Työn digitalisaatio luo uusia tapoja välittää työtä, joista eräs esimerkki on verkossa toimivat työnvälitysalustat. Näissä nk. osallisuustalouden alustoissa on potentiaalia mahdollisesti muuttaa työmarkkinoita, mutta tällä hetkellä noin 100 tuhatta työntekijää tai 0,05% koko työvoimasta käyttää niitä EU:ssa, ja tällä ei tunnu olevan suurtakaan vaikutusta perinteisiin työmarkkinoihin.
Tämä tutkimus analysoi osallisuustalouden suoria ja epäsuoria vaikutuksia työmarkkinoihin. Perustuen kasaan empiirisiä tutkimuksia, tämän tutkimuksen löydöt viittaavat siihen että suurin osa työntekijöistä ei tienaa pääosaa tuloistaan verkkoalustojen kautta ja he saavat tienestinsä eri tyyppisten alustojen kautta. Tulot fyysisistä / paikallisista palveluista ovat, yleensä, huomattavasti suuremmat kuin virtuaalipalvelut jotka voidaan potentiaalisesti toimittaa mistä päin vain maapalloa. Tämä tutkimus arvioi myös olosuhteita, tehtyjä työtunteja ja työllisyysstatusta verrattuna offline-työmarkkinoihin, ja havaitsemme suuria eroja työntekijätyyppien, alustojen ja maiden välillä.
Verkossa toimivat osallisuustalouden alustat tuovat mukanaan haasteita ja tilaisuuksia päättäjille. Toisaalta ne saatetaan haastaa tarjoamaaan minimipalkka, reilu arviointi, verojen ilmoittaminen ja sosiaaliturva, sekä pienentää administratiivista painolastia. Toisaalta uudet teknologiat saattavat tarjota mahdollisuuksia (osittain) vapauttaa jotkut ammattilaispalvelut ja aktivoida tiettyjä ryhmiä jotka eivät ole mukana työmarkkinoilla.
Tämä tutkimus oli Euroopan Komission teettämä osana sen European Agenda for the Collaborative Economy’a. Tämä agenda huomioi suorat ja epäsuorat vaikutukset jotka osallisuustaloudella on työmarkkinoihin.
Lähde:
https://www.ceps.eu/publications/impact-collaborative-economy-labour-market