kirjoittaja: Tracy Thurman
Tarkkaa tietoa tästä aiheesta ei ole helppo löytää. Yhdysvaltain maatalousministeriön ja lääkkeiden kehittäjien ei tarvitse julkaista tietoja kehitteillä olevista eläinlääkkeistä, joten riippumattomien etsivien on etsittävä vertaisarvioituja julkaisuja, yliopistojen julkaisuja, Yhdysvaltain maatalousministeriön sopimuksia, apurahailmoituksia, yritysten valkoisia kirjoja ja yliopistojen verkkosivuja saadakseen selville, mitä on luvassa. Tämä järjestelmä on kaukana avoimuudesta, enkä suoraan sanottuna usko, että se on sattumaa.
Ennen kuin mitään rokoteteknologiaa käytetään ihmisiin, sitä kokeillaan yleensä ensin eläinlääkintämarkkinoilla uskomattoman löyhien säännösten vuoksi. Kun tämä tiedetään, ei liene yllätys, että karjaeläimillemme oli annettu mRNA-injektioita jo vuosia ennen Covid-rokotteen käyttöönottoa.
Noin vuonna 2014 Yhdysvaltain maatalousministeriö myönsi ehdollisen luvan mRNA-rokotteelle, joka on tarkoitettu käytettäväksi sioilla sikojen ripuliepidemiavirusta vastaan. Tämä vastaa hätäkäyttölupaa, ja sillä kierretään USDA:n rokotteiden lisensointi- ja lupaprosessi.
Vuonna 2015 Merck osti Harrisvaccinesin hankkiakseen sen RNA-alustan. Merckin vuoden 2015 lehdistötiedotteessa todettiin, että tämä ”RNA-hiukkasteknologia… edustaa läpimurtoa rokotekehityksessä. Sillä on myös erittäin monipuolinen tuotantoalusta, joka pystyy kohdistumaan monenlaisiin viruksiin ja bakteereihin. Taudinaiheuttajat kerätään maatilalta, ja tietyt geenit sekvensoidaan ja lisätään RNA-partikkeleihin, jolloin saadaan aikaan turvallisia, tehokkaita rokotteita, jotka pystyvät tarjoamaan karjakohtaisen suojan.”
Vuonna 2018 käyttöönotettu Sequivity on Merckin RNA-rokotealusta, joka perustuu Harrisvaccinesin teknologiaan. Näitä RNA-injektioita käytetään jo sioilla. Ne räätälöidään eri viruksille, eikä jokaista räätälöityä injektiota tarvitse testata uudelleen turvallisuustestien avulla; uudet formulaatiot otetaan käyttöön välittömästi. Supermarketista ostamasi sianliha on todennäköisesti jo käsitelty näillä geeniterapioilla.
Vuonna 2016 BioNtech ja Bayer kehittivät yhdessä eläinlääkinnällisiä mRNA-rokotteita, joissa käytetään Bayerin eläinlääketieteellistä osaamista ja BioNtechin MRNA-alustaa (jota käytetään Pfizerin Covid-rokotteessa). Kun otetaan huomioon välissä olevat kehitysvuodet, lähitulevaisuudessa saatetaan julkaista lukuisia uusia mRNA-eläinrokotteita.
Lokakuussa 2021 Iowan osavaltionyliopisto aloitti hankkeen, jossa testattiin uutta mRNA-rokotetta RSV-infektioita vastaan lehmissä ihonalaisena implanttina, joka vapauttaa jatkuvasti mRNA:ta lehmään. Tutkimuksen odotettu valmistumisajankohta on 2026.
Jos luulet, että mRNA-rokotteet ovat ainoa ongelma, mieti uudestaan: Frontiers in Veterinary Science -lehdessä vuonna 2021 julkaistun artikkelin mukaan kehitteillä on DNA-, RNA- ja rekombinantti-virusvektorirokotteita. Niiden mainostetaan soveltuvan nopeaan käyttöön: ei ole aikaa ärsyttäviin turvallisuustesteihin, saati sitten siihen, kärsivätkö ihmiset, jotka syövät näiden eläinten lihaa, pitkäaikaisista terveysvaikutuksista. Asiakirjassa huomautetaan myös, että viljelty lohi saa jo nyt useita DNA-injektioita eri tauteja vastaan.
Merckin eläinlääketieteellisen käsikirjan mukaan kokeellisia DNA-rokotteita on tuotettu lintuinfluenssaa, raivotautia, naudan virusripulivirusta, sian herpesvirusta, naudan herpesvirus-1:tä, suu- ja sorkkatautia ja muita eläinlääkintäviruksia vastaan.
Tämä herättää kysymyksen: voivatko DNA-rokotteet muuttaa eläimen tai ihmisen geneettistä koodia? Modernan vuonna 2017 julkaiseman tutkielman mRNA Vaccines: Disruptive Innovation in Vaccination mukaan, ”DNA-rokotteisiin liittyvä keskeinen haaste on se, että niiden on tunkeuduttava solun tumaan… Kun DNA-rokotteet ovat kerran tuman sisällä, on vaarana, että ne muuttavat pysyvästi ihmisen DNA:ta.”
Voivatko eläimille annetut geneettiset injektiot vaikuttaa eläintuotetta käyttävään ihmiseen? Kiinalaiset tutkijat ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa mRNA:lla varustettua maitoa ruiskutettiin hiirten suolistoon. MRNA imeytyi onnistuneesti ruoansulatuskanavan läpi ja aktivoitui niiden elimistössä. Tutkijat aikovat jatkaa tutkimusta versiolla, jossa hiirille syötetään mRNA:ta sen sijaan, että sitä ruiskutettaisiin, ja artikkelin johtopäätöksessä he toteavat, että ”lähitulevaisuudessa maidosta peräisin oleviin eksosomeihin perustuva mRNA:n kuljetusjärjestelmä toimii alustana mRNA-terapeuttisten lääkkeiden kehittämiselle”.
Tiedämme, että ihmisen rintamaito oli saastunut mRNA-lipidin nanohiukkasilla Covid-19-injektioiden jälkeen. Tämä herättää huolta Iowan osavaltion hankkeessa, jossa kehitetään lehmille tarkoitettua, jatkuvasti vapautuvaa RNA-istutetta. Miten voimme olla varmoja siitä, ettei se pääse maidonjakeluun?
Eläimille tarkoitettujen rokotteiden jälkeen on vuorossa vihanneksia, jotka on geneettisesti muunnettu tuottamaan mRNA:ta ihmisiin, jotka syövät niitä. Kansallinen tiedesäätiö rahoittaa yhtä monista tutkimuksista, joissa käytetään salaatin ja pinaatin kaltaisia kasveja tuottamaan mRNA-geenihoitoja, jotka pääsevät ihmiskehoon, kun kasvi syödään. Kasvipohjaiset immunisaatiokokeet alkoivat yli kaksi vuosikymmentä sitten: Vuonna 2002 Prodigene-niminen yritys sai miljoonien dollarien sakot, kun sen rokotteita tuottava muuntogeeninen maissi saastutti 500 000 kiloa soijapapuja.
RNAi-torjunta-aineet aiheuttavat myös merkittävän riskin ihmisten terveydelle. Nämä muuntogeenisiin viljelykasveihin käytettävät ruiskut on suunniteltu muuntamaan geneettisesti eläviä organismeja maatalousympäristössä. RNAi-sumutteet voivat puhaltaa vapaasti tuulessa saastuttaen laajoja alueita hedelmällistä viljelymaata ja muuten puhtaita viljelykasveja, aiheuttaen mahdollisesti geneettisiä muutoksia moniin lajeihin, jotka eivät ole niiden aiottuja kohteita, ja jopa muuttaen tuulen alapuolella viljeltyjä luomuvihanneksia. Vuonna 2017 EPA hyväksyi Monsanton ja Dow’n RNAi Smartstax PRO -maissin, jonka osuus Yhdysvalloissa viljellystä maissista on nyt jopa 17 prosenttia, joten tortillasipseissä ja muissa jalostetuissa elintarvikkeissa käyttämäsi maissi saattaa hyvinkin sisältää tätä geeninvaimennusteknologiaa.
Bioscience Research Projectin Jonathan R. Lathamin ja Allison K. Wilsonin raportissa todetaan RNAi-sumutteiden ihmisille ja eläinlajeille mahdollisesti aiheuttamista geneettisistä vaurioista, että ”nisäkkäiden ruoansulatus on monimutkainen prosessi, jossa ruokamolekyylit kulkeutuvat elimistöön monia reittejä. Nisäkkäillä on osoitettu, että jotkin näistä reiteistä mahdollistavat makromolekyylien, kuten DNA:n ja ehjien proteiinien, rajoitetun pääsyn verenkiertoon. Näin imeytyneet makromolekyylit voivat päästä sisäelimiin, lihaskudokseen ja jopa alkioihin. Ainakin joissakin kudoksissa vierasta DNA:ta pääsee yksittäisten solujen ytimiin.” Kirjoittajat toteavat myös, että ”pitkät dupleksoidut dsRNA:t on aiemmin hylätty lääketieteellisinä hoitokeinoina siitä syystä, että ne aiheuttavat haittavaikutuksia pienillä annoksilla. Analyysimme perusteella vaikuttaa epätodennäköiseltä, että niiden turvallista sisällyttämistä elintarvikkeisiin voitaisiin perustella vakuuttavasti.”
Livestock Research Innovation Corporationin vuonna 2021 julkaisemassa tutkielmassa ”The Future of Livestock Vaccines” kirjoittajat ovat innostuneita siitä, että: ”Nykyinen COVID-19-pandemia on opettanut meille monia asioita, muun muassa sen, että rokotteiden kehitys-, massatuotanto- ja hyväksymisprosessi voitaisiin lyhentää useista vuosista (tai vuosikymmenistä) 8-9 kuukauteen. Tällä on merkittävä ja pitkäaikainen vaikutus siihen, miten kotieläinrokotteita tuotetaan ja käytetään tulevaisuudessa.”
He muistuttavat meitä siitä, että ”hyvä terveys alkaa bioturvallisuudesta” ja että ”pandemian seurauksena yhteiskunta on asennoitunut enemmän yhden terveyden käsitteeseen, joten karjan rokottaminen nähdään osana laajempaa terveyskokonaisuutta, joka kattaa myös ihmiset ja ympäristön”.
Lähde: https://brownstone.org/articles/are-there-vaccines-in-our-food-supply/