USA:n keskuspankin perustamisen jälkeen vuosisata sitten, jokainen suuri rahoitusmarkkinoiden romahdus on tahallaan keskuspankin aiheuttama, seurausta poliittisista motiiveista. Tilanne ei eroa tänäkään päivänä mitenkään, sillä selvästi US Fed toimii korkoaseensa kanssa romahduttaakseen ihmiskunnan historian suurimman spekulatiivisen kuplan. Kuplan, jonka se on itse luonut. Globaalit romahdustapahtumat aina alkavat reunoilta, kuten vuonna 1931 Itävallan Creditanstalt, tai myöhemmin Lehman Brothersin romahdus syyskuussa 2008. Fedin kesäkuun 15. päivän päätös nostaa korkoja eniten melkein 30 vuoteen rahoitusmarkkinoiden ollessa jo kuralla takaa nyt globaalin laman ja paljon pahempaakin.
“Halvan luoton” kuplan laajuus, jonka Fed, EKP ja Japanin keskuspankki ovat luoneet ostamalla velkakirjoja ja pitämällä korkoja ennennäkemättömän matalalla tai jopa negatiivisina nyt jo 14 vuoden ajan on ennenkuulumatonta. Talousmedia käsittelee aihetta päivittäin raportoimalla sekavasti, kun maailmantaloutta valmistellaan, mutta ei kuitenkaan niinkutsuttua “stagflaatiota” tai lamaa varten. Se mitä on tulossa tulevina kuukausina on kaikkea muuta kuin politiikan suunnan kääntäminen. Se on tähän päivään asti karmaisevin talouslama. Kiitos Davos ja globalisaatio.
Globalisaatio
Poliittiset paineet globalisaation taustalla sekä WTO:n perustaminen Bretton Woodsin GATT-kauppasäännöistä vuoden 1994 Marrakeshin sopimuksella varmistivat, että lännen kehittynyt teollisuustuotanto, erityisesti USA:ssa, voi paeta ulkomaille, tulla “ulkoistetuksi” äärimmäisen matalapalkkaisiin maihin. Mikään maa ei ole tarjonnut enempää etua kuin 1990-luvun lopun Kiina. Kiina liittyi WTO:n vuonna 2001 ja siitä lähtien pääomat ovat valuneet Kiinan tuotantoon lännestä järkyttävällä tavalla. Niin on myös kasaantunut Kiinan dollarimääräinen velka. Nyt kun globaalin talouden rakenteet perustuvat ennätyssuurelle velkamäärälle, kaikki alkaa hajota käsiin.
Kun Washington tarkoituksella salli syyskuussa 2008 Lehmanin kaatua, Kiinan johto vastasi paniikkiin ja antoi ennennäkemättömän luoton paikallishallinnoille infrastruktuurin rakentamiseksi. Osa siitä oli osittain hyödyllistäkin, kuten luotijunaratojen verkosto. Osa siitä meni täysin hukkaan, kuten tyhjien “kummituskaupunkien” rakentaminen. Muulle maailmalle Kiinan ennennäkemätön kysyntä teräkselle, hiilelle, öljylle ja kuparille oli tervetullutta, kun globaalin laman pelko alkoi väistyä. Mutta Fedin ja EKP:n toimet vuoden 2008 jälkeen, sekä myös eri valtioiden toimet, eivät tehneet mitään korjatakseen systeemisiä rahoitusmaailman väärinkäytöksiä maailman suurimmissa pankeissa Wall Streetilla, Euroopassa sekä Hong Kongissa.
Nixonin päätös elokuussa 1971 irroittaa dollari, maailman reservivaluutta, kullasta avasi portit globaaleille rahavirroille. Joka käänteessä kehiteltiin yhä vain sallivampia rahoituslakeja, jotka mahdollistivat spekulaatiot USA:ssa ja muualla, aina Clintonin Glass-Steagallin kumoamiseen Wall Streetin hyväksi marraskuussa 1999. Se mahdollisti niin suurten megapankkien syntymisen, että valtio julisti ne liian suuriksi kaatumaan, “too big to fail”. Se oli huijaus, mutta rahvas uskoi sen ja maksoi heille satojen miljardien pelastuspaketit veronmaksajien rahoina.
Vuoden 2008 kriisin jälkeen Fed ja muut suuret globaalit pankit ovat luoneet ennennäkemättömän paljon luottoa, niinkutsuttua “helikopterirahaa” suurten rahoituslaitosten bailoutteihin. Reaalitalouden tervehdyttäminen ei ollut tavoite. Fedin, Japanin keskuspankin, EKP:n ja Bank of Englandin tapauksessa yhteensä $25 biljoonaa injektoitiin pankkijärjestelmään “kvantitatiivisena elvyttämisenä” velkakirjojen ostamisen muodossa, sekä oikeukkaampien paperien kuten asuntolainoihin kytkettyjen derivatiivien osto-ohjelmissa viime 14 vuoden ajan.
Kvantitatiivinen hulluus
Tässä kohtaa asiat alkoivat mennä huonoon suuntaan. Suurimmat Wall Streetin pankit, kuten JP MorganChase, Wells Fargo, Citigroup tai lontoolaiset HSBC tai Barclays, lainasivat miljardeja korporaatioasiakkailleen. Lainaajat taas käyttivät likviditeetin, eivät investoineet uuteen tuotantoon tai teknologiaan, vaan pumppaamaan oman osakkeensa arvoa niinkutsutuissa osakkeiden takaisinosto-ohjelmissa, “maksimoidakseen osakkeenomistajien arvon.”
BlackRock, Fidelity, pankit ja muut sijoittajat rakastivat vapaamatkustamista. Fedin helpotuksen käynnistyttyä 2008 ja siitä aina heinäkuuhun 2020, noin $5 biljoonaa oli sijoitettu osakkeiden takaisinostoihin, mikä on luonut suurimman osakemarkkinarallin historiassamme. Kaikki finansialisoitiin siinä samassa. Korporaatiot maksoivat $3.8 biljoonaa osinkoina vuosien 2010-2019 välisenä aikana. Yhtiöt kuten Tesl, jotka eivät koskaan ole olleet voitollisia, muuttuivat arvokkaammiksi kuin Ford ja GM yhteensä. Kryptofirmat kuten Bitcoin saavuttivat yli $1 biljoonan markkina-arvon vuoden 2021 lopulla. Fedin rahojen virratessa vapaasti pankit ja sijoitusrahastot investoivat korkeariskisiin ja suurivoittoisiin kohteisiin kuten roskalainoihin tai kehittyvien markkinoiden velkaan paikoissa kuten Turkki, Indonesia ja, kyllä, Kiina.
Vuoden 2008 jälkeinen kvantitatiivisen elvyttämisen ja nollakorkojen aikakausi johti Yhdysvaltain hallituksen luottolaajenemiseen absurdeilla tavoilla. Tammikuusta 2020 eteenpäin Fed, Bank of England, EKP ja Japanin keskuspankki ovat injektoineet yhteensä $9 biljoonaa lähes nollakorkoista luottoa maailman pankkijärjestelmään. Fedin muuttaessa politiikkaansa syyskuussa 2019, sen jälkeen Washingtonin oli mahdollista kasvattaa julkista velkaa käsittämättömällä $10 biljoonalla alle 3 vuodessa. Sitten Fed jälleen salaa bailouttasi Wall Streetin ostamalla $120 miljardilla kuukaudessa Yhdysvaltain velkakirjoja ja asuntolainaderivatiiveja, mikä sai aikaan suuren bondikuplan.
Bidenin hallinto alkoi sekoilla ja syytää biljoonia rahaa niinkutsuttuna elvytysrahana taistellakseen tarpeettomia lockdowneja vastaan amerikkalaisessa taloudessa. Yhdysvaltain valtionvelka lähti hallittavasta 35%:sta vuonna 1980 huikeaan nousuun aina nykyiseen 129%:n. Ainoastaan Fedin kvantitatiivinen elvyttäminen, ostaessaan biljoonilla valtionvelkaa ja asuntolainoja, sekä nollakorot tekivät tuon mahdolliseksi. Nyt Fed on alkanut purkamaan tuota ja vetämään pois likviditeettiä taloudesta, nostamaan korkoja ja kiristämään kvantitatiivisesti tilannetta. Tämä on tarkoituksellista. Kyse ei ole Fedin tyrimisestä tai inflaation väärintulkinnasta.
Energia ajaa romahdusta
Surullisesti Fed ja muut keskuspankit valehtelevat. Korkojen nostaminen ei paranna inflaatiota. Se pakottaa globaalin resetin käyntiin ja sitä myötä kontrollin kaikista maailman omaisuuseristä, varallisuudesta, oli kyse sitten maa-alueista, viljelysmaasta, hyödyketuotannosta, teollisuudesta, jopa vedestä. Fed tietää erittäin hyvin, että inflaatio on vasta alku globaalin talouden hajoamiselle. Uniikkia tässä on, että vihreän energian pakottaminen teollisessa maailmassa ajaa inflaatiokriisiä pahempaan suuntaan, jotain minkä Washington, Brysseli tai Berliini on jättänyt kokonaan huomiotta.
Lannoitteiden globaali puute, maakaasun hinnan räjähtäminen ja viljan satotappiot globaalista kuivuudesta tai lannoitteiden tai bensan hintojen räjähtävästä kasvusta tai Ukrainan sodasta takaavat, että ainakin viimeistään syys-lokakuun satokauden aikaan meillä on käynnissä globaali ruoan ja energian hintojen räjähdys. Nuo katkokset toimitusketjuissa ovat kaikki seurausta tarkoituksellisesta politiikasta ja toiminnasta.
Vielä pahempi inflaatio odottaa, mikä on seurausta Bidenin hallinnon etunenässä vetämien maailman johtavien teollisuustalouksien patologisesta hiilidioksidinvastaisesta agendan pakottamisesta. Tuohon agendaan tyypillisesti kuuluu Yhdysvaltain energiaministerin lausunnot, “ostakaa sähköautoja”, vastauksena raketoivaan bensan hintaan.
Samalla tavalla Euroopan Unioni on päättänyt siirtyä pois Venäjän öljystä ja kaasusta ilman mitään kunnollista vaihtoehtoa talouteen, ja Saksa on päättänyt sulkea ydinvoimalansa sekä sulkea myös lisää hiilivoimaloita. Saksa ja muut EU-maat tämän seurauksena tulevat kokemaan sähkökatkoksia tänä talvena ja maakaasun hinnat tulevat jatkamaan kasvuaan. Kesäkuun toisella viikolla Saksassa bensan hinta nousi yksistään 60%. Sekä vihreiden hallussa oleva Saksan hallitus että EU-komission “Fit for 55”-viheragenda jatkavat epäluotettavan ja kalliin tuuli- ja aurinkoenergian puskemista paljon halvemman ja luotettavan fossiilisen energiatuotannon kustannuksella, mikä varmistaa ennennäkemättömän energiasta johtuvan inflaation.
Fed on vetänyt jo piuhat seinästä
Fedin nostaessa korkoja 0.75%, joka on isoin hyppäys 30 vuoteen, sekä lupaus että lisää piisaa, USA:n keskuspankki on nyt taannut sen, USA:n velkakuplan lisäksi myös iso osa vuoden 2008 jälkeisestä globaalista velasta, $303 biljoonaa, romahtaa. Nousevat korot melkein 15 vuoden jälkeen tarkoittavat velkakirjojen arvon romahtamista. Velkakirjat, ei osakkeet, ovat globaalin rahoitusjärjestelmän ytimessä.
Amerikan asuntolainojen korot ovat nyt tuplaantuneet vain 5 kuukaudessa yli 6%:iin, ja asuntojen myynnit ovat romahtaneet viimeisimmän koronnoston seurauksena. Amerikkalaiskorporaatiot ottivat ennätysmäärän velkaa ultramatalien korkojen avustuksella. Noin 70% tuosta velasta on arvotettu juuri ja juuri “roskastatuksen” yläpuolelle. Tuo korporaatioiden ei-rahoitusvelka oli yhteensä $9 biljoonaa vuonna 2006. Tänä päivänä se ylittää $18 biljoonaa. Nyt suuri määrä noista marginaalifirmoista ei kykene uudelleenrahoittamaan vanhoja velkoja uusiin, ja tästä seuraa konkursseja. Kosmetiikkajätti Revlon juuri julistautui konkurssiin.
Erittäin spekulatiiviset, sääntelemättömät kryptomarkkinat, joiden kärjessä Bitcoin on, romahtavat kun sijoittajat tajuavat, että minkäänlaista bailouttia ei tule. Viime marraskuussa kryptomaailman arvo oli $3 biljoonaa. Nykypäivänä se on tuosta alle puolet, ja romahdus sen kuin jatkuu. Jo ennen Fedin koronnostoa amerikkalaisten megapankkien osakkeet olivat menettäneett arvoa $300 miljardia. Nyt osakemarkkinoiden yhä vain jatkaessa paniikkimyyntejä globaalin talouden romahduksen jatkuessa nuo megapankit ovat esiohjelmoitu uuteen pankkikriisiin tulevina kuukausina.
Amerikkalaisekonomisti Doug Noland huomautti, “Nykyään on massiivinen “periferia” täynnä “subprime-laatuisia” roskalainoja, vivutettuja lainoja, osta-nyt-maksa-myöhemmin-lainoja, auto-, luottokortti-, asunto- ja aurinkopaneeliosamaksuja, franchise-lainoja, yksityisluottoja, kryptoluottoja, DeFi-luottoja ja niinedelleen. Tämän pitkän syklin päälle on kehittynyt massiivinen infrastruktuuri piristämään kulutusta kymmenille miljoonille ihmisille, samalla kun rahoitetaan kymmeniä tuhansia epätaloudellisia firmoja. “Periferia” on muuttunut systeemiseksi ennennäkemättömällä tavalla. Ja asiat ovat jo alkaneet hajota.”
Liittovaltion hallitus tajuaa nyt, että sen ennätysmäisen $30 biljoonan velkataakan korkokulut ovat paljon suuremmat ja kalliimmat. Toisin kuin 1930-luvun Suuressa Lamassa, jossa liittovaltion velka oli tuskin yhtään mitään, nykypäivän hallinnolla, erityisesti Bidenin budjettitoimien seurauksena, on tullut piikki vastaan. Amerikasta on tulossa kolmannen maailman talous. Jos Fed ei enää osta biljoonilla amerikkalaisvelkakirjoja, kuka ostaa? Kiina? Japani? Tuskin.
Kuplan velkamäärien pienentäminen
Kun Fed nyt alkaa kvantitatiivisen kiristämisen, vetää pois kymmeniä miljardeja velkakirjoja ja muita arvopapereita kuukausittain, sekä nostaa ohjauskorkoja, rahoitusmarkkinat ovat alkaneet deleveroitua. Se tulee todennäköisesti olemaan karua, kun keskeiset pelurit kuten BlackRock ja Fidelity pyrkivät kontrolloimaan romahdusta omiin tarkoituksiinsa. Mutta suunta on selvä.
Viime vuoden lopulla sijoittajat olivat lainanneet melkein $1 biljoonaa luottoa osakkeiden ostamiseen. Se oli nousumarkkinassa. Nyt pätee vastakkainen, ja luoton lainaajat ovat pakotettu antamaan vakuuksia tai myymään osakkeitaan konkurssin välttämiseksi. Se ruokkii tulevaa romahdusta. Sekä osakkeiden että velkakirjojen romahtaessa tulevina kuukausina kymmenien miljoonien amerikkalaisten yksityiset eläkesäästöt ohjelmissa kuten 401-k ovat menossa. Luottokortit, autolainat ja muut kulutusluotot USA:ssa ovat turvonneet viime vuosikymmenellä ennätysmäiseen $4.3 biljoonaan vuoden 2021 lopulla. Nyt korkotaso tuolle velalle, erityisesti luottokorteille, tulee hyppäämään jo valmiiksi korkeasta 16%:sta ylöspäin. Noiden luottojen defaultit tulevat räjähtämään.
USA:n ulkopuolella me tulemme näkemään jo nyt, että Sveitsin keskuspankki, Bank of England ja jopa EKP ovat pakotettuja seuraamaan Fedin koronnostojen perässä. Seuraa globaali defaulttien ja konkurssien kiihtyminen, kiihtyvän inflaation keskellä, jossa keskuspankkien korkotasoilla ei ole otetta tilanteesta. Arviolta 27% globaalista ei-rahoituksellisesta yritysvelasta on kiinalaisten yritysten nimissä, arviolta $23 biljoonaa. Toiset $32 biljoonaa korporaatiovelkaa on amerikkalaisten ja eurooppalaisten yritysten nimissä. Nyt Kiina on keskellä pahinta talouskriisiään 30 vuoteen, eikä elpymisen merkkiä ole näkyvillä. USA:ssa, joka on Kiinan suurin kauppakumppani, ollaan menossa talouslamaan ja Kiinan kriisi voi pahentua. Se ei tiedä hyvää maailmantaloudelle.
Italialla, jonka valtionvelka on $3.2 biljoonaa, velan suhde BKT:hen on 150%. Vain EKP:n negatiiviset korot ovat pitäneet maan räjähtämästä uuteen pankkikriisiin. Nyt tuo räjähdys on ohjelmoitu, huolimatta EKP:n Lagarden lepyttelevistä sanoista. Japani, jonka 260%:n velkasuhde on huonoin kaikista teollisuusmaista, on nollakorkojen ansassa yli $7.5 biljoonan julkisella velallaan. Jeni on nyt romahtamassa, ja se luo epävakautta koko Aasiaan.
Koko maailman rahoitusjärjestelmän sydän, toisin kuin yleensä uskotaan, ei ole osakemarkkinat. Se on velkamarkkinat — valtioiden, korporaatioiden ja välimiesten velkakirjat. Tämä velkamarkkina on menettänyt arvoaan inflaation räjähtäessä ja korkojen noustessa vuodesta 2021 USA:ssa ja EU:ssa. Globaalisti tämä on noin $250 biljoonan suuruinen omaisuuserä, joka jokaisen koronnoston myötä menettää arvoaan lisää. Viime kerta, kun meillä oli tällainen bondien arvostusten suuri taittuminen, oli 40 vuotta sitten Paul Volckerin aikaan, jolloin 20%:n korkotason tavoite oli “puristaa inflaatio pois”.
Velkakirjojen hintojen romahtaessa pankkipääoman arvo romahtaa. Kaikkein altistuneimpia sellaiselle arvonmenetykselle ovat ranskalaiset ja saksalaiset pankit, kuten Deutsche Bank EU:ssa, sekä suurimmat japanilaiset pankit. Amerikkalaispankit kuten JP MorganChase uskotaan olevan vain hieman altistuneita bondien romahdukselle. Niiden riskit on piilotettu taseen ulkopuolisiin eriin, kuten derivatiiveihin ja sensellaiseen. Kuitenkin, toisin kuten vuonna 2008, nykypäivän keskuspankit eivät voi lähteä toiselle nollakorkojen ja QE:n aikakaudelle. Tällä kertaa, niinkuin sisäpiiriläiset kuten Mark Carney Bank of Englandista huomauttivat kolme vuotta sitten, kriisiä käytetään voimana, jolla maailma saadaan hyväksymään uusi keskuspankkien digivaluutta, maailma jossa kaikki raha on keskusvalvomon kontrollissa. Tämä on myös se mitä Davosin WEF-porukat tarkoittavat Great Resetilla. Se ei tule menemään hyin. Globaali suunniteltu talouden tsunami on juuri alkanut.
Lähde: