Huolimatta nykyisistä uskonnollisista tai jopa fundamentalistisista mielleyhtymistä termi ”doktriini” ei alun perin tarkoittanut uskonnollisia konnotaatioita tai ajatuksia, jotka on pantava täytäntöön. Sana ”doktriini” (jonka sukua ovat myös ”decent” ja ”doctor”) tulee klassisen latinan sanasta docere:

’näyttää, opettaa, saada tietämään’, alun perin ’saada näyttämään oikealta’, kausatiivi sanasta decere ’olla säädyllinen, sopiva’. ³

FLOK-oppi tuo esiin juuri tämän ”oikeaksi tekemisen” vastakohtana väärinkäyttöpropagandalle, jolla ”jakamisesta” yritetään tehdä ”piraattitoimintaa”, ”ohjelmien parantamisesta” ”terroristien” hakkerointia tai ”yhteisölähtöisestä ohjelmistokehityksestä” ”harrastelijoiden amatöörikoodin kirjoittamisyrityksiä” (mainitakseni vain muutamia laajalle levinneitä leimoja, joita yhteistoiminnalliset ja hajautetun talouden mallit kohtaavat). Buen Conocer / FLOK Society -hankkeen arvoon kuuluu myös se, että siinä tehdään selväksi uusien tuotantotapojen ”sovittaminen” Latinalaisen Amerikan talouksien ja poliittisten hankkeiden kontekstiin, mutta myös laajemmin se epätoivon skenaario ja samalla sosiaalinen potentiaali, jonka globaalin kapitalismin viimeinen (ja kestävä) kriisi on avannut perinteisille yhteisökeskeisille tuotantotavoille ja uuden viestintäteknologian nykyisin mahdollistamille yhteistyön ja jakamisen mahdollisuuksille.

Buen Conocer / FLOK Society –hanke on ollut tutkimusyhteistyö- ja osallistava suunnitteluprosessi, johon osallistui suoraan jopa 1 500 ihmistä edistämään ja luomaan ehdotuksia avoimien tietoyhteisten sosiaaliseksi taloudeksi, joka keskittyy Ecuadoriin mutta on avoin koko alueelle ja koko maailmalle. Hanke on mahdollistanut yksityiskohtaisen mallin laatimisen ja määrittelyn yhteistyöyhteiskunnasta, jonka tuotantomatriisi perustuu kognitiivisiin yhteisiin hyödykkeisiin, jaettuun tietoon ja perinteisiin yhteisöllisiin käytäntöihin. Lähes kaksi vuotta kestäneen osallistavan tutkimus- ja suunnittelutyön tuloksena on syntynyt 25 julkista poliittista asiakirjaa. Nämä asiakirjat ovat sekä tukeneet kollektiivista älykkyyttä että lopulta ilmentäneet hankkeen tuloksia. Niissä keskustellaan kognitiivisen kapitalismin hyväksikäytön ja kasautumisen muodoista tietoyhteiskunnan eri tasoilla (laitteistot, maatalous, koulutus, tiede, ohjelmistot jne.), ja niissä ehdotetaan myös toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotta voidaan lopulta poimia julkista politiikkaa koskevia yleisiä periaatteita, jotka perustuvat menestyksekkäisiin ja kestäviin tapauksiin. Näiden asiakirjojen eri versiot, jotka ovat eri kehitysvaiheissa (sekä espanjaksi että englanniksi), olivat (ja ovat edelleen) saatavilla verkossa, niitä voitiin kommentoida, niistä voitiin keskustella ja niitä voitiin käyttää uudelleen vapaiden lisenssien avulla⁴. Useimmat niistä on nyt koottu kirjaksi ja erillisiksi ladattaviksi luvuiksi, jotka painetaan espanjaksi[http://book.floksociety.org].

On kuitenkin hyödyllistä asettaa kirja ja koko tuotanto laajempaan perspektiiviin, joka liittyy monimittaisiin muutoksiin, joita kaavailtiin Buen Conocer / FLOK Society –hankkeessa, sen tutkimussuunnitelmassa ja Quitossa (Ecuador) toukokuussa 2014 järjestetyssä Cumbre del Buen Conocer⁵ -huippukokouksessa. Yksi hankkeen varhaisimmista tehtävistä oli määritellä julkinen poliittinen toimintaympäristö ja tutkimuksen laajuus. Matka kulki huippukokoukseen ja mahdollisti asiantuntijoiden ja paikallisten tutkijoiden kokemusten jakamisen tästä maisemasta, avointen haasteiden kartoittamisen ja kollektiivisen ja institutionaalisen reitin suunnittelun: Miten ”FLOK-oppi” olisi rakennettava? Mitkä ovat ne kerrokset, jotka muodostavat tietoyhteiskunnan ja joilla on potentiaalia edistää uudenlaista kansanvaltaista ja hajautettua talouskehitystä?

Hankkeen ensimmäinen julkinen esittely (2. syyskuuta 2013) avasi nämä kysymykset yhteiselle tarkastelulle, ja vastauksia laadittiin kahdessa työryhmässä, jotka koostuivat tutkijoista, aktivisteista, virkamiehistä ja yhteisön jäsenistä. Kokouksen tuloksena syntyi luettelo yhteisistä aiheista, jotka tutkimusryhmän johtaja Michel Bauwens systematisoi ja muotoili uudelleen tammikuussa 2014 koko tutkimusryhmän kanssa, ja ne on muotoiltu uudelleen ennen kirjan julkaisemista. Tämä tutkimus- ja toimintapoliittisten asiakirjojen systematisointi, joka ei ole suinkaan pelkkä akateeminen tai hallinnollinen harjoitus, tarjoaa yleiskatsauksen edessä olevasta vallankumouksellisesta maisemasta. Tätä maisemaa näyttävät muokkaavan neljä suurta virtausta, jotka tasoittavat tietä kohti FLOK-yhteiskunnan kukoistusta. Kuvaamme lyhyesti tätä yleistä maisemaa ennen huippukokousta ja sen aikana käytyjen keskustelujen, puheenvuorojen ja yhteisen systematisoinnin perusteella.

Ensimmäinen osa-alue, inhimilliset voimavarat, kattaa kollektiivisen älykkyyden vahvistamisen, joka on avoimen ja yhteisen tiedon osuus- ja yhteisötalouden todellinen tuottava moottori. Ensinnäkin on ratkaisevan tärkeää maksimoida koulutuksen saatavuus yhteishyvänä kehittämällä niin sanottuja avoimia koulutusresursseja. Ne mahdollistavat koulutusinnovaatioiden voimaannuttavan dynamiikan, takaavat oppimateriaalin saatavuuden ja avaavat mahdollisuuden mukauttaa resursseja erilaisiin koulutuskonteksteihin ja -tarpeisiin, ikäryhmiin ja -rytmeihin, mikä suosii itsenäistä itseohjautuvaa ja yhteisölähtöistä oppimista. Kriittinen massa avoimia opetusresursseja on jo saatavilla erilaisilla verkkoalustoilla, kuten OpenStax⁶, jossa on saatavilla yli 20 000 ilmaista ja avointa oppimismoduulia. Toiseksi tiede on yksi merkittävimmistä inhimillisistä yhteisistä instituutioista, yhteisöjen verkosto, joka (huolimatta sen historiallisesta sitoutumisesta tiedon jakamiseen, yleiseen saatavuuteen ja julkiseen valvontaan) kärsii nyt yhä enemmän kognitiivisen kapitalismin vaikutuksista: tulosten yksityistäminen, yliopistojen ja tutkimuskeskusten yritysjohtaminen, kasvava riippuvuus kustannusyhtiöistä jne. Vaikka tieteellinen julkaisuteollisuus hyötyy maksuttomasta vertaisarvioinnista ja tieteellisestä tuotannosta, jonka kustannuksiksi vuonna 2008 arvioitiin noin 198 miljardia Yhdysvaltain dollaria⁷, se nosti akateemisten julkaisujen saatavuuden kustannuksia yli 260 prosenttia vuosina 1986-2003 (selvästi yli 68 prosentin inflaatiovauhdin kyseisenä ajanjaksona), mikä on aiheuttanut niin sanotun sarjakriisin, jonka seurauksena julkiset tutkimuslaitokset ja akateemiset instituutiot eivät pysty maksamaan tieteellisen kirjallisuuden saatavuudesta, vaikka ne ovatkin pääasiallisia tuottajia⁸. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten immateriaalioikeuksiin perustuvat yritykset tekevät tiedosta kauppatavaraa ja käyttävät hyväkseen tietämysyhteiskuntaa.

Avoimen tieteen, sähköisen tieteen tai tiede 2.0:n nimikkeiden alla on kuitenkin nopeasti lisääntymässä vaihtoehtoja kapitalistiselle hallinnon ja tuotteiden aitaamisille. Ne tarjoavat tietotekniikka- ja viestintäinfrastruktuureja, julkaisualustoja ja tuottavan yhteiskunnallisen organisaation muotoja, jotka mahdollistavat avoimen ja yhteistoiminnallisen tutkimuksen vakiinnuttamisen ja kansalaisten vahvan osallistumisen tieteellisen tiedon keräämiseen, hypoteesien laatimiseen ja laboratorioiden hallinnointiin. Ilmaisia ohjelmistoratkaisuja on olemassa lähes kaikenlaisiin tieteellisiin laskentatarpeisiin, ja Open Access -tietokantojen rekisteri⁹ on luetteloinut yli 3792 tietovarastoa, joissa on yli 12 miljoonaa asiakirjaa, jotka ovat käytettävissä ilman juridisia, teknisiä tai taloudellisia esteitä.

Kolmanneksi kulttuurin haasteena on nouseva kulttuuriteollisuus, joka levittää homogenisoivia arvoja ja symboleja ja luo semioottisia sulkuja, jotka on tiukasti lukittu tekijänoikeuksien täytäntöönpanon avulla ja jotka estävät käyttäjiä ja yhteisöjä uudelleenomaksumasta, mukauttamasta ja antamasta uusia merkityksiä. Kestävän vapaan kulttuurin vaihtoehtojen (jotka useimmiten perustuvat Creative Commons -lisensseihin) nopean kehityksen myötä on tulossa strategioita, joiden avulla avoimesta kulttuurista ja yhteisökulttuurista voidaan tehdä sosiaalisen elämän ja uusien talouden muotojen lähde. Viimeisimmän Creative Commons -raportin¹⁰ mukaan vapaita kulttuuriteoksia on jo yli miljardi, mikä tarjoaa ennennäkemättömän pohjan yhä laajenevalle vapaalle ja avoimelle kulttuuriekosysteemille. Kulttuurin uudet tuotanto- ja jakelumallit musiikista kirjallisuuteen, taiteesta elokuviin ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. FLOK-mallissa korostetaan sitä kasvavaa roolia, joka vapaalla ja avoimella kulttuuriyhteisvauraudella voi olla niissä talouksissa (kuten Ecuadorissa), joissa kulttuurituotteiden ja -palvelujen tuotanto on yhä laajeneva ala, joka on avoin osallistumiselle ja jaetulle hyödylle.

Toisessa osassa keskitytään yhteisvauraussuuntautuneisiin tuotantokyvykkyyksiin, ja se kattaa mahdollisuudet, joita vapaa ja avoin tieto tarjoaa primaari- ja sekundaarialoille: luonnonvaroille, maataloudelle ja teollisuudelle. Vaikka maailman luonnonvarat ovat riittävät, maataloustuotannosta ja ruokinnasta on tulossa maailmantalouden kasvava haaste, mikä johtuu pääasiassa rajoituksista ja epätasa-arvosta, joihin nykyinen kapitalistinen malli perustuu. FLOK:n maatalous- ja elintarvikejärjestelmän mallissa pohditaan mahdollisuutta ja seurauksia, jotka aiheutuvat siitä, että ruokinta määritellään yhteisvauraudeksi, toisin kuin agrobusiness-mallissa, joka tekee pientuottajat riippuvaisiksi yksityisestä tiedosta, kuten siemeniä, lannoitteita, torjunta-aineita ja muita tuotantopanoksia koskevista patenteista. Yhteisöjen kamppailut suuria biotekniikkayhtiöitä vastaan ovat palauttaneet ja avanneet uudelleen maataloustiedon ja -resurssien yhteisöt, ja niillä on yhä suurempi potentiaali organisoida uudelleen ruoantuotanto, -jakelu ja -kulutus.

Maataloustuotannon ohella biologinen monimuotoisuus on keskeisessä asemassa julkisessa poliittisessa päätöksenteossa, joka koskee tiedon ja biologisten hyödykkeiden risteyskohtaa. Suuryritykset tutkivat ja hyödyntävät Ecuadorin (ja monien muiden maiden) biologista monimuotoisuutta laajentaakseen patentointia luonnonvaroihin, jotta lääketeollisuus (ja muut biologisen tietämyksen teollisen tuotteistamisen muodot) voisi myöhemmin käyttää niitä, mikä edellyttää valtavia rojalteja kuluttajilta ja luo esteitä lisätutkimukselle. Biologisten näytteiden saatavuutta koskevat valtiolliset rajoitukset ovat osoittautuneet hyödyttömiksi tämänkaltaisen hyväksikäytön välttämisessä, sillä näytteenottoa on käytännössä mahdotonta valvoa ja biotieto kulkee jo nyt globaalissa mittakaavassa tietona (eikä materiaalinäytteiden muodossa). Sen sijaan voidaan edistää avoimen tutkimuskäytön sääntelymalleja sekä resurssien ja tutkimusmenetelmien yhteisöllistä hallintaa yhteisössä, jotta voidaan edistää tutkimuksen nopeutumista yhdessä yhteisön hyödyn kanssa.

Avoin suunnittelu ja hajautettu valmistus leviävät nopeasti vaihtoehtona kognitiivisen kapitalismin teolliselle mallille, joka lisää suuryritysten yksityistä hyötyä keräämällä valtavia patenttivarastoja tehokkaan innovoinnin ja yhteiskunnallisen hyödyn vähentämisen kustannuksella. 3D-tulostusvalmistuksen ja avoimen yhteissuunnittelun nopea leviäminen tarjoaa kestäviä vaihtoehtoja. Lopuksi totean, että huolimatta tietoyhteiskuntien digitalisaatioon liittyvästä energiakustannusten huomattavasta alenemisesta, mikään edellä mainituista muutoksista ei olisi mahdollinen ilman kestävää energiankeräys- ja jakelumallia. Nykyisin vallitseva malli on altis suurille haavoittuvuuksille, keskitetyille valtataisteluille, globaalille geopoliittiselle ylivallalle ja ekologiselle hyväksikäytölle. Se on todellakin välttämätön ja usein huomaamaton osa tuotannollista siirtymää. Vaihtoehtoiset energiaratkaisut tasapainottavat kysyntää lisäämällä tiedon ja kansalaisjohtamisen läsnäoloa sekä lisäämällä paikallisia, vapaaseen tietoon ja hajautettuihin verkostoihin perustuvia energiantuotantoratkaisuja.

Kolmannessa osassa käsitellään instituutioita, yhteisöjä ja yhteiskuntaa, ja siinä keskitytään uusiin institutionalisoitumisen malleihin, hallintoon, yhteisön hallinnointiin, sosiaalitalouden ja solidaarisuustalouden oikeudellisiin rakenteisiin sekä perinteisten alkuperäisyhteisöjen vaatimuksiin viisautensa säilyttämisestä ja kehittämisestä. Sosiaali- ja solidaarisuustalouden institutionaalinen rakenne vaatii perusteellista analyysia, jotta voidaan edistää alan mahdollisuuksia, vapauttaa osuus- ja yhteisötalouden potentiaali kehittyvässä tietotaloudessa, käynnistää innovaatiopotentiaali sosiaalipalvelujen tarjonnassa ja määritellä sellaisen kumppanivaltion rooli, joka kykenee edistämään ja suojelemaan näitä talouden muotoja. Alkuperäiseen, perinne- ja kansantajuiseen tietoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Se on kehittyvien maiden sosiaalisen tietotalouden perusta, mutta se kohtaa yleisemminkin tiedon kolonialismin haasteet ja uhat, ja se on vaarassa uusintaa alisteisuutta tässä uudessa sosiaalisessa, avoimessa ja yhteisöpohjaisessa tietotaloudessa.

FLOK-malli tarjoaa useita mahdollisuuksia suojella ja vahvistaa tällaista tietämystä (ja siihen liittyvää taloutta ja yhteisöllistä elämää) ja kääntää niiden tilanne päinvastaiseksi. Toisin kuin esimerkiksi ohjelmistoyhteisöissä, perinnetietämyksessä on sosiaalista ja ekologista integraatiota ja ruumiillistumista, joka asettaa luonnonympäristön suojelun ja yhteisön hallinnan siihen liittyvän tietotalouden keskiöön. Lisäksi alkuperäiskansojen yhteisöt vaativat itseohjautuvaa autonomiaa globaalin tietotalouden kanssa käytävän vuoropuhelun ja vaihdon hallinnassa, mikä ansaitsee huolellista huomiota, jos emme halua toistaa aiempia hallinnan muotoja, jotka voivat rajoittaa, köyhdyttää ja homogenisoida tietoyhteisiä.

Tietoyhteiskunta (erityisesti sen kapitalistinen muoto) löytää tuotantokeskuksensa, uudet tehtaansa, jotka on sijoitettu luovuuden, kulttuurin tuottavuuden ja kulutuksen, teknologisen innovaation ja trendien omaksumisen kaupunkien solmukohtiin yhdessä suurkaupunkien symbolisten pääomien kasautumisen ja sosiaalisen elämän uusien järjestysten kanssa. FLOK-opin kriittisenä tehtävänä onkin tarjota kunnollinen vaihtoehto älykaupungin kasvavalle merkitykselle sosiaalisen elämän uutena (ja potentiaalisesti totalitaarisena) aitaamisena sekä tietyille kapitalistisen yhteistalouden muodoille, jotka ulottuvat lähes kaikkiin suurkaupunkielämän ulottuvuuksiin (liikenteestä kaupungintalojen hallintoon, esineiden internetistä sosiaaliseen viestintään).

Samanaikaisesti yritysten vallan ja hyödykkeellistämisen lisääntyvän kaupunkielämään tunkeutumisen kanssa FLOK-vaihtoehdot tarjoavat muotoja tehokkaaseen yhteisölliseen rakentamiseen ja kaupunkien resurssien kollektiiviseen hallintaan (yhteistoimintatiloista poliittiseen osallistumiseen, julkisen tilan, kuten puistojen ja aukioiden, suunnittelusta ja käytöstä yhteisasumiseen ja autojen yhteiskäyttöön). Se, miten järjestäytynyt yhteiskunta ja julkiset instituutiot voivat tasapainottaa ja estää suurkaupunkien ihmisten välisen yhteistyön tuotteistamisen ja keskittämisen, on vielä avoin kysymys, mutta paikallinen hallinto mahdollistaa sellaisen suoran demokratian ja kollektiivisen hallinnan muotojen menestyksen ja laajentamisen, joita on vaikeampi toteuttaa globaalissa mittakaavassa.

Neljäs ja viimeinen osa, avoimet tekniset infrastruktuurit, kattaa kaikki vapaat ja avoimet tekniset ratkaisut, jotka ovat nykyään saatavilla, jotta voidaan tukea ja edistää siirtymistä avoimen tietoyhteiskunnan sosiaaliseen talouteen, joka kattaa sekä kansalaisoikeudet, kuten sananvapauden tai yksityisyyden suojan, että taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Yhteydet ovat tietoyhteisille ja sen sosiaalitaloudelle kriittinen infrastruktuurioikeus. Televiestinnän oligopolien ongelmat, tietovirtojen keskittäminen (erityisesti televiestinnän keskittäminen laajoissa osissa Latinalaista Amerikkaa, jossa jopa paikalliset yhteydet kulkevat Yhdysvaltojen kautta), laajalle levinneet massavalvontamekanismit ja valtava sosio-maantieteellinen epätasa-arvo Internetin käyttömahdollisuuksissa ovat eräitä kiireellisimpiä esteitä, jotka on ratkaistava. Menestyksekkäät vaihtoehtoiset mallit, kuten Kataloniassa toimiva ilmainen langaton Guifi.net-verkko (jossa on yli 27 000 solmua) tai laitosten väliset valokuitukonsortiot, ovat vain joitakin esimerkkejä siitä, miten yhteydet voidaan taata ilman keskitettyä valvontaa.

Avoimen laitteiston kasvava potentiaali tarjoaa uusia tuotantomalleja, jotka perustuvat jaettuun tietoon ja sosiaaliseen yhteistyöhön. Avoimien laitteistoratkaisujen laajuus ja potentiaali ovat vielä rajalliset verrattuna suuriin laitteistokonserneihin (joiden teollisia komplekseja on vaikea korvata), mutta ne edistävät sosiaalista innovointia, tee-se-itse-ratkaisuja, jotka täyttävät monia paikallisen ja hajautetun talouden tarpeita ja tarjoavat suurta joustavuutta ja maksimaalista vapautta yhdessä hajautetun suunnittelun älykkyyden ja verkkoyhteisöjen kehittyvän tuen kanssa. Ilmaisen ja vapaan avoimen lähdekoodin infrastruktuurit tarjoavat kuitenkin juuri ohjelmistojen tasolla nykyään suurimmat mahdollisuudet korvata omistusoikeudelliset ja kapitalistiset tuotanto- ja hallintamuodot lähes kokonaan. FLOSS on FLOK-yhteiskuntamallin lippulaiva sekä omana taloudellisena sektorinaan että, mikä tärkeintä, infrastruktuurin tarjoajana. Se on osoittanut vapaan ja avoimen tiedon tuottamisen ja jakelun sekä yhteisöllisen hallinnan mahdollisuudet. Osa sen potentiaalista perustuu ohjelmistotuotannon rekursiiviseen luonteeseen: luodaan työkaluja, joilla tehdään työkaluja, joilla tehdään työkaluja. Kun tämä rekursiivinen voima on vapaa ja avoin, on lähes väistämätöntä, että projektien ympärille syntyy prosumer-yhteisöjä, jotka käyttävät näitä välineitä kommunikointiin ja organisoitumiseen.

Lisäksi kaikki nämä välineet ja sosiaalinen tietotaito yhteistuotannosta ja hallinnosta voivat levitä kaikkiin edellä hahmotellun FLOK-yhteiskunnan kerroksiin. Suurten ohjelmistokonsernien harjoittamasta lobbauksesta ja taloudellisesta ja sosiaalisesta painostuksesta huolimatta FLOSSin menestys on maailmanlaajuista, kiistatonta ja lähes peruuttamatonta. Muutama tavu raakadataa voi antaa riittävästi tietoa vapaiden ohjelmistojen vallankumouksen nykyisestä voimasta: (a) GNU/Linuxin Debian-jakelun muodostavien 419 776 604 koodirivin tuotantokustannukset ovat 19 miljardia dollaria¹¹, (b) 98 prosenttia maailman supertietokoneista ja 81 prosenttia verkkopalvelimista käyttää vapaita ohjelmistoja¹² ja (c) vapaiden ohjelmistojen infrastruktuurin käytön arvioitu säästö EU:n taloudessa on 114 miljardia euroa vuodessa¹³. Kaikki tämä on mahdollista ilman teollis- ja tekijänoikeuksien välittämistä tietämyksen kaupallistamisen muotona ja ilman tietämysresurssien tai jakelun keskitettyä valvontaa, ja se on usein mahdollista juuri Debianin¹⁴ kaltaisten radikaalisti demokraattisten yhteisöjen ansiosta.

Äsken käsittelemiemme virtausten ja aiheiden perusteella syntyy kuva tehokkaasta avoimen ja yhteisen tiedon sosiaalisesta taloudesta, joka perustuu keskinäisyyden, vastavuoroisuuden ja yhteisen hyvän periaatteisiin, jotka ovat myös kansalaisyhteiskunnan perusta, työn autonomisoitumisesta pääomasta sekä sosiaalisen ja solidaarisen talouden perustasta, lisäämällä tietämyksen potentiaalia resurssina, joka on lähes ehtymätön ja jonka (lisääntymis)rajakustannukset ovat lähellä nollaa. FLOK-maiseman täysi kukoistus edellyttää kuitenkin sekä luonnollisten, tai pikemminkin luonnollistuneiden että keinotekoisten, tiukasti vartioitujen aitojen ja esteiden poistamista. Kuten näimme, syntymässä oleva vaihtoehtoinen ekosysteemi vaatii avoimen ja yhteisen tiedon vapauttamista moninaisista aitaamisen ja yksityistämisen muodoista (luonnon bioteknologiapatenteista meitä ympäröivissä tietokoneissa oleviin patentoituihin ohjelmistoihin).

Edessä olevat polut ennakoivat myös tärkeitä kamppailuja sosiaalisen ja poliittisen järjestäytymisen alalla. Institutionaalisten hallintomuotojen syvälliset muutokset yhdistettynä uusiin hallinto- ja kollektiivisen hallinnan malleihin pyrkivät jo nyt hegemoniaan uusliberaalia ja yritysvaltaa vastaan. Uusien sosiaalisten, taloudellisten, poliittisten, teknologisten, demokraattisten ja hajautettujen mallien käyttöönotto kohtaa vallan keskittymisen markkinavaltiokomplekseihin kapitalistisissa tietotalouksissa ja niiden yhdistetyn muutosvastarinnan. FLOK-yhteiskunnan kukoistus voi tapahtua vain syventymällä demokraattisempiin yhteiskuntiin. Tämä puolestaan edellyttää avointen, vapaiden ja kollektiivisesti hallinnoitujen infrastruktuurien käyttöönottoa sekä oikeudellisia ja sosiokulttuurisia puitteita, joilla pyritään edistämään ja suojelemaan oikeutta tiedon saatavuuteen. Yritysten ja hallitusten avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden puolesta käytävät kamppailut, vaatimukset kansalaisten syvemmästä ja aidosta osallistumisesta sekä pyrkimys kulttuuriseen ja teknologiseen suvereniteettiin ovat myös jatkuvia kamppailuja, jotka ovat edelleen kriittisiä FLOK-yhteiskunnan onnistumisen kannalta.

Tässä yhteydessä on syytä huomata, että Buen Conocer / FLOK Society –hankkeen ja sen opin arvo ei perustu pelkästään sen tutkimukselliseen tai poliittiseen sisältöön, vaan myös ja ennen kaikkea sen kehittämismuotoon, sen taustalla olevan yhteistutkimuksen dynamiikkaan, sen mahdollistaneisiin institutionaalisiin innovaatioihin ja sitä edistäneeseen laajaan osallistumiseen. Hankkeen kehittämiseen on osallistunut arviolta 1500 ihmistä (yli 15 maasta), joista 500 on antanut konkreettisen suoran panoksen tuotettuun tietoon. Tämä ei ole ollut ongelmatonta ja  tämän laajuisen hankkeen haasteissa on paljon parantamisen varaa. Kansalaisten osallistumista edistäviä työpajoja järjestettiin jokaisessa Ecuadorin maakunnassa, kansainväliset sähköpostilistat ovat yhdistäneet useiden eri alojen tutkijoita ja työryhmiä, ja kymmenet tutkimuskokoukset toivat sidosryhmät, yhteisön johtajat, kansalaiset, virkamiehet ja tutkijat verkostoituneeseen keskusteluun.

Buen Conocer / FLOK Society –hankkeen päätavoitteena on ollut sellaisen prosessin luominen, joka mahdollistaa sellaisten laajojen väestöryhmien osallistumisen, jotka kognitiivisen kapitalismin dynamiikka on liian pitkään sulkenut tietotalouden ja poliittisen elämän ulkopuolelle. Tiedon tuotannon ja jakelun uudet järjestelmät voivat olla avain paitsi välttämättömään taloudelliseen siirtymään myös radikaalisti demokraattiseen siirtymään. FLOK-doktriini on pyrkinyt Ecuadorin kontekstista oppimaan ja edistämään sitä tiedon, hallinnon ja varallisuuden hyveellistä kehää, joka on seuraavien demokraattisten vallankumouksiemme ytimessä.

Lähdeviitteet