Nykyisissä julkaisuissa esitettyjen tietojen tarkastelu osoittaa, että uuden geenitekniikan (new genetic engineering, NGT) avulla saatujen kasvien viljelyllä voidaan muuttaa voimakkaasti poppelipuiden lajikohtaisia ominaisuuksia. Uusia geenejä ei tarvitse lisätä, eikä puiden tarvitse tuottaa uusia tai muuttuneita proteiineja. Poppelipuut alkavat kukkia luonnossa vasta 7-10 vuoden kuluttua, mutta kokeissa geenisaksilla tehtyjen toimenpiteiden jälkeen ne kukkivat jo neljän kuukauden kuluttua. Tällaisten tulosten saavuttamiseksi tarvittiin vain pieniä muutoksia säätelygeeneissä.
Toimenpiteen tavoite: peltokasvien tapaan varhain kukkivia muuntogeenisiä poppeleita voitaisiin lisätä, risteyttää ja valita, mikä mahdollisesti nopeuttaisi uusien muuntogeenisten poppelien markkinoille saattamista.
Poppeli voi tuottaa elinaikanaan miljardeja siemeniä ja valtavia määriä siitepölyä, jotka tuuli saattaa levittää useiden kilometrien päähän. Muuntogeeninen DNA ei voi levitä ainoastaan siitepölyn ja siementen, vaan myös versojen kautta.
Puut ovat monimutkaisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, mukaan lukien muut kasvilajit, mykorritsat (maaperän sienet), hyönteiset ja luonnonvaraiset lajit. Poppeli on tärkeä ravinnonlähde monille hyönteisille, kuten kovakuoriaisille, perhosille ja mehiläislajeille. Jos muuntogeeniset puut risteytyvät alkuperäisten poppelipopulaatioiden puiden kanssa, muunnetut geenit voivat levitä nopeasti. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi luonnollisen poppelipopulaation romahtamisen, koska sen uudet ominaisuudet eivät ole sopeutuneet ympäristöön. Siksi muun muassa uudet geenimuunnellut puut voivat vaarantaa suojeltujen mustapoppelilajien säilymisen. Vahingot voivat hyvinkin olla peruuttamattomia, koska muunneltuja geenejä ei voida kutsua takaisin ympäristöstä.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti 24. tammikuuta 2024 uusilla geenitekniikoilla tuotettujen kasvien tulevasta sääntelystä. Jos asiasta vastaava esittelijä Jessica Polfjärd (EPP) onnistuu saamaan äänestyksen läpi, muuntogeenisiä puita ja pensaita sekä viljelykasveja, ruohoja ja kukkia voitaisiin päästää ympäristöön ilman riskinarviointia. (Huom. Asia on 18. helmikuuta tätä kirjoitettaessa pöydätty, jätetty seuraavaan käsittelyyn.)
EU:n parlamentin jäsenet, kuten Christoph Clergeau (S&D) ja Martin Häusling (Vihreät/EFA), vaativat sitä vastoin pakollista riskinarviointia kaikille NGT-kasveille. Tämä kanta perustuu esimerkiksi Ranskan elintarvike-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusviraston (ANSES, 2023) tai Saksan, Itävallan ja Sveitsin ekologisen yhdistyksen (GFOE) analyysiin, jossa varoitetaan erityisesti luonnonvaraisten lajien riskeistä. Tässä yhteydessä ekologi, professori Katja Tielbörger varoitti, että suunniteltu sääntelyn purkaminen voi vaikuttaa noin 300 000 luonnonvaraiseen kasvilajiin, millä on arvaamattomia ja haitallisia seurauksia ekologialle ja biologiselle monimuotoisuudelle.
Testbiotech suosittaa hylkäämään suunnitellun sääntelyn purkamisen ja jatkamaan kaikkien NGT-kasvien pakollista riskinarviointia tapauskohtaisesti.
Lisätietoja
Project Genetic Engineering and the Environment: background on NGT poplar
”10 kysymystä ja vastausta: Mitä me oikeasti tiedämme geenimuunnelluista kasveista?”
Background: ”New genetic engineering (NGT): EU Parliament in the maze”
Lähde: https://www.testbiotech.org/en/news/flowering-dreams-genetic-engineering