Minun visioni tulevaisuuden rahalle ei ole oikeastaan rahan visio ollenkaan. Se on visio tulevaisuudesta, jossa mittajärjestelmämme ja arvokirjanpitomme kehittyy tavoilla, jotka paremmin vastaavat interaktioidemme monimutkaisuutta. Tässä tulevaisuudessa me tunnustamme, että arvonluontia motivoi monet asiat, ei ainoastaan rahallisen vaurauden akkumulointi. Me myös tunnustamme, että arvoa jaellaan monin eri mekanismein, ei ainoastaan rahallisilla transaktioilla. Tässä tulevaisuudessa me otamme kattavamman näkökulman arvoon, kauppaan ja vaurauteen…. me suunnittelemme järjestelmät tarkemmin kaappaamaan tämän monisyisyyden ja hienovaraisuuden…. me käytämme näitä järjestelmiä kannustamaan arvonluontia kaikissa sen muodoissaan.
Miksi kaikesta ei voi käydä vaihtokauppaa?
Vaikka ne luomme arvoa monin tavoin, ainoastaan monetisoituja transaktioita systeemisesti insentivisoidaan. Monetisoitujen transaktioiden ympärille on kehittynyt selkeä talous koska niitä voidaan helposti kirjata ylös ja kvantifioida. Ottaen huomioon rahallisten transaktioiden saaman tuen infrastruktuuritasolla, on houkuttelevaa nyt pakottaa nyt iso osa arvonluonnista tuon systeemin läpi.
Kuitenkin suuri osa arvon tuotannosta edelleen vastustaa monetisaatiota, ja erittäin hyvästä syystä — sillä monet arvovarauksen tavat eivät käytä varaa arvon välittämiseen. Tämä saattaa olla asian laita kun lupauksen arvoa on vaikea määrittää tai kun hinnan antamisen teko itsessään pienentää arvoa. Olen kuvannut näitä huolia aiemmassa lahjataloutta koskevissa postauksissani täällä, täällä, täällä & täällä. Lisäksi arvon vaihdanta kahden osapuolen välillä ei välttämättä ole yhtä suurta, mikä täten ei mahdollista rahallista transaktiota.
Nähdäksemme miten tämä vääristää talouden käsitteitämme, tarkastellaan seuraavaa kysymystä: Onko huono neuvo yhtään vähemmän arvokas kun se tulee luotettavalta uskotulta verrattuna palkattuun ammattilaiseen? Muodollinen talous toimii niin kuin tämä pitäisi paikkansa. Rahallinen kompensaatio kvantifioidaan ja kirjataan, nämä sitten aggregoituvat tilastoihin ja kasaantuvat henkilön “nettoarvoksi”. Ilmaiseksi annetut neuvot katoavat… kuittia ei koskaan kirjata, sen arvoa ei koskaan mitata.
Asymmetrinen kirjanpito
Haluan esitellä käsitteen “asymmetrinen kirjanpito” kuvaamaan järjestelmiä, jotka kirjaavat ja seuraavat arvon välittämistä sen sijaan että mitattaisiin transaktioissa liikkunutta rahaa. Asymmetrisen kirjanpidon mekanismit ovat yhteneväisiä todellisuuden kanssa, jossa ilmaiseksi annettu neuvo tai tieto voi olla yhtä arvokas kuin ostettu tieto. Sellaiset järjestelmät eivät vaadi markkinahintaa tunnustaakseen arvonluonnon ja sen välittämisen. Tämän laajemman näkökulman valitseminen saa aikaan sen, että asymmetrinen kirjanpito täsmäyttää taloudelliset käsitteemme todellisuuden kanssa, jossa arvo on olemassa riippumatta siitä onko sen vastaanottaja velvoitettu tai kykenevä tarjoamaan yhtä suurta kompensaatiota.
Tulevaisuuden raha on sellainen jossa raha itse kuvitellaan uudelleen. Uudet työkalut ja alustat mahdollistavat levittää tietoamme, neuvojamme ja viisauttamme laajemmalle yleisölle kuin aiemmin on ollut mahdollista. Talouskäsitteemme tarvitsee kehittyä ottamaan mukaan näiden alustojen dynamiikka. Aivan kuten Twitter on innovoinut sosiaalisen verkoston mallin tunnustamalla sen todellisuuden, että yhteyksien ei välttämättä tarvitse olla symmetrisiä, niin myös kirjanpitojärjestelmämme tarvitsee tunnustaa todellisuus jossa arvon vaihdanta on yhä enemmässä määrin asymmetristä, ja täten sitä ei voida hinnoitella.
Esteitä…
Miten tämä kirjanpito toteutuisi? Haaste on kehittää epätunkeileva mekanismi arvon tunnustamiselle. “Epätunkeileva” viittaa siihen, että näiden mekanismien ei tulisi luoda odotusta kaksisuuntaisuudesta. Tarkastellaan esimerkiksi — miten reagoit siihen kun joku lähestyy sinua “ilmaisella” tarjouksella kaupan ovella tai täydellä kauppakadulla? Jos olet yhtään sellainen kuin minä, nopeasti alat välttelemään näitä avauksia. Tajuat, että tarjous ei oikeasti ole ilmainen, että siinä on sisäänrakennettu odotus. Vaikka alkutarjous on ilmainen, tavoite on luoda velvoite.
Kun raha on ainoa kirjanpitojärjestelmämme ja transaktiot ovat ainoa kaikkialla läsnäoleva vastavuoroisuuden keino, me olemme tuomittuja tähän maailman tilaan. Me välttelemme anteliaisuutta välttääksemme velvoitetta vastavuoroisuudelle. Sosiaaliset alustat luovat uusia mahdollisuuksia. Kuka tahansa voi painaa Tykkää-nappia, ryhtyä blogin tilaajaksi tai vahvistaa viestiä. Nämä toiminnot kirjaavat arvon tunnustuksen ilman, että vaaditaan minkään niukan valuutan vaihdantaa. Ajan mittaan akkumuloituneet tilastot alkavat määrittää sitä kuka on tuottanut arvoa aiemmin ja kuka todennäköisesti tuottaa arvoa tulevaisuudessa. Nämä ensikokeet sosiaalisen median avulla kehittyvät lopulta kattaviksi työkaluiksi jotka kirjaavat arvonluonnin ja välittämisen sen monissa muodoissaan.
Mielivaltaisten erottelujen eliminointi
Nämä työkalut määrittelevät uudelleen käsitteemme voittoa tavoitteleva ja voittoa tavoittelematon, mikä mahdollistaa hienovaraisemman erottelun joka paremmin kuvaa uusia bisnesmallejamme. Raaka linjaveto voittoa tavoittelevan ja voittoa tavoittelemattoman välillä on ainoastaaan tarpeellinen kun käsitteemme arvosta edeltää rahatonta arvoa. “Voittoa tavoitteleva” itsessään on muuttunut sanonnaksi; monet kannattavat bisnekset lahjoittavat rahaa hyväntekeväisyyskohteisiin kun taas monet epäonnistuneet firmat eivät kykene tekemään liikevaihtoa ja samalla epäonnistuvat tuottamaan mitään yhteiskunnallista hyötyä. Lopulta se mitä me tarkoitamme “voittoa tavoittelevalla” on:
Symmetrisen vaihdannan etsiminen. Pyrkiä saamaan kompensaatio siinä määrässä kuin on toimittanut arvoa tuotteilla tai palveluilla ja mitä ne ovat maksaneet.
Kun rahajärjestelmä olettaa, että kaikki vaihdanta on transaktionaalista ja symmetristä, silloin vaihtoehtoinen kategoria, “voittoa tavoittelematon”, vaaditaan projekteille jotka eivät täytä tätä määritelmää. Mutta nämä erot eivät ole niin selvät todellisuudessa kuin lakien kuvaamat erot antaisivat ymmärtää. Jotkut liiketoimet todellakin pyrkivät symmetriseen kompensaatioon kun taas toiset, vaihtelevassa määrin, suhteettomasti hyödyttävät eräitä sidosryhmiä enemmän kuin toisia:
- Google on voittoa tavoitteleva korporaatio, jota rahoittaa investoinnit ja liikevaihto, ja kuitenkin se tuottaa käyttäjilleen paljon enemmän arvoa kuin se tulee koskaan saamaan liikevaihtoa (monetary input)
- Valtion instituutiot eivät tavoittele voittoa, ja kuitenkin monessa tapauksessa ne tuottavat paljon vähemmän arvoa kuin niille allokoidaan rahallisesti panoksia
- Vapaaehtoisorganisaatiot yleensä käyttävät varsin vähän rahaa ja kuitenkin tuottavat suuria määriä arvoa
Nykyiset kirjanpitomenetelmät kohtelevat $1 miljoonan Google-työntekijän palkkaa samana kuin $1 miljoonan julkisen puolen työntekijän palkkaa, huolimatta siitä mitä nämä omissa hommissaan tuottavat. Toisaalta vapaaehtoisorganisaatiot, siinä määrin kuin ne välttelevät rahallisia transaktioita, kirjataan sellaisina kuin ne eivät tuottaisi taloudellista arvoa ollenkaan.
Asymmetriset mekanismit korjaisivat nämä anomaliat, ja tarjoaisivat hienovaraisemman ja rakeisemman tulkinnan arvosta. Niiden muuttuessa kokonaisvaltaisemmiksi talouden käsitteemme muuttuvat yhdenmukaisemmiksi todellisuuden kanssa ja markkinamme, laajassa merkityksessä, paremmin kannustavat arvonluontiin kaikissa sen muodoissaan.
Lähde: http://onthespiral.com/future-of-money-asymmetric-accounting