Atlantassa, Georgiassa, abolitionistit ja ympäristönsuojelijat ovat taistelleet kolme ja puoli vuotta pysäyttääkseen Cop City -nimellä tunnetun poliisin militarisointilaitoksen rakentamisen. Samat poliisit, jotka yrittävät murskata tämän liikkeen, ovat vuosikymmeniä harjoitelleet Israelin poliisin kanssa ja vaihtaneet keskenään tappavia kapinanvastaisia strategioita. Seuraavassa tekstissä juutalainen kollektiivi, joka on osallistunut Stop Cop City -kamppailuun, selittää, miksi he ovat sitoutuneet solidaarisuuteen palestiinalaisia kohtaan ja mitä tarvitaan Israelin armeijan hyökkäyksen pysäyttämiseksi Gazaan.

Fayer-kollektiivi, juutalaisista anarkisteista koostuva kollektiivi, on osallistunut Cop Cityn vastaiseen taisteluun alusta alkaen ja taistellut fasisteja vastaan koko alueella.

Meille fasismin vastaisessa taistelussa ei ole kyse ”liittolaisuudesta”, vaan se on henkilökohtainen ja suora taistelu elämämme puolesta. Ja tämä tieto on sytyttänyt sydämemme palamaan, sekä anarkisteina että juutalaisina.

-Fayer Collective, Finding Our Own Fire

Nyt he yrittävät pysäyttää Gazan verilöylyn. Heidän oma sanoja lainataksemme,

Fayer on taiteilijoiden, vallankumouksellisten, työläisten, opiskelijoiden, rikollisten ja vapauden rakastajien kollektiivi, joka taistelee maan, hyvän elämän ja täydellisen vapautumisen puolesta. Kollektiivin jäsenet ovat osallistuneet Atlantan metsän puolustamisliikkeeseen sen perustamisesta lähtien ja osallistuneet uskonnollisiin harjoituksiin metsässä, kuten sapatti-illallisiin, Sukkot-kokoontumisiin, purim-juhliin ja muihin juutalaisiin juhlapyhiin, luoden henkisen siteen Atlantan radikaalin juutalaisyhteisön ja Weelaunee-metsän välille, jota se pyrkii puolustamaan. Kun siionistien hyökkäykset Gazaa ja Palestiinan kansaa vastaan ovat jatkuneet, ja niitä tukee Atlantassa toimiva Georgian kansainvälinen lainvalvontaviranomaisten vaihto-ohjelma, olemme joutuneet ainutlaatuiseen tilanteeseen, jossa olemme lähellä koneiston sisäistä toimintaa ja sen paikallista väkivaltaa, mutta samalla kaukana sen häikäilemättömästä kansanmurhakampanjasta. Tästä syystä olemme päättäneet, että meidän on välttämätöntä kertoa tilanteesta omasta näkökulmastamme ja siitä, mitä se tarkoittaa Atlantan metsän ja Palestiinan vapautuksen kannalta.

Tässä artikkelissa Fayer-kollektiivi tarkastelee Gazan tulitaukoa vaativia mielenosoituksia ja väittää, että solidaarisuusliikkeiden on siirryttävä vaatimusten esittämisestä suoriin toimiin, ja ehdottaa joitakin toimintamalleja.

---

Gazan tulitauko alkaa tästä

Viikkojen ajan sen jälkeen, kun Israel julisti sodan Palestiinaa vastaan, ihmiset ympäri maailmaa ovat osallistuneet mielenosoituksiin Israelin ilmaiskuja vastaan Gazassa. Monet suurimmista mielenosoituksista on järjestetty Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja viime lauantaina Lontoossa 70 000 ihmistä lähti kaduille vaatimaan Israelin ilmaiskujen lopettamista ja aseiden toimittamisen lopettamista Israelille. Berliinin mielenosoittajat (jossa palestiinalaismielenosoitukset on nyt kielletty) ottivat yhteen poliisin kanssa, joka käytti pippurisumutetta, vesitykkejä ja fyysistä voimaa mielenosoittajia vastaan. Palestiinaa tukevia mielenosoituksia on järjestetty myös useimmissa Yhdysvaltojen suurimmissa kaupungeissa. Chicagossa 25 000 ihmistä kokoontui 21. lokakuuta. Palestiinalainen nuorisoliike on järjestänyt Atlantassa kolmena viikonloppuna peräkkäin mielenosoituksia, jotka ovat tuoneet yli tuhat ihmistä kaduille vaatimaan Israelin miehityksen ja Gazan kansanmurhapommitusten lopettamista.

Torstaihin 2. marraskuuta mennessä Israelin armeija oli tappanut 9193 palestiinalaista ja haavoittanut ainakin 32 000:ta. Ainakin puolet kuolleista on siviilejä, jotka eivät ole taistelijoita, mukaan lukien ainakin 3760 palestiinalaislasta.

Ruohonjuuritason tuki palestiinalaisille on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla huolimatta länsimaisten poliitikkojen ja sodasta rahallisesti hyötyvien yrityksistä käyttää juutalaista identiteettiä heitä vastaan, kieltää ja tukahduttaa solidaarisuusmielenosoitukset ja takertua Israelin ”oikeuteen puolustautua itseään”. Gazan kansanmurhan pysäyttämiseksi yhdysvaltalaisten aktivistien on kuitenkin siirryttävä tulitauon vaatimisesta sen määräämiseen. Tämä edellyttää siirtymistä vaaleilla valittujen virkamiesten omatuntoon vetoavista vaatimuksista taktiikkaan, joka aiheuttaa poliittisen kriisin poliitikoille ja häiritsee yritysten mahdollisuuksia hyötyä Palestiinan kansan sortamisesta ja kansanmurhasta.

75 vuotta sotaa

Vuoden 1948 Nakban (”katastrofin”) seurauksena 78 prosenttia palestiinalaisten historiallisesta kotimaasta julistettiin juutalaisvaltioksi. Noin 500 palestiinalaiskylää koki etnisen puhdistuksen, ja noin 700 000 palestiinalaista joutui pakolaisiksi. Tämä on olennainen asiayhteys myöhempien tapahtumien, kuten vuoden 1967 kuuden päivän sodan ja vuoden 1973 Yom Kippur/Ramadan -sodan, ymmärtämiseksi, kun arabivaltioiden liittouma yritti vallata takaisin kuuden päivän sodassa menetettyjä alueita.

Lokakuun 7. päivänä 2023, Jom Kippurin ja Ramadanin sodan alkamisen 50-vuotispäivänä, Hamasin militantit ja muut palestiinalaisryhmät tunkeutuivat yllätyshyökkäyksessä Gazan rajalle maitse, meritse ja ilmasta.¹ Näissä hyökkäyksissä kuoli ainakin 1405 israelilaista ja 5431 loukkaantui, mukaan lukien tuntematon määrä lapsia.² Hamas piiritti useita Gazan ympärillä sijaitsevia siirtokuntia ja otti 242 panttivankia. Israelin hallitus evakuoi alueen saadakseen sen takaisin Hamasin hallintaan ja toteutti sitten laajemman evakuoinnin luodakseen puskurivyöhykkeen valmistautuakseen nyt käynnissä olevaan sotilaalliseen hyökkäykseen.

Tähän mennessä Hamas on vapauttanut neljä israelilaista siviilivankia. He ovat ilmoittaneet olevansa valmiita vapauttamaan kaikki panttivangit vastineeksi kaikkien Israelin vankiloissa olevien palestiinalaisvankien palauttamisesta, vaikka he ilmoittivat muutama päivä sitten, että ”lähes 50” panttivankia oli saanut surmansa Israelin ilmaiskuissa.

Ennen 7. lokakuuta Israelin hallussa oli 5200 palestiinalaista poliittista vankia, mikä on yli 25 kertaa enemmän kuin Hamasin ottamien panttivankien määrä. Joidenkin arvioiden mukaan palestiinalaisvankien kokonaismäärä on kaksinkertaistunut lokakuun 7. päivän jälkeen.

Israelin ilmaiskut Gazaan ovat kohdistuneet siviili-infrastruktuuriin, kuten kouluihin, avustusjärjestöihin, moskeijoihin ja siviiliasuntoihin. Siitä, kenen ohjus osui Al-Ahli-sairaalaan, on ollut paljon kiistaa, mutta tragedia osoittaa, miten vaikeaa on saada tietoa Palestiinassa tapahtuvista kärsimyksistä ja miten helposti Israelin virkamiehet oikeuttavat minkä tahansa julmuuden: pian sairaalassa tapahtuneen räjähdyksen jälkeen Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun avustaja kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että Israel oli pommittanut sairaalaa, koska Hamasin taistelijoita oli sisällä, ja poisti sitten viestin nopeasti.

Israelin puolustusvoimat (IDF) on jo pitkään käyttänyt sotilaallisia strategioita, jotka kohdistuvat siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin. Vuonna 2008 Israelin puolustusvoimien eversti Gabi Siboni kuvaili Israelin suhteettoman voiman strategiaa Libanonin toisessa sodassa vuonna 2006 politiikaksi, jossa käytettiin ”voimaa, joka on suhteeton vihollisen toimintaan ja sen aiheuttamaan uhkaan nähden”, voimaa, jolla ”pyritään aiheuttamaan vahinkoa ja rankaisemaan siinä määrin, että se vaatii pitkiä ja kalliita jälleenrakennusprosesseja”. Suhteettoman voiman strategia on osa epäsymmetrisen sodankäynnin Dahiya-doktriinia, ja se kohdistuu pääasiassa siviili-infrastruktuuriin vihollisen taistelijoiden sijasta. Sillä pyritään estämään tulevat hyökkäykset sitomalla talous ja siviiliväestö pitkiin ja kalliisiin jälleenrakennusprosesseihin.

Tämä poltetun maan taktiikka näkyy Israelin ilmaiskuissa Gazaan. Nämä siviili-infrastruktuuriin kohdistuvat iskut näyttävät edustavan tarkoituksellista strategiaa, jossa siviileistä ja heidän tarvitsemistaan resursseista tulee sodan ensisijaisia kohteita. Tämä viittaa siihen, että suhteettoman voimankäytön strategia, jonka Israel kehitti Libanonissa, on osallisena Palestiinan tuhoisissa ihmishenkien ja elämää ylläpitävän infrastruktuurin menetyksissä.

“Tulitauko nyt!”

Palestiinalaisten vapauttamista koskevia mielenosoituksia on järjestetty useimmissa Yhdysvaltojen suurimmissa kaupungeissa, ja niihin on usein osallistunut tuhansia ihmisiä. Monet näistä mielenosoituksista yhdistävät Palestiinan vapautustaistelun ja Yhdysvaltojen kolonialismin vastaisen taistelun toisiinsa. Mielenosoittajat ovat korostaneet sitä, että Yhdysvaltojen hallitus on Israelin armeijan suurin yksittäinen rahoittaja ja että suurin osa palestiinalaisten tappamiseen käytetyistä aseista on yhdysvaltalaisten yritysten valmistamia.

Atlantassa mielenosoittajat ovat viitanneet GILEE:hen (Georgia International Law Enforcement Exchange) paikallisena yhteytenä Israelin palestiinalaisten sorron ja atlantalaisten kohtaaman poliisiväkivallan ja sorron välillä. Georgia State Universityn yhteydessä toimiva GILEE helpottaa poliisitoiminnan ja tukahduttamistaktiikoiden kansainvälistä vaihtoa Georgian poliisien ja Israelin poliisivoimien välillä. Viiden Atlantan poliisilaitoksen komentajan oli määrä vierailla Israelissa 13.-21. lokakuuta osana GILEE:tä.

Atlantan aktivistit ovat hyvin tietoisia maailmanlaajuisesta sorron verkostosta, joka yhdistää Stop Cop City ja Defend the Atlanta Forest -liikkeen Palestiinan vapautusliikkeeseen. Monet ovat todenneet, että Israelin joukot harjoittelevat Cop Cityssä, jos se rakennetaan. Lokakuun 12. päivänä 300 Georgian osavaltionyliopiston opiskelijaa käveli ulos luennoilta protestoidakseen GILEE:tä vastaan ymmärtäen sen olevan osa ”tappavan vaihdon” järjestelmää. Lokakuun 25. päivänä Emoryn yliopiston opiskelijat järjestivät yli sadan opiskelijan ulosmarssin vaatien, että Emoryn hallinto luopuu Cop Citystä, Atlanta Committee for Progress -järjestöstä ja GILEE-ohjelmasta.

Atlantan poliisilaitoksen, Cop Cityn ja Israelin asevoimien väliset yhteydet ovat nousseet julkiseen keskusteluun Atlantassa Cop Cityn pysäyttämiseksi ja Atlantan metsän puolustamiseksi perustetun liikkeen vuoksi. GILEE on kuitenkin vain yksi kymmenistä tällaisista tappavista vaihto-ohjelmista Yhdysvalloissa. Esimerkiksi kahdeksan vuotta ennen kuin Minneapolisin poliisi murhasi George Floydin, Minneapolisin poliisilaitoksen poliisit saivat koulutusta israelilaisilta poliisivoimilta Chicagossa järjestetyssä konferenssissa.

Myös Yhdysvalloissa asuvat juutalaiset ovat vastustaneet Gazan pommituksia ja hyökkäystä ja kehottaneet Bideniä vaatimaan tulitaukoa. Valtaosa näistä mielenosoittajista torjuu siionismin (1800-luvun lopulla syntynyt liike, jonka tavoitteena on perustaa juutalaisvaltio historiallisen Palestiinan alueelle ja tukea tätä valtiota kaikin keinoin) juutalaisen identiteetin osana. Sen sijaan monet anti-siionistiset juutalaiset omaksuvat diasporan eetoksen, jota juutalaiset ovat edustaneet vuosituhansien ajan.

Yksi suurimmista Palestiinan vapauttamista vaativista järjestöistä Yhdysvalloissa on Jewish Voice for Peace (JVP), joka on vuonna 1996 perustettu Palestiinaa solidaarisuutta ajava ryhmä. Jewish Voice for Peace herätti kiistaa vuonna 2019, kun järjestö omaksui virallisesti siionisminvastaisen kannan. Lokakuun 18. päivänä 2023 Washingtonissa Jewish Voice for Peace järjesti suurimman tunnetun juutalaisjohtoisen mielenosoituksen solidaarisuudesta palestiinalaisia kohtaan. JVP:n mukaan 10 000 ihmistä eri puolilta maata saapui National Mallille ”Jews Against Genocide” -mielenosoitukseen. Lähes 500 juutalaista — mukaan lukien 25 rabbia — astui Capitolin Canon Building -rakennukseen yllään paitoja, joissa oli lihavoitu teksti ”Not In Our Name”. He pitivät istumamielenosoitusta yli kolme tuntia, kunnes heidät pidätettiin ja raahattiin ulos käsiraudoissa.

Jewish Voice for Peace ei ole ainoa juutalaisjohtoinen järjestö, joka on syntynyt vastauksena vuosikymmeniä jatkuneeseen palestiinalaisiin kohdistuneeseen väkivaltaan. Vuonna 2014 Israelin armeija käynnisti Gazassa “Operation Protective Edge”-hyökkäyksen, jossa kuoli yli 2200 palestiinalaista, joista yli 65 prosenttia oli siviilejä. Vastauksena näihin hyökkäyksiin pieni joukko juutalaisnuoria, jotka vastustivat amerikkalaisten juutalaisten instituutioiden tukea Gazan hyökkäykselle, perusti IfNotNow-nimisen juutalaisen nuorisojärjestön, jonka kotipaikka on Yhdysvalloissa. Päivää ennen kuin JVP osoitti mieltään Capitolissa 18. lokakuuta, IfNotNow’n jäsenet tukkivat Valkoisen talon kaikki kolmetoista sisäänkäyntiä henkilökunnan ollessa sisällä ja kävivät pieniä kahakoita salaisen palvelun poliisin kanssa ulkopuolella.

Vaikka eri puolilla Yhdysvaltoja viimeisten neljän viikon aikana liikkeelle lähteneiden juutalaisten määrä on vaikuttava, heidän esittämänsä vaatimukset tai Palestiinan tuhoisat siviilikuolemat eivät ole vaikuttaneet vaaleilla valittujen virkamiesten päätöksiin.

Kuinka aloittaa tulitauko

Viimeaikaiset mielenosoitukset Palestiinan kansanmurhaa vastaan osoittavat, että Palestiinan vapauttaminen saa maanlaajuista kannatusta niin juutalaisten kuin muidenkin kuin juutalaisten keskuudessa. Jos nämä mielenosoitukset eivät ole onnistuneet lopettamaan palestiinalaisiin kohdistuvia hyökkäyksiä, se johtuu siitä, että niiden tarkoituksena on vedota niiden poliitikkojen omatuntoon, joiden tuki Israelille ei perustu moraalisiin arvioihin vaan taloudellisiin laskelmiin. Muualla Palestiinan vapautuksen puolesta taistelevat ryhmät ovat alkaneet luoda taloudellista kriisiä sodasta hyötyjille ottamalla kohteeksi yritykset, jotka hyötyvät Gazan pommituksista ja hyökkäyksistä.

Palestine Action -niminen ryhmä, joka toimii sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että Yhdysvalloissa, on ottanut kohteekseen aseita valmistavan Elbit Systems -yhtiön, joka toimittaa 85 prosenttia Israelin drooneista. Lokakuun 12. päivänä aktivistit Cambridgessa, Massachusettsissa, roiskivat punaista maalia Elbitin toimiston julkisivuun ennen kuin he lukitsivat itsensä yhteen ja tukkivat sisäänkäynnin. Palestine Action ilmoitti hiljattain aloittavansa toimintansa Yhdysvalloissa järjestämällä 24. lokakuuta Zoom-verkkoseminaarin, jossa selvitettiin heidän strategiaansa, kohteitaan ja taktiikkaansa. Varhain samana aamuna aktivistit ottivat kohteekseen Intercontinental Real Estaten, joka omistaa Elbitille Cambridgessa vuokratun toimistorakennuksen. Erään raportin mukaan he ”hajottivat Intercontinentalin sisäpuhelimen laatikon irti seinästä, peittivät Intercontinental Real Estaten Brightonin toimiston etuseinän punaisella maalilla ja maalasivat spray-maalilla isoilla mustilla kirjaimilla sanat ’Evict Elbit’.”

Globesin raporttien mukaan Elbitin osakekurssit ovat laskeneet lähes 10 prosenttia lokakuun 7. päivän jälkeen, kun taas muiden asevalmistajien osakekurssit ovat nousseet 5-17 prosenttia samana aikana.

Aiemmin tänä vuonna Palestine Action pakotti Elbitin tytäryhtiön UAV Defence Systemsin tehtaan sulkemaan pysyvästi sen jälkeen, kun aktivistit piirittivät sitä 60 päivää putkeen. Ryhmä pakotti myös Elbitin myymään Oldhamissa sijaitsevan tytäryhtiönsä Ferranti tammikuussa 2022 sen jälkeen, kun tehtaalla oli ollut 18 kuukautta kestävää suoraa toimintaa. Kuusi kuukautta myöhemmin yhtiö sulki lopullisesti Lontoon pääkonttorinsa viidentoista suoran toiminnan aktion jälkeen.

Sen lisäksi, että Palestine Action on kohdistunut Elbit Systemsiin ja sen tytäryhtiöihin, se on myös toteuttanut tertiääristä kohdentamisstrategiaa järjestämällä toimia sellaisten yritysten toimistoissa ja varastoissa, joilla on taloudellisia yhteyksiä Elbitiin. Tertiäärikohdistamisella painostetaan hankkeen keskeisiä urakoitsijoita painostamalla yrityksiä, joilla on vähemmän osuutta hankkeessa, katkaisemaan yhteydet niihin. Tertiääristä kohdentamista hyödynsivät myös Stop Huntingdon Animal Cruelty (SHAC) -kampanja 2000-luvun alussa ja Stop Cop City -liikkeen Stop Reeves Young -kampanja.

Liikkeet Yhdysvalloissa ovat jo pitkään käyttäneet taktiikoita, kuten saarroksia, mielenosoituksia kotona ja toimistoissa, istumalakkoja, ilkivaltaa ja sabotaasia, vastustaakseen ulkomailla käytäviä sotia. Viime kuussa Elbit Systemsin ja sen tytäryhtiöiden kaltaisia sodalla rahaa tekeviä vastaan suunnatut kohdennetut toimet ovat osoittaneet, että kansan siirtomaavastainen mieliala voidaan kanavoida tehokkaaksi toiminnaksi iskemällä sodan mahdollistavien prosessien taloudelliseen ytimeen eikä niinkään vaaleilla valittujen virkamiesten omatuntoon. Tuhansien kilometrien päässä Palestiinan kansanmurhasta tavalliset yhdysvaltalaiset saattavat tuntea voimattomuutta lopettaa Israelin tuhoisat hyökkäykset. Itse asiassa siirtomaiden ytimessä asuvilla aktivisteilla on kuitenkin valta suoraan häiritä niiden instituutioiden ja sodalla rahaa tekevien toimintaa, jotka hyötyvät Gazan kansanmurhasta.

---

Julkaisijan jälkisanat: Tertiäärisen kohdistamisen käyttö ja rajoitteet

SHAC-kampanjan arvioinnissa, jonka laadimme yhdessä liikkeen osallistujien kanssa sen jälkeen, kun monet keskeisistä järjestäjistä sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa olivat vankilassa, väitimme, että tertiääriset kohdentamisstrategiat onnistuivat todennäköisemmin pienempiä kohteita vastaan kuin Huntingdon Life Sciences, eläinkokeita tekevä yritys, jonka SHAC-kampanja pyrki saamaan lopettamaan liiketoimintansa. Ennen SHAC-kampanjaa samaa strategiaa käyttänyt aiempi liike oli sulkenut menestyksekkäästi yksittäisen turkisliikkeen, mutta yrittäessään sulkea Huntingdon Life Sciencesin, joka oli tuolloin Euroopan suurin eläinkokeita tekevä yritys, aktivistit valitsivat erityisen korkean profiilin kohteen. Joka kerta, kun kampanja oli lähellä HLS:n sulkemista, valtion virastot tulivat pelastamaan sitä.

Tulimme johtopäätelmään, että

seuraavien mallia kokeilevien olisi luultavasti viisasta asettaa mieluummin pienempiä tavoitteita kuin vielä kunnianhimoisempia, sillä SHAC-kampanja ei ole vielä onnistunut. Ehkä jokin tutkimaton keskitie odottaa yksittäisten turkiskauppojen sulkemisen ja Euroopan suurimman eläinkokeita tekevän yrityksen sulkemisen välillä.

Tästä huolimatta useimmat myöhemmät pyrkimykset hyödyntää SHAC-mallia ovat kohdanneet suurempia vastustajia, kuten ylikansallisia kapitalistisia infrastruktuurihankkeita ja Atlantan kaupunginhallituksen kanssa Cop Cityn rakentamiseksi toimivia yrityksiä. Kun valtion infrastruktuuri on vaakalaudalla, valtion virastot puuttuvat lähes aina asiaan suojellakseen yrityksiä ja muita instituutioita tertiäärisen kohdentamisen seurauksilta. Jotta liike voisi katkaista kaikki resurssit sotateollisen kompleksin tärkeimmiltä toimijoilta, sen olisi oltava todella voimakas.

Tämä ei välttämättä ole argumentti tertiääristä kohdentamista vastaan. Pikemminkin se on muistutus realististen odotusten asettamisesta ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettamisesta. Vaikka ei olekaan mahdollista ajaa kaikkia maailman asevarustelualan yrityksiä yksi toisensa jälkeen konkurssiin (ainakaan ilman vielä laajempaa yhteiskunnallista muutosta), voisi vastakkainasettelua vaativien toimien horisontti tarjota lisävaikutusvaltaa niihin poliitikkoihin ja muihin päättäjiin, jotka tällä hetkellä antavat Israelin armeijalle vapaat kädet etnisten puhdistusten toteuttamiseen. Laajentamalla niiden strategioiden valikoimaa joihin aktivistit voivat osallistua, ja niiden kohteiden määrää jotka he voivat tunnistaa, voitaisiin avata uusia toimintaympäristöjä, jolloin uudet osallistujat saisivat paikallisia toimintapisteitä, käynnissä olevien mielenosoitusten intensiteetti kasvaisi ja painostus valtaa pitäviin tahoihin lisääntyisi, jotta ase- ja verivirrat saataisiin pysäytettyä.

 

Lähde: https://crimethinc.com/2023/11/03/strategizing-for-palestinian-solidarity-expanding-the-toolkit-from-demands-to-direct-action-1