Mitä on yhteisvauraus?

Yhteisvaurautta (tällä sivustolla käytetään yhteisvauraudesta synonyymisesti termejä yhteismaa, yhteiset, yhteishyödykkeet, commons) ei ole kauhean helppo määritellä. Tässä kuitenkin hieman luonnehdintaa siitä mistä asiassa on kyse.

Ensimmäisenä ottakaamme Tero Toivasen esitelmän Luonnonsuojeluliiton Vaihtoehtoja Kasvutaloudelle -seminaarin.

Kalvot esityksestä, jonka jälkeen video:

Videolinkki:

https://www.youtube.com/watch?v=iFZFAxLJyrE

 

Seuraavaksi David Bollierin esitys Montreuxissa pitämästään puheesta Caux Forumissa, Sveitsissä.

Yhteisvauraus (commons, yhteiset, yhteismaa) on….

  • Sosiaalinen järjestelmä pitkän ajan resurssienhallintaan joka säilyttää yhteiset arvot ja yhteisön identiteetin.
  • Itseorganisoitunut järjestelmä jolla yhteisöt hallinnoivat resursseja (sekä kuluvia että uusiutuvia) minimaalisella tai lähes olemattomalla riippuvuudella Markkinoista tai Valtiosta.
  • Yhdessä luomamme tai perimämme vauraus joka meidän tulee välittää eteenpäin, kulumattomana tai ehostettuna, lapsillemme. Kollektiivinen vaurautemme sisältää luonnon antimet, siviili-infrastruktuurin, kulttuuriteokset ja perinteet, sekä tietämyksen.
  • Talouden (sekä elämän!) sektori joka luo arvoa tavoilla joita usein pidetään itsestäänselvyytenä — ja joka on usein Markkina-Valtion uhkaama.

Ei ole olemassa yhteisvaurauden keskusvarastoa koska yhteisvauraus syntyy kun tietty yhteisö päättää haluta hallita resurssia kollektiivisesti, antaen erityistä painoarvoa yhtäläiselle saavutettavuudelle, käytölle ja kestävyydelle.

Yhteisvauraus ei ole resurssi. Se on resurssi sekä tietty yhteisö ja sen protokollat, arvot ja normit jotka se on kehittänyt omaa resurssienhallintaansa varten. Monet resurssit kiireellisesti kaipaavat niiden hallintaa yhteisvaurausmallin mukaisesti, esimerkiksi ilmakehä, meret, geneettinen tieto ja biodiversiteetti.

Ei ole olemassa yhteisvaurautta ilman sen hoitoa — suom. huom. yhteisvauraudeksi tässä nimitettyä käsitettä, joka englanniksi on nimeltään commons, on monikäyttöinen sana joka taipuu helposti. Bollierin itsensä esittämä verbimuoto sanasta commons on commoning, joka tarkoittaa sosiaalisia käytänteitä ja normeja joilla resurssia hallinnoidaan yhteisön hyväksi. Yhteisvaurauden hoito, anglismin avulla ilmaistuna kommonaus, ja sen muodot luonnollisesti vaihtelevat yhteisvaurauden tyypin mukaan koska ihmiskunta itsessään on niin monenlainen. Ja täten ei ole olemassa ”standardimallia” yhteisvauraudelle; lähinnä ”fraktaalista hengenheimolaisuutta” tai yhteisiä kuvioita ja periaatteita yhteisvaurauden keskuudessa. Yhteisvauraus tulee ymmärtää, täten, yhtä paljon verbinä kuin substantiivina. Yhteisvaurautta tulee pitää liikkeessä osallistamalla alhaalta ylöspäin, henkilökohtaisella astuulla, läpinäkyvyydellä ja itseään linjaavalla vastuullisuudella.

Eräs aikamme suuri tunnustamaton ongelma on yhteisvaurauden valtaaminen, jaettujen resurssien pakkolunastus ja kaupallistaminen, yleensä yksityisten markkinoiden hyödyksi. Valtaaminen voidaan nähdä geenien ja elämänmuotojen patentoimisena, kopiosuojauksen käyttämisenä luovuuden ja kulttuurin holhoamiseen, veden ja maan yksityistämisenä sekä yrityksenä muuttaa avoin internet suljetuksi ja yksityisomisteiseksi markkinapaikaksi, monien muiden valtausten ohella.

Valtaaminen on riistoa. Se yksityistää ja hyödykkeellistää resurssin joka kuuluu yhteisölle tai kaikille, ja purkaa yhteisvaurauteen perustuvan kulttuurin (egalitaarinen vertaistuotanto ja vertaishallinto) ja korvaa sen markkinajärjestelmällä (rahaan perustuvat tuottaja/kuluttajasuhteet ja hierarkiat). Markkinoilla tuppaa olemaan ohut sitoutumiskyky paikallisuuteen, kulttuureihin ja elämäntyyleihin; kaikelle yhteisvauraudelle, kuitenkin, nämä ovat korvaamattomia.

Klassinen yhteisvauraus on pienimuotoista ja keskittyy luonnonvaroihin; arviolta kahden miljardin ihmisen henki riippuu metsien, kalastusalueiden, veden, villieläinten ja muiden luonnonvarojen yhteisvauraudesta. Mutta nykypäivän kommonerien kamppailu on löytää uusia lakijärjestelmiä, institutionaalisia muotoja ja sosiaalisia käytäntöjä jotka voivat mahdollistaa erisorttista yhteisvaurautta toimimaan suuressa mittakaavassa ja suojata niiden resursseja markkinoiden valtauksilta.

Avoimet verkot ovat luonnollinen infrastruktuuri yhteisvaurauden järjestämiseksi. Ne tarjoavat saavutettavat ja huokeat tilat ihmisille omien hallinnon muotojen, sosiaalisten käytäntöjen, sääntöjen ja kulttuurillisen ilmaisun masinoimiseksi. Sen takia internet on toiminut niin monen robustin ja tuottavan yhteisvaurauden lähteenä: vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot, Wikipedia ja lukemattomat wikit, yli 10 tuhatta avointa tieteellistä julkaisua, avoimia koulutusresursseja, avoimen datan liike, sivustoja yhteistyössä tehdylle taiteelle ja kulttuurille, Fab Labeja jotka sekoittavat globaalin designin paikallisen tuotannon kanssa, ja paljon muuta. Pääomavetoisten verkostoalustojen kuten Facebook, Google ja Uber aikana digitaalinen yhteisvauraus täytyy saada ottamaan askeleet suojellaksemme sitä vaurautta jota ne luovat.

Uusia yhteisvaurauskäytäntöjä tarvitaan kaikilla tasoilla — paikallisella, alueellisella ja globaalilla — ja on tarve uuden tyyppiselle kommonerien liittoumalle ja linkeille eri yhteisvaurauden kerrosten välillä. Valtioiden rajat ylittävä yhteisvauraus tulee erityisen tarpeeseen hallinnon saattamiseksi samaan linjaan ekologisten realiteettien kanssa ja poliittisten raja-aitojen eri puolten yhteensovittelussa. Joten jotta saataisiin toteutettua yhteisvauraus ja pidäteltyä markkinoiden valtaustoimia, me tarvitsemme innovaatioita lain, julkishallinnon, yhteisvaurauteen pohjautuvan hallinnon, sosiaalisten käytänteiden ja kulttuurin aloilla. Kaikki nämä ilmentävät todella erilaista maailmankuvaa verrattuna nykyisiin hallintojärjestelmiin, erityisesti Valtion ja Markkinoiden tapauksissa.

Lähde:

http://bollier.org/commons-short-and-sweet

 

Nykyaikamme kriisien selättämiseksi tarvitaan kiireesti uudenlaisia ajattelun, toiminnan ja olemisen tapoja. Tämä video tarkastelee ihmiskuntaa ravistelevia kriisejä ja toiveikasta tulevaisuudenvisiota joka on syntymässä ympäri maailmaa.

Lisätiedot löytyvät linkkien muodossa videon lopusta.

Toivomme Re-imagine the Future -pätkän herättäneen kiinnostuksesi tutkia näitä asioita syvällisemmin. Houkuttelevien, funktionaalisten vaihtoehtojen rakentaminen neoliberaalin taloustieteen säätämään maailmaan on, itse asiassa, kasvussa. Innovaatioiden kaleidoskooppi ympäri maailman näyttää että markkinat ja valtio eivät ole ainoita pelureita kentällä. Versova yhteisvauraussektori on kasvussa ja puhkeaa pian kukkaan.

Tämä verkkosivu on portaali kasvavaan systeemimuutosaktivismiin, kokeiluun, lakien ja käytänteiden innovaatioihin, akateemiseen tutkimukseen ja poliittiseen analyysiin. Voit pitää näitä linkkejä kutsuna astua tähän maailmaan. Loppujen lopuksi vastaukset eivät tule jostakin muualta; ne alkavat meissä itsessämme, henkilökohtaisesti ja paikallisesti, ja sieltä laajenevat ulospäin. Meidän tulee visioida tulevaisuus uusiksi.

Linkkejä

Mitä on yhteisvauraus?

Erilaiset tavallisten ihmisten liikkeet eri puolilla maailmaa ovat löytämässä ja luomassa monenlaisia uusia, enimmäkseen markkinoista ja valtiosta riippumattomia yhteisöjä. Tähän alkuvaiheessa olevaan yhteisötalouteen kuuluvat lukuisat perinteiset yhteisöt, kuten metsät, viljelysmaat, kalastusalueet ja kastelujärjestelmä maaseudulla, mutta se kattaa myös lukemattomat digitaaliset yhteisöt, kuten vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot, Wikipedian ja foorumiosuuskunnat, puhumattakaan urbaaneista yhteisötaloudista, paikallisista ruoka- ja maatalousjärjestelmistä, vaihtoehtoisista valuutoista ja rahoitusosuuskunnista ja monista muista.

Mikä yhdistää näitä hyvin erilaisia yhteisöjä? Ne edustavat erilaista arvomaailmaa kuin markkinahintajärjestelmä. Niillä on yhteinen perussitoutuminen tuotantoon käyttöä varten, ei markkinavaihtoa tai voittoa varten. Ne vakuuttavat, että yhteisöillä on oikeus osallistua itseään ohjaavien sääntöjen laatimiseen ja että oikeudenmukaisuus ja avoimuus ovat tärkeitä. Yhteisöläisinä he vaativat vastuuta toimia pitkäaikaisina hoitajina resursseille, joista he ovat riippuvaisia.

Vaikka monet yhteisöt ovat pieniä ja paikallisia, Internet ja digitaalitekniikka ovat auttaneet tekemään näistä aloitteista avoimia ja verkottuneita, joten SLOC-projektit — pienet ja paikalliset, avoimet ja verkottuneet — ovat merkittävä voima maailmantalouden uudistamisessa. ”Seuraava suuri asia on paljon pieniä asioita”, kuten suunnittelija Thomas Lommée asian ilmaisee. Tämä suuntaus näkyy commons-pohjaisten verkostojen, kuten European Commons Assemblyn, ranskankielisten kommonerien, Remix the Commonsin ja edistysmielisten aktivistien yleiseurooppalaisen verkoston DiEM25 , kasvussa.

Kun Margaret Thatcher 1980-luvulla painosti Isoa-Britanniaa hyväksymään uusliberalistisen agendan, joka sisälsi yksityistämistä, sääntelyn purkamista, budjettileikkauksia ja pääoman etuoikeuksia, hän vaati: ”Vaihtoehtoa ei ole!”. — Tämä lause lyhennettiin myöhemmin lyhenteeksi TINA. Nykyaikaisten commons- ja kumppanuusliikkeiden yleistyminen tekee selväksi, että oikeampi lyhenne on TAPAS — ”Vaihtoehtoja on paljon!”.

Alla on luettelo aktiivisista yhteisöaloitteista ja useita linkkejä hyödyllisiin resursseihin.

Digitaaliset yhteiset

Vertaistuotanto   1   2   3
Uusi sosioekonomisen tuotannon malli, jossa suuri joukko ihmisiä työskentelee yhteistyössä (yleensä Internetin välityksellä) ilman jäykkiä hierarkkisia rakenteita tai taloudellisia motiiveja.

Creative Commons -lisensointi   1    2   3
Sarja ilmaisia, julkisesti saatavilla olevia lisenssejä, joita tekijänoikeuden omistajat voivat käyttää antaakseen muille mahdollisuuden kopioida, jakaa ja muokata teoksiaan ilman lupaa tai maksua.

Urbaanit yhteiset wifiverkot    1   2
Itseorganisoidut wlan-järjestelmät, kuten Guifi.net Barcelonassa, Espanjassa, jossa wlan-käyttäjät omistavat ja hallinnoivat omaa internet-yhteyttään.

Alustaosuustoiminta     1   2   3
Digitaalinen liike, joka rakentaa osuustoiminnallisia vaihtoehtoja Uberille, Airbnb:lle ja muille omistusoikeudellisille digitaalisille alustoille, jotta käyttäjät/jäsenet voivat hyötyä luovuudestaan ja työskennellä keskinäisen avun järjestelmien kautta.

Avoin design ja valmistus   1   2   3
Syntymässä oleva tuotantojärjestelmä, joka perustuu ”globaali design, lokaali tuotanto” -periaatteeseen, joka perustuu avoimen lähdekoodin ohjelmistokehityksen periaatteisiin, mutta jota sovelletaan fyysisiin tuotoksiin, kuten autoihin, maatalouslaitteisiin, huonekaluihin, taloihin ja 3D-tulostukseen.

FabLabit / makerspacet    1   2   3
Itseorganisoituja ja -hallittuja yhteisöllisiä työtiloja, joissa kaikentasoiset tekniikan harrastajat tekevät yhteistyötä uusissa projekteissa ja itseopiskelussa, jotka liittyvät tietokoneisiin, koneistukseen, 3D-tulostukseen, digitaalisiin taiteisiin ja niihin liittyviin aloihin.

Akateemiset ja tieteelliset yhteiset

Avoimen pääsyn tieteellinen julkaisu      1   2   3
Vaihtoehtoinen journaali- ja monografiajärjestelmä, joka perustuu Creative Commons -lisensointiin tieteellisen ja tieteellisen tutkimuksen julkaisemiseksi ilmaiseksi ja ilman verkkosivujen maksumuureja tai tekijänoikeusrajoituksia.

Avoin tiede     1   2   3
Tiedepiireissä vallalla oleva laaja liikehdintä, jonka tavoitteena on tehdä tutkimuksesta, tiedoista, julkaisuista ja muista työtuotteista helpommin kaikkien saatavilla olevia ja edistää yhteistyötä Internetin välityksellä.

Data commons    1   2   3
Kehittyvää osuustoimintaa, jossa tutkijat ja muut suurten tietokantojen käyttäjät yhdistävät ja hallinnoivat tietojärjestelmiään yhteisen hyödyn lisäämiseksi.

Avoimet oppimateriaalit    1   2   3
Kouluttajien, hallintohenkilöstön ja opiskelijoiden monipuolinen liike, joka pyrkii tekemään opetusaineistosta, oppikirjoista, tieteellisestä tutkimuksesta ja muista opetusmateriaaleista helpommin saatavilla olevia ja edullisempia.

Yhteisoppiminen    1   2
Koulutuksen uudistajien eklektinen liike, joka pyrkii siirtymään hierarkkisista opetusmuodoista osallistavaan, yhdessä tekemällä oppimiseen.

Kansalaistiede    1   2   3
Melko uusi lähestymistapa tieteelliseen tutkimukseen, jossa tieteentekijät ja kiinnostuneet harrastajat tekevät yhteistyötä kerätäkseen ja analysoidakseen tietoja tietystä ilmiöstä yleensä digitaalisten alustojen ja teknologioiden avulla.

Urbaanit yhteiset

Kaupunki yhteismaana   1   2   3
Erityisesti Barcelonan, Bolognan, Amsterdamin, Madridin ja Soulin kaltaisissa kaupungeissa kasvava liike, jonka tavoitteena on antaa asukkaille mahdollisuus käynnistää hankkeita ja tehdä yhteistyötä julkisten tilojen, tilojen ja palvelujen hallinnoinnissa.

Osallistava budjetointi   1    2    3
Demokraattinen prosessi, jossa kansalaiset, yleensä kuntatasolla, voivat suoraan päättää, miten osa talousarviosta käytetään.

Yhteisöpuutarhat     1    2    3
Itseorganisoidut, kollektiivisesti hoidetut vihannes-, hedelmä- tai kukkapuutarhat, joissa kunnanhallitukset tai voittoa tavoittelemattomat järjestöt toimivat maan edunvalvojina.

Katso myös alustaosuuskunnat ja Urbaanit yhteiset wifiverkot .

Maa ja vesi

Yhteisöomisteiset maa-alueet     1    2    3    4
Sosiaalisoikeudellinen innovaatio, joka antaa yhteisölle mahdollisuuden toimia pysyvänä edunvalvojana kohtuuhintaista asumista, maanviljelyä, yhteisöpuutarhoja ja muita yhteistä hyvää palvelevia tarkoituksia varten.

Community Supported Agriculture (CSA)   1   2   3   4
CSA on maatalouden ja elintarvikkeiden jakelun muoto, jossa asukkaat voivat tilata etukäteen paikallisen maatilan sadon. Tämä järjestelmä auttaa ylläpitämään paikallista maataloutta ja yhteisöä ja tarjoaa samalla tuoretta ja edullisempaa ruokaa.

Maan ylisukupolvinen omistus   1   2   3   4
Koska arviolta 400 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata vaihtaa omistajaa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana, Agrarian Trustin ja Terre de Liensin kaltaiset hankkeet pyrkivät luomaan uusia strategioita ja rahastoja, joiden avulla maat voidaan säilyttää yhteisön resursseina.

Julkisen luottamuksen doktriini   1   2   3
Tämä ikivanha oikeusoppi, joka juontaa juurensa Rooman valtakuntaan ja Englannin common law -oikeuteen, estää hallitusta myymästä tai yksityistämästä pääsyä laivaveteen, satamiin, kosteikkoihin ja villieläimiin, jotka kuuluvat yleisölle.

Slow Food / Agroekologia / Permakulttuuri   1   2   3   4   5
Nämä ovat toisiinsa liittyviä liikkeitä, joilla pyritään suojelemaan terveellistä, kausittaista ja kestävästi tuotettua lähiruokaa. Kumpikin tekee yhteistyötä maanviljelijöiden, paikallisten asukkaiden, ruokaharrastajien, aktivistien ja muiden kanssa parempien ruokajärjestelmien kehittämiseksi ja asenteiden muuttamiseksi.

Alkuperäiskansojen yhteiset

Buen vivir  1   2   3    4
Kirjaimellisesti ”hyvä elämä”, tämä nimi (joskus Sumak Kwasay) kuvaa Amerikan alkuperäisyhteisöjen maailmankuvaa ja hengellisyyttä sekä niiden ikivanhoja suhteita yhdessä elämiseen ja luontoon.

Luonnonoikeudet / Maapallon oikeuskäytäntö  1    2
Kansainvälinen liike, joka pyrkii turvaamaan luonnolle viralliset lailliset oikeudet hallituksen ja tuomioistuinten toiminnassa keinona torjua yritysten ja markkinoiden harjoittamaa hillitöntä ympäristön väärinkäyttöä.

Perinnetiedon tietokannat  1    2
Estääkseen monikansallisia yrityksiä patentoimasta geenejä, kasveja ja tietämystä, jotka alkuperäiskansat ovat jakaneet jo pitkään, monet yhteisöt ovat perustaneet perinnetiedon tietokantoja.

Siementen jakaminen   1    2    3    4    5
Monipuolinen maanviljelijöiden, kasvinjalostajien, alkuperäiskansojen ja muiden tahojen liike, joka pyrkii suojelemaan siementen laillista jakamista monokulttuureja ja omistussiemeniä edistävien yritysten edessä.

Rahoitus

Paikallisvaluutat    1   2   3   4
Monet paikkakunnat eri puolilla maailmaa käyttävät omia valuuttojaan vahvistaakseen paikallistalouksiaan ja yhteisöllisiä siteitä ja edistääkseen samalla sosiaalisia ja ympäristötavoitteita.

Lohkoketju     1   2   3
Tämä innovaatio ohjelmistosuunnittelussa mahdollistaa sellaisten digitaalisten valuuttojen luomisen, joiden aitous voidaan tarkistaa automaattisesti avoimissa verkoissa, mikä mahdollistaa uudenlaiset valuutat ja ”älykkäät sopimukset”.

Julkisomisteiset pankit  1    2
Kun julkiset pankit antavat hallituksille mahdollisuuden luoda rahaa suoraan lainojen avulla, ne voivat tehdä luotonannosta edullisempaa pienyrityksille, maanviljelijöille, opiskelijoille ja veronmaksajille, jotka rahoittavat infrastruktuurihankkeita.

Osuuskuntarahoitus  1    2   3
Osuuskunnat, luotto-osuuskunnat ja yhteisön kehitysrahoituslaitokset voivat olla tehokkaita välineitä luoton tarjoamiseksi sosiaalisesti suuntautuneille yrityksille ja pienituloisille henkilöille.

Aikapankkitoiminta  1    2    3

”Aikapalkkiojärjestelmä”, jonka avulla vähävaraiset ihmiset voivat auttaa jotakuta toista kotitöissä, tukiopetuksessa, hanttihommissa jne. ja saada vastineeksi ”aikahyvityksen”, jonka voi käyttää omien tarpeidensa tyydyttämiseen.

Lähde: https://centerforneweconomics.org/apply/the-commons-program/movement/

Olennaisia yhteisvaurausverkkosivuja

Systeemimuutoksesta kiinnostuneet aktivistit

Huomattavia liikkeitä

(lista ei ole kattava)

25 tärkeää yhteisvaurausprojektia

….ja lukemattomia muita esimerkkejä. Katso Patterns of Commoning ja  Digital Library on the Commons.

Kirjoja ja esseitä

  • Peter Barnes, Capitalism 3.0: A Guide to Reclaiming the Commons
  • David Bollier, Think Like a Commoner: A Short Introduction to the Commons
  • — “Commons as a Paradigm for Social Transformation” (Next System Project, April 2016).
  • — Silke Helfrich, toimitt., The Wealth of the Commons: A World Beyond Market and State (Levellers Press, 2012).
  • Fritjof Capra and Ugo Mattei, The Ecology of Law: Toward a Legal System in Tune with Nature and Community (Berrett-Koehler, 2015).
  • Commons Strategies Group, “State Power and Commoning: Transcending a Problematic Relationship” (June 2016).
  • Giacomo D’Alisa et al., Degrowth: A Vocabulary for a New Era (Routledge, 2014).
  • Silvia Federici, Caliban and the Witch: Women, the Body and Primitive Accumulation (Autonomedia, 2004).
  • Lewis Hyde, Common as Air: Revolution, Art and Ownership (Farrar Straus, 2011).
  • —- , The Gift: Creativity and the Artist in the Modern World (Vintage, 1983/2007)
  • Peter Linebaugh: The Magna Carta Manifesto: Liberty and Commons for All (University of California Press, 2008).
  • Mary Mellor, Debt or Democracy: Public Money for Sustainability and Social Justice (Pluto Press, 2016).
  • Elinor Ostrom, Governing the Commons: The Evolution of Institutions for Collective Action (Cambridge University Press, 1990).
  • Douglas Rushkoff, Throwing Rocks at the Google Bus: How Growth Became the Enemy of Prosperity (Portfolio, 2016)
  • Derek Wall, The Sustainable Economics of Elinor Ostrom: Commons, Contestation and Craft

Elokuvat & Videot

  • The Promise of the Commons (2013). 50 minuuttia. Keskittyy luonnon yhteisvaurauteen eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa erityistä huomiota annetaan maavaltauksille ja maaoikeudelle Intiassa, Nepalissa, Meksikossa. 16-minuttinen versio.
  • The Commons (2103). Vasemmistoliberaalianarkistinen perspektiivi yhteisvaurauteen joka selittää kapitalismin logiikan ja yhteisvaurauden potentiaalin vastata valtion ja markkinoiden tarpeisiiin. 36 minuuttia. Videon käsikirjoitus.
  • Peter Linebaugh: Who Owns the Commons? The Laura Flanders Show’ssa. Historioitsija Peter Linebaughin haastattelu Magna Cartan 800-vuotisjuhlilla, dokumentin tärkeys ja nykypäivän taustalla käytävä kamppailu siitä. 2015. 18 minuuttia.
  • Better Not More: Principles and Practices Towards the next Economy. Tämä video tarjoaa läpileikkauksen aktivistiliikkeisiin jotta saadaan epähyödykkeellistettyä luonto, kuviteltua työn luonne uusiksi, vapautettua tieto ja demokratisoitua vauraus. 5 minuuttia. Tuotanto: Kontent Film ja Edge Funders Alliance.
  • Podcast, “The Deeper Magic of the Commons.” Isäntä James Lindenschmidt haastattelee yhteisvaurausaktiivien ja -tutkijoiden joukkoa. 2016.

 

Linkkilistan lähde:

https://blog.p2pfoundation.net/re-imagine-the-future-a-list-of-resources-for-commoning/2016/12/14