Osuustoiminnallinen lähestymistapa alustoihin

Paola Tubaro raportoi viimeaikaisesta tapahtumasta “How to coop the collaborative economy” Brysselistä. Alunperin julkaistu @ Data Big and Small.

Paola Tubaro: Olin eilen ja kivassa ja kiinnostavassa konferenssissa Brysselissä aiheesta “Kuinka osuustoiminnallistaa kollaboratiivinen talous“, jonka järjesti Belgian osuustoimintaliikkeen suuret toimijat, ja joka perustui kokemuksiin kasvavasta ihmisten ja organisaatioiden verkostosta joka ehostaa internetin osuustoiminnallista puolta. Useat teemat, jotka liittyivät yhteistyötalouden tutkimuksiini, tulivat vastaan, ja haluaisin summata tässä mitkä mielestäni ovat päivän pääopit.

1. On heräämässä konsensus “alustakapitalismin” ja “alustaosuustalouden” välisistä eroista. Ensimmäinen on vain perinteistä kapitalismia — tuotantovälineiden yksityisomistusta ja niiden käyttämistä liikevoiton yksityiseen tuottamiseen — uuden teknologian digitaalisten alustojen kautta, ennemminkin kuin perinteisten yritysten kautta. Jälkimmäinen on pyrkimys tuoda alustojen maailmaan perinteisen osuustoimintaliikkeen periaatteet — jaettu, kollektiivinen omistus. Kaikki ovat samaa mieltä, että kaksi tunnetuinta tämän päivän alustaa — AirBnb ja Uber — kuuluvat alustakapitalismiin.

2. Kiinnostava terminologinen hajaannus: kun hollannin ja englanninkieliset puhuvat ”jakamistaloudesta” ja aloittavat aiheen määrittelyn kuluttajista (ja heidän muuttuvista käyttäytymismalleistaan), ranskankieliset puhuvat mieluummin “yhteistyötaloudesta” ja ottavat tuottajat / työntekijät lähtökohdaksi määritelmälleen. Onko kyseessä vain sattuma vaiko periaatteellisempi erimielisyys? Vielä ei olla varmoja. Oli miten oli, kaikki johtavat siihen että AirBnb ja Uber suljetaan pois määritelmistä — oli fokus sitten “jakamisessa” tai “yhteistyössä”.

3. Kutsuimmepa sitä sitten “jakamistaloudeksi” tai “yhteistyötaloudeksi”, sen globaali vaikutus ei aina ole niin positiivinen kuin asian puuhamiehet väittävät. Koen Frenken University of Utrechtista näytti, että jos taloudelliset vaikutukset ovat yleisesti positiivisia, ympäristövaikutukset ovat ristiriitaisia ja sosiaaliset vaikutukset ovat varsin negatiivisia.

4. Kaupungit, ei valtiot. ovat relevantti hallinnon taso jakamis/yhteistyötaloudelle. “Jakavat kaupungit” ovat uusi hype ja ovat melkein korvanneet jo “älykkäät kaupungit” julkisessa keskustelussa. Tämä nostattaa uutta toivoa: Michel Bauwens, P2P Foundationin johtohahmo, kiinnostavalla tavalla puhui kaupunkien alliansseista uutena ratkaisuna jolla tuodaan yhteen lokaali ja globaali, ohittaen kansallisvaltiokehityksen joka on uuden aallon populismin keskiössä, sekä vasemmiston että oikeiston puolella. Kuitenkin keskittyminen kaupunkeihin tuo mukanaan riskin liiasta urbanisoitumisesta — maaseudun jakaannus, huomasi filosofi Edouard Delruelle University of Liègesta – on yhä huolestuttavampaa kun geografiset eriarvoisuudet tuntuvat olevan suuressa roolissa juuri populismin nousussa (Brexit-äänestys, Trumpin valinta).

5. Alustaosuustalouden yleistymiseksi maailmassa Trebor Scholz, liikkeen eräs johtohahmoista, vaatii uusien narratiivien keksimistä — vakuuttavien tarinoiden kertomista, aivan kuten AirBnb (yhteinen “vihollinen”?) on tehnyt itsensä asemoimiseksi.

6. Suurin osa nykypäivän digitaalisista alustoista, olivatpa ne kapitalistisia tai eivät, ovat kannattamattomia nykypäivänä. Mieti vaikka Twitteriä, joka yli 10 vuoden toiminnan jälkeen tekee siltikin suuria tappioita; ja niin tekevät monet muutkin. Kuitenkin suuret kapitalistialustat ovat onnistuneet houkuttelemaan tarpeeksi riskirahoitusta pysyäkseen pinnalla; tämä on usein vaikeampaa osuustalousmallilla toimiville alustoille, jotka kamppailevat tarvittavan rahoituksen saannin kanssa. Useat osuuskuntien edustajat ovat jakaneet kokemuksiaan yleisölle: julkinen rahoitus on yhä niukempaa ja yksityiset sijoittajat haluavat heidän tarjoavan näytteitä kestävyydestä liian aikaisin, kun taas oikeat tulokset ovat todennäköisemmin nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä.

7. “Avoimen osuuskunnan” käsite on innostava, ja se tuntuu olevan parhaiten sopeutunut alustojen maailmaan, mutta se on silti edelleen varsin epäselvä. Perusidea on mennä jaetun omistamisen idean tuolle puolen ryhmän sisällä, ja kehittää todellinen yhteisvaurauden kulttuuri, joka on avoin ulkopuolisille. Esimerkiksi osuuskunnan varat olisivat sen jäsenien omaisuutta, mutta jotkut niistä (erityisesti immateriaaliset kuten koodi ja data) voitaisiin saattaa avoimesti kaikkien saataville. Tämä on usein vaikeaa toteuttaa, esimerkiksi datan kohteiden yksityisyyden ylläpitämiseksi. Vielä vakavammin on joskus vaikeaa vetää rajaa sen välille mitä voi ja ei voi jakaa, ja rajat “avoimen” ja “klassisen” osuuskunnan välillä ovat usein hämärtyneet.

8. Sekä kapitalististen että osuustoiminnallisten alustojen olemassaololle on haasteita. Työvoiman transformointi (silpputyön yleisyys, freelancerointi, työnantajien monimuotoisuus) ovat kaikki tunnusomaisia digitaalisen maailman ominaisuuksia ja koskettavat kaikkia sen toimijoita. Niin koskettavat myös dataan liittyvät ongelmat (yksityisyys, luottamuksellisuus, läpinäkyvyys…).

Paljon on työtä vielä tehtävänä — määritelmissä, teoriassa sekä myös konkreettisten kokemusten sekä empiirisen evidenssin keräämisen piirissä. Tämä oli jokatapauksessa hyvä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.