
Kirjoittnaut Hugo Godschalk
Johdanto
Aina siitä asti kun ihminen on keksinyt rahan, on ollut mahdollisesti reformisteja, jotka ovat halunneet poistaa rahan käytöstä. [1] Kuin tulen tai pyörän keksiminen, rahan keksimisellä on ambivalentti maine: ”suurin vapauden työkalu, jonka ihminen on koskaan keksinyt” (Hayek) [2], mutta myös ”kaikkein pahin ihmiskunnan kirous”. (Sophodes) Radikaalit kohti vaihtotaloutta vievän reformin syntyhetket ovat suurelta osin ideologista tai uskonnollista perua. On tunnettu tarina jossa saatana antaa ihmiselle rahaa hänen kontribuutionaan Luomakuntaan. [4] Apostoli Paavali piti rahanahneutta ”kaiken pahan alkuna ja juurena.” Täten ei ole ihmekään, että historian saatossa uskonnolliset kiihkoilijat kuten anabaptistit Munsterissa (1533/34) lopettivat rahankäytön. Ortodoksiset marxistiset teoriat, joiden mukaan raha esittää kapitalismin keskushermostoa, ovat samassa linjassa. Tämä tekisi rahan tuhoutumisesta näin vaatimuksen sosialistivaltion viimeiselle asteelle. Nämä ”kivikauden sosialismin” kokeet Venäjällä Lokakuun Vallankumouksen jälkeen sekä Kambodzassa kertovat, että vastaus kysymykseen siitä voidaanko rahasta päästä eroon on edelleen ”ei”. Taloudessa, joka perustuu työnjakoon, raha on selkeästi tarpeeton vain pienissä, autonomisissa yksiköissä kuten luostareissa tai perheissä.
Kuitenkin vastaus riippuu rahan taustalla olevasta määritelmästä jokaisessa tapauksessa erikseen. G. F. Knappin mukaan rahasta päästäisiin eroon jos rahaa liikutteleva järjestelmä täysin syrjäyttäisi käteismaksut. [6] Jos mennään sen rahan määritelmän mukaan joka vuosisata sitten oli voimassa, nykypäivän maksujärjestelmää voitaisiin hyvin pitää rahattomana sen mukaan, sillä jopa pankkien seteleitä pidettiin rahan korvikkeina. Täten, kun rahattomasta taloudesta puhutaan, rahan määritelmän kysymys on tärkeä.
Useimmat rahatonta yhteiskuntaa ajavat eivät halua palata suoraan vaihtotalouteen — jota ei voida pitää vaihtoehtona nykyiselle monimutkaiselle talousjärjestelmälle muutenkaan — vaan sen sijaan ajavat rahareformia jolla puhdistetaan
a) tietyn tyyppiset rahat (käteinen tai kirjanpidossa oleva raha)
b) tietyt rahan funktiot (kirjanpitoyksikkö, maksuväline tai arvon mitta) [8]
c) tietyt rahan liikkeellelaskijat (hallitukset vs. yksityisomisteinen raha).
c-kohdan jälkimmäiset reformiehdotukset (erityisesti niinkutsuttu Hayekin suunnitelma) ovat tarkoitettu pääosin muokkaamaan rahajärjestelmää ja niitä ei tulisi tässä kontekstissa käsitellä sen enempää. [9] Jotta ei heitettäisi lasta pesuveden mukana, rahareformilaiset mietiskelevät (raha)järjestelmää jossa rahan haitat siirretään sivuun, mutta sen käyttökelpoisuutta ylläpidetään. Pääajatuksena tässä yhteydessä on, että rahan olemassaolosta saatava hyöty — erityisesti vaihdannan välineenä — voidaan hankkia käyttäen muita keinoja. Monet kokeilut rahalla ovat menneet mönkään niiden poliittisen tai teknis-organisationaalisen soveltuvuuden takia. Historiallisesti teknisen kehityksen aste on ollut eksogeeninen tekijä mitä rahan kehitykseen tulee. Kultavaluutta, esimerkiksi, ei tule kysymykseenkään ilman metallin työstämistä, eikä pankkiseteli ilman painokonetta. Nykyisellään kirjanpidossa olevan rahan määrän kasvu on ollut mahdollista ainoastaan tietokoneiden prosessoinnin seurauksena.
Toisessa osiossa, erityistä huomiota annetaan kahdelle nykyhetken kehityskululle rahajärjestelmässä, jotka muodostavat ensimmäisen askeleen kohti rahatonta taloutta. Vain nykypäivänä nämä kehityskulut, jotka ovat saaneet alkunsa 1930-luvun reformeista, voidaan realisoida kiitos EDP:n soveltamisen: yhtenäiset käteisettömät rahansiirtojärjestelmät ja vaihtopörssit.
Rahaa on se mitä raha tekee
Innovaatiot Amerikan pankkijärjestelmässä ovat, monien vuosien ajan, johtaneet yhä suurempaan säästötalletusten, aikarahan ja muiden rahastojen käyttöön maksutapahtumien selvittämisessä (niinkutsuttujen NOW-tilien, ATS-tilien jne. alaisuudessa), niin että käteinen ja sight depositit korvautuvat maksumedioina. Jos tämä trendi jatkuu, meillä olisi, ainakin nykyisen raha-aggregaattien MJ määritelmän mukaan, ”rahaton yhteiskunta”. Tämä kertoo, että selkeä rahan määritelmä, joko laillisesti tai volyymin suhteen, ei ole kauhean järkeenkäypää.
* Lyhennetty versio lakiseminaarin luennosta, jonka piti professori tri. Dieter Suhr, University of Augsburg (Dec. 1983). Haluan kiittää professori tri. Manfred Borchertia, Franz Kruthaupia ja Dieter Tillya, Barter Business Clubin johtajaa Wittenissa heidän arvokkaista neuvoistaan ja ehdotuksistaan.
[1] Tätä aihetta on erinomaisesti käsitellyt A. W. Cohn, Kann das Geld abgeschafft werden?, lena 1920. Cf. myös l. E. Hartl, Kann man das Geld abschaffen?, Osterreichisches BankArchiv, volume 26 (1978), pp. 244f.
[2] Cf F. A. Hayek, Der Weg zur Knechtschaft. 3 ed., Munich 1976, p.121.
[3] Sophocles teoksessa ”Antigone”, jota lainasi H.G.Schweppenhiiuser, Das kranke Geld, Vorschliige fUr eine soziale Geldordnung von morgen, Frankfurt am Main 1982, p. 26.
[4] Cf. l. Recht, Der Zukunftsstaat, Frankfurt am Main 1918, p. 38.
[5] 1 Tim. 6: 10.
[6] Cf. G. F. Knapp, Staatliche Theorie des Geldes, 2nd ed., Munich-Leipzig 1918, p.I44.
[7] Cf. K. Knies, Geld und Credit, sect. 1 (Das Geld), 2nd ed., Berlin 1885, pp. 252 ff.
[8] Cf. A. WCohn, loc. cit., pp.67ff. Cf. BFH-scheme for separating exchange media and account unit functions. Cf. also R L. Greenfield/L. B. Yeager, A Laissez-Faire Approach to Monetary Stability, Journal of Money, Credit and Banking, vol. 15, no.3 (1983), pp. 302-315 and M. Parkin, Price and Output Determination in an Economy with Two Media of Exchange and a Separate Unit of Account, Zeitschrift fUr Wirtschafts- und Sozialwissenschaften, no. 112 (1979), pp.95ff.
[9] As to this discussion cf. in particular R.Gerding/lStarbatty, Zur Entnationalisierung des Geldes, Eine Zwischenbilanz, Tiibingen 1980, and M. Neldner, Notenausgabemonopol oder Wiihrungswettbewerb?, Wirtschaftswissenschaftliches Studium (Wi St.), no.8 (1983), pp. 397-403.
[10] Cf. D. W Richardson, Electric Money: Evolution of an Electronic Funds Transfer System, Cambridge, MA 1970, p.141.
Lähde:
https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2F978-3-642-71196-1_4.pdf