Tiivistelmä
Nykyinen terveydenhuollon kriisi kertoo puutteista lähestymistavassamme patentteja kohtaan — patentit ovat uniikki oikeuksien ja suojauksien joukko, joita sovelletaan ihmismielen luomuksiin — sekä tutkimusta ja tuotekehitystä kohtaan, mikä vaarantaa miljoonien ihmisten terveyden, turvallisuuden ja toimeentulon kaikkialla maailmassa. Aivan liian usein menneisyydessä on käynyt niin, että valinta asettaa yritysten voitot sekä patentti- & tekijänoikeuksien ja tutkimus- & kehitystoiminnan poissulkeva versio etusijalle kohtuuhintaisten lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden sijasta on osoittautunut tappavaksi, ja se uhkaa myös lisätä dramaattisesti taloudellista, maantieteellistä ja sosiaalista eriarvoisuutta.
Vaikka patentti- ja tekijänoikeuksia koskevan nykyisen lähestymistavan tarkoituksena oli alun perin edistää innovointia suojelemalla tietämyksen ja luovuuden omistusoikeutta, siitä on tullut yhä enemmän liikkeellepaneva voima, jonka avulla kapea joukko monikansallisia yrityksiä ja eliittiä on kerännyt ja suojellut omaisuuttaan. Aineettomien hyödykkeiden, kuten patentti- ja tekijänoikeuksien, uskomattomasta noususta on lisäksi tullut nykyiselle finanssoituneelle kapitalismille tunnusomainen piirre ja keskeinen kontrollin lähde taloudessa, jossa arvostetaan yhä enemmän tietoa, tuotemerkkejä, algoritmeja ja suojattuja ohjelmistoja.
Tämä nykyinen lähestymistapa on johtanut innovaatiovauhdin hidastumiseen, taloudellisen ja rodullisen epätasa-arvon lisääntymiseen ja kilpailun vähenemiseen sekä moniin muihin haitallisiin seurauksiin. Tämän vuoksi vaatimuksia patentti- ja tekijänoikeuksien uudistamisesta esitetään yhä useammin eri puolilla poliittista kenttää.
T&k-toimintaa on viime vuosikymmeninä suunnattu yhä enemmän yksityisten etujen ja yksityisen voiton tavoitteluun, mikä on johtanut siihen, että julkisten T&k-menojen osuus BKT:sta on pienentynyt, on luotu kaksinkertaisen verotuksen järjestelmä, jossa kuluttajat maksavat julkiset investoinnit innovaatioihin ja maksavat ne sitten uudelleen tuotteiden ja palvelujen lisäkustannuksina, ja T&k-toiminnan menoja (sekä julkisia että yksityisiä menoja) on suunnattu uudelleen voittojen maksimoimiseen sen sijaan, että ne olisi sovitettu yhteen pikemminkin pakottavien sosioekologisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten tarpeiden kanssa.
Tätä patentti- ja tekijänoikeuksia sekä T&K:ta koskevaa lähestymistapaa perustellaan sillä, että yksityinen omistus, markkinavoimat ja voitot (joita tuetaan julkisilla tuilla ja verohelpotuksilla) kannustavat innovointiin ja resurssien tehokkaaseen jakamiseen, mikä edistää talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa todisteiden perusteella. Sen sijaan, jos annamme näiden kriittisten järjestelmien hyödyttää ensisijaisesti yksityisiä etuja ja yrityksiä, emme kykene kehittämään ja jakamaan tuotteita ja palveluja tasapuolisesti, maksamaan työntekijöille ja veronmaksajille riittäviä korvauksia ja maksimoimaan ja edistämään innovointia, jotta voisimme vastata nyt kohtaamiimme paheneviin ja monitahoisiin kriiseihin.
Tätä varten suosittelemme, että patentti- ja tekijänoikeuksien ja tutkimus- ja kehitystoiminnan demokraattisen julkisen valvonnan ja omistajuuden periaatteita laajennetaan ja juurrutetaan ja että yritysten käyttäytymistä uudistetaan, jotta voidaan kääntää vallankäyttöä ja laajentaa julkista yhteisomaisuutta. Tähän sisältyy:
- Siirtyminen kohti julkista tietämyksen yhteisomistajuutta koskevaa lähestymistapaa, joka perustuu julkisen omistuksen ja oikeudenmukaisen saatavuuden periaatteisiin;
- Varmistetaan, että julkisesti kehitetty henkinen omaisuus on yleishyödyllistä;
lisätään julkista tutkimusta ja kehitystä (T&K), jossa keskitytään yleishyödyllisyyteen, vastataan nykyisiin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ekologisiin kriiseihin ja torjutaan ihmiskuntaan kohdistuvia kasvavia maailmanlaajuisia uhkia (kuten ilmastonmuutosta); - Haastetaan yritykset ja monopolivalta yhdistämällä patentti- ja tekijänoikeuksien ja T&K:n julkinen omistus ja valvonta pyrkimyksiin lisätä kilpailua eri talouden aloilla ja monipuolistaa yritysten ja palvelujen omistusrakennetta (mukaan lukien osuuskunnat, julkisomisteiset yritykset ja kestävät paikalliset ja alueelliset yritykset);
- Lisätään työntekijöiden oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia antamalla työntekijöille ääni uusissa patentti- ja tekijänoikeuksien sekä T&K:n järjestelmissä ja instituutioissa sekä poistamalla patentti- ja tekijänoikeudet ja suoja työntekijöitä hyväksikäyttäviltä yrityksiltä;
- Keskitetään maailmanlaajuinen solidaarisuus ja korvaukset (mukaan lukien teknologian siirrot), jotta voidaan hyväksyä ja korjata Yhdysvaltojen ja Britannian rooli rikkauksien, tiedon ja resurssien ottamisessa muulta maailmalta (pääasiassa globaalista etelästä) vuosisatojen ajan jatkuneen kolonialismin, orjuuttamisen ja imperialismin kautta.
Näiden periaatteiden juurruttamiseksi ehdotamme useita poliittisia ehdotuksia, jotka voivat ohjata uutta lähestymistapaa patentti- ja tekijänoikeuksiin sekä T&K-toimintaan Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Ensinnäkin meidän on lisättävä julkisia investointeja sosiaalisesti ja ympäristön kannalta hyödylliseen tutkimukseen ja kehitykseen, jotta voimme vastata tulevaisuuden tarpeisiin. Tämä edellyttää, että viime vuosikymmenten laskusuuntaukset (suhteessa BKT:hen) käännetään laskuun ja että julkiset T&K-investoinnit nostetaan vähintään noin 2 prosenttiin BKT:stä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vaikka lisäys on suuri, se on välttämätön, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen kaltaisiin nykyisin kohtaamiimme paheneviin kriiseihin nopeasti lyhenevässä toiminta-aikataulussa. Lisäksi innovoinnin ja kestävän talouskehityksen vauhdittamisen lisäksi se voisi myös vähentää kuluttajakustannuksia ja parantaa kansanterveyttä ja hyvinvointia, mikä kaikki tuottaisi sijoitukselle tuottoa, joka olisi huomattavasti lisämenoja suurempi.
On kuitenkin ratkaisevaa, mihin nämä investoinnit kanavoidaan ja keitä ne koskevat ja hyödyttävät. Julkiset T&K-menot eivät välttämättä ole aina yleisen edun mukaisia, ja toisinaan yritykset ajavat niitä yksityisten voittojensa kasvattamiseksi (esimerkiksi yritykset ajavat toisinaan suurempia julkisia T&K-menoja alkuvaiheen T&K-toimintaan, jotta ne voidaan ottaa käyttöön ja hyödyntää myöhemmin yksityisen hyödyn saamiseksi). T&k-investointien lisääminen oikeudenmukaisuutta, kestävyyttä ja demokratiaa edistävällä tavalla edellyttää verojärjestelmiemme uudistamista (esimerkiksi rajatylittävän verokilpailun vähentämistä ja veronkiertojärjestelmien lopettamista), uusien instituutioiden perustamista (esimerkiksi julkisen investointipankin tai useiden kansallisten ja alueellisten investointipankkien perustamista, joiden kautta julkiset investoinnit T&k:n voitaisiin kanavoida innovoinnin kasvattamiseen) sekä laajemman teollisen/taloudellisen strategian kehittämistä, jossa keskitytään ekologisen kestävyyden turvaamiseen, vaihtoehtoisten omistajuusmallien vaalimiseen ja yritysten keskittymisen ja vallan vähentämiseen.
Toiseksi meidän on myös varmistettava, että patentti- ja tekijänoikeudet palvelevat yhteistä etua ja että niissä noudatetaan tehtäväkeskeistä ja yhteistä omistajuutta koskevaa lähestymistapaa. Asianmukaisesti jäsennettynä patentti- ja tekijänoikeudet voivat auttaa edistämään innovatiivisia ideoita ja tuotteita, joilla voidaan vastata tämän päivän toisiinsa kytkeytyviin kriiseihin, kuten lääkkeiden kohtuuhintaisen saatavuuden kehittämiseen ja teknologisen kehityksen edistämiseen ilmastokriisin haasteeseen vastaamiseksi. Julkisten toimien ja sääntelyn vahvistaminen ja virallistaminen voisi auttaa lieventämään jonkin verran patentti- ja tekijänoikeuksien sekä T&K-järjestelmien hinnoittelu- ja käyttöongelmia. Esimerkiksi patentti- ja tekijänoikeuksien suojan myöntäminen tai jatkaminen sekä julkiset T&K-investoinnit olisi kytkettävä tiettyihin julkishyödyllisiin normeihin (kuten verotuksen oikeudenmukaisuuteen, väestön terveyteen, lääkkeiden tasapuoliseen saatavuuteen ja työntekijöiden oikeuksiin).
Kolmanneksi meidän on lisättävä julkista osuutta mielen luomuksista kehittämällä julkisesti omistettuja ja demokraattisesti hallinnoituja IP Commons -yhteisöjä. Tällaiset yhteisöt, jotka perustuvat joihinkin maailmalla syntymässä oleviin ennakkotapauksiin, alkaisivat siirtää meitä sulkeutumiseen ja kilpailuun perustuvasta innovaatiojärjestelmästä kohti järjestelmää, jossa keskitytään yhteistyöperiaatteisiin ja patentti- ja tekijänoikeuksiin liittyvien riskien ja hyötyjen suurempaan yhdistämiseen ja jakamiseen. Strategioita näiden patentti- ja tekijänoikeuksien yhteisomistusten rakentamiseksi voisivat olla esimerkiksi seuraavat: vaaditaan, että julkisin varoin rahoitetun T&K-toiminnan tuloksena syntynyt patentti- ja tekijänoikeus siirretään yhteisomistukseen (joko välittömästi tai lyhyen yksinoikeuden jälkeen); vaaditaan, että patentti- ja tekijänoikeudet, jotka yksityisiltä yrityksiltä on peruttu tai evätty työvoiman tai yleishyödyllisen tarkoituksen väärinkäytön vuoksi, siirretään yhteisomistukseen; ja/tai lyhennetään patentti- ja tekijänoikeuksien yksinoikeuden keston kestoa ja siirretään patentti- ja tekijänoikeudet yhteisomistukseen niiden voimassaolon päätyttyä. Nämä julkisessa omistuksessa olevat yhteiset yksiköt tai patentti- ja tekijänoikeuksien poolit voisivat olosuhteista riippuen toimia lisenssimallilla, avoimen käyttöoikeuden mallilla tai ehkä todennäköisimmin molempien yhdistelmällä.
Näiden teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevien uudistusten ytimessä on tavoite kohdata ja haastaa yritysten valta ja sen vaikutukset työntekijöihin ja yhteisöihin kaikkialla maailmassa.
Yksi avain T&K-toiminnan uudelleensuunnittelun haasteeseen on tarve suunnata valtion rooli uudelleen: valtion rooli ei ole enää pelkkä markkinavikojen korjaaminen, taloudellisesti ja poliittisesti voimakkaiden liike-elämän etujen tukeminen ja tukeminen sekä yksityisten yritysten ja voittojen tukeminen markkinajärjestelmän ajautuessa kriisiin, vaan sen on aktiivisesti ja ennakoivasti muokattava ja määriteltävä tuotantoa ja innovaatioita, jotka ovat yleisen edun mukaisia. Hallitukset eri tasoilla (paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti tai liittovaltiotasolla) voisivat ottaa mallia kotimaisista ja kansainvälisistä esimerkeistä ja perustaa julkisesti rahoitettuja ja hallinnoituja riskipääomarahastoja sijoittamaan ja hallinnoimaan osakkeita yksityisiin yrityksiin, erityisesti uusiin yrityksiin, uusia ja innovatiivisia teknologioita kokeileviin yrityksiin ja strategisesti tärkeillä aloilla (kuten uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen hillinnän alalla) toimiviin yrityksiin. Tällainen julkisten riskipääomarahastojen verkosto sekä tukisi enemmän tehtäväkeskeistä valtiota että mahdollistaisi sen, että suuren riskin ja korkean tuoton investoinneista saatavat voitot palautuisivat paremmin yleisölle.
Näiden patentti- ja tekijänoikeuksia sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevien uudistusten ytimessä on tavoite kohdata ja haastaa yritysten valta ja sen vaikutukset työntekijöihin ja yhteisöihin kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi COVID-19:n vaikeassa tilanteessa lääkealan jättiläisten valta ja määräysvalta on käynyt yhä ilmeisemmäksi. Vastaavasti fossiilisten polttoaineyhtiöiden ja niiden rahoittajien keskittynyt valta on vuosikymmenien ajan estänyt joka käänteessä katastrofaalisen ilmastonmuutoksen uhan torjumisen. Tarvitsemme kansalaisille vahvemmat valtuudet puuttua kriittisiin talouden aloihin ja instituutioihin. Tähän kuuluu esimerkiksi lääkkeiden hinnoittelun valvonta ja hallitusten mahdollisuus puuttua asiaan ja tuottaa geneerisiä lääkkeitä, jotta kukaan ei jäisi ilman lääkkeitä. Tätä varten suosittelemme patentti- ja tekijänoikeuksien omistukseen, valvontaan ja sääntelyyn liittyvien muiden ehdotusten lisäksi yhden tai useamman julkisessa omistuksessa olevan lääke- ja tuotantoyksikön perustamista Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, jotta lääkkeiden kustannuksia voitaisiin valvoa kotimaassa ja turvata kohtuuhintainen lääketalous kansainvälisesti teknologiansiirron ja lääketieteellisen ja farmaseuttisen tutkimuksen avoimen saatavuuden avulla.
Monet kohtaamistamme haasteista ja kriiseistä ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, ja ne voidaan ratkaista vain aidolla kansainvälisellä yhteistyöllä, joka perustuu solidaarisuuteen ja vuosisatoja kestäneen louhinnan ja hyväksikäytön hyvittämiseen. Tämä edellyttää muun muassa teknologian siirtoa, joka on paljon muutakin kuin vain sitä, että matalan ja keskitulotason maiden on hieman edullisempaa ostaa tuotteita ja palveluja, jotka ovat pohjoisen globaalin maailman suuryritysten omistuksessa ja valvonnassa. Pikemminkin olisi poistettava tiettyjä kriittisiä innovaatioita koskevat patentti- ja tekijänoikeuksia koskevat rajoitukset ja tarkistettava kansainvälisissä vapaakauppasopimuksissa ja instituutioissa vallitsevia yrityksiä ja sulkeutumista suosivia patentti- ja tekijänoikeussääntöjä ja -järjestelmiä, jotta voidaan tukea taloudellista kehitystä, ekologista kestävyyttä, kansanterveyttä, itsemääräämisoikeutta ja köyhyyden vähentämistä globaalissa etelässä. Tässä yhteydessä suosittelemme, että esimerkkinä siitä, miten tätä voitaisiin kehittää, käytetään tarvetta (ja lisääntyvää keskustelua) maailmanlaajuiseen COVID-19-reagointiteknologioiden pooliin, joka mahdollistaisi lääkkeisiin ja rokotteisiin liittyvän patentti- ja tekijänoikeuksien, tietojen ja taitotiedon pakollisen jakamisen terveyshätätilanteessa.
Johtopäätökset
Kun maat kamppailevat COVID-19:n aiheuttamien tuhoisien haasteiden kanssa ja toivottavasti pääsemme lähemmäksi rokotteen kehittämistä, patentti- ja tekijänoikeuksia sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevan nykyisen lähestymistavan epäoikeudenmukaisuudet ja riittämättömyydet tulevat yhä ilmeisemmiksi. On välttämätöntä, että siirrymme nopeasti pois nykyisestä järjestelmästä, jossa monopolioikeuksista saatavat yritysvoitot asetetaan etusijalle, ja siirrymme järjestelmään, jossa kansanterveyttä, sosiaalista tasa-arvoa ja ekologista kestävyyttä arvostetaan ja painotetaan.
Patentti- ja T&K-järjestelmiemme suunnittelu, toteuttaminen ja hallinnointi ovat erittäin tärkeitä. Aineettoman talouden uskomaton nousu on kuitenkin muuttanut dramaattisesti näitä järjestelmiä ja laajemmin taloudellista toimintaympäristöä. Sen sijaan, että se olisi edistänyt ja tukenut innovointia, jota tarvitaan 2000-luvun digitaalitalouden voimanlähteenä, mielen luomusten omistusoikeuden sulkemista on hyödynnetty valtavien voittojen tuottamiseksi ja pienten suuryritysten ja niiden omistajien vallan ja määräysvallan lisäämiseksi huomattavasti. Tämä on johtanut moniin kielteisiin seurauksiin, jotka ovat ulottuneet innovoinnin hiipumisesta rotuun, talouteen, sukupuoleen ja maantieteelliseen alkuperään perustuvan epätasa-arvon kärjistymiseen, kilpailun vähenemiseen sekä työntekijöiden oikeuksiin, vero-oikeudenmukaisuuteen ja kuluttajansuojaan liittyviin yritysten väärinkäytöksiin. Kaiken kaikkiaan poliittisen kirjon tarkkailijoille on käymässä yhä selvemmäksi, että nykyinen lähestymistapa teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä T&K-toimintaan ei ole tarkoituksenmukainen.
Jos patentti- ja tekijänoikeus- sekä T&K-järjestelmämme muutettaisiin, ne voitaisiin valjastaa yhteisen hyvän hyväksi ja oikeudenmukaisen, demokraattisen ja ympäristön kannalta kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi kaikille. Demokraattisen omistajuuden periaatteiden laajentaminen on avainasemassa tässä muutoksessa.
Koska patentti- ja tekijänoikeudet sekä T&K-järjestelmät ovat luonteeltaan poliittisia ja niillä on keskeinen asema talousjärjestelmässä, niitä voitaisiin hyödyntää yhteisen edun hyväksi ja rakentaa kaikille oikeudenmukaista, demokraattista ja ympäristön kannalta kestävää tulevaisuutta, jos niitä muutettaisiin. Demokraattisen omistajuuden periaatteiden laajentaminen on avainasemassa tässä muutoksessa. Meillä on valta uudistaa mielen luomusten hallintaa, alkaen julkisen tietoyhteisön luomisesta ja T&K-rahoituksen huomattavasta lisäämisestä, maailmanlaajuisen solidaarisuuden ja hyvitysten sisällyttämisestä, yritysten vallan haastamisesta ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamisesta.
Lisäämällä julkisia T&K-investointeja vähintään 2 prosenttiin kansallisesta BKT:stä voimme merkittävästi lisätä innovointia, jotta voimme vastata moniin päällekkäisiin kriiseihin ja haasteisiin, joita kohtaamme nyt (ja todennäköisesti kohtaamme vuosisadan kuluessa), ja kanavoida investoinnit yhteiskuntaa hyödyttäviin, tasa-arvoa edistäviin, ympäristöä säästäviin ja ekologisesti kestävään talouteen tähtääviin innovaatioihin. Näitä investointeja tukisi uusi instituutioiden ekosysteemi, kuten paikalliset, alueelliset ja kansalliset julkisessa omistuksessa olevat investointipankit, sekä lähestymistavat, joilla luodaan perusta, jonka avulla vaihtoehtoiset omistusmallit voivat kukoistaa ja haastaa yritysten vallan.
Tehottomien veroavustusten, kannustimien ja tukien sijasta meidän olisi kehitettävä tehtäväkeskeinen lähestymistapa, jolla varmistetaan, että innovaatiot suunnataan nykypäivän ristikkäisten kriisien ratkaisemiseen ja että ne turvataan vahvalla sääntelyllä ja ennakoivaa julkista puuttumista ja taloussuunnittelua koskevalla valtuutuksella. Tämän strategian ytimessä on tarve kasvattaa merkittävästi julkista osuutta teollis- ja tekijänoikeuksissa suuntaamalla valtion rooli uudelleen laissez-faire- ja kaverikapitalistisesta lähestymistavasta innovaatioiden tuotannon ja jakelun muokkaamiseen. Tämä olisi toteutettava ennen kaikkea kehittämällä julkisessa omistuksessa oleva ja demokraattisesti hallinnoitu patentti- ja tekijänoikeuksien yhteisomistus, jolla ohjataan patenteista saatavat tulot takaisin julkiseen talouteen (ja innovaatioihin tehtäviin lisäinvestointeihin), hillitään ja muokataan yritysten käyttäytymistä turvaamalla työntekijöiden oikeudet ja estämällä veroväärinkäytökset ja porsaanreiät, edistetään innovointia ja edistetään tasa-arvoa. Tätä täydennettäisiin perustamalla julkisessa omistuksessa olevia ja demokraattisesti hallinnoituja riskipääomarahastoja eri hallintotasoilla, jotta voitaisiin investoida (asianmukaisia omistusosuuksia vastaan) uusiin yrityksiin ja erittäin innovatiivisiin yrityksiin.
Kuten COVID-19-kriisi on osoittanut, meidän on erityisesti tutkittava uraauurtavia tapoja kääntää tarvittavien lääkkeiden kehityksen pysähtyneisyys, valvoa lääkkeiden hintoja ja saada lääkkeet kaikkien saataville sekä ottaa takaisin suurten lääkeyhtiöiden valta ja valvonta tällä elintärkeällä alalla. Sen sijaan, että yritykset kaappaavat ja valvovat elämää pelastavia ja pidentäviä lääkkeitä, tarvitsemme julkisesti ohjattuja, vastuullisia ja omistettuja lääkekehitys-, valmistus- ja jakeluyksiköitä, jotka sääntelevät hinnoittelua Yhdysvalloissa ja Britanniassa ja jotka mahdollistavat lääkkeiden saatavuuden kaikkialla maailmassa teknologian siirron avulla.
COVID-19:stä ilmastokriisiin ja vallattomaan sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen, nykyiset kriisit ovat luonteeltaan kansainvälisiä. Lisäksi erityisesti Yhdysvaltojen ja Britaniian on tunnustettava ja korjattava aktiivisesti ne uskomattomat vahingot, joita ne ovat aiheuttaneet suurelle osalle muuta maailmaa, erityisesti globaalille etelälle, kolonialismin, orjuuttamisen, imperialismin ja jatkuvan vaurauden ja tiedon talteenoton kautta. Korjaavan lähestymistavan yleensä ja erityisesti teknologiansiirtojen on siten oltava paljon muutakin kuin pelkkää hintojen ja tuotteiden saatavuuden parantamista globaalissa etelässä. Sen sijaan teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevassa uudessa lähestymistavassa on keskityttävä oikeuksien ja valvonnan kattavaan siirtämiseen siirtämällä tiettyjä patentti- ja tekijänoikeuksia, poistamalla patentti- ja tekijänoikeuksia koskevia rajoituksia erilaisista kriittisistä innovaatioista ja saattamalla ne kaikkien saataville sekä uudistamalla kansainvälisissä vapaakauppasopimuksissa ja kansainvälisissä instituutioissa vallitsevia, yrityksiä ja sulkeutumista suosivia teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia sääntöjä ja järjestelmiä.
Patentti- ja tekijänoikeudet sekä T&K-järjestelmät ja -lähestymistavat ovat ratkaisevan tärkeitä minkä tahansa talousjärjestelmän toiminnalle, ja huolimatta vuosikymmeniä jatkuneesta yksityistämisestä, sulkemisesta ja yrityskaappauksesta ne ovat edelleen suurelta osin mahdollisuuksiemme mukaan uudelleensuunnittelun ja uudelleensuunnittelun piirissä. Soveltamalla demokraattisen julkisen omistuksen ja valvonnan periaatteita voimme ja meidän on muutettava nämä järjestelmät moottoreiksi, jotka antavat voimaa oikeudenmukaiselle, demokraattiselle ja kestävälle 2000-luvun taloudelle.
This report is produced in collaboration with The Democracy Collaborative and Common Wealth as part of the Democratic Public Ownership project.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
- The Independent, “Set 2% target for public R&D spending to beat climate crisis, government is urged”
- In These Times, “How to Transform Research and Innovation for the Common Good”
