Uber ja Airbnb, äärimmäisen suositut kauppapaikat taksinkaltaisille kyydeille ja hotellinkaltaisille lyhytaikaisille vuokra-asunnoille, ovat tunnustettu menestyvimpinä tapauksina nousevasta ”jakamistaloudesta”. Toinen muotisana ”ihmiset palveluna”, kuvaa bisnesmallia näiden kahden yrityksen ympärillä, molemmat jotka ovat keränneet rahoitusta kymmenien miljardien dollarien arvosta ja jotka todennäköisesti muuttuvat sijoittajien kullannupuiksi heti kun odotettu pörssiinmeno on saatu päätökseen.
Uusi tutkimus, jonka otsikko on Blockchain institutionaalisena teknologiana vie meitä kohti oikeudenmukaisen vaihdannan taloutta”, jonka on kirjoittanut Centre for Blockchain Technologiesin ekonomistit University College Londonissa ja The Impact Institutessa. Tämä haastaa Uberin ja Airbnb:n jakamistalouden roolimalleina. Itseasiassa, tutkijoiden mukaan ”alustatalouden vallankumous” näiden kahden yrityksen ajamana, sekä muiden kuten Etsy ja Lending Club, rikastaa alustan omistajia samalla kun arvon luojilta vedetään välistä.
Samaan aikaan kirjailijat Paolo Tasca ja Mihaela Ulieru ehdottavat että lohkoketjuteknologia voisi mahdollistaa todellisen jakamistalouden markkinapaikat ilman välimiehiä ja keskuspaikkoja, jossa kaikki transaktiot kuluttajien ja palveluntarjoajien välillä reititetään hajautetun vertaisverkon (peer-to-peer, P2P) kautta.
Uber ja Airbnb edustavat varsin vetovoimaista rajapintaa kuluttajiin, jotka usein perinteisiä vaihtoehtoja parempia ja halvempia tarjoavat palveluja, ja jotka toimitetaan kehittyneiden mutta kuitenkin helppokäyttöisten sovellusten kautta. Kuluttajalle mahdollisuus ostaa palveluja suoraan yksittäiseltä tarjoajalta antaa kuvan, että Uber ja Airbnb ovat hajautettuja vertaisverkkoja.
Itse asiassa, molemmat näistä ovat keskitettyjä järjestelmiä koska transaktiot kuluttajien ja tarjoajien kesken reititetään infrastruktuurin, keskusten ja ohjelmistojen läpi, jotka kuuluvat yrityksille jotka omistavat alustan. Poislukien maksun periminen, alustan omistajat hallitsevat verkostoa täydellisesti. Erityisesti, he voivat määritellä arvon luonnin olosuhteet — kuskit ja vuokraisännät — ja mahdollisesti lopulta vieraannuttaa heidät, joka johtaisi myös kuluttajien vieraannuttamiseen pitkällä tähtäimellä.
”Noviisille uberinkaltaiset verkostot tuntuvat hajautetuilta”, huomauttavat Tasca ja Ulieru. ”Kuitenkin samalla kun Uber pyörii älypuhelimella, se tekee niin suhteellisen ’tyhmän’ applikaation kautta, joka kytkeytyy keskitettyyn alustaan, joka on täydellisen kontrolloitu ja tukee yrityksen tavoitteita. Keskitetty innovaatio tarkoittaa myös hidasta innovaatiota. Se tarkoittaa innovaatiota joka pyörii yksittäisen yrityksen ympärillä. Ja viimeisimpänä se tarkoittaa yksittäistä hajoamispistettä.”
Toinen keskitetyn jakamistalouden varjopuoli on sen heikkous lainsäädäntöä kohtaan. Ekonomistit huomauttivat, että keskitetyn jakamistalouden toimijoiden saavuttaessa ”too big to fail”-kokoluokan, ne jatkavat lainsäädäntöä vastaan taistelua kaikilla mahdollisilla areenoilla.
Todellisen jakamistalouden visiointi
”Miltä näyttäisi alusta joka mahdollistaa todellisen jakamistalouden, jossa luotu arvo palautetaan takaisin sen luojille?”, ihmettelevät Tasca ja Ulieru. ”Onko olemassa periaatteita jotka voivat ohjata tällaisten alustojen suunnittelua?”
Tutkimuksessa esitettyjen mahdollisuuksien joukossa on suunnata käyttäjältä-käyttäjälle -palvelut lohkoketjuun perustuvan alustan kautta avoimien ja hajautettujen verkostojen läpi. Avoimet hajautetut verkostot, joista internetin alkuaika on eräs hyvä esimerkki, mahdollistavat kaikenlaisten palvelujen luonnin.
Lohkoketju ”tarjoaa yhden palvelun: turvalliset, aikaleimatut transaktiot”, huomauttavat ekonomistit. ”Kaikki muu on rakennettu laitteisiin applikaatioksi. Se sallii minkä tahansa sovelluksen kehityksen itsenäisesti, ilman lupaa, verkon reunalla. Sovelluskehittäjä voi luoda uuden sovelluksen käyttäen transaktiopalvelua alustana ja ottaa sovelluksen käyttöön missä tahansa laitteessa.”
Jossain vaiheessa yksittäisten omistajien kontrolloima jakamistalous tulisi tulla hajautettujen osuuskuntien korvaamiksi jotka myyvät lohkoketjupohjaisia osakkeita tai cryptopääoma-rahakkeita omistusosuuksien merkiksi työntekijöille ja sidosryhmille. Toisin sanoen, Uber ilman Uberia, jota hallinnoidaan yhteisvaurautena, jossa kaikki kassavirta kulujen jälkeen menee osuuskunnan jäsenille, jotka myös hallinnoivat alustaa ja tekevät päätöksiä.
Tasca ja Ulieru ovat vakuuttuneita siitä, että lähitulevaisuudessa joudumme organisoimaan talouselämämme vertaistuotetun jakamistalouden alustoille, jolla on potentiaalia dramaattisesti kaventaa tuloeroja, demokratisoida globaalia taloutta ja luoda ekologisesti kestävämpi yhteiskunta. ”Nämä mahdollisuudet moninkertaistuvat lohkoketjupohjaisten alustojen ja muiden nousevien teknologisten läpilyöntien yhteisvaikutuksesta”, he toteavat.