Osakkeenomistajien arvo, Jack Welchn mukaan, “on typerin idea maailmassa.” Tim Worstall muistutti tästä vastauksessaan Liam Byrnen vaatimukseen “hylätä kertakaikkisesti väsynyt ja yhä enemmän rikkinäinen osakkeenomistajien arvon puhdasoppisuus.” Tim sanoo:

Kasvavat tulot, ja/tai vauraus, on teknologisen kehityksen ajamaa joka johtaa suurempaan tuottavuuteen. Ja vain yhteiskunnat jotka ovat hitusenkaan saaneet osakseen siitä osakkeenomistajien kapitalismista ovat koskaan kokeneet valumaefektiä joka ajaa tuota tulosta.

Tämä kuitenkin jättää huomiotta sen tärkeän seikan että osakkeenomistajien omistamat yritykset (ne jotka ovat pörssissä) eivät useinkaan ole teknologisten edistysten lähde. Bart Hobijn ja Boyan Jovanovic ovat osoittaneet että suurin osa IT-vallankumoukseen liittyvistä innovaatioista tulee yrityksiltä jotka eivät olleet olemassa (pdf) 1970-luvulla. Osakemarkkinoille listatut yritykset eivät niinkään usein ole innovaattoreita vaan innovaatioiden hyväksikäyttäjiä jotka tulevat muiden institutionaalisten muotojen kautta — ei ainoastaan yksityisten yritysten vaan myös valtion (pdf) tai sitten vain autotallissaan hakkeroivien miesten toimista.

Tästä seikasta tuntuu tulleen viime vuosina paljon selväpiirteisempi. David Audretsch ja hänen kollegansa näyttävät kuinka innovatiivista toimintaa on tullut yhä enemmän uusilta yrityksiltä kuin pörssiin listatuilta. Kathleen Kahle ja Rene Stulz osoittavat että listautuneet yritykset nykypäivänä ovat vanhempia, vähemmän tuottoisia ja paremmissa käteisvaroissa kuin aiemmin. He sanovat:

Yritysten osinkojen kokonaismäärä osakkeenomistajille prosenttiosuutena kokonaistuotosta on ennätyskorkealla, mikä viittaa siihen että yrityksillä joko ei ole tilaisuuksia investoida tai niillä on vähän insentiivejä tehdä niin.

Tottakai on olemassa monta eri syytä tälle investointien puutteelle. Yksi saattaa olla se että ulkopuoliset osakkeenomistajat ovat niin lyhytnäköisiä että he eivät kannusta yrityksiä investoimaan (henkilökohtaisesti en usko tätä teoriaa). Vaihtoehtoisesti he saattavat olla niin huonosti informoituja erottamaan hyvät projektit huonoista ja tekevät tämän takia virheitä.

Kolmas mahdollisuus on että sekä sijoittajat että pomot ovat nyt viisastuneet William Nordhausin osoittamasta seikasta — että innovaatio tuottaa vain niukasti tuottoja koska ne kilpaillaan pois*. Saattaa olla että Schumpeter oli oikeassa: innovaatiot tuntuvat tulevan ylioptimismista ja ylenpalttisista eläimellisestä ajatusmaailmasta ja siitä, että listattu yritys korvaavat merirosvoavat yrittäjät rationaalisilla byrokraateilla, täten kadottaen innovaation.

Tästä perspektiivistä innovaatio vastustaa osakkeenomistajien omistaman yrityksen intressejä, sillä se uhkaa niiden markkinapositiota: Schumpeterin luova tuho on määritelmänsä mukaisesti huono juttu johtavassa asemassa oleville. Ei ole sattumaa että kaikkein menestynein osakesijoittaja Warren Buffett ei etsi innovatiivisia yrityksiä vaan sellaisia joilla on “taloudellisia vallihautoja” — jonkinlaista monopolivoimaa joka sallii niiden pudottaa potentiaaliset kilpailijat kyydistä.

Timillä saattaa täten olla liian optimistinen kuva osakkeenomistajien kapitalismista: osakkeenomistajien arvo saattaa olla rajoite teknologisessa kehityksessä enemmän kuin mahdollistaja**.

En sano tätä pelkästään kritisoidakseni Timiä, sanon sen alleviivatakseni monien kapitalismia ylistävien tekemää virhettä — että he epäonnistuvat näkemään sen uhan joka terveelle taloudelle koituu itsessään kapitalismista, ei niinkään vasemmiston typeristä ideoista (saatikka sitten heidän presidenteistään). Monista syistä — joista osakkeenomistajien arvon jahtaaminen on vain yksi monien joukossa — kapitalismi on kadottnut dynamiikkansa. Tätä vasten kapitalismin tukijat ovat tekemässä virheen josta Thomas Paine syytti Edmond Burkea: he säälivät höyhenpeitettä mutta unohtavat kuolevan linnun.

* Apple on vastaesimerkki: Steve Jobsin nerous ei johtunut niinkään innovaatioista kuin kyvystä luoda niin kauniita tuotteita että niillä oli brändilojaalius ja täten monopolivoima.

** Vahvin vasta-argumentti tässä saattaisi olla että osakemarkkinoilla kellumisen mahdollisuus (usein ylisuurilla hinnoilla) insentivisoi innovaatiota pörssin ulkopuolella olevissa yrityksissä.

Lähde: Stumbling and Mumbling.

Seitsemän periaatetta:

Lähde: Social Value International

Uudessa kirjassaan “We-Commerce: How to Create, Collaborate, and Succeed in the Sharing Economy”, veteraanimarkkinoija Billee Howard kutsuu tätä liikettä ”me”-keskiseksi taloudeksi. Hän esittää roadmapin jotta voimme navigoida uuden talouden kenttää, pitäen kiinni vanhan systeemin parhaista puolista, samalla kun innovoimme polun kohti menestystä.

Seuraavassa 7 avainta menestykseen:

1. Toimita arvoa suuremmalle yhteisölle, sekä asiakkaille ja sisäpiirille. Tarjoa aitoa arvoa ja anna takaisin globaalillle yhteisölle ja työntekijöille, luo luottamusta ja lojaliteettia, joka taas tuo lisää asiakkaita. Lopputulos on win-win. Enemmän liikevoittoa bisnekselle, tyytyväisiä asiakkaita, ja iloisia työntekijöitä kaikilla tasoilla.
2. Kehitä henkilökohtainen erikoisen hyvä palveluasenne. Massatuotanto ja hyödykkeiden hinnoittelu varana on menneen talveen lumia. Uusi sukupolvi asiakkaita haluaa tarjota oman mielipiteensä, ja haluaa että häntä kohdellaan ainutlaatuisena ratkaisussa, toimittamisessa ja palvelussa. Liiketoiminnassa onnistuminen nykypäivänä on taidetta, luovuutta ja innovaatiota.
3. Asiakkaiden ja tiimin jäsenien tulee olla mieluummin innostuneita kuin pakotettuja. Yritykset jotka tarjoavat arvoa tuotteen tai palvelun lisäksi, esim. sosiaalisena tai ympäristöllisenä hyötynä, nähdään johtavan tietä kohti yhteistä yltäkylläistä tulevaisuutta. Tämä johtaa uuteen lojaaliuteen organisaation sisällä, sekä ulkopuolella, ja se kasvattaa liikevoittoa.
4. Kasva suuremmaksi ajattelemalla pienesti alussa. Aloita siitä nichestä josta haluat olla tunnettu, ja laita kaikki kylmäksi olemassa paras. Fokuksen rajaaminen itseasiassa laajentaa houkuttelevuutta ja sallii korkeamman hinnan veloittamisen koska olet asiantuntija. Tämä tuo uskottavuutta jotta voi myöhemmin laajentaa muille nicheille ja kasvattaa markkinoita.
5. Tee innovaatiosta, luovuudesta ja taiteellisuudesta ydinosaamistasi. Tämä vaatii tiiminjäseniltä sijoittajamaista ajattelutapaa, ja palkkiojärjestelmää joka edistää luovuutta. Se edellyttää asiakkaiden kuuntelemista ja kulttuurinmuutosta. Ehkä eniten, se edellyttää johtajuutta ja kommunikaatiota huipulta, sekä yhteisiä tavoitteita.
6. Kerro tarina tarkoituksestasi jotta saat muut mukaan ja jäät mieleen paremmin. Tarinat ovat olleet olennainen muutoksen ajuri läpi historian. Hyvät tarinat saavat meidät ajattelemaan ja tuntemaan. Ne jäävät mieleen ja auttavat muistamaan ideoita ja konsepteja tavoilla joilla teksti ja kuvaajat eivät sitä tee.
7. Tuo yhteen asiakkaittesi fyysinen ja digitaalinen maailma. Varmista että kaikki relevantti asiakastieto, huolimatta kanavasta tai lähteestä, on heti saatavilla jokaisessa asiakkaan matkan vaiheessa. Voimaannuta kaikki tiimin jäsenet ja asakkaat, sekä paikan päällä että verkossa, oikealla informaatiolla jota he tarvitsevat ostopäätöksen tekemiseksi.

Finanssikriisin lisäksi maailmaa on muuttanut Internet ja globaali tiedonvälitys. Asiakas- ja bisnesuniversumit ovat nyt globaalit ja täysin verkottuneet. Tämä tarkoittaa että kaikki asiakkaiden tarpeet ja ympäristö ovat osa heidän omaa maailmaansa, ja he odottavat näiden olevan osa kaiken bisneksen fokusta.

Kun uudet jakamistalouden haastajat jatkavat uusien liiketoimintamalliensa kehittämistä, perinteiset virkaatekevät ovat pakotettuja muuttumaan, tai pakotettuja poistumaan markkinoilta. On aika ottaa luku missä olet tällä kartalla. Onko yrityksesi innovoimassa polkua menestykseen, vai ajaako se vanhaa aaltoa pitkin kohti kalliojyrkännetta?

Lähde: http://blog.startupprofessionals.com/2015/12/7-keys-to-new-business-model-for-todays.html