Yhdysvaltain hallituksen salaiset asiakirjat paljastavat, että JPMorgan Chase, HSBC ja muut suuret pankit ovat uhmanneet rahanpesun vastaisia toimia siirtämällä huikeita laittomia käteissummia hämärähahmoille ja rikollisverkostoille, jotka ovat levittäneet kaaosta ja heikentäneet demokratiaa ympäri maailmaa.
Tiedot osoittavat, että viisi maailmanlaajuista pankkia – JPMorgan, HSBC, Standard Chartered Bank, Deutsche Bank ja Bank of New York Mellon – jatkoivat vaarallisista toimijoista hyötymistä senkin jälkeen, kun Yhdysvaltain viranomaiset määräsivät näille rahoituslaitoksille sakkoja likaisten rahavirtojen pysäyttämiseksi.
Rahanpesulakien täytäntöönpanosta vastaavat Yhdysvaltain virastot nostavat harvoin syytteeseen lakeja rikkovia megapankkeja, ja viranomaisten toimet tuskin vastaavat kansainvälisen rahoitusjärjestelmän läpi kulkevaa ryöstetyn rahan tulvaa.
Joissakin tapauksissa pankit jatkoivat laittomien varojen siirtämistä senkin jälkeen, kun Yhdysvaltain viranomaiset varoittivat heitä, että he joutuisivat rikossyytteisiin, jos ne eivät lopettaisi liiketoimintaa gangsterien, huijareiden tai korruptoituneiden hallintojen kanssa.
JPMorgan, Yhdysvaltojen suurin pankki, siirsi rahaa ihmisille ja yrityksille, jotka ovat sidoksissa julkisten varojen massiiviseen ryöstelyyn Malesiassa, Venezuelassa ja Ukrainassa, vuotaneet asiakirjat paljastavat.
Pankki siirsi yli miljardi dollaria Malesian 1MDB-skandaalin takana olevalle pakenevalle rahoittajalle, ja yli 2 miljoonaa dollaria nuoren energiamogulin yritykselle, jota on syytetty Venezuelan hallituksen huijaamisesta ja avunannosta sähkökatkoksien aiheuttamiseen, jotka lamauttivat suuria osia maata.
JPMorgan käsitteli myös yli 50 miljoonan dollarin edestä maksuja vuosikymmenen aikana, tiedustelut osoittavat, Paul Manafortille, presidentti Donald Trumpin entiselle kampanjapäällikkölle. Pankki siirsi vähintään 6,9 miljoonaa dollaria Manafort-transaktioissa 14 kuukauden aikana sen jälkeen, kun hän erosi kampanjasta rahanpesu- ja korruptiosyytösten pyörteessä, joka syntyi hänen työstään Venäjä-mielisen poliittisen puolueen kanssa Ukrainassa.
Likaiset liiketoimet jatkoivat kasvuaan JPMorganin tilien kautta huolimatta pankin lupauksista parantaa rahanpesun valvontaansa osana Yhdysvaltain viranomaisten kanssa vuosina 2011, 2013 ja 2014 tekemiä sovintoja.
Vastauksena tähän tarinaan liittyviin kysymyksiin JPMorgan sanoi, että laki kieltää sitä keskustelemasta asiakkaista tai liiketoimista. Se sanoi, että se on ottanut ”johtajan roolin” ”proaktiivisissa tiedustelutietoihin perustuvissa tutkimuksissa” ja ”innovatiivisten tekniikoiden kehittämisessä talousrikollisuuden torjuntaan”.
Salaiset asiakirjat osoittavat, että HSBC, Standard Chartered Bank, Deutsche Bank ja Bank of New York Mellon jatkoivat myös epäiltyjen maksujen aaltoa huolimatta vastaavista lupauksista viranomaisille.
Vuodetut asiakirjat, jotka tunnetaan nimellä FinCEN Files, sisältävät yli 2 100 epäilyttävää toimintaa koskevaa raporttia, jotka pankit ja muut rahoitusyritykset ovat jättäneet Yhdysvaltain valtiovarainministeriön Financial Crimes Enforcement Networkille. Virasto, joka tunnetaan lyhennettynä nimellä FinCEN, on tiedusteluyksikkö maailmanlaajuisen rahanpesun torjuntajärjestelmän ytimessä.
BuzzFeed News hankki tiedot ja jakoi ne International Consortium of Investigative Journalists -järjestön kanssa. ICIJ kokosi yli 400 toimittajan ryhmän 110 uutisorganisaatiosta 88 maassa tutkimaan pankkien ja rahanpesun maailmaa.
Kaiken kaikkiaan ICIJ:n analyysin mukaan asiakirjat osoittavat yli 2 biljoonaa dollaria vuosina 1999–2017 tapahtuneita liiketoimia, jotka rahoituslaitosten sisäiset valvontaviranomaiset ovat pitäneet mahdollisena rahanpesuna tai muuna rikollisena toimintana – mukaan lukien 514 miljardia dollaria JPMorganissa ja 1,3 biljoonaa dollaria Deutsche Bankissa.
Epäilyttävät toimintaraportit heijastavat pankkien vahtikoirien huolia eivätkä välttämättä ole todisteita rikollisesta toiminnasta tai muusta väärinkäytöksestä.
Rahoituslaitokset ovat luopuneet roolistaan etulinjan puolustajina rahanpesua vastaan. – Paul Pelletier
Vaikka näistä asiakirjoista löytyy valtava määrä 2 biljoonaa dollaria epäilyttäviä tapahtumia, se on vain pisara paljon suuremmassa likaisen rahan tulvassa, joka pursuaa pankkien läpi ympäri maailmaa. FinCEN-tiedostot edustavat alle 0,02 prosenttia yli 12 miljoonasta epäilyttävästä toimintaraportista, jotka rahoituslaitokset tekivät FinCENille vuosina 2011–2017.
Vaikka näistä asiakirjoista löytyy valtava määrä 2 biljoonaa dollaria epäilyttäviä tapahtumia, se on vain pisara paljon suuremmassa likaisen rahan tulvassa, joka pursuaa pankkien läpi ympäri maailmaa. FinCEN-tiedostot edustavat alle 0,02 prosenttia yli 12 miljoonasta epäilyttävästä toimintaraportista, jotka rahoituslaitokset tekivät FinCENille vuosina 2011–2017.
FinCEN ja sen emoyhtiö valtiovarainministeriö eivät vastanneet ICIJ:n ja sen kumppaneiden viime kuussa lähettämiin kysymyksiin. FinCEN kertoi BuzzFeed Newsille, ettei se kommentoi tiettyjen epäilyttävien toimintaraporttien ”olemassaoloa tai ei-olemassaoloa”, joita joskus kutsutaan SAR:iksi. Päiviä ennen ICIJ:n ja sen kumppaneiden tutkimuksen julkistamista FinCEN ilmoitti, että se pyytää julkisia kommentteja tavoista parantaa Yhdysvaltain rahanpesun vastaista järjestelmää.
Epäilyttävien toimintaraporttien vuoto – sekä satoja nimiä, päivämääriä ja lukuja sisältäviä laskentataulukoita – liputtavat yli 170 maassa ja alueella olevat pankkiasiakkaat, joiden on todettu osallistuneen mahdollisesti laittomiin tapahtumiin.
FinCEN-tiedostojen seulonnan ohella ICIJ ja sen mediakumppanit saivat yli 17 600 muuta tietuetta sisäpiiriläisiltä ja ilmiantajien tiedoista, oikeusasiakirjoja, tiedonvapauspyyntöjä ja muita lähteitä. Ryhmä haastatteli satoja ihmisiä, mukaan lukien talousrikosten asiantuntijoita, lainvalvontaviranomaisia ja rikosten uhreja.
BuzzFeed Newsin mukaan osa salaisista tietueista on pyydetty osana Yhdysvaltain kongressin tutkimuksia Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin. FinCEN keräsi muita lainvalvontaviranomaisten pyynnöstä, BuzzFeed sanoi.
FinCEN-tiedot tarjoavat ennennäkemättömän katsauksen kansainvälisen pankkitoiminnan, nimettömien asiakkaiden ja monissa tapauksissa talousrikollisuuden salaiseen maailmaan.
Ne osoittavat, että pankit siirtävät sokeasti käteistä tiliensä kautta henkilöille, joita he eivät voi tunnistaa, ilmoittaen kaikista rahanpesun tunnusmerkeistä sisältyvistä liiketoimista vasta vuosien jälkeen, jopa käyvän kauppaa asiakkaiden kanssa, jotka ovat sotkeutuneet rahoituspetoksiin ja julkisiin korruptioskandaaleihin.
Yhdysvaltain viranomaiset, jotka ovat johtavassa roolissa globaalissa rahanpesun vastaisessa taistelussa, ovat määränneet suuria pankkeja uudistamaan käytäntöjään, rankaisseet niitä satojen miljoonien ja jopa miljardien dollarien sakoilla ja uhanneet heitä rikossyytteillä osana niin kutsuttuja lykkäyssyytteitä koskevia sopimuksia.
ICIJ:n ja sen raportointikumppaneiden 16 kuukautta kestänyt tutkimus osoittaa, että nämä otsikot eivät ole toimineet. Suurilla pankeilla on edelleen keskeinen rooli korruptioon, petokseen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin sidotun rahan siirtämisessä.
”Täysin epäonnistuneina estämään laajamittaisia korruptoituneita liiketoimia, rahoituslaitokset ovat luopuneet roolistaan etulinjan puolustajina rahanpesua vastaan”, Paul Pelletier, entinen Yhdysvaltain oikeusministeriön korkea virkamies ja talousrikosten syyttäjä, kertoi ICIJ:lle.
Hän sanoi, että pankit tietävät, että ”ne toimivat järjestelmässä, joka on suurelta osin hampaaton”.
Viisi FinCEN-tiedostoissa useimmin esiintyvistä pankeista – Deutsche Bank, Bank of New York Mellon, Standard Chartered, JPMorgan ja HSBC – rikkoivat toistuvasti virallisia lupauksiaan hyvästä käytöksestä, salaiset tiedot osoittavat.
Vuonna 2012 Lontoossa sijaitseva HSBC, Euroopan suurin pankki, allekirjoitti lykätyn syytteen nostamista koskevan sopimuksen ja myönsi pestäneensä ainakin 881 miljoonaa dollaria Latinalaisen Amerikan huumekartelleille. Huumekauppiaat käyttivät erikoismuotoiltuja laatikoita, jotka sopivat HSBC:n kassan ikkunoihin pudottaakseen valtavia huumerahoja, joita he työnsivät rahoitusjärjestelmän läpi.
Syyttäjien kanssa tehdyn sopimuksen mukaan HSBC maksoi 1,9 miljardia dollaria ja hallitus suostui asettamaan pankkia vastaan nostetut rikossyytteet odottamaan ja hylkäämään ne viiden vuoden kuluttua, jos HSBC pitää lupauksensa taistella aggressiivisesti likaisen rahan virtaa vastaan.
Tuon viiden vuoden koeajan aikana, FinCEN Files osoittavat, HSBC jatkoi rahansiirtoa kyseenalaisille henkilöille, mukaan lukien venäläisestä rahanpesusta ja useassa maassa tutkinnan kohteena olevasta Ponzi-huijauksesta epäillyille.
Silti hallitus salli HSBC:n ilmoittaa joulukuussa 2017, että se oli ”täyttänyt kaikki sitoumuksensa” lykkäyssyytesopimuksensa mukaisesti — ja että syyttäjät hylkäävät rikossyytteet lopullisesti.
ICIJ:lle antamassaan lausunnossa HSBC kieltäytyi vastaamasta tiettyjä asiakkaita tai liiketoimia koskeviin kysymyksiin. HSBC sanoi, että ICIJ:n tiedot ovat ”historiallisia ja edeltävät” sen viisivuotisen lykätyn syytesopimuksen päättymistä. Tänä aikana pankki sanoi, että se ”lähti monivuotiselle matkalle parantaakseen kykyään torjua talousrikollisuutta… HSBC on paljon turvallisempi instituutio kuin vuonna 2012”.
HSBC totesi, että päättäessään vapauttaa pankin rikossyytteiden uhasta hallituksella oli pääsy pankin uudistuksia ja käytäntöjä tarkastelleen tarkkailijan raportteihin.
Oikeusministeriö kieltäytyi vastaamasta tiettyihin kysymyksiin. Osaston rikososaston tiedottaja sanoi lausunnossaan:
”Oikeusministeriö seisoo työnsä takana ja on edelleen sitoutunut aggressiiviseen talousrikosten tutkimiseen ja syytteeseen asettamiseen — mukaan lukien rahanpesu — kaikkialla, missä sitä löydämme.”
‘Kaikilla menee huonosti’: Likainen raha ostaa byrokraatteja
Rahanpesu ei ole uhriton rikos.
Likaisen rahan vapaa virtaaminen auttaa ylläpitämään rikollisryhmiä ja horjuttamaan valtioita. Ja se on globaalin taloudellisen epätasa-arvon edistäjä. Pestyt varat siirretään usein salaisiin offshore-veroparatiiseihin rekisteröityjen hämärien kuoriyhtiöiden omistamien tilien välillä, jolloin eliitti voi piilottaa valtavia summia lainvalvonta- ja veroviranomaisilta.
ICIJ:n analyysissä havaittiin, että FinCEN-tiedostoissa olevat pankit käsittelivät säännöllisesti tapahtumia niin sanotuille salassapitoalueille rekisteröidyille yrityksille ja tekivät niin tietämättä tilin lopullista omistajaa. Ainakin 20 % raporteista sisälsi asiakkaan, jonka osoite oli yhdessä maailman parhaista offshore-rahoitusparatiiseista, Brittiläisillä Neitsytsaarilla, kun taas monet muut ilmoittivat osoitteita Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kyproksella, Hongkongissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Venäjällä ja Sveitsissä.
ICIJ:n analyysin mukaan puolessa raporteista pankeilla ei ollut tietoa yhdestä tai useammasta tapahtuman takana olevasta tahosta. 160 raportissa pankit etsivät lisätietoja yritysten tytäryhtiöistä, mutta he eivät saaneet vastausta.
YK:n huume- ja rikosviraston arvioiden mukaan laittomia varoja pestään vuosittain 2,4 biljoonaa dollaria, mikä vastaa lähes 2,7 prosenttia kaikista maailmassa vuosittain tuotetuista tuotteista ja palveluista. Virasto arvioi kuitenkin, että viranomaiset havaitsevat alle 1 % maailman likaisesta rahasta.
”Kaikilla menee huonosti”, David Lewis, Pariisissa toimivan Financial Action Task Forcen, rahanpesun vastaiset standardit asettavan hallitusten yhteistyötahon, pääsihteeri, myönsi ICIJ:n haastattelussa.
Hänen organisaationsa maa-arviointiraportit — jotka pohtivat sitä, kuinka hyvin pankit ja valtion virastot noudattavat rahanpesun vastaisia lakeja ja määräyksiä — osoittavat paljon laatikoiden tarkistamista, mutta vähän käytännön edistystä. Monet maat näyttävät olevan enemmän huolissaan siitä miltä he näyttävät paperilla kuin rahanpesun torjumisesta, hän sanoi.
Jopa maailman suurimpien pankkien järjestö valitti viime vuonna, että sääntelyviranomaiset keskittyvät ”tekniseen vaatimustenmukaisuuteen” sen sijaan, että ”ovatko järjestelmät todella vaikuttaneet talousrikosten torjuntaan”.
Jerusalemin pommi
Joillekin rahoituslaitoksille ongelma-asiakas on toinen pankki.
Eräänä varhain aamuna vuonna 2003 Steven Averbach oli linja-autossa nro 6 Jerusalemissa, kun mies ryntäsi kyytiin bussin ajaessa pois.
”Liian monet asiat olivat pielessä” miehen kanssa, muisteli Averbach, joka varttui New Jerseyssä, mutta muutti Israeliin teini-iässä. Miehellä oli yllään pitkät mustat housut, valkoinen paita ja musta takki, tyypillinen ortodoksisen juutalaisen asu. Mutta hän käytti ”kärkikenkiä”, jotka eivät sopineet ortodoksisen lahkon asuun, ja hänen takkinsa oli pullistunut.
Hänen oikeassa kädessään oli laite, joka näytti ovikellolta.
Averbach, joka oli aiemmin palvellut Jerusalemin poliisivoimien johtavana asekouluttajana, otti aseen esiin. Mutta kun entinen poliisi kääntyi päin miestä, ”hän räjäytti itsensä”, Averbach todisti myöhemmin videokuvauksessa.
Räjähdyksessä kuoli seitsemän ja haavoittui 20 muuta, minkä seurauksena Averbach halvaantui kaulasta alaspäin. Hän kuoli vuonna 2010 vammojensa pitkäaikaisvaikutuksista johtuviin komplikaatioihin.
Huolimatta virallisista lupauksistaan pysyä poissa epäilyttävistä asiakkaista, Standard Chartered käsitteli syyskuun 2013 ja syyskuun 2014 välisenä aikana Arab Bankin asiakkaille 2 055 tapahtumaa yhteensä yli 24 miljoonalla dollarilla, FinCEN Files osoittaa.
Sitten syyskuun lopussa 2014 Standard Chartered sai uuden syyn vetäytyä Arab Bankista. Vuoden 2003 Jerusalemin linja-autopommi-iskusta ja muista hyökkäyksistä johtuvassa oikeusjutussa Brooklynin tuomaristo totesi Arab Bankin olevan vastuussa terrorismin tietoisesta tukemisesta välittämällä rahaa hyväntekeväisyydeksi naamioituna Hamasin, palestiinalaismilitanttiryhmän, jonka Yhdysvallat luokittelee terroristijärjestöksi, hyväksi.
Yli vuosi myöhemmin Standard Charteredin valvomovirkailijat lähettivät FinCENille epäilyttävää toimintaa koskevan ilmoituksen, jossa vahvistettiin pankin liiketoimet Arab Bankin kanssa muutama päivä Brooklynissa annetun tuomion jälkeen ja ilmaistiin huoli ”mahdollisesta terrorismin rahoittamisesta”.
Mutta se ei ollut sen loppu.
Standard Chartered siirsi lähes 12 miljoonaa dollaria enemmän tilisiirtoina Arab Bankin asiakkaille heti tuomion jälkeen helmikuuhun 2016 FinCEN-tiedostoihin sisältyvän epäilyttävän toiminnan seurantaraportin mukaan. Pankki sanoi, että monet siirrot viittasivat ”hyväntekeväisyysjärjestöihin”, ”lahjoituksiin”, ”tukeen” tai ”lahjoihin”.
Seurantaraportissa todettiin, että maksuasiakirjat herättivät huolta – kuten Brooklynin oikeudenkäynnissä – siitä, että ”laittomia toimia” mahdollisesti rahoitettaisiin ”hyväntekeväisyyden varjolla”.
Arab Bankia vastaan annettu siviilituomio kumottiin, kun muutoksenhakutuomioistuin havaitsi virheitä oikeudenkäyntituomarin valamiehistön ohjeissa. Arab Bank sopi sitten lähes 600 uhrin ja uhrien omaisten kanssa julkistamattomalla summalla.
Arab Bank kertoi lausunnossaan ICIJ:lle, että se ”inhoaa terrorismia eikä tue tai rohkaise terroristitoimintaa”. Pankki sanoi, että sitä vastaan esitetyt syytökset juontavat lähes 20 vuoden takaa, jolloin rahanpesun vastaiset lait, työkalut ja teknologiat olivat erilaisia kuin nykyään.
”Kaikissa maissa, joissa se toimii, Arab Bank on hyvässä asemassa hallituksen sääntelyviranomaisten kanssa ja noudattaa terrorismin ja rahanpesun vastaisia lakeja”, pankki sanoi.Yhdysvaltain pankkia koskevat vuoden 2005 rajoitukset poistettiin virallisesti vuonna 2018.
Standard Chartered kertoi BBC:lle, ICIJ:n kumppanille, että se ”aloitti tilin sulkemisen” Arab Bankin yhteydessä pian tuomariston tuomion jälkeen. ”Tämä prosessi voi joissain tapauksissa viedä aikaa”, pankki sanoi, ”mutta kaikissa tapauksissa pankki jatkaa lakisääteisten velvoitteidensa täyttämistä” poistuessaan tileistä.
Arab Bank totesi, että sillä on ”pitkäaikainen suhde Standard Charteredin kanssa”, joka ”jatkuu tänään”.
Standard Chartered ei enää käsittele Yhdysvaltain dollaritapahtumia Arab Bankille, mutta se tarjoaa edelleen muita pankkipalveluita Jordanian rahoituslaitokselle, Arab Bank kertoi ICIJ:lle.
Palkkiot ja riskit
Miksi pankit siirtävät epäilyttävää rahaa? Koska se on kannattavaa.
Pankit voivat täyttää viivan alle jäävän summan keräämillään maksuilla rahan pyöriessä tiliverkkojen läpi, joita usein ylläpitävät rahoitusjärjestelmän korruptoituneet käyttäjät. Esimerkiksi JPMorgan sai arviolta puoli miljardia dollaria tuloja toimimalla Bernie Madoffin pääpankkiirina hänen monen miljardin dollarin Ponzi-huijauksen konkurssihakemuksen mukaan.
Hämärien asiakkaiden kanssa tekemiseen liittyy riskejä.
JPMorgan maksoi 88,3 miljoonaa dollaria vuonna 2011 ratkaistakseen sääntelijöiden väitteet, joiden mukaan se oli rikkonut Irania ja muita Yhdysvaltojen kauppasaarron alaisia maita koskevia taloudellisia pakotteita. Valtiovarainviranomaiset antoivat pankille ”keskeyttämistä ja lopettamista koskevan” käskyn vuonna 2013, jossa kuvattiin ”systeemisiä puutteita” sen rahanpesun vastaisissa toimissa, ja totesivat, että pankki ”ei ollut onnistunut tunnistamaan merkittäviä määriä epäilyttävää toimintaa”.
Sitten tammikuussa 2014 pankki maksoi 2,6 miljardia dollaria yhdysvaltalaisille virastoille selvittääkseen sen roolia Madoffin järjestelmässä. JPMorgan teki yli kaksinkertaisen voiton juuri sillä vuosineljänneksellä, jolloin se saavutti lähes 22 miljardin dollarin voiton vuodelle. Madoff myönsi syyllisyytensä ja istuu 150 vuoden tuomiota liittovaltion vankilassa.
JPMorgan jatkoi näiden täytäntöönpanotoimien jälkeen rahan siirtämistä väitettyihin talousrikoksiin osallistuneiden ihmisten hyväksi, kertoo FinCEN Files.
Heidän joukossaan: Jho Low, rahoittaja, jota useiden maiden viranomaiset syyttävät yli 4,5 miljardin dollarin kavalluksesta Malesian talouskehitysrahastolta nimeltä 1Malaysia Development Berhad tai 1MDB. Hän siirsi hieman yli 1,2 miljardia dollaria JPMorganin kautta vuodesta 2013 vuoteen 2016, tiedot kertovat.
Low sai ensin mainetta juhlimalla Paris Hiltonin, Leonardo DiCaprion ja muiden julkkisten kanssa. Eräänä iltana Ranskan Rivieralla sijaitsevalla klubilla hän joutui tarjouskilpailuun Cristal-samppanjakätköstä – voitti kilpailun 2 miljoonan euron lopullisella tarjouksella 1MDB-huijausta käsittelevän bestseller-kirjan ”Billion Dollar Whale” mukaan.
Hänet erotettiin tiedotusvälineissä ensimmäisen kerran vuoden 2015 alussa avainhenkilönä 1MDB-skandaalissa, niin sanotussa ”vuosisadan ryöstössä”. Singapore antoi hänen pidätysmääräyksensä huhtikuussa 2016. Yhdysvaltain, Malesian ja Singaporen viranomaiset hakevat hänen vangitsemistaan.
JPMorgan myös siirsi rahaa yrityksille ja ihmisille, jotka ovat sidoksissa korruptioskandaaleihin Venezuelassa, jotka ovat auttaneet luomaan yhden maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. YK raportoi tänä vuonna, joka kolmas venezuelalainen ei saa tarpeeksi syötävää, ja miljoonat ovat paenneet maasta.
Yksi JPMorganilta apua saaneista venezuelalaisista oli Alejandro “Piojo” Isturiz, entinen hallituksen virkamies, jota Yhdysvaltain viranomaiset ovat syyttäneet kansainvälisen rahanpesuohjelman peluriksi. Syyttäjät väittävät, että Isturiz ja muut pyysivät vuosina 2011–2013 lahjuksia valtion energiasopimusten purkamiseksi. Pankki siirsi yli 63 miljoonaa dollaria Isturiziin ja rahanpesuohjelmaan liittyville yrityksille vuosina 2012–2016, FinCEN Files osoittaa.
Isturizia ei tavoitettu kommentoimaan.
Salaiset asiakirjat osoittavat, että JPMorgan tarjosi myös pankkipalveluita Derwick Associatesille, energiayhtiölle, joka voitti miljardeja dollareita tarjouskelvottomia sopimuksia korjatakseen Venezuelan viallisen sähköverkon. Transparency Internationalin voittoa tavoittelemattoman ryhmän venezuelalaisen osaston vuoden 2018 analyysi päätteli, että Derwick Associates ei pystynyt toimittamaan odotettua tehokapasiteettia – ja laskutti Venezuelan hallitukselta vähintään 2,9 miljardia dollaria.
Alejandro Betancourt oli 20-vuotias, kun hän perusti Derwickin nuoremman serkkunsa kanssa.
Uutisartikkelit ja Internet-julkaisut vuodelta 2011 nostivat syytöksiä Derwickistä. Myöhemmin yritys nosti kanteen, jossa se väitti joutuneensa herjauskampanjan uhriksi, jossa sitä syytettiin väärin kuulumisesta ”rikolliseen ryhmään”. Kanne sovittiin julkistamattomilla ehdoilla.
FinCEN-tiedostot osoittavat, että Derwick käytti JPMorganin tilejä vähintään 2,1 miljoonan dollarin siirtämiseen vuosina 2011 ja 2012 ja että pankki käsitteli muita Derwickin ja sen johtajien liiketoimia, joita ei julkistettu vähintään vuoteen 2013 asti.
Vuonna 2018 Yhdysvaltain oikeusministeriö syytti Derwickin erästä johtajaa Francisco Convit Guruceagaa väitetystä 1,2 miljardin dollarin lahjonta- ja rahanpesuohjelmasta. Betancourt mainittiin rikosilmoituksessa nimettömänä salaliittolaisena, Miami Herald, ICIJ:n kumppani, raportoi myöhemmin.
Betancourtin asianajaja sanoi: ”Asiakkaani kiistää kaikki väärinkäytökset.” Convitin asianajaja kieltäytyi kommentoimasta.
Yleisessä lausunnossaan JPMorgan totesi myöntäneensä vuonna 2014, että sen oli parannettava rahanpesun torjuntaa ja että sen jälkeen se on investoinut voimakkaasti tähän ponnisteluihin.
”Tänään tuhansia työntekijöitä ja satoja miljoonia dollareita on omistettu tukemaan lainvalvontaa ja kansallista turvallisuutta”, pankki sanoi.
‘Pomojen pomo’
Usein salaiset tiedostot osoittavat, että rajat ylittäviä liiketoimia hoitavilla pankeilla ei ole juurikaan käsitystä siitä, kenen kanssa ne ovat tekemisissä – vaikka ne siirtävät satoja miljoonia dollareita.
Otetaan tapaus salaperäisestä kuoriyhtiöstä nimeltä ABSI Enterprises. ABSI lähetti ja vastaanotti yli miljardi dollaria tilitapahtumia JPMorganin kautta tammikuun 2010 ja heinäkuun 2015 välisenä aikana, FinCEN Files osoittaa.
Tämä summa sisälsi JPMorganin suorapankkitilin kautta tehdyt transaktiot, jotka ABSI sulki vuonna 2013, sekä niin sanotut kirjeenvaihtajapankkisopimukset, joissa merkittäviä toimintoja Yhdysvalloissa harjoittava pankki, kuten JPMorgan, sallii ulkomaisten pankkien käsitellä dollarimääräisiä transaktioita omien tilien kautta.
Pankin Columbuksessa, Ohiossa, toimintakeskuksessa toimivat vaatimustenmukaisuuden valvojat päättivät yrittää selvittää ABSI:n todellisen omistajan vuonna 2015 sen jälkeen, kun venäläinen uutissivusto kertoi, että samanniminen shell-yhtiö – jonka JPMorganin tiedustelut osoittivat olevan ABSI:n emoyhtiö – oli yhteydessä alamaailman hahmoon nimeltä Semion Mogilevich.
Mogilevichia on kuvattu Venäjän mafian ”pomojen pomona”. Kun FBI lisäsi hänet vuonna 2009 kymmenen etsityimmän rikollisen listalleen, se totesi hänen rikollisverkostonsa olevan mukana ase- ja huumekaupassa, kiristyksessä ja palkkamurhissa. Guardian-lehti on kertonut, että ketjupolttajan ja lihaksikkaan ukrainalaisen tavanomainen tapa neutraloida vihollinen on autopommi.
Tietojen mukaan compliance-vastaavat etsivät turhaan tiedostoistaan tietoja kuoriyhtiöstä, mutta eivät pystyneet selvittämään, kuka oli yrityksen takana tai mikä sen todellinen tarkoitus oli.
Vaikka nämä yksityiskohdat ovat edelleen epäselvät, JPMorganilla oli runsaasti syitä tutkia ABSIa jo vuosia aiemmin: se toimi kuoriyhtiönä Kyproksella, jota pidettiin tuolloin merkittävänä rahanpesukeskuksena, ja se ohjasi satoja miljoonia dollareita JPMorganin kautta.
Mogilevich esiintyy Netflixin dokumenttisarjassa ”World’s Most Wanted”.
Mogilevich ilmoitti tiedottajansa välityksellä, ettei hänellä ole tietoa ABSI:sta.
Aiemmin hän on sanonut: ”En ole minkään rikollisjärjestön johtaja tai aktiivinen jäsen.”
Mahtava dollari
BuzzFeed News käytti vuonna 2018 epäilyttävistä toimista tehtyjä ilmoituksia julkaistakseen artikkeleita, joissa paljastettiin salaiset maksut Manafortin hallinnoimille kuoriyhtiöille. Manafort istuu parhaillaan kotiarestissa liittovaltion vankilatuomiota, joka perustuu suurelta osin näihin liiketoimiin.
Entinen Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virkamies Natalie Mayflower Sours Edwards tunnusti tammikuussa syyllisyytensä salaliittoon, jonka tarkoituksena oli laittomasti paljastaa FinCEN-asiakirjoja BuzzFeed Newsille.
BuzzFeed News ei ole kommentoinut lähdettään.
FinCEN ja muut Yhdysvaltain virastot ovat erittäin tärkeässä roolissa rahanpesun torjunnassa ympäri maailmaa, lähinnä siksi, että rahanpesijät ja muut rikolliset jakavat saman tavoitteen kuin monet rajat ylittävät pankkiasiakkaat: siirtää Yhdysvaltain dollareita, jotka ovat käytännössä maailmanlaajuinen valuutta, eri maiden tilinomistajien välillä.
Pääasiassa yhdysvaltalaisista ja eurooppalaisista pankeista koostuva eliittiryhmä, jolla on laajaa toimintaa New Yorkissa, kerää palkkioita tämän tempun suorittamisesta hyödyntämällä etuoikeutettua pääsyään Yhdysvaltain keskuspankkiin. Näiden pankkien toiminta Yhdysvalloissa voi myös auttaa muuttamaan paikallista rahaa Yhdysvaltain dollareiksi, mikä on toinen keskeinen rahanpesun tavoite.
Yhdysvaltain laki sälyttää pankeille ensisijaisen vastuun rahanpesun estämisestä, vaikka niiden taloudelliset kannustimet suuntautuvatkin täysin rahan – likaisen tai puhtaan – liikkuvuuden ylläpitämiseen. Vaikka pankeilla on valtuudet keskeyttää epäilyttävältä vaikuttava transaktio, niitä ei välttämättä vaadita tekemään niin. Niiden on vain tehtävä epäilyttävää toimintaa koskeva ilmoitus FinCENille.
FinCEN, jolla on noin 270 työntekijää, kerää ja seuloo vuosittain yli kaksi miljoonaa uutta epäilyttävää toimintaa koskevaa ilmoitusta pankeilta ja muilta rahoitusalan yrityksiltä. Se jakaa tietoja Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaisten ja muiden maiden rahanpesun selvittelykeskusten kanssa.
Kadonneet kauan sitten
Suurten pankkien sisällä laittomien rahavirtojen jäljittämiseen käytettävät järjestelmät ovat riippuvaisia ylikuormitetuista, aliresursoiduista työntekijöistä, jotka työskentelevät tyypillisesti pääkonttorista kaukana sijaitsevissa back office -toimistoissa ja joilla on vain vähän vaikutusvaltaa organisaatiossaan. FinCEN Files -asiakirjat osoittavat, että suurten pankkien compliance-työntekijät turvautuvat usein tavallisiin Google-hakuihin yrittäessään selvittää, kuka on satojen miljoonien dollarien siirtojen takana.
Salaisista asiakirjoista käy ilmi, että pankit tekevät usein ilmoituksen epäilyttävistä toimista vasta sen jälkeen, kun liiketoimi tai asiakas on joutunut negatiivisen uutisen tai viranomaistutkimuksen kohteeksi – yleensä vasta sen jälkeen, kun rahat ovat kadonneet jo kauan sitten.
ICIJ:n ja BuzzFeedin haastatteluissa yli tusina entistä HSBC:n compliance-vastaavaa kyseenalaisti pankin rahanpesun vastaisten ohjelmien tehokkuuden. Jotkut sanoivat, että pankki ei antanut heille tarpeeksi aikaa tehdä muuta kuin vilkaista suuria rahavirtoja, ja että kun he pyysivät tietoja suurten transaktioiden takana olevista henkilöistä, HSBC:n Yhdysvaltojen ulkopuolella sijaitsevat konttorit usein sivuuttivat heidät.
”He sanoivat: ‘Toki, otamme yhteyttä.’ Mutta he eivät koskaan ottaneet yhteyttä”, muistelee Alexis Grullon, joka valvoi kansainvälistä epäilyttävää toimintaa HSBC:lle New Yorkissa vuosina 2012–2014.
Standard Chartered Bankissa joulukuussa 2019 New Yorkin liittovaltion tuomioistuimessa nostetussa kanteessa väitetään, että laittomia liiketoimia vastustaneet työntekijät eivät jääneet huomiotta, vaan heitä uhkailtiin, häirittiin ja irtisanottiin.
Julian Knight ja Anshuman Chandra väittävät kanteessa, että heidät pakotettiin eroamaan pankin johtotehtävistä, kun pankki sai tietää heidän yhteistyöstään FBI:n tutkimuksessa, joka koski Standard Charteredin toteuttamia rahansiirtoja Yhdysvaltojen pakotteiden kohteena oleville tahoille Iranissa, Libyassa, Sudanissa ja Myanmarissa.
Kanteessa väitetään, että Standard Chartered oli mukana ”erittäin kehittyneessä rahanpesujärjestelmässä”, jossa se muutti Yhdysvaltojen pakotteiden kohteena olevien osapuolten nimiä transaktiodokumenteissa ja loi teknisen kiertotavan, jonka avulla laittomat transaktiot pääsivät huomaamatta Yhdysvaltojen keskuspankin ohi.
Chandra, joka työskenteli pankin Dubain konttorissa vuosina 2011–2016, totesi, että pakotteiden kiertäminen auttoi rahoittamaan terrori-iskuja, ”joissa kuoli ja haavoittui Yhdysvaltojen johtamassa liittoumassa palvelevia sotilaita sekä monia viattomia siviilejä”.
Kanteessa todetaan, että järjestelmän avulla pankki sai voittoa ”korkeasta preemiosta”, jonka Iran ja sen edustajat olivat valmiita maksamaan muuttaakseen Iranin rialit – maan pakotteiden vuoksi heikentyneen valuutan – dollareiksi.
”Tällainen järjestelmä voi toimia muutaman kuukauden ajan ilman, että se paljastuu, jos sen takana pankissa on pieni ryhmä”, Chandra sanoi ICIJ:n kumppanin BuzzFeed Newsin haastattelussa. ”Mutta kun tällainen järjestelmä on ollut käytössä vuosia ja tuottanut miljardeja dollareita, jonkun ylimmän johdon olisi pitänyt kysyä: Miten me ansaitsemme nämä rahat?”
Chandra ja Knight väittävät, että pankki myönsi vain osan rikkomuksistaan ja valehteli laittomien transaktioiden lopettamisesta, kun se ilmoitti ja myönsi sanktioiden rikkomukset osana vuonna 2012 Yhdysvaltain viranomaisten kanssa solmimaansa syytteiden lykkäämistä koskevaa sopimusta.
Virasto jatkoi pankin koeaikaa useita kertoja useiden vuosien ajan. Sitten vuonna 2019 pankki maksoi 1,1 miljardia dollaria lisää Irania ja muita maita koskevien sanktioiden jatkuvista rikkomuksista ja suostui jatkamaan syytteiden lykkäämistä koskevaa sopimustaan vielä kahdella vuodella.
Oikeusasiakirjoissa Standard Chartered toteaa, että entisten työntekijöiden väitteet ovat epäuskottavia ja perusteettomia. ICIJ:lle antamassaan lausunnossa pankki totesi: ”Yhdysvaltain viranomaiset ovat perusteellisesti kumonneet nämä väärät väitteet, jotka ovat olleet kattavan tutkimuksen kohteena.”
Pankki huomautti, että yhdysvaltalainen tuomari oli hylännyt asiaan liittyvän kanteen heinäkuussa. Siinä tapauksessa yhdysvaltalaiset syyttäjät totesivat oikeudellisessa asiakirjassa, että liittovaltion virastot eivät löytäneet todisteita Knightin väitteelle, jonka mukaan Standard Chartered olisi jatkanut sanktioiden rikkomista iranilaisten asiakkaiden puolesta vuoden 2007 jälkeen.
‘Kuolen’: Ukraina, JPMorgan ja kleptokraatit
21-vuotias Olesia Zhukovska sai luodin taistelussa korruptiota vastaan Ukrainassa.
Hän työskenteli sairaanhoitajana Länsi-Ukrainassa vuoden 2013 lopulla, kun pääkaupungin Kiovan keskustassa puhkesi mielenosoituksia. Presidentti Viktor Janukovitšin hallinnon aikana maasta salakuljetettiin miljardeja dollareita, jotka ohjattiin kaukaisiin tileihin maailman suurimmissa pankeissa.
Mielenosoittajat protestoivat johtajiensa Venäjän-myönteisyyttä ja korkean tason korruptiota, joka tuhosi maan taloutta, kouluja ja terveydenhuoltojärjestelmää. Potilaiden puolestapuhujien mukaan ukrainalaiset kuolivat, koska sisäpiiriläiset varastivat elintärkeitä lääkkeitä ja laitteita varten tarkoitetut rahat.
Zhukovska kertoo, ettei hänellä ollut varaa 3 000 dollarin lahjukseen, joka olisi tarvittu työpaikan saamiseksi kaupunkisairaalassa. Sen sijaan hän työskenteli maaseudun terveyskeskuksessa, jossa ei ollut lämmitystä eikä lääkkeitä. ”Ei mitään”, hän sanoo. Rakennus ”näytti vanhalta raunioilta”.
Joulukuussa 2013 hän liittyi kasvaviin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin Kiovassa ja tarjoutui vapaaehtoiseksi hoitamaan hallituksen joukkojen pampuilla pahoinpitelemiä mielenosoittajia.
Hän oli lajittelemassa siteitä 20. helmikuuta 2014, kun tarkka-ampujan luoti osui hänen kaulaansa. Luoti osui alle sentin päähän kaulavaltimosta, hän kertoo.
Kun ambulanssi kiidätti hänet sairaalaan, hän twiittasi: ”Minä kuolen.”
Я вмираю
— Olesya Zhukovskaya (@OlesyaZhukovska) February 20, 2014
Se oli päivä, joka tuli tunnetuksi nimellä ”tarkka-ampujien verilöyly”. Päivän päättyessä Zhukovska oli selvinnyt hengissä, mutta kymmeniä muita oli kuollut katolla olleiden poliisin tarkka-ampujien tulituksessa, joka kohdistui mielenosoittajiin.
Zhukovskan tarina taistelusta ja tuskasta on samanlainen kuin tarinat tavallisista ihmisistä ympäri maailmaa, jotka kärsivät korruptoituneiden poliitikkojen ja heidän kavereidensa – Ukrainassa ja muualla – rikastumisesta maailmanlaajuisten pankkien avulla.
Kun nuori sairaanhoitaja oli vielä toipumassa sairaalassa vuoden 2014 alussa, Janukovytš pakeni maasta. Samoin teki hänen lähin neuvonantajansa, kansliapäällikkö Andriy Klyuyev, joka oli noussut kansan halveksiman sortotoimien symboliksi.
Molemmat päätyivät maanpakoon Venäjälle. Molemmat ovat Ukrainan viranomaisten etsintäkuuluttamia ja Yhdysvaltojen pakotteiden alaisia, jotka syyttävät heitä julkisten varojen kavaltamisesta ja Ukrainan demokratian horjuttamisesta.
Myöhemmin tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että Klyuyevin perheen johtama aurinkoenergiayhtiö Activ Solar oli kavaltanut satoja miljoonia dollareita, jotka olivat oletettavasti valtion omistamien pankkien myöntämiä lainoja. Ukrainan rahanpesun selvittelykeskuksen raportin mukaan yhtiön varat siirrettiin Klyuyevin perheen jäsenten hallinnoimaan offshore-yhtiöiden verkostoon osana monikansallista tutkimusta Janukovitšin hallintoa vastaan.
Activ Solar -tapaus oli osa Janukovytšin hallinnon korruptio-orgiaa, johon kuului Klyuyevin veljen Serhiyyn liittyvä yritysverkosto, joka osti Ukrainan presidentin palatsin, Mezhyhiryan kartanon, jossa Janukovitš asui, pilkkahintaan. Palatsi – jossa oli eläintarha strutsien kanssa ja espanjalaisen kaljaasin replika Dnepr-joella risteilyjä varten – tuli hallinnon dekadenssin symboliksi.
Kuten aina, korruptoituneet tulot tarvitsevat piilopaikan. Matkalla suurin osa niistä kulkee Ala-Manhattanin kautta.
Alusvaatteita ja polvisaappaita
Tammikuussa 2010, samaan aikaan kun Janukovitš voitti Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen, joku perusti uuden yrityksen Yhdistyneen kuningaskunnan yritysrekisteriin, Companies Houseen, joka on pitkään kritisoitu siitä, että se myöntää laillisuuden yrityksille, joiden omistajat ovat salaisia.
Uusi yritys, NoviRex Sales LLP, väitti harjoittavansa ”kodinkoneiden” liiketoimintaa, mutta sen asiakirjat viittasivat johonkin muuhun.
Sen viralliseksi osoitteeksi oli merkitty pieni kauppa Cardiffissa, Walesissa. Samassa osoitteessa, jossa äskettäin toimi kynsisalonki, oli rekisteröity satoja muita Companies Houseen rekisteröityjä yrityksiä.
NoviRexin omistajiksi oli merkitty kaksi muuta yritystä, jotka molemmat oli rekisteröity Brittiläisille Neitsytsaarille ja joilla ei myöskään ollut näkyviä omistajia. Samat kaksi Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröityä yritystä oli merkitty tuhansien muiden yritysten ”omistajiksi” Companies Houseen – monet niistä oli rekisteröity samaan kauppaan Cardiffissa.
Tietojen mukaan NoviRexin omistaneet kaksi yritystä omistivat myös yrityksiä, jotka uutisraporteissa yhdistettiin epäiltyihin tarjouskilpailun manipulointeihin ja muihin korruptiotapauksiin, joista suurin osa keskittyi Ukrainaan.
FinCEN-tiedostojen mukaan NoviRex alkoi pian suorittaa hämmästyttävän suuria ja tiheitä maksuja. Kodinkonealan yritykselle NoviRexin maksujen perustelut olivat osittain outoja: 200 000 dollaria Neitsytsaarilla sijaitsevalta yritykseltä ostettuihin ”alusvaatteisiin”, 34 000 dollaria hongkongilaiselta yritykseltä ostettuihin ”näppäimistötarroihin” ja lähes 400 000 dollaria toiselta hongkongilaiselta yritykseltä ostettuihin ”polvisaappaisiin”.
Vaikka NoviRex siirsi miljoonia dollareita globaalin pankkijärjestelmän kautta, sen tilinpäätöksistä – jotka ovat saatavilla verkossa Companies Housen sivuilla – kävi ilmi, että se oli käytännössä kuolemaisillaan ja kulutti alle 2 500 dollaria vuodessa.
NoviRex lähetti kaikki maksut pankkeihin, jotka sijaitsevat tunnetuissa rahanpesukeskuksissa, kuten Latvian ABLV Bank.
Mutta dollareiden siirtämiseksi kansainvälisesti NoviRex tarvitsi muutakin kuin epäilyttäviä latvialaisia pankkeja. Se tarvitsi globaalin instituution, jolla oli pääsy Yhdysvaltain keskuspankin New Yorkin konttorin tileille.
NoviRex tarvitsi JPMorgan Chasen.
Välimies
Juuret juontavat juurensa Amerikan vallankumouksen aikakauden hahmoihin Aaron Burriin ja Alexander Hamiltoniin. Globaali pankkijätti tarjosi ABLV:lle Yhdysvaltain dollarin tilin New Yorkissa, jolloin latvialainen pankki puolestaan pystyi tarjoamaan dollarin tilejä omille asiakkailleen, mukaan lukien NoviRex.
2000-luvun alussa, vaikka pankit joutuivatkin vuoden 2001 USA Patriot Act -lain nojalla tarkistamaan huolellisesti ulkomaiset pankkikumppaninsa, JPMorgan lisäsi liiketoimintaansa tarjoamalla dollaritilejä ulkomaisille pankeille. Vuoteen 2003 mennessä se oli noussut maailman johtavaksi ”kirjeenvaihtopankiksi”, joka käsitteli maksuja 3 500 muun pankin asiakkaille ympäri maailmaa ja auttoi nostamaan JPMorganin päivittäisen dollarin transaktiovolyymiin yli 2 biljoonaan dollariin 46 maan asiakkaille.
Vuonna 2004 FinCEN antoi globaaleille pankeille varoituksen itäeurooppalaisista pankeista ja niiden kuoriyhtiöasiakkaista ja ilmoitti, että vuodesta 1996 lähtien oli raportoitu 4 miljardin dollarin arvosta epäilyttäviä transaktioita.
Vuonna 2005, jolloin Jamie Dimon nimitettiin JPMorganin toimitusjohtajaksi, FinCEN varoitti, että latvialaiset pankit ja niiden ”merkittävä” ei-latvialainen asiakaskunta ”aiheuttavat edelleen merkittäviä rahanpesuriskejä”. FinCEN totesi: ”Monet Latvian laitoksista eivät näytä palvelevan Latvian yhteisöä, vaan epäilyttäviä ulkomaisia yksityisiä kuoriyhtiöitä.” FinCEN totesi, että Latvian 23 pankilla oli tuolloin hallussaan noin 5 miljardin dollarin arvosta ”ulkomaisia” talletuksia, pääasiassa Venäjältä ja muualta entisestä Neuvostoliitosta.
Tämä oli JPMorganin markkinoita.
Siirron sallimisen yhteydessä kirjeenvaihtajapankki (yksinkertaisessa tapauksessa) vähentää summan lähettävän pankin tililtä ja hyvittää sen vastaanottavan pankin tilille, veloittaen siitä palkkion.
Myöntämällä ulkomaisille pankeille pääsyn Yhdysvaltain dollareihin JPMorgan avasi järjestelmän ovet niiden asiakkaille, mukaan lukien NoviRexin kaltaiset nimettömät kuoriyhtiöt.
Vastineeksi tästä portinvartijan asemasta ja siitä saatavista maksuista Yhdysvaltain laki velvoittaa JPMorganin ja muut vastaavat pankit valvomaan kaikkia ulkomaisten pankkien ohjeiden mukaisesti selvitettyjä transaktioita ja tarkastamaan ulkomaiset pankit, joiden kanssa ne tekevät liiketoimintaa.
Myöhemmässä tutkimuksessa todettiin, että 90 % ABLV:n asiakkaista oli ABLV:n itsensä luokittelemia ”korkean riskin” asiakkaita, pääasiassa siksi, että ne olivat salassapitovelvollisissa maissa rekisteröityjä kuoriyhtiöitä.
Osa näistä kuorista liikuttelivat miljardeja dollareita, jotka myöhemmin jäljitettiin Ukrainan korruptioon. Yhdysvaltain sääntelyviranomaiset päättelivät, että ABLV oli institutionalisoinut rahanpesun ”pankin liiketoimintakäytäntöjen pilariksi”, markkinoinut aggressiivisesti rahanpesujärjestelmiä asiakkaille ja tuottanut ”korkealaatuisia” väärennettyjä asiakirjoja näiden järjestelmien tueksi – samalla lahjoen latvialaisia virkamiehiä suojellakseen pankkia sen liiketoimintamallia uhkaavilta vaaroilta.
Kaksi talousrikollisuuden asiantuntijaa, jotka tarkastelivat NoviRexin liiketoimia ICIJ:n pyynnöstä, totesivat, että rahanpesun merkit olivat selkeitä. NoviRex oli käyttäytynyt tavalla, jota mikään laillinen yritys ei koskaan tekisi.
”Jos olisin JPMorganissa ja näkisin tämän, ajattelisin: ‘Tämä on kauheaa’”, sanoi yksi asiantuntijoista, entinen brittiläinen poliisitutkija Martin Woods. ”Mikä normaali yritys ostaa tietokoneita, alusvaatteita ja ämpärejä?”
Vuoden 2014 alkuun mennessä, kun kansalaiset täyttivät kadut protestoidakseen Janukovitšia, Klyuyevia ja muita hallituksen johtajia, NoviRex oli siirtänyt yli 188 miljoonaa dollaria JPMorganin kautta.
Poistuminen markkinoilta
JPMorgan puolestaan jatkoi toimintaansa.
Vuoden 2014 loppuun mennessä se oli sulkenut noin 500 ulkomaisen pankin kirjeenvaihtajapankkitilit, mukaan lukien Latvian pankkialan ammattijärjestön edustajan mukaan myös latvialaiset pankit.
Joulukuussa 2014 osakkeenomistajille toimitetussa raportissa pankki myönsi ”tehneensä virheitä ja oppineensa ulkomaisesta kirjeenvaihtajapankkitoiminnasta”.
”Jokainen yritys tekee virheitä (ja me olemme tehneet useita), mutta suuren yrityksen tunnusmerkki on se, miten se reagoi virheisiin”, toimitusjohtaja Dimon kirjoitti saatekirjeessä. Hän ei maininnut Ukrainaa tai Latviaa, ABLV:tä tai NoviRexiä.
Hän ei myöskään maininnut, että vähän ennen vetäytymistä Yhdysvaltain sääntelyviranomaiset olivat antaneet murskaavan arvion JPMorganin rahanpesun torjuntatoimista ja määränneet pankin tarkistamaan kirjeenvaihtopankkitoimintansa.
Siihen mennessä Ukrainan valtiovarainministeriö oli ryöstetty ja JPMorganin palkkiot taskussa. JPMorganin valtiovarainministeriön palveluryhmä, joka on kirjeenvaihtopankkitoiminnan emoyhtiö, ilmoitti 4,13 miljardin dollarin tuloista vuonna 2013. Dimonin kokonaispalkkio vuonna 2014 oli 20 miljoonaa dollaria.
NoviRexin tarina olisi voinut päättyä siihen.
Mutta sitten, marraskuussa 2016, Donald Trump valittiin Yhdysvaltain 45. presidentiksi. Pian sen jälkeen Yhdysvaltain oikeusministeriö nimitti Robert Muellerin erityistutkijaksi tutkimaan Venäjän vaalivaikuttamista ja muita Trumpiin ja hänen avustajiinsa liittyviä asioita.
Yksi näistä avustajista oli Paul Manafort, Trumpin presidentinvaalikampanjan entinen puheenjohtaja.
Kuolemanrangaistus
Manafort oli toiminut myös Ukrainan entisen presidentin Janukovitshin konsulttina ja lobbaajana. FinCEN-tiedostojen mukaan JPMorganin Ohion Columbuksessa sijaitsevan compliance-toimiston henkilökunta oli huolissaan Ukrainan lehdistön raportoimista salaisista maksuista Manafortin hallinnoimille kuoriyhtiöille, jotka oli naamioitu tietokonelaitteiden maksuiksi.
Pankki totesi, että NoviRex oli suorittanut tällaisia maksuja.
FinCEN Files -asiakirjojen mukaan, kun Manafortin ulkomaisia liiketoimia alettiin tutkia tarkemmin, JPMorgan teki useita epäilyttäviä toimia koskevia ilmoituksia, joissa se kertoi vuosia tapahtuman jälkeen miljoonien dollarien maksuista konsultille, hänen liikekumppaneilleen ja heidän yrityksilleen.
Manafortin oikeudenkäynnissä vuonna 2018 NoviRexin nimi tuli esiin yhtenä harvoista ukrainalaisten oligarkkien käyttämistä peiteyhtiöistä, joiden kautta poliittisen lobbaustyön maksut kanavoitiin Manafortin omiin peiteyhtiöihin.
Kaiken kaikkiaan NoviRex maksoi salaa 4 190 111 dollaria Manafortin konsulttitoiminnalle Janukovytšin Alueiden puolueen puolesta, kuten hallituksen oikeudenkäynnissä esittämistä todisteista käy ilmi.
Manafort tuomittiin lopulta pankkipetoksesta, ulkomaisen pankkitilin ilmoittamatta jättämisestä ja muista rikoksista.
Yhdessä Manafortin oikeudenkäynneistä hänen entinen liikekumppaninsa Rick Gates paljasti lopulta henkilön, jonka hän ymmärsi olevan NoviRexin takana: Klyuyevin, Janukovitšin oikean käden.
Klyuyev kiistää tämän ja väittää, että ennen viimeaikaisia lehtikirjoituksia hänellä ”ei ollut tietoa Novirex Sales LLP -yhtiön olemassaolosta”.
JPMorganin Klyuyevin yritykselle tarjoama apu ei tullut esille oikeudenkäynnin aikana.
FinCEN-tiedostojen mukaan JPMorgan välitti NoviRexille vuosina 2010–2015 yhteensä 706 tilitapahtumaa, joiden arvo oli vähintään 230 miljoonaa dollaria. Suuri osa tästä summasta meni salaisissa veroparatiiseissa rekisteröityihin yrityksiin.
Vuonna 2018 FinCEN julisti JPMorganin entisen asiakkaan ABLV:n ”ensisijaiseksi rahanpesuongelmaksi”, joka oli siirtänyt ”miljardeja dollareita” ukrainalaisille suurmiehille, joita syytettiin valtion varojen ryöstämisestä. FinCEN kielsi yhdysvaltalaisilta pankeilta ABLV:n pääsyn yhdysvaltalaisiin kirjeenvaihtajapankkitileihin – toimenpide, joka finanssipiireissä tunnetaan ”kuolemanrangaistuksena”. Pankki on nyt selvitystilassa, ja osa sen pankkiireista on pidätetty Latvian viranomaisten toimesta.
Vastauksena ICIJ:n kysymyksiin ABLV:n tiedottaja sanoi, että selvitystilassa tilintarkastaja tarkastaa pankin entisiä asiakkaita ja heidän transaktioitaan.
Hän lisäsi: ”Emme voi julkisesti kommentoida mitään tiettyjä oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä.”
‘Kikkoja ja oveluutta’: Isot sakot eivät lopeta pankkien likaisen rahan siirtelyä
Rahaa virtasi Kaliforniasta, Perusta, Boliviasta, Kiinasta ja muista paikoista, joissa pienituloiset perheet olivat valmiita sijoittamaan vaatimattomat säästönsä – 2 000, 5 000 tai 10 000 dollaria – sijoitukseen, jonka he toivoivat muuttavan heidän elämänsä.
Yhdellä näppäimistön painalluksella sijoittajien rahat kanavoitiin globaalin pankkijätti HSBC:n New Yorkin toimipisteen kautta. Sitten ne siirtyivät HSBC:n tileille Hongkongin toimistoilla.
Kuten muutkin, jotka olivat joutuneet niin sanotun World Capital Market Ponzi -huijauksen uhriksi, Reynaldo Pacheco, 44-vuotias isä Santa Rosasta Kaliforniasta, mainosti sijoitusta perheelleen ja tuttavilleen. Kun WCM-huijaus alkoi paljastua, yksi epäonnisista sijoittajista, joita hän oli rohkaissut sijoittamaan rahaa sijoitukseen, päätti tappaa hänet.
Kolme miestä sieppasi hänet ja löi häntä kivellä päähän, jättäen hänet kuolleena puroon, kädet sidottuina selän taakse teipillä ja yhdellä kengännauhalla.
Tuhannet uhrit menettivät arviolta 80 miljoonaa dollaria tässä huijauksessa.
FinCEN-tiedostot osoittavat, että HSBC jatkoi rahan siirtämistä WCM-sijoitusrahastolle aikana, jolloin kolmen maan viranomaiset tutkivat yritystä ja pankin sisäiset valvojat tiesivät sen olevan väitetty Ponzi-huijaus. Yli 30 miljoonaa dollaria, joka liittyi WCM:ään, kulki pankin kautta vuosina 2013 ja 2014 – aikana, jolloin HSBC oli ehdonalaisessa osana amerikkalaisten viranomaisten kanssa tehtyä syytteiden lykkäysjärjestelyä.
Vaikka Yhdysvaltain arvopaperimarkkinaviranomaiset saivat määräyksen jäädyttää yhtiön varat, WCM:n tili HSBC Hong Kongissa pysyi aktiivisena. Oikeusasiakirjojen mukaan, jotka asianajajat myöhemmin jättivät vaatiakseen korvauksia huijauksen uhreille, WCM nosti tililtä yli 7 miljoonaa dollaria seuraavan viikon aikana, jolloin tilin saldo laski nollaan.
WCM ei ollut ainoa rikolliseen toimintaan sekaantunut yritys, joka siirsi rahaa HSBC:n kautta pankin 1,9 miljardin dollarin syytteiden lykkäysjärjestelyn viisivuotisen koeajan aikana. ICIJ:n analyysin mukaan pankin Hongkongin toimisto käsitteli esimerkiksi yli 900 miljoonan dollarin arvosta transaktioita, joihin oli sekaantunut oikeuden asiakirjoissa ja mediassa rikollisverkostoihin liitettyjä kuoriyhtiöitä.
Yhdysvaltain syyttäjät ja muut viranomaiset ovat kehuneet syytteiden lykkäämistä ja muita rahanpesua koskevia sovintoja tehokkaina keinoina varmistaa, että suuret pankit noudattavat lakia ja lopettavat rikollisten palvelemisen. Kun viranomaiset ilmoittivat Standard Charteredin syytteiden lykkäämisestä vuonna 2012, FBI:n virkamies totesi: ”New York on maailman finanssipääkaupunki ja kansainvälinen pankkikeskus, ja täällä liiketoimintaa harjoittaessa on noudatettava sääntöjä.”
ICIJ:n tutkimus osoittaa, että viisi FinCEN-tiedostoissa useimmin esiintyvää pankkia – HSBC, JPMorgan, Deutsche Bank, Standard Chartered ja Bank of New York Mellon – jatkoi epäiltyjen henkilöiden ja yritysten rahan siirtoa syytteiden lykkäämistä koskevien sopimusten ja muiden suurten rahanpesun torjuntatoimien jälkeen.
Neljä näistä pankeista on allekirjoittanut viimeisten 15 vuoden aikana syytteiden lykkäämistä tai syytteiden nostamatta jättämistä koskevia sopimuksia, jotka liittyvät rahanpesuun. Ainoa viidestä pankista, joka ei ole ollut syytteiden lykkäämistä koskevan sopimuksen kohteena, on Deutsche Bank. Sen sijaan se teki 258 miljoonan dollarin siviilioikeudellisen sovinnon vuonna 2015 vastauksena Yhdysvaltojen ja New Yorkin pankkivalvontaviranomaisten tutkimukseen, jossa todettiin, että pankki oli siirtänyt miljardeja dollareita iranilaisten, libyalaisten, syyrialaisten, burmalaisten ja sudanilaisten rahoituslaitosten ja muiden Yhdysvaltojen sanktioiden kohteena olevien tahojen puolesta.
Bank of New York Mellon oli ensimmäisiä suuria pankkeja, jotka maksoivat Yhdysvaltain viranomaisille suuren sakon rahanpesun torjunnan laiminlyönneistä. Vuonna 2005, kaksi vuotta ennen fuusiotaan Mellon Financialin kanssa, Bank of New York maksoi 38 miljoonaa dollaria ja allekirjoitti syyttämättömyyssopimuksen sen jälkeen, kun liittovaltion tutkinta oli päätynyt siihen tulokseen, että pankki oli sallinut 7 miljardin dollarin arvosta laittomia venäläisiä varoja kulkea tilinsä kautta.
Tiedotusvälineiden mukaan tutkijat uskoivat, että Mogilevich, venäläisen mafian väitetty ”pomojen pomo”, oli joidenkin näiden transaktioiden takana.
Vaikka Bank of New York Mellon on viime vuosina välttynyt suurilta rahanpesun torjuntatoimilta, se on FinCEN Filesin mukaan jatkanut liiketoimintaa epäilyttävien henkilöiden kanssa.
Vuotaneista tiedoista käy ilmi esimerkiksi, että Bank of New York Mellon siirsi vuosina 1997–2016 yli 1,3 miljardia dollaria liiketoimia, jotka liittyivät venäläiseen miljardööriin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitkäaikaiseen liittolaiseen Oleg Deripaskaan.
Vuodesta 2008 lähtien Deripaska on ollut mediassa esitetyn väitteen kohteena, joka yhdistää hänet järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kun Yhdysvaltain viranomaiset ilmoittivat hänelle kohdistuvista sanktioista vuonna 2018, he sanoivat, että häntä oli aiemmin syytetty kilpailijoiden hengen uhkailusta, venäläisen virkamiehen lahjonnasta ja liikemiehen murhan tilaamisesta.
Deripaska kiistää rahanpesun tai talousrikosten. Vuonna 2019 Trumpin hallinto kumosi kolmen häneen liittyvän yrityksen sanktiot. Yhdysvaltojen Deripaskaa itseään koskevat sanktiot ovat edelleen voimassa, ja hän on nostanut kanteen niiden kumoamiseksi.
”BNY Mellon ottaa vakavasti tehtävänsä suojella globaalin rahoitusjärjestelmän eheyttä, mukaan lukien epäilyttävistä toimista ilmoittaminen”, pankki totesi lausunnossaan. ”Kansainvälisen pankkiyhteisön luotettuna jäsenenä noudatamme täysin kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä ja avustamme viranomaisia heidän tärkeässä työssään.”
Varoituslippuja
ICIJ:n vuotaneiden tietojen analyysistä paljastui yksi silmiinpistävä piirre: useat pankit olivat halukkaita käsittelemään samojen riskialttiiden asiakkaiden transaktioita.
Venäläisen oligarkin Deripaskan avustajana ei toiminut pelkästään Bank of New York Mellon. Salaisista tiedoista käy ilmi, että Deutsche Bank käsitteli vuosina 2003–2017 yli 11 miljardin dollarin arvosta transaktioita Deripaskan hallinnoimille yrityksille.
Tietojen mukaan Deutsche Bank ja Standard Chartered auttoivat Odebrecht SA:ta – latinalaisamerikkalaista rakennusyhtiötä, joka oli Yhdysvaltain syyttäjien mukaan historian suurimman ulkomaisen lahjonta-asian takana – siirtämään 677 miljoonaa dollaria vuosina 2010–2016. Deutsche Bank oli mukana yli 560 miljoonan dollarin suuruisissa transaktioissa, tietojen mukaan.
Sitten on vielä Dmytro Firtash, ukrainalainen oligarkki, jota etsitään rikossyytteiden perusteella Yhdysvalloissa.
Vuonna 2014 amerikkalaiset syyttäjät julkistivat syytekirjelmän, jossa häntä syytettiin virkamiesten lahjonnasta Intiassa kaivoskaupan varmistamiseksi. Vuoden 2019 lopusta lähtien yhdysvaltalaiset uutisvälineet ovat raportoineet väitteistä, joiden mukaan Firtash olisi ollut mukana presidentti Trumpin pyrkimyksissä kaivaa esiin likaisia tietoja Ukrainasta hänen vuoden 2020 uudelleenvalintakampanjansa vastustajasta Joe Bidenista.
Firtash, joka kertoo aloittaneensa liiketoimintansa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kauppaamalla ukrainalaista maitojauhetta uzbekistanilaisella puuvillalla, elää maanpaossa Wienissä sijaitsevassa kartanossa, jossa hän on toistaiseksi ollut turvassa häntä koskevilta luovutuspyynnöiltä. Hänen jugendtyylisessä huvilassaan on kotiteatteri ja infinity-uima-allas – Bloomberg Businessweekin vuonna 2017 julkaisemassa profiilissa hänet kutsuttiin ”kullatun häkin oligarkiksi”.
Pankkialalla hän ja häneen liittyvät yritykset löysivät avoimia ovia monista alan suurista instituutioista.
ICIJ:n analyysissä mukana olevat viisi suurta pankkia – JPMorgan, Deutsche Bank, Standard Chartered, HSBC ja Bank of New York Mellon – käsittelivät FinCEN Files -tiedostojen mukaan Firtashin hallinnoimien yritysten transaktioita. Tiedot osoittavat, että kaikki viisi pankkia hyväksyivät Firtashiin liittyvät transaktiot ajanjaksolla, jolloin Yhdysvaltain viranomaiset olivat pakottaneet pankit maksamaan sakkoja ja sitoutumaan tehostamaan epäilyttävien asiakkaiden tarkastuksia.
Tiedostot osoittavat, että näistä pankeista JPMorgan siirsi selvästi eniten rahaa Firtashin hallinnoimille yrityksille – se käsitteli satoja transaktioita, joiden yhteisarvo oli lähes 2 miljardia dollaria vuosina 2003–2014.
JPMorganin ja muiden pankkien olisi pitänyt olla tietoisia Firtashin kyseenalaisesta menneisyydestä jo vuonna 2010, kun vuotanut Yhdysvaltain diplomaattinen sähke yhdisti Firtashin Mogilevichiin.
Sitten vuonna 2011 Ukrainan entisen pääministerin Julia Tymošenkon Manhattanilla nostama oikeusjuttu antoi pankeille vielä enemmän varoitusta, nimeten jopa neljän pankin tietyt tilit, joita Firtashin väitettiin käyttäneen rahanpesuun.
Oikeusjutussa syytettiin Firtashia, Mogilevichia ja tulevaa Trumpin kampanjapäällikköä Manafortia laittomien varojen pesemisestä Ukrainasta pankkien ja sijoituskauppojen kautta Yhdysvalloissa.
Kanteessa väitettiin, että JPMorganin, Deutsche Bankin, Standard Charteredin ja Bank of New York Mellonin New Yorkin toimistojen tilejä käytettiin rahanpesutoimintaan, jossa Ukrainasta varastettuja rahoja siirrettiin Yhdysvaltoihin ja sitten – puhdistettuina – takaisin Ukrainaan.
FinCEN Files -asiakirjojen mukaan näistä väitteistä huolimatta nämä viisi pankkia jatkoivat Firtashin hallinnoimien yritysten kanssa tehtävien transaktioiden käsittelyä.
Kanne hylättiin vuonna 2013 osittain siksi, että Tymoshenko ja hänen asianajajansa eivät kyenneet esittämään riittävän tarkkoja tietoja väitetyn juonen osana tehdyistä transaktioista.
Firtash on kiistänyt syyllisyytensä ja kertonut Bloomberg Businessweek -lehdelle olevansa ”minua vastaan järjestetyn erityisen propagandakoneiston” uhri. Hän kertoi lehdelle, että Tymoshenko oli ”kaikessa väärässä. Hän valehtelee koko ajan. Rahanpesua varten on oltava aluksi likaisia rahoja. Minulla on aina ollut puhtaita rahoja.”
Firtashin asianajaja kertoi ICIJ:lle lausunnossaan, että Firtashilla ”ei ole koskaan ollut minkäänlaista kumppanuutta tai muuta kaupallista yhteyttä Semion Mogilevichin kanssa”. Asianajaja sanoi, että Firtash ei vastaa ICIJ:n kysymyksiin, koska ne ”perustuvat epäilyttävistä toimista tehtyjen ilmoitusten laittomaan ja rikolliseen paljastamiseen”.
Pankkiirien saattaminen vastuuseen
Miksi näennäisesti suuret taloudelliset seuraamukset eivät ole vaikuttaneet enemmän pankkien käyttäytymiseen?
John Cassara, talousrikollisuuden asiantuntija, joka työskenteli FinCEN:n erityisagenttina vuosina 1996–2002, sanoi, että HSBC:n ja muiden suurten pankkien maksamat sakot saattavat kuulostaa suurilta, mutta ne ovat vain pieni osa pankkien voitoista. Ja rahaa eivät maksa pankkiirit, joiden pitäisi olla vastuussa, vaan osakkeenomistajat, hän sanoi.
Ranskan suurin pankki BNP Paribas sai vuonna 2014 suurimman sakon, kun se joutui maksamaan 8,9 miljardia dollaria todisteiden perusteella, että se oli auttanut siirtämään miljardeja dollareita Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmän kautta sudanilaisille, iranilaisille ja kuubalaisille tahoille, joihin Yhdysvallat oli asettanut pakotteita.
Toisin kuin HSBC:n ja muiden kanssa tehdyt sovinnot, tämä ei ollut syytteiden lykkäämistä. Pankki suostui hyväksymään rikostuomion ja erottamaan 13 työntekijää.
Ranskalaiselle pankille sovintoneuvotteluissa oli kuitenkin tärkeintä varmistaa, että sen lupa käsitellä dollarin määräisiä transaktioita Yhdysvalloissa ei peruutettaisi pysyvästi. Sen sijaan Yhdysvaltain sääntelyviranomaiset kielsivät BNP Paribasilta tällaisen toiminnan harjoittamisen yhden vuoden ajaksi.
Kaupan julkistamisen jälkeen pankin osakekurssi nousi 4 %.
James S. Henry, newyorkilainen taloustieteilijä, asianajaja ja kirjailija, joka on tutkinut likaisen rahan maailmaa 1970-luvulta lähtien, sanoo, että Yhdysvaltojen viimeisen kahden vuosikymmenen aikana toteuttamat täytäntöönpanotoimet ovat vaikuttaneet jonkin verran suurten pankkien käyttäytymiseen – ainakin verrattuna aikaisempaan aikaan, jolloin ne toimivat lähes ilman rajoituksia.
Mutta hän sanoi, että pankkien ja laittomien rahavirtojen välisen suhteen todellinen muuttaminen vaatii ”enemmän syyttäjäviranomaisten tahtoa ja kansainvälistä yhteistyötä”. Tähän kuuluu pankkien instituutioiden – sekä pankkien ylimmän johdon – saattaminen vastuuseen.
”Meidän on asetettava joitakin näistä asioista vastaavia ylimmän johdon jäseniä vaaraan”, Henry sanoi. ”Ja se tarkoittaa sakkoja ja/tai vankeutta.”
Haitankki toimistossa
Se kuulosti joltain vakoojaromaanilta.
Deutsche Bankin työntekijät kehottivat asiakkaita Iranista ja muista kuumista paikoista lyömään maksusanomiinsa koodisanoja, jotka laukaisivat erikoiskäsittelyn. Eräs johtaja kehotti työntekijöitä käyttämään ”temppuja ja ovelaa” välttääkseen amerikkalaisten viranomaisten havaitsemisen.
Nämä toimialatemput paljastettiin New Yorkin pankkialan sääntelyviranomaisten marraskuussa 2015 antamassa ilmoituksessa. Osavaltion virkamiesten mukaan Deutsche Bank jäi kiinni lähes 11 miljardin dollarin siirtämisestä vuosien 1999 ja 2006 välillä Iranin, Syyrian ja muiden Yhdysvaltojen pakotteiden alaisen maiden puolesta.
Osavaltion ja Federal Reserven kanssa tehdyn 258 miljoonan dollarin sovinnon mukaisesti Deutsche Bank suostui uudistamaan käytäntöjään ja erottamaan pakotteiden kiertämiseen osallistuneet työntekijät.
Deutsche Bank muotoili lausunnossaan sopimuksen vanhaksi uutiseksi: ”Toiminta päättyi useita vuosia sitten, ja sen jälkeen olemme lopettaneet kaiken liiketoiminnan asianomaisten maiden osapuolten kanssa.”
Kuukausi sovinnon julkistamisen jälkeen, FinCEN Files kertoo, Deutsche Bank työskenteli kulissien takana siirtääkseen rahaa yritykselle, joka oli yhteydessä Ihor Kolomoiskyyn — ukrainalaiseen miljardööriin, joka, Yhdysvaltain syyttäjät myöhemmin väittivät, oli mukana massiivisessa rahanpesuohjelmassa, joka ohjasi käteistä Yhdysvaltojen ydinalueelle.
Kolomoiskilla on oma vakoojatrillerimystiikka. Yhdysvaltain syyttäjät sanovat, että hän on ollut pitkään tunnettu ”häikäilemättömyydestä ja jopa väkivallasta” liikesuhteissa, ja hän on kerran palkannut ”aseistettuja gorilloja” ottamaan haltuunsa valtion omistaman öljy-yhtiön toimistot. Wall Street Journalin artikkelissa eräs työtoveri muisteli tavanneensa Kolomoiskin ja katsoneen, kuinka oligarkki painoi kaukosäätimen kytkintä, joka pudotti rapujen lihaa hänen toimistoakvaariossaan asuville nälkäisille haille.
Vuodetut tiedot kertovat, että Deutsche Bank siirsi 240 miljoonaa dollaria joulukuusta 2015 toukokuuhun 2016 Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröidylle kuoriyhtiölle, joka Yhdysvaltain oikeuden hakemuksen mukaan oli Kolomoiskyn ja liikekumppanin määräysvallassa.
Viime vuonna Delawaren osavaltion tuomioistuimessa nostettu kanne väittää, että Kolomoisky käytti Claresholm Marketing Ltd -kuoriyhtiötä auttamaan ”röyhkeiden petossuunnitelmien” sarjan toteuttamisessa PrivatBankin kautta. Se on ukrainalainen instituutio, jota Kolomoisky ja kumppani kontrolloivat vuoden 2016 loppuun asti. Pankin uudet omistajat väittivät Kolomoiskyn ja hänen liittolaisensa vieneen pankista miljardeja dollareita tekaistujen lainojen avulla ja pesseen sitten rahat Yhdysvaltoihin tehtyjen sijoitusten kautta.
Viime heinäkuussa New Yorkin sääntelyviranomaiset solmivat uuden rahanpesusopimuksen Deutsche Bankin kanssa. Tällä kertaa pankki suostui maksamaan 150 miljoonaa dollaria sakkoja, jotka liittyivät sen liiketoimiin tuomitun seksuaalirikollisen Jeffrey Epsteinin sekä kahden rahanpesuskandaaleihin sekaantuneen ulkomaisen pankin kanssa.
Kuukautta myöhemmin Yhdysvaltain syyttäjät nostivat Floridan liittovaltion tuomioistuimessa siviiliriita-asian, joka sisälsi Kolomoiskyä koskevia varkaus- ja rahanpesusyytteitä, jotka olivat samankaltaisia kuin Delaware-oikeudenkäynnin syytteet.
Syyttäjien mukaan suuri osa PrivatBankista vuosina 2008–2016 väitetysti varastetusta rahasta päätyi investointeihin Yhdysvalloissa – muun muassa kaupallisiin kiinteistöihin Texasissa ja Ohiossa, terästehtaisiin Kentuckyssa, Länsi-Virginiassa ja Michiganissa sekä matkapuhelintehtaaseen Illinoisissa.
Kolomoisky ei vastannut ICIJ:n kysymyksiin. Hänen asianajajansa sanoi elokuussa: ”Herra Kolomoisky kiistää jyrkästi oikeusministeriön nostamien syytteiden väitteet.”
Delawaren osavaltion tuomioistuimessa Kolomoiskyn yritysten asianajajat totesivat, että kanteessa ei ole osoitettu rikollisjärjestön toimintaa tai muita lakeja koskevien säännösten rikkomista. Kolomoisky on myös nostanut kunnianloukkauskanteen PrivatBankia vastaan Ukrainassa väittäen, että pankki on syyttänyt häntä väärin petoksesta ja muista väärinkäytöksistä.
Deutsche Bank kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin Kolomoiskyn kanssa tekemistään liiketoimista, koska se ei voi lain mukaan kommentoida asiakkaitaan tai liiketoimiaan. Pankki ilmoitti ICIJ:lle, että se on tunnustanut ”menneitä heikkouksia” ja ”oppinut virheistään”.
Se ilmoitti, että se on ”järjestelmällisesti puuttunut” näihin ongelmiin.
”Olemme nyt erilainen pankki”, se totesi.
Lähde: https://www.icij.org/investigations/fincen-files/global-banks-defy-u-s-crackdowns-by-serving-oligarchs-criminals-and-terrorists/