviitteet:

1 https://bitcoin.org/bitcoin.pdf

Lähde:

For a truly decentralized energy-based cryptocurrency

Uusi tutkimus, jonka otsikko on Blockchain institutionaalisena teknologiana vie meitä kohti oikeudenmukaisen vaihdannan taloutta”, jonka on kirjoittanut Centre for Blockchain Technologiesin ekonomistit University College Londonissa ja The Impact Institutessa. Tämä haastaa Uberin ja Airbnb:n jakamistalouden roolimalleina. Itseasiassa, tutkijoiden mukaan ”alustatalouden vallankumous” näiden kahden yrityksen ajamana, sekä muiden kuten Etsy ja Lending Club, rikastaa alustan omistajia samalla kun arvon luojilta vedetään välistä.

Samaan aikaan kirjailijat Paolo Tasca ja Mihaela Ulieru ehdottavat että lohkoketjuteknologia voisi mahdollistaa todellisen jakamistalouden markkinapaikat ilman välimiehiä ja keskuspaikkoja, jossa kaikki transaktiot kuluttajien ja palveluntarjoajien välillä reititetään hajautetun vertaisverkon (peer-to-peer, P2P) kautta.

Uber ja Airbnb edustavat varsin vetovoimaista rajapintaa kuluttajiin, jotka usein perinteisiä vaihtoehtoja parempia ja halvempia tarjoavat palveluja, ja jotka toimitetaan kehittyneiden mutta kuitenkin helppokäyttöisten sovellusten kautta. Kuluttajalle mahdollisuus ostaa palveluja suoraan yksittäiseltä tarjoajalta antaa kuvan, että Uber ja Airbnb ovat hajautettuja vertaisverkkoja.

Itse asiassa, molemmat näistä ovat keskitettyjä järjestelmiä koska transaktiot kuluttajien ja tarjoajien kesken reititetään infrastruktuurin, keskusten ja ohjelmistojen läpi, jotka kuuluvat yrityksille jotka omistavat alustan. Poislukien maksun periminen, alustan omistajat hallitsevat verkostoa täydellisesti. Erityisesti, he voivat määritellä arvon luonnin olosuhteet — kuskit ja vuokraisännät — ja mahdollisesti lopulta vieraannuttaa heidät, joka johtaisi myös kuluttajien vieraannuttamiseen pitkällä tähtäimellä.

”Noviisille uberinkaltaiset verkostot tuntuvat hajautetuilta”, huomauttavat Tasca ja Ulieru. ”Kuitenkin samalla kun Uber pyörii älypuhelimella, se tekee niin suhteellisen ’tyhmän’ applikaation kautta, joka kytkeytyy keskitettyyn alustaan, joka on täydellisen kontrolloitu ja tukee yrityksen tavoitteita. Keskitetty innovaatio tarkoittaa myös hidasta innovaatiota. Se tarkoittaa innovaatiota joka pyörii yksittäisen yrityksen ympärillä. Ja viimeisimpänä se tarkoittaa yksittäistä hajoamispistettä.”

Toinen keskitetyn jakamistalouden varjopuoli on sen heikkous lainsäädäntöä kohtaan. Ekonomistit huomauttivat, että keskitetyn jakamistalouden toimijoiden saavuttaessa ”too big to fail”-kokoluokan, ne jatkavat lainsäädäntöä vastaan taistelua kaikilla mahdollisilla areenoilla.

Todellisen jakamistalouden visiointi

”Miltä näyttäisi alusta joka mahdollistaa todellisen jakamistalouden, jossa luotu arvo palautetaan takaisin sen luojille?”, ihmettelevät Tasca ja Ulieru. ”Onko olemassa periaatteita jotka voivat ohjata tällaisten alustojen suunnittelua?”

Tutkimuksessa esitettyjen mahdollisuuksien joukossa on suunnata käyttäjältä-käyttäjälle -palvelut lohkoketjuun perustuvan alustan kautta avoimien ja hajautettujen verkostojen läpi. Avoimet hajautetut verkostot, joista internetin alkuaika on eräs hyvä esimerkki, mahdollistavat kaikenlaisten palvelujen luonnin.

Lohkoketju ”tarjoaa yhden palvelun: turvalliset, aikaleimatut transaktiot”, huomauttavat ekonomistit. ”Kaikki muu on rakennettu laitteisiin applikaatioksi. Se sallii minkä tahansa sovelluksen kehityksen itsenäisesti, ilman lupaa, verkon reunalla. Sovelluskehittäjä voi luoda uuden sovelluksen käyttäen transaktiopalvelua alustana ja ottaa sovelluksen käyttöön missä tahansa laitteessa.”

Jossain vaiheessa yksittäisten omistajien kontrolloima jakamistalous tulisi tulla hajautettujen osuuskuntien korvaamiksi jotka myyvät lohkoketjupohjaisia osakkeita tai cryptopääoma-rahakkeita omistusosuuksien merkiksi työntekijöille ja sidosryhmille. Toisin sanoen, Uber ilman Uberia, jota hallinnoidaan yhteisvaurautena, jossa kaikki kassavirta kulujen jälkeen menee osuuskunnan jäsenille, jotka myös hallinnoivat alustaa ja tekevät päätöksiä.

Tasca ja Ulieru ovat vakuuttuneita siitä, että lähitulevaisuudessa joudumme organisoimaan talouselämämme vertaistuotetun jakamistalouden alustoille, jolla on potentiaalia dramaattisesti kaventaa tuloeroja, demokratisoida globaalia taloutta ja luoda ekologisesti kestävämpi yhteiskunta. ”Nämä mahdollisuudet moninkertaistuvat lohkoketjupohjaisten alustojen ja muiden nousevien teknologisten läpilyöntien yhteisvaikutuksesta”, he toteavat.

Lähde: http://www.nasdaq.com/article/move-over-uber-blockchain-technology-can-enable-real-sustainable-sharing-economy-cm716709#ixzz4S5HQAAeF

1. He löytävät tapoja laajentaa ilmaisukykyä ja kommunikaatiotyökaluja, -laitteita ja -järjestelmiä.

2. Luomalla yhteyksiä jotka eivät ole välttämättä utilitaristisia eivätkä voittoa tavoittelevia, he tutkivat laajan ihmiskokemuksen ja -kiinnostuksen potentiaalia.

3. He tekevät kognitiivista työtä muuttaakseen vaikeat abstraktiot kiinnostaviksi.

Esimerkiksi, Plantoid, Okchaoksen tuottama lohkoketjuun pohjautuva taideteos on metalliveistos. Sen voimanlähteenä on lohkoketjuun pohjautuva älykäs sopimus joka, kun kävijät antavat sille tippiä bitcoinissa, tuottaa uuden taideteoksen.

Rob Myersin Facecoin on samaan aikaan taideteos ja bittiraha. Datan visualisoinnit reaaliaikaisista bitcoin hasheista haetaan kasvontunnistusjärjestelmällä. Se generoi kasvokuvia esteettisen työn koevedoksiksi, tai ”Kasvojen Koevedoksiksi” kuten Stephan Tual sanoo. Tämä työ inspiroi dialogiin arvosta ja arvoista koska algoritmi päättää sen mitä kasvokuvaan tulee.

Lähde: P2P Foundation