Kaksi viikkoa sitten me esittelimme videosarja Kaupunkihallinnon rooli jakamistaloudessa.Viime viikon episodi Jakamistalouden sääntely kaupungeissa puhui siitä, miten Amsterdamin, Berliinin, Göteborgin, Lontoon, Malmön ja San Fransiscon kaupungit hallinnoivat jakamistalouden organisaatioiden perustamista ja toimintaa sääntelytyökaluilla kuten lait, verot, kiellot ja käytänteet. Kunnan johto käyttää näitä työkaluja rajaamaan jakamistaloutta ja/tai auttamaan sitä kasvamaan.
Vaikka sääntelymekanismi on mahdollisesti kaikkein yleisin tapa hallinnoida jakamistaloutta kaupungeissa, tutkimusryhmäni ja minä esitämme, että on ainakin neljä muuta hallinnointimekanismia, jotka on tärkeää ottaa huomioon. Yksi näistä on ‘itsehallinto’, joka esitetään ja selitetään seuraavassa episodissa “Itsehallinnointi kuntien jakamistaloudessa”.
Itsehallinnointi viittaa kuntien kykyyn hallinnoida omia toimiaan. On ainakin kolme roolia, jotka toimivat esimerkkinä tästä mekanismista: kunta kuluttajana, kunta jakajana ja kunta datan käyttäjänä.
‘Kunta kuluttajana’ on rooli, jossa kunta ottaa käyttöön urbaanin jakamiskäytänteen omiin operaatioihinsa, esimerkiksi kunnan julkisissa ostoissa. ‘Kunta jakajana’ on rooli, jolloin kuntayksiköt tarjoavat niiden käyttämiä omaisuuseriä yhteiseen käyttöön muille kuntayksiköille tai organisaatioille. ‘Kunta datan käyttäjänä’ on yhä tärkeämpi rooli kuntien ja jakamistalouden organisaatioiden välisessä suhteessa. Esimerkiksi data siitä miten ihmiset liikkuvat ympäriinsä kaupungissa voi auttaa kaupunginhallintoa taistelemaan ruuhkia ja saasteita vastaan.
Kuullaksemme miten Amsterdam, Göteborg, Lontoo, Malmö ja San Fransisco itsehallinnoivat jakamistaloutta ja saadaksemme konkreettisia esimerkkejä näistä kaupungeista, katso “The Roles of City Governments in the Sharing Economy – Self-governing” tässä:
Filmisarjan seuraavassa osassa keskustellaan ‘tarjoamisen’ hallintamekanismista tai siitä miten kunnat tukevat tai rajoittavat jakamistalouden organisaatioiden kehitystä tarjoamalla tai eväämällä käytännöllisiä, materiaalisia ja infrastruktuurin keinoja.
##
Nämä filmit perustuvat kahden tutkimusprojektin tutkimuksiin: Sharing and the City (Ruotsin tutkimusneuvoston Formasin rahoittama) sekä Urban Sharing research programme, joka sai rahaa Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelmassa (stipendi No 771872). Filmit ovat osa Sharing Cities Massive Open Online Coursea (MOOC), joka on kehitetty Lundin yliopiston International Institute for Industrial Environmental Economicsissa (IIIEE), ja rahoitettu Sharing Cities Swedenin kautta.