Venäjän sota Ukrainassa on kylvänyt tuhoa raaka-ainemarkkinoilla, nostanut energian ja ruoan hintaa ja kärjistänyt globaalia nälkäongelmaa.

Mutta vaikka tämä on ollut tuhoisaa köyhille ympäri maailman — joista miljoonat elävät nälässä — kaaos on ollut tuottoisaa Wall Streetin jättiläisille. Tämä käy ilmi uudesta datasta, jonka mukaan maailman sata suurinta pankkia ovat tehneet ennennäkemättömiä voittoja raaka-ainekaupalla vuonna 2022.

“Liikevaihdon mukaan mitattuna 100 suurinta pankki tekevät $18 miljardia voittoa raaka-ainekaupoilla vuonna  2022,” Bloomberg raportoi viime viikolla, ja viittasi lukuihin jota lontoolainen Vali Analytics oli tuonut julki. “Se olisi suurin luku koko datan historiassa, joka ulottuu 14 vuoden taakse. Aikaisempi ennätys on vuodelta 2009.”

“Ennusteet ovat viimeisin näyttö siitä, että Ukrainan sota on saanut aikaan suuria vaihteluita energian hinnoissa, ja tämä on ollut raaka-ainekauppiaille tuottoisaa. He ovat menneet niin pitkälle, että he ovat ajaneet eurooppalaiset valtiot kriisiin”, Bloomberg kirjoittaa.

“Vali, kaupankäyntiä seuraava analytiikkayhtiö, oli koostanut datan, johon mukaan oli otettu viisi suurinta raaka-ainekauppaa käyvää pankkia: Macquarie Group Ltd., Goldman Sachs Group Inc., JPMorgan Chase & Co., Citigroup Inc., sekä Morgan Stanley.”

Vaikka vehnän ja muiden ruokatarpeiden hinta on laskenut viime kuukausien huipuista, ne pysyvät edelleen merkittävän korkealla verrattuna viime vvuoteen, kertoo YK:n alainen FAO, mikä aiheuttaa miljoonille ihmisille nälän ja nälänhädän uhkaa.

Maailman Ruokaohjelma arvioi, että “jopa 828 miljoonaa ihmistä saattaa mennä nukkumaan nälkäisenä joka ilta” ja että “akuuttia ruoanpuutetta kokevien lukumäärä on räjähtänyt — 135:stä miljoonasta 345:n miljoonaan — vuodesta 2019.”

Energian hinnat ovat myös hieman helpottaneet mutta ne pysyvät edelleen koholla, mikä aiheuttaa elinkustannuskriisin Eurooppaan ja muualle maailmaan.

“Ihmisten kurjuus tuo kapitalisteille jättivoitot” twiittasi Salvatore De Rosa, Lundin yliopiston Center for Sustainability Studiesin tutkija, vastaukseksi Bloombergin juttuun. “Miten tämä voidaan reformoida?”

People's misery make capitalists' superprofit.

How do you reform this?

"High energy prices and Ukraine war have boosted earnings"

world’s biggest banks on track to make a killing in commodities, surpassing record sums made in the financial crisis https://t.co/uqnCXhXL9n

— Salvatore De Rosa (@Sal_DeRosa) September 9, 2022

Wall Streetin pankit eivät ole ainoastaan hyötyneet raaka-aineiden hinnannoususta — ne ovat aktiivisesti edesauttaneet niiden syntyä, asiantuntijat sanovat.

“Me olemme markkinassa, jossa spekuloijat ajavat hintoja ylös”, sanoi Michael Greenberger, entinen Yhdysvaltain raaka-ainefutuurikomission treidaus- ja markkinadivisioonan johtaja, Mongabaylle heinäkuussa.

“Raaka-ainemarkkinoiden pitäisi toimia hedgenä ihmisille, jotka ovat mukana raaka-aineliiketoiminnassa”, Greenberger sanoi. “Vehnän tapauksessa liiketoiminnassa mukana olijat olisivat maanviljelijöitä ja vehnän ostajia. Mutta jos me katsomme tätä, pankit kirjoittavat swappeja ja kontrolloivat hintaa, mutta niillä ei ole mitään intressiä siinä mikä vehnän hinta oikeasti on.”

“On liian helppoa sanoa, että Ukrainan sota on aiheuttanut epätasapainoa markkinoilla, [tai että] toimitusketjut ja satamat pommitetaan, ja että kysyntä ja tarjonta on syynä hintojen nousulle”, Greenberger lisää. “Minun oma paras arvaukseni on, että 10%-25% hinnasta, ainakin, on sääntelemättömän spekulatiivisen toiminnan seurausta.”

Lähde:

Blacklisted News

Osakkeenomistajien arvo, Jack Welchn mukaan, “on typerin idea maailmassa.” Tim Worstall muistutti tästä vastauksessaan Liam Byrnen vaatimukseen “hylätä kertakaikkisesti väsynyt ja yhä enemmän rikkinäinen osakkeenomistajien arvon puhdasoppisuus.” Tim sanoo:

Kasvavat tulot, ja/tai vauraus, on teknologisen kehityksen ajamaa joka johtaa suurempaan tuottavuuteen. Ja vain yhteiskunnat jotka ovat hitusenkaan saaneet osakseen siitä osakkeenomistajien kapitalismista ovat koskaan kokeneet valumaefektiä joka ajaa tuota tulosta.

Tämä kuitenkin jättää huomiotta sen tärkeän seikan että osakkeenomistajien omistamat yritykset (ne jotka ovat pörssissä) eivät useinkaan ole teknologisten edistysten lähde. Bart Hobijn ja Boyan Jovanovic ovat osoittaneet että suurin osa IT-vallankumoukseen liittyvistä innovaatioista tulee yrityksiltä jotka eivät olleet olemassa (pdf) 1970-luvulla. Osakemarkkinoille listatut yritykset eivät niinkään usein ole innovaattoreita vaan innovaatioiden hyväksikäyttäjiä jotka tulevat muiden institutionaalisten muotojen kautta — ei ainoastaan yksityisten yritysten vaan myös valtion (pdf) tai sitten vain autotallissaan hakkeroivien miesten toimista.

Tästä seikasta tuntuu tulleen viime vuosina paljon selväpiirteisempi. David Audretsch ja hänen kollegansa näyttävät kuinka innovatiivista toimintaa on tullut yhä enemmän uusilta yrityksiltä kuin pörssiin listatuilta. Kathleen Kahle ja Rene Stulz osoittavat että listautuneet yritykset nykypäivänä ovat vanhempia, vähemmän tuottoisia ja paremmissa käteisvaroissa kuin aiemmin. He sanovat:

Yritysten osinkojen kokonaismäärä osakkeenomistajille prosenttiosuutena kokonaistuotosta on ennätyskorkealla, mikä viittaa siihen että yrityksillä joko ei ole tilaisuuksia investoida tai niillä on vähän insentiivejä tehdä niin.

Tottakai on olemassa monta eri syytä tälle investointien puutteelle. Yksi saattaa olla se että ulkopuoliset osakkeenomistajat ovat niin lyhytnäköisiä että he eivät kannusta yrityksiä investoimaan (henkilökohtaisesti en usko tätä teoriaa). Vaihtoehtoisesti he saattavat olla niin huonosti informoituja erottamaan hyvät projektit huonoista ja tekevät tämän takia virheitä.

Kolmas mahdollisuus on että sekä sijoittajat että pomot ovat nyt viisastuneet William Nordhausin osoittamasta seikasta — että innovaatio tuottaa vain niukasti tuottoja koska ne kilpaillaan pois*. Saattaa olla että Schumpeter oli oikeassa: innovaatiot tuntuvat tulevan ylioptimismista ja ylenpalttisista eläimellisestä ajatusmaailmasta ja siitä, että listattu yritys korvaavat merirosvoavat yrittäjät rationaalisilla byrokraateilla, täten kadottaen innovaation.

Tästä perspektiivistä innovaatio vastustaa osakkeenomistajien omistaman yrityksen intressejä, sillä se uhkaa niiden markkinapositiota: Schumpeterin luova tuho on määritelmänsä mukaisesti huono juttu johtavassa asemassa oleville. Ei ole sattumaa että kaikkein menestynein osakesijoittaja Warren Buffett ei etsi innovatiivisia yrityksiä vaan sellaisia joilla on “taloudellisia vallihautoja” — jonkinlaista monopolivoimaa joka sallii niiden pudottaa potentiaaliset kilpailijat kyydistä.

Timillä saattaa täten olla liian optimistinen kuva osakkeenomistajien kapitalismista: osakkeenomistajien arvo saattaa olla rajoite teknologisessa kehityksessä enemmän kuin mahdollistaja**.

En sano tätä pelkästään kritisoidakseni Timiä, sanon sen alleviivatakseni monien kapitalismia ylistävien tekemää virhettä — että he epäonnistuvat näkemään sen uhan joka terveelle taloudelle koituu itsessään kapitalismista, ei niinkään vasemmiston typeristä ideoista (saatikka sitten heidän presidenteistään). Monista syistä — joista osakkeenomistajien arvon jahtaaminen on vain yksi monien joukossa — kapitalismi on kadottnut dynamiikkansa. Tätä vasten kapitalismin tukijat ovat tekemässä virheen josta Thomas Paine syytti Edmond Burkea: he säälivät höyhenpeitettä mutta unohtavat kuolevan linnun.

* Apple on vastaesimerkki: Steve Jobsin nerous ei johtunut niinkään innovaatioista kuin kyvystä luoda niin kauniita tuotteita että niillä oli brändilojaalius ja täten monopolivoima.

** Vahvin vasta-argumentti tässä saattaisi olla että osakemarkkinoilla kellumisen mahdollisuus (usein ylisuurilla hinnoilla) insentivisoi innovaatiota pörssin ulkopuolella olevissa yrityksissä.

Lähde: Stumbling and Mumbling.