kirjoittaja: Gary Chartier

Individualistinen anarkistinen suuntaus elää ja voi hyvin. Markets Not Capitalism tarjoaa ikkunan tämän suuntauksen historiaan ja korostaa sen mahdollista panosta maailmanlaajuiseen antikapitalistiseen liikkeeseen. Pyrimme tällä kirjalla herättämään kukoistavan keskustelun kaikenlaisten libertaarien ja muiden poliittisesti sitoutuneiden keskuudessa hedelmällisimmästä polusta kohti ihmisen vapautumista. Olemme vakuuttuneita siitä, että individualisti-anarkistien näkemykset markkinoiden vapauttavasta potentiaalista ilman kapitalismia voivat rikastuttaa tätä keskustelua, ja rohkaisemme teitä osallistumaan siihen.

Johdanto

Markkina-anarkistit uskovat markkinavaihtoon, eivät taloudellisiin etuoikeuksiin. He uskovat vapaisiin markkinoihin, eivät kapitalismiin. Anarkisteiksi heidät tekee heidän uskonsa täysin vapaaseen ja yhteisymmärrykseen perustuvaan yhteiskuntaan — yhteiskuntaan, jossa järjestystä ei saavuteta laillisella voimalla tai poliittisella hallinnolla vaan vapailla sopimuksilla ja vapaaehtoisella yhteistyöllä tasa-arvon pohjalta. Markkina-anarkistit ovat markkina-anarkisteja siksi, että he tunnustavat vapaan markkinavaihdon olevan elintärkeä väline rauhanomaisen anarkistisen yhteiskuntajärjestyksen kannalta. Heidän kuvittelemansa markkinat eivät kuitenkaan ole samanlaisia kuin ne etuoikeuksia täynnä olevat ”markkinat”, joita näemme nykyään ympärillämme. Hallituksen ja kapitalismin alaisuudessa toimivat markkinat ovat täynnä jatkuvaa köyhyyttä, ekologista tuhoa, radikaalia vaurauden eriarvoisuutta ja keskittynyttä valtaa yhtiöiden, pomojen ja maanomistajien käsissä. Yksimielinen näkemys on, että riisto — olipa kyse sitten ihmisten tai luonnon riistosta — on yksinkertaisesti luonnollinen seuraus siitä, että markkinat jätetään valloilleen. Konsensusnäkemyksen mukaan yksityisomistus, kilpailupaine ja voiton tavoittelu johtavat — hyvässä ja pahassa — väistämättä kapitalistiseen palkkatyöhön, vaurauden ja yhteiskunnallisen vallan keskittymiseen valikoituneen luokan käsiin tai liiketoimintatapoihin, jotka perustuvat kasvuun hinnalla millä hyvänsä ja siihen, että piru saa kaiken.

Markkina-anarkistit ovat eri mieltä. Heidän mukaansa taloudelliset etuoikeudet ovat todellinen ja laajalle levinnyt sosiaalinen ongelma, mutta ongelma ei ole yksityisomistukseen, kilpailuun tai voittoihin sinänsä liittyvä ongelma. Kyse ei ole markkinamuodon ongelmasta vaan vääristyneistä markkinoista, jotka ovat vääristyneet historiallisten epäoikeudenmukaisuuksien pitkän varjon ja pääoman puolesta tapahtuvan jatkuvan  juridisen etuoikeuden käytön vuoksi. Markkina-anarkistinen perinne on radikaalisti markkinamyönteinen ja antikapitalistinen — se heijastaa sen johdonmukaista huolta yritysvallan syvästi poliittisesta luonteesta, taloudellisen eliitin riippuvuudesta valtion suvaitsevaisuudesta tai aktiivisesta tuesta, poliittisen ja taloudellisen eliitin välisistä läpäisevistä rajoista sekä valtion harjoittaman ja hyväksymän väkivallan avulla luotujen ja ylläpidettyjen hierarkioiden kulttuurisesta juurtuneisuudesta.

Markkinamuoto

Tämä kirja on tarkoitettu laajemmaksi johdannoksi vasemmistolaisen markkina-anarkismin talous- ja yhteiskuntateoriaan. Markkina-anarkismi on radikaalisti individualistinen ja antikapitalistinen yhteiskunnallinen liike. Muiden anarkistien tavoin markkina-anarkistit kannattavat radikaalisti yksilönvapautta ja keskinäistä suostumusta yhteiskuntaelämän kaikilla osa-alueilla ja torjuvat näin ollen kaikenlaisen vallan ja hallinnon vapauden loukkauksina ja ihmisarvon loukkauksina. Markkina-anarkistien selkeä panos anarkistiseen ajatteluun on heidän analyysinsä markkinamuodosta täysin vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan keskeisenä osana — heidän ymmärryksensä vallankumouksellisista mahdollisuuksista, jotka ovat luontaisia hallituksesta ja kapitalistisesta etuoikeudesta vapautetuissa markkinasuhteissa, sekä heidän näkemyksensä poliittisen etuoikeuden ja valvonnan rakenteista, jotka vääristävät tosiasiassa olemassa olevia markkinoita ja pitävät yllä riistoa markkinaprosessien luonnollisista tasapainottavista taipumuksista huolimatta. Koska he vaativat niin jyrkkää eroa markkinamuodon sinänsä ja todellisuudessa vallitsevan kapitalismin taloudellisten piirteiden välillä, on tärkeää erottaa huolellisesti markkinoiden keskeiset piirteet sellaisina kuin markkina-anarkistit ne ymmärtävät. Sosiaaliset suhteet, joita markkina-anarkistit nimenomaisesti puolustavat ja jotka he toivovat vapauttavansa kaikenlaisesta valtiollisesta valvonnasta, ovat suhteita, jotka perustuvat:

1. yksityisomaisuuden omistukseen, erityisesti desentralisoituun yksityisomistukseen, ei ainoastaan henkilökohtaisessa omaisuudessa, vaan myös maan, asuntojen, luonnonvarojen, työkalujen ja pääomahyödykkeiden tapauksessa;
2. hyödykkeiden ja palvelujen sopimukselliseen ja vapaaehtoiseen vaihdantaan yksilöiden ja ryhmien kesken, perustuen kaikkien osapuolten keskinäisen hyödyn odotukseen;
3. vapaaseen kilpailuun kaikkien myyjien ja ostajien kesken — hinnoissa, laadussa ja kaikissa muissa vaihdannan aspekteissa — ilman ex ante rajoitteita tai rasittavia markkinoille pääsyn esteitä;
4. yrittäjämäisiin keksintöihin, joita kehitetään sekä nykyisillä markkinoilla kilpailuun että uusien taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen kehittämiseksi; sekä
5. spontaaniin järjestykseen, joka tunnustetaan merkittävänä ja positiivisena koordinaatiovoimana — jossa hajautetut neuvottelut, vaihdanta ja yrittäjyys konvergoivat tuottamaan suuren mittakaavan koordinaatiota ilman minkäänlaisia harkittuja suunnitelmia yhteiskunnalliselle tai taloudelliselle kehitykselle, tai ylittäen sellaisten suunnitelmien kapasiteetin.

Markkina-anarkistit eivät rajoita omistusta hallussapitoon tai yhteis- tai kollektiiviseen omistukseen, vaikka he eivät sulje pois näitäkään omistusmuotoja; he korostavat sopimuksen ja markkinavaihdon merkitystä sekä voittoon perustuvaa vapaata kilpailua ja yrittäjyyttä; ja he eivät ainoastaan suvaitse vaan jopa ylistävät suunnittelematonta, spontaania koordinointia, jota marxilaiset pilkkaavat ”tuotannon sosiaalisena anarkiana”. Vasemmistolaiset markkina-anarkistit ovat kuitenkin myös radikaalisti antikapitalisteja, ja he torjuvat ehdottomasti sekä markkinavasemmistolle että kapitalismia kannattaville oikeistolaisille yhteisen uskomuksen, jonka mukaan nämä viisi markkinamuodon piirrettä merkitsevät yhteiskunnallista järjestystä, jossa on pomoja, maanomistajia, keskitettyjä yrityksiä, luokkien riistoa, kurkunleikkausyrityksiä, kurjistettuja työntekijöitä, rakenteellista köyhyyttä tai laajamittaista taloudellista epätasa-arvoa. Sen sijaan he pitävät kiinni viidestä erityisestä väitteestä, jotka koskevat markkinoita, vapautta ja etuoikeuksia:

• Markkinoiden keskipakoistaipumus: markkina-anarkistit näkevät vapaan kilpailun markkinoiden pyrkivän hajauttamaan varallisuutta ja hajottamaan omaisuuksia — mikä vaikuttaa keskipakoistavasti tuloihin, omistusoikeuksiin, maahan ja pääoman saatavuuteen — sen sijaan, että ne keskittyisivät sosioekonomisen eliitin käsiin. Markkina-anarkistit eivät tunnusta oikeudellisia rajoituksia sille, kuinka paljon tai millaista varallisuutta kuka tahansa henkilö voi kerätä, mutta he uskovat, että markkinat ja sosiaaliset realiteetit asettavat paljon tiukempia tosiasiallisia paineita massiivista varallisuuseroja vastaan kuin mitä oikeudelliset rajoitukset voisivat saavuttaa.
• Markkinoiden yhteiskunnallisen aktivismin radikaalit mahdollisuudet: markkina-anarkistit näkevät vapautetut markkinat myös tilana paitsi voittoa tavoittelevalle kaupankäynnille myös yhteiskunnallisille kokeiluille ja ruohonjuuritason aktivismille. He näkevät ”markkinavoimien” sisältävän kapea-alaisen taloudellisen voiton tavoittelun tai sijoittajien tuottojen maksimoinnin lisäksi myös solidaarisuuden, vastavuoroisuuden ja kestävyyden vetovoiman. ”Markkinaprosesseihin” voi — ja pitäisi — kuulua tietoisia ja koordinoituja ponnisteluja tietoisuuden lisäämiseksi, taloudellisen käyttäytymisen muuttamiseksi sekä taloudellisen tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymysten käsittelemiseksi väkivallattoman suoran toiminnan avulla.
• Valtiollisten taloussuhteiden hylkääminen: markkina-anarkistit erottavat jyrkästi toisistaan markkinamuodon puolustamisen ja tosiasiassa vallitsevien rikkauksien ja luokkaerojen puolustamisen, sillä nämä jakaumat ja luokkaerot ovat tuskin syntyneet rajoittamattomien markkinoiden tuloksena, vaan pikemminkin nykyisin vallitsevien säänneltyjen, säännösteltyjen ja etuoikeuksia nauttivien markkinoiden tuloksena; he näkevät tosiasiassa vallitsevat vaurauden ja luokkaerojen jakaumat vakavina ja aitoina yhteiskunnallisina ongelmina, mutta eivät ongelmina, jotka liittyvät markkinamuotoon sinänsä; ne eivät ole markkinaongelmia vaan omistusongelmia ja koordinointiongelmia.
• Sääntelyn taantumuksellisuus: markkina-anarkistit näkevät koordinaatio-ongelmat — ongelmat, jotka aiheutuvat vapaan vaihdannan ja kilpailun epäluonnollisesta, tuhoisasta ja poliittisesti määrätystä keskeyttämisestä — tuloksena jatkuvasta juridisesta etuoikeudesta, joka on annettu vakiintuneille kapitalisteille sekä muille vakiintuneille talousintresseille pienten kilpailijoiden ja työväenluokan kustannuksella.
• Riistäminen ja sen hyvittäminen: markkina-anarkistit näkevät taloudellisten etuoikeuksien olevan osittain seurausta vakavista omistusongelmista — ongelmista, jotka johtuvat luonnottomasta, tuhoisasta ja poliittisesti pakotetusta omistusoikeuksien vääränlaisesta jakautumisesta — ja jotka ovat seurausta poliittisen riistämisen ja pakkolunastuksen historiasta, jota on aiheutettu maailmanlaajuisesti sodan, kolonialismin, segregaation, kansallistamisen ja kleptokratian keinoin. Markkinoita ei pidetä mahdollisimman vapaina niin kauan kuin niitä varjostaa massaryöstön varjo tai omistusoikeuden kieltäminen; ja niissä korostetaan menneisyyden vääryyksien kohtuullisen korjaamisen merkitystä — mukaan lukien ruohonjuuritason yritystenvastaiset ja uusliberalistiset lähestymistavat valtion hallitsemien resurssien ”yksityistämiseen”, prosessit, joilla hyvitetään vääryys tunnistettaville uhreille, sekä valtion ja sen monopolien vilpillisesti vaatiman omaisuuden vallankumouksellinen pakkolunastus.

Markkina-anarkistiperinne

Varhaiset anarkistiset ajattelijat, kuten Josiah Warren ja Pierre-Joseph Proudhon, korostivat markkinasuhteiden myönteisiä, sosiaalisesti harmonisoivia piirteitä, kun ne toteutettiin tasa-arvon puitteissa — Proudhon esimerkiksi kirjoitti, että yhteiskunnallinen vallankumous poistaisi ”lakijärjestelmän” ja ”auktoriteettiperiaatteen” ja korvaisi ne ”sopimusjärjestelmällä”. [1]

Warrenin ja Proudhonin sopimuksen ja vaihdon käytöstä sosiaalisen vastavuoroisuuden malleihin nojautuen markkina-anarkismin erityiset suuntaukset ovat nousseet toistuvasti esiin laajassa anarkistisessa perinteessä, ja niitä ovat vaivanneet kriisit, romahdukset, välikausien tauot ja uudelleennousut. Historia on monitahoinen, mutta se voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääkauteen, joita tässä tekstissä esitellään: i) ”ensimmäinen aalto”, jota edustivat pääasiassa ”individualistiset anarkistit” ja ”mutualistit”, kuten Benjamin Tucker, Voltairine de Cleyre ja Dyer Lum, ja joka ulottui suunnilleen Amerikan sisällissodasta vuoteen 1917; [2] ii) ”toinen aalto”, joka osui yksiin aiemmin kapitalismia kannattavien amerikkalaisten libertaarien radikalisoitumisen kanssa ja anarkismin nousun kanssa yhteiskunnallisten liikkeiden perheeksi 1960- ja 1970-lukujen radikalismin aikana; ja iii) ”kolmas aalto”, joka kehittyi toisinajattelijoiden suuntauksena 1990-luvun anarkistisessa miljöössä ja uuden vuosituhannen Seattle-liikkeen jälkeisessä liikkeessä.

Epäjatkuvuuksista ja eroista huolimatta kukin aalto on tyypillisesti elvyttänyt aiempien aaltojen kirjallisuutta ja tukeutunut nimenomaisesti niiden teemoihin; yleisesti ottaen niitä on yhdistänyt se, että ne ovat puolustaneet markkinasuhteita ja korostaneet erityisesti markkinamuotoon sisältyviä vallankumouksellisia mahdollisuuksia silloin, kun se on — siinä määrin kuin se on — vapautettu oikeudellisista ja yhteiskunnallisista etuoikeusinstituutioista.

”Ensimmäisen aallon” individualistien kapitalisminvastaisuus oli heille ja monille heidän aikalaisilleen ilmeistä. Benjamin Tucker väitti tunnetusti, että neljä monopolia tai valtion takaamien etuoikeuksien ryhmää olivat vastuussa yrityseliitin vallasta: patenttimonopoli, tosiasiallinen monopoli, jonka valtio loi jakamalla mielivaltaisesti haltuunsa saamaa maata poliittisesti suosimilleen ja suojelemalla epäoikeudenmukaisia maanomistuksia, raha- ja luottomonopoli sekä tullien antamat monopolistiset etuoikeudet. Taloudellisesti voimakkaat olivat riippuvaisia näistä monopoleista; jos ne poistettaisiin, eliitin valta häviäisi.

Tucker oli sitoutunut ajamaan oikeudenmukaisuutta työläisille, jotka olivat konfliktissa nykykapitalistien kanssa, ja hän samaistui selvästi orastavaan sosialistiseen liikkeeseen. Hän kuitenkin väitti Marxia ja muita sosialisteja vastaan, että markkinasuhteet voisivat olla hedelmällisiä ja riistämättömiä edellyttäen, että neljän monopolin markkinoita vääristävät etuoikeudet poistettaisiin.

Tuckerin ja hänen maanmiestensä radikalismi ja heidän synnyttämänsä anarkismin suuntaus eivät olleet ensimmäisen aallon puhkeamisen jälkeen yhtä ilmeisiä kuin heidän aikalaisilleen. Ehkä tämä johtuu osittain siitä, että he kiistelivät muiden anarkismin suuntausten edustajien kanssa, joiden kritiikki heidän näkemyksiään kohtaan on vaikuttanut myöhempien anarkistien käsityksiin. Se on myös väistämättä seurausta siitä, että monet heidän 1900-luvun jälkeläisistään samaistuvat libertaristisen liikkeen oikeaan siipeen ja siten yrityseliitin ja sen yhteiskunnallisen ylivallan puolustajiksi.

Vaikka kunniakkaita poikkeuksia olikin, 1900-luvun markkinasuuntautuneet vapaamieliset libertaristit usein ylistivät suuryrityksiä, jättivät huomiotta työntekijöiden hyväksikäytön tai järkeistivät sen ja vähättelivät tai hyväksyivät taloudellisen ja sosiaalisen hierarkian. Vaikka monet kannattivat Tuckerin ja hänen individualistitovereidensa esittämää kritiikkiä valtiota ja valtion turvaamia etuoikeuksia kohtaan, he usein jättivät huomiotta tai hylkäsivät aikaisempien individualistien luokkaperusteisen analyysin radikaalit seuraukset rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Lyhyesti sanottuna individualistien antikapitalismille oli 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä vain vähän äänekkäitä kannattajia.

Libertaristisen liikkeen markkinalähtöisen suuntauksen radikaaleimmat ääriryhmät — joita edustivat Murray Rothbardin ja Roy Childsin kaltaiset ajattelijat — eivät yleensä kannattaneet individualismin ja mutualismin antikapitalistista taloustiedettä vaan kantaa, jota sen kannattajat kutsuivat ”anarkokapitalismiksi”. Heidän kuvittelemansa vapaa yhteiskunta oli markkinayhteiskunta — mutta sellainen, jossa markkinasuhteet eivät juurikaan muuttuneet tavanomaisesta liiketoiminnasta, ja valtion valvonnan loppumisen kuviteltiin vapauttavan liike-elämän tekemään pitkälti sitä, mitä se oli tehnyt ennenkin, sen sijaan, että se vapauttaisi kilpailevia taloudellisen organisoitumisen muotoja, jotka saattaisivat muuttaa markkinamuotoja radikaalisti alhaalta ylöspäin.

Mutta 1960-luvun ”toisessa aallossa” anarkististen sosiaalisten liikkeiden perhe — jonka elvyttivät uuden vasemmiston antiautoritaariset ja vastakulttuuriset suuntaukset — ja libertaristien joukossa olevat sodanvastaiset radikaalit alkoivat löytää ja julkaista uudelleen mutualistien ja muiden individualistien teoksia. Rothbardin ja Childsin kaltaiset ”anarkokapitalistit” alkoivat kyseenalaistaa libertarismin historiallista liittoa oikeiston kanssa ja luopua suuryritysten ja tosiasiallisesti olemassa olevan kapitalismin puolustamisesta johdonmukaisemman vasemmistolaisen markkina-anarkismin hyväksi. Ehkä näkyvin ja dramaattisin esimerkki oli Karl Hessin omaksuma uuden vasemmiston radikalismi ja hänen luopumisensa ”kapitalistisesta” taloustieteestä pienimuotoisten, yhteisöpohjaisten, ei-kapitalististen markkinoiden hyväksi. Vuonna 1975 entinen Goldwaterin puheenkirjoittaja julisti: ”Olen menettänyt uskoni kapitalismiin” ja ”vastustan tätä kapitalistista kansallisvaltiota” ja totesi, että hän oli ”kääntynyt pois kapitalismin uskonnosta”. [3]

”Toista aaltoa” seurasi anarkismin ja erityisesti markkina-anarkismin toinen alamäki. Myöhäisemmällä 1970- ja 1980-luvuilla markkinasuuntautuneiden libertaristien antikapitalistinen suuntaus oli suurelta osin haihtunut tai huudettu alas hyvin rahoitettujen ”libertarististen” instituutioiden, kuten Cato Instituten ja Libertarian Party -puolueen johdon, valtavirtaistuvan kapitalismimyönteisen politiikan vuoksi. Kylmän sodan päättymisen, pitkäaikaisten poliittisten koalitioiden uudelleenjärjestäytymisen ja kolmannen aallon anarkistisen liikkeen julkisen esiinmarssin myötä 1990-luvulla älylliset ja yhteiskunnalliset vaiheet olivat kuitenkin valmiit nykyiselle antikapitalistisen markkina-anarkismin uudelle nousulle.

2000-luvun alkuun mennessä individualistien antikapitalistiset jälkeläiset olivat kasvattaneet lukumääräänsä, vaikutusvaltaansa ja näkyvyyttään. He jakoivat varhaisten individualistien vakaumuksen siitä, että markkinoiden ei periaatteessa tarvitse olla riistävät. Samaan aikaan he kehittivät ja puolustivat luokka-analyysin selvästi liberalistista versiota, jossa laajennettiin Tuckerin monopolien luetteloa ja korostettiin valtion turvaamien etuoikeuksien ja systemaattisen menneisyyden ja jatkuvan riistämisen sekä ekologian, kulttuurin ja ihmisten välisten valtasuhteiden risteyskohtia. He korostivat, että vaikka aidosti vapautuneet — vapautetut — markkinat voivat olla voimaannuttavia, menneen ja jatkuvan epäoikeudenmukaisuuden muokkaamissa yhteyksissä tapahtuneet markkinatransaktiot olivat yllättäen heikentäviä ja alistavia. Uudet individualistit (kuten edeltäjänsä) korostivat, että ongelma ei kuitenkaan ollut markkinoilla vaan pikemminkin kapitalismissa — valtion turvaaman taloudellisen eliitin yhteiskunnallisessa ylivallassa. Ratkaisu oli siis kapitalismin lakkauttaminen poistamalla lailliset etuoikeudet, mukaan lukien etuoikeudet, joita tarvitaan varastetun ja haltuunotetun omaisuuden omistusoikeuden suojaamiseksi.

Uudet individualistit ovat suhtautuneet yhtä kriittisesti nimenomaisesti valtiojohtoisiin konservatiiveihin ja edistysmielisiin kuin markkinasuuntautuneisiin oikeistolaisiin libertaareihin, jotka käyttävät vapauden retoriikkaa yritysten etuoikeuksien oikeuttamiseen. Heidän aggressiivinen kritiikkinsä tällaista ”vulgaaria libertarismia” kohtaan on korostanut sitä, että nykyiset taloudelliset suhteet ovat täynnä epäoikeudenmukaisuutta ylhäältä alaspäin ja että vapauden vaatimusta voidaan helposti käyttää peittämään alleen pyrkimykset säilyttää eliitin vapaus säilyttää valtion suvaitsemalla tai harjoittamalla väkivallalla ja valtion takaamalla etuoikeudella hankittu vauraus.

Markkina-anarkistin luonnollinen elinympäristö

Tämä kirja ei olisi ollut mahdollinen ilman Internetiä. Markkinat eivät kapitalismia -kirjan lukija huomaa nopeasti, että monet sen artikkeleista eivät ole aivan tavallisen kirjan lukuja. Monet niistä ovat lyhyitä. Monet niistä alkavat keskellä vuoropuhelua — yksi yleisimmistä avauslauseista on ”Äskettäisessä tämän ja tämän lehden numerossa tämä ja tämä sanoi, että…”. Artikkelit ovat usein alun perin ilmestyneet verkossa, blogiviesteinä; niissä viitataan usein aiempiin viesteihin tai jo olemassa oleviin keskusteluihin, ja usein niissä kritisoidaan tai kehitellään toisten kirjoittajien muissa paikoissa esittämiä kommentteja. Vaikka artikkelit on muotoiltu uudelleen painokelpoisiksi, monet niistä ovat edelleen hyvin selvästi blogikirjoituksia, joita ne olivat aikoinaan.

Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään Internet-pohjaisten sosiaalisten verkostojen tulosta. Individualistisen ja mutualistisen perinteen historia on suurelta osin lyhytaikaisten julkaisujen, lyhytikäisten painosten, itse julkaistujen pamflettien ja pienten radikaalilehtien historiaa. Tunnetuin niistä on varmasti Benjamin Tuckerin Liberty (1881-1908), mutta siihen kuuluvat myös sellaiset julkaisut kuin Hugh Pentecostin Twentieth Century (1888-1898) sekä ”toisen aallon” markkina-anarkistilehdet kuten Left and Right (1965-1968) ja Libertarian Forum (1969-1984). Kaikki nämä julkaisut olivat lyhyitä ja niitä julkaistiin usein; niiden artikkelit olivat tyypillisesti pikemminkin kriittisiä kuin kattavia ja lähestymistavaltaan ja sävyltään pikemminkin omintakeisia kuin teknisiä. Lehtien, kirjeenvaihtajien ja ympäröivän liikkeen väliset pitkäkestoiset ja kauaskantoiset keskustelut olivat jatkuvia aineiston lähteitä; jos joihinkin näistä artikkeleista ei ollut saatavilla tiettyä keskustelukumppania, kirjoittaja saattoi, kuten de Cleyren ja Slobodinskyn artikkelissa ”The Individualist and the Communist: A Dialogue”, jopa keksiä sellaisen. ”Ensimmäisen aallon” tunnetuin kirjan mittainen teos — Tuckerin teos Instead of a Book, by a Man Too Busy to Write One (1893) — on yksinkertaisesti kokoelma lyhyitä Libertyn artikkeleita, joista suurin osa on selvästi vastauksia kysymyksiin ja väitteisiin, joita Libertyn lukijat tai muut lehden päätoimittajat ovat esittäneet. Kriittiset keskustelut ovat hyvin samankaltaisia kuin ne, joihin nykyään voi törmätä Blogger- tai WordPress-sivustoilla — koska nykyään blogi on tietysti vain pieni, riippumaton lehdistö on ottanut käyttöönsä uuden teknologisen muodon.

Riippumaton, dialogiin perustuva pieni lehdistö on tarjonnut markkina-anarkistiselle kirjallisuudelle luonnollisen elinympäristön kukoistaa — kun taas liberaalit ja marxilaiset kirjoitukset ovat löytäneet omaleimaisimmat elinympäristönsä julistuksista, manifesteista ja monimutkaisista, kattavista traktaateista. Miksi näin on, on laaja kysymys, jota kannattaa tutkia paljon laajemmin kuin tämän esipuheen puitteissa on mahdollista. On kuitenkin ehkä syytä huomata, että markkina-anarkismi on enemmän tai vähemmän aina syntynyt kriittisenä ja kokeilevana hankkeena — yhteiskunnallisten liikkeiden radikaaleilla marginaaleilla (olipa kyse sitten oweniittiliikkeestä, vapaa-ajattelijaliikkeestä, työväenliikkeestä, amerikkalaisesta markkinasuuntautuneesta libertaristisesta liikkeestä tai globalisaation vastaisesta liikkeestä ja siihen liittyvästä yhteiskunnallisesta anarkistisesta miljööstä).

Markkina-anarkismilla ei pyritä löytämään yhteiskunnallisia totuuksia dogmatisoimalla tai säätämällä lakeja, vaan pikemminkin sallimalla mahdollisimman paljon ideoiden ja yhteiskunnallisten voimien vapaata vuorovaikutusta, etsimällä hyväksyttyjen ideoiden tahattomia seurauksia, sitoutumalla avoimeen kokeilu- ja löytämisprosessiin, joka mahdollistaa sekä ideoiden että instituutioiden jatkuvan testaamisen kilpailijoita ja todellisuutta vastaan.

Vallankumouksellinen anarkisti ja mutualisti Dyer D. Lum (1839-1893) kirjoitti teoksessaan ”The Economics of Anarchy” (Anarkian talous), että markkina-anarkian tunnusmerkki oli sosiaalisten ja taloudellisten järjestelyjen ”plastisuus” vastakohtana valtiojohtoisen hallinnan tai kommunististen talousjärjestelmien ”jäykkyydelle”. Markkina-anarkististen ajatusten sisältö on luultavasti muokannut sitä muotoa, jossa markkina-anarkistiset kirjoittajat tuntevat olonsa kotoisimmaksi ilmaistessaan niitä. Tai ehkäpä päinvastoin, kirjoitusmuoto on jopa usein tehnyt sisällön mahdolliseksi: markkina-anarkistiset ajatukset ovat ehkä luonnollisimmin muotoutuneet pikemminkin vuoropuhelussa kuin tutkielmassa, pikemminkin kriittisessä antamisessa ja ottamisessa kuin yksipuolisessa monologissa. Spontaanius, tutkiva sitoutuminen ja kilpailukokeen ankaruus saattavat olla yhtä tärkeitä markkina-anarkististen ajatusten muodostumiselle kirjallisesti kuin niiden toteuttamiselle maailmassa.

Jos näin on, näitä artikkeleita on luettava tietoisina siitä, että ne on tietyssä määrin nostettu pois niiden luonnollisesta ympäristöstä. Niissä käsiteltyjä aiheita käsitellään pidempään ja pitkäjänteisemmin, mutta suurin osa artikkeleista on alun perin osallistunut pitkäaikaisiin, käynnissä oleviin projekteihin, ja ne ovat syntyneet laaja-alaisten keskustelujen aikana. Olemme keränneet ne painettuun antologiaan tehdaksemme palveluksen opiskelijoille, tutkijoille ja kaikille muille, jotka ovat uteliaita vapaiden markkinoiden taloustieteen ja anarkistisen yhteiskunnallisen ajattelun vaihtoehtoisista lähestymistavoista. Parhaiten niitä ei kuitenkaan ymmärretä niin, että ne merkitsisivät aiheen loppua tai edes oikeastaan alkua, vaan pikemminkin niin, että ne tarjoavat kutsun sukeltaa in medias res, nähdä vasemmistolaisten markkina-anarkististen ajatusten nousevan esiin itse dialogisesta prosessista – ja osallistua jatkuvaan keskusteluun. […]

Lähdeviitteet:

1. Kts. “Organization of Economic Forces,” General Idea of the Revolution in the Nineteenth Century, luku 3 (37-58).

2. ”Individualistien” ja ‘mutualistien’ väliset tarkat erot ensimmäisen aallon aikana olivat tuskin koskaan selvät; monet kirjoittajat (kuten Tucker) käyttivät kumpaakin sanaa eri aikoina viitaten omaan kantaansa. Voidaan kuitenkin hahmotella muutamia eroja niiden välillä, joita useimmiten kutsuttiin ”individualisteiksi”, kuten Tucker tai Yarros, ja niiden välillä, joita useimmiten kutsuttiin ”mutualisteiksi”, kuten Dyer Lum, Clarence Swartz tai Proudhonin eurooppalaiset seuraajat — erityisesti se, että vaikka molemmat kannattivat työläisten emansipaatiota ja sen varmistamista, että kaikilla työläisillä oli pääsy pääomaan, ”mutualistit” korostivat yleensä työntekijöiden omistamien osuuskuntien ja tuotantovälineiden suoran omistuksen merkitystä, kun taas ‘individualistit’ korostivat, että yhtäläisen vapauden vallitessa työläiset sopivat siitä, millaiset omistusjärjestelyt olivat olosuhteisiin nähden järkevimpiä.

Asiaa mutkistaa se, että ”mutualismia” käytetään nyt 2000-luvulla jälkikäteen viittaamaan useimpiin antikapitalistisiin markkina-anarkisteihin tai erityisesti niihin (kuten Kevin Carsoniin), jotka poikkeavat niin sanotusta lokeilaisesta maanomistusta koskevasta kannasta — jotka uskovat, että maanomistus voi perustua vain henkilökohtaiseen käyttöön ja käyttöön, ja jotka sulkevat pois poissaolevat maanomistajat epätoivottavina ja oikeudellisen suojan arvottomina. ”Mutualisteihin” tässä merkityksessä kuuluvat sekä ne, joita ensimmäisen aallon aikana kutsuttiin useimmiten ‘individualisteiksi’ (kuten Tucker) että ne, joita kutsuttiin useimmiten ‘mutualisteiksi’ (kuten Lum).

3. Vaikka Hessin yhteiskunnalliset asenteet eivät näytä muuttuneen olennaisesti näiden lausuntojen jälkeen, hän ei kuitenkaan ollut enää yhtä kiintynyt kapitalisminvastaiseen kieleen; hän julkaisi Capitalism for Kids: Growing Up to Be Your Own Boss vuonna 1986. Ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä, että Hess tarkoitti ”kapitalismilla” tässä yhteydessä sitä, mitä nykyiset vasemmistolaiset markkina-anarkistit tarkoittavat puhuessaan rauhanomaisesta, vapaaehtoisesta vaihdosta aidosti vapautetuilla markkinoilla, eikä sitä, minkä hän oli torjunut vuonna 1975. Kuten kirjan alaotsikosta käy ilmi, hänellä ei todellakaan ollut aikomusta ohjata nuoria lukijoita uralle yritysten apureiksi.

Lähde: https://c4ss.org/content/41130

Alkusanat

kirjoittanut Fernanda Hopenhaym, YK:n liiketoiminta- ja ihmisoikeustyöryhmän jäsen

Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) hyväksymisestä on kulunut 11 vuotta, ja olemme nähneet, että narratiivissa on tapahtunut muutos ja vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että on tärkeää ottaa käyttöön viitekehykset, joilla edistetään ihmisoikeuksien kunnioittamista yritystoiminnassa.

YK:n yleissopimukset ovat osaltaan selventäneet valtioiden nykyisiä suojeluvelvoitteita ja korostaneet yritysten vastuuta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Keskeinen väline näiden velvollisuuksien täyttämisessä on ihmisoikeuksien huolellisuusvelvollisuuden noudattaminen, eikä tämä koske ainoastaan yrityksiä vaan myös institutionaalisia sijoittajia.

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevä työryhmä (UNWG) on tehnyt paljon työtä selvittääkseen tällaisen huolellisuusvelvoitteen eri osatekijöitä ja kannustaakseen sekä valtioita sääntelemään että yrityksiä toteuttamaan näitä prosesseja asianmukaisella tavalla. Osana näitä toimia UNWG on laatinut aihekohtaisia raportteja ja oppaita, jotka liittyvät tämän raportin tarkoitukseen ja siihen sisältyvään analyysiin.

YK:n työryhmän yleiskokoukselle lokakuussa 2020 esittämässä raportissa Business, human rights and conflict-affected regions: towards heightened action korostettiin ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvollisuuden tehostamisen merkitystä kahdella tavalla: valtioiden, myös yritysten kotivaltioiden, tarvitsemat toimet ja konfliktin vaikutuspiirissä olevilla alueilla toimivilta yrityksiltä odotettavat toimet. Yksi keskeinen suositus, jota haluan korostaa, on, että sekä koti- että isäntävaltioiden olisi käytettävä keskeisiä poliittisia välineitään ja vipuvarsiaan varmistaakseen, että yritykset noudattavat konfliktitilanteen huomioon ottavaa tehostettua huolellisuusmenettelyä toimiessaan konfliktialueilla. Tähän voi sisältyä vientiluottojen, investointilupien ja sijoitusrahoituksen saannin kytkeminen todistettavasti tehostettuun huolellisuuteen ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. [1]

Tämä suositus on hyvin selkeä, sillä siinä asetetaan yritysten kotivaltioille odotuksia, jotka koskevat luottojen ja investointien saannin sitomista konfliktialueilla toimivien yritysten käyttäytymiseen. Tämä koskisi tietenkin Euroopan valtioita, joissa sijoittajat, luotonantajat tai yritykset ovat rekisteröityneet, kuten tässä mietinnössä todetaan.

Muut keskeiset suositukset, joita haluan korostaa, on suunnattu yrityksille ja niissä todetaan, että niiden olisi: Yritysten on ryhdyttävä tehostettuun huolellisuusmenettelytarkastukseen, jossa käytetään hirmutekojen ja konfliktien ehkäisemisen välineitä nykyisten huolellisuusmenettelyjärjestelyjen täydentämiseksi, ja sitouduttava aktiiviseen sitoutumiseen paikallisyhteisöjen ja -ryhmien kanssa konflikti- ja konfliktinjälkeisissä tilanteissa. [2] Sen lisäksi, että odotetaan tehostettua huolellisuusmenettelytarkastusta, myös merkityksellistä sitoutumista paikallisyhteisöjen ja -ryhmien kanssa. Tämä on yksi suurista puutteista, joita olemme havainneet miehitettyjen palestiinalaisalueiden tapauksessa: yritykset ja sijoittajat eivät ole sitoutuneet riittävästi paikallisiin ryhmiin, jotka ajavat yritysten vastuullisuutta, eivätkä yhteisöihin, joihin liiketoiminta vaikuttaa.

Lisäksi YK:n työryhmä on antanut institutionaalisille sijoittajille suosituksia, jotka koskevat niiden omaa huolellisuusvelvollisuutta, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ihmisoikeuksien loukkaamisen välttämiseksi sijoitustoiminnassaan. Ihmisoikeusneuvostolle heinäkuussa 2021 esitellyn raportin Taking stock of investor implementation of the Guiding Principles on Business and Human Rights yleinen johtopäätös on, että sijoittajat eivät ole vielä sisällyttäneet YK:n yleisten toimintaperiaatteiden sisältöä riittävän perusteellisesti, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusmenettelyprosessit. [3]

Raportin suosituksista haluan korostaa kahta: sijoittajien olisi tutkittava sijoitussalkkuja todellisten ja mahdollisten kielteisten ihmisoikeusvaikutusten varalta ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jos riskejä tai kielteisiä vaikutuksia havaitaan. [4] Tämä tarkoittaa, että sijoittajien tulisi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin estääkseen toimintaansa liittyvät haitat.

Yhteenvetona voidaan todeta, että YK:n työryhmä on ollut hyvin selvillä institutionaalisten sijoittajien ja näiden laitosten kotivaltioiden vastuista erityisesti konfliktialueilla. Tämä raportti paljastaa keskeistä tietoa sellaisten sijoitusten vaikutuksista, jotka eivät ole täysin YK:n yleisten toimintaperiaatteiden mukaisia, mukaan luettuna se, että YK:n työryhmän suositusten mukaisesti ei ole noudatettu tehostettua huolellisuutta ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.

Tässä raportissa esitetyt kannanotot ovat selkeä esimerkki siitä, että konfliktiyritykset ovat edelleen tärkeä osa sijoittajien salkkuja. Tämän laajan asiantuntijaorganisaatioiden yhteenliittymän tekemä työ rahoituslaitosten ja institutionaalisten sijoittajien roolista on erittäin tärkeää, jotta voidaan käsitellä yhtä tämänhetkistä ”kuumaa aihetta”: liiketoiminnan vastuuta konfliktialueilla. Toivon, että miehitetyillä palestiinalaisalueilla toimivat asianomaiset toimijat noudattavat tähän raporttiin sisältyviä suosituksia ja toimivat esimerkkinä muille maailmanlaajuisesti.

Yhteenveto ja suositukset

Don’t Buy into Occupation (DBIO) -koalitio on 24 palestiinalaisen, alueellisen ja eurooppalaisen järjestön yhteinen hanke, joka toimii Belgiassa, Ranskassa, Irlannissa, Alankomaissa, Norjassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (UK). Koalition tavoitteena on tutkia ja tuoda esiin taloudellisia suhteita Israelin laittomaan siirtokuntatoimintaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla osallistuvien yritysten ja eurooppalaisten rahoituslaitosten välillä.

Israelin siirtokunnat, niiden ylläpito ja laajentaminen ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia, ja ne ovat tekoja, jotka johtavat yksilölliseen rikosoikeudelliseen vastuuseen sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön (Rooman perussääntö) nojalla. Neljännen Geneven yleissopimuksen mukaisessa kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa kielletään miehittäjävaltoja siirtämästä ja karkottamasta suojeltuja henkilöitä väkisin tai joukkokuljetuksin sekä siirtämästä osia omasta siviiliväestöstään miehittämälleen alueelle. Lisäksi maan anastaminen siirtokuntien rakentamiseksi tai laajentamiseksi miehitetyllä alueella on kielletty, ja omaisuuden laajamittainen tuhoaminen ja anastaminen siirtokuntien hyväksi rikkoo useita kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määräyksiä, jotka sisältyvät vuoden 1907 Haagin säännöstöön, neljänteen Geneven yleissopimukseen ja tavanomaisen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määräyksiin.

Lisäksi Israelin siirtokunnat ovat johtaneet lukemattomiin ihmisoikeusloukkauksiin suojeltua palestiinalaisväestöä kohtaan, samalla kun ne ovat pirstoneet Länsirannan ja eristäneet sen Jerusalemista ja tehneet kestävän ja itsenäisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen saavuttamisen mahdottomaksi palestiinalaisille miehitetyssä Palestiinassa. Kuten nopeasti kasvava joukko oikeusasiantuntijoita, ihmisoikeusjärjestöjä ja YK:n asiantuntijoita on esittänyt, siirtokunnat ovat myös keskeinen osa Israelin Palestiinan kansaan kohdistamaa apartheidia, jossa Israel hallinnoi aluetta kahdella täysin erillisellä oikeusjärjestelmällä ja toimielinkokonaisuudella. Siihen kuuluu yhtäältä laittomissa siirtokunnissa asuvien ja työskentelevien Israelin juutalaisten siirtokuntalaisten siviilihallinto ja toisaalta palestiinalaisten sotilashallinto, joka koskee palestiinalaishallintoa koko miehitetyssä Palestiinassa.

Israelilaisilla, eurooppalaisilla ja kansainvälisillä liikeyrityksillä, jotka toimivat Israelin siirtokunnissa tai tarjoavat palveluja niille, on ratkaiseva rooli laittomien siirtokuntien toiminnassa, kestävyydessä ja laajentumisessa. Kun otetaan huomioon siirtokuntien laittomuus, niihin liittyvät lukuisat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön rikkomukset sekä Palestiinan talouden kehityksen tarkoituksellinen estäminen, yksityisillä toimijoilla on vastuu varmistaa, että ne eivät osallistu kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin eivätkä myötävaikuta kansainvälisiin rikoksiin tai ole osallisina niihin. Yksityisten toimijoiden, kuten eurooppalaisten rahoituslaitosten ja liikeyritysten, olisi puututtava haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, jotka johtuvat niiden toiminnasta ja liikesuhteista Israelin siirtokuntien kanssa. Laittomuudestaan huolimatta eurooppalaiset rahoituslaitokset kuitenkin investoivat edelleen miljardeja Israelin siirtokuntaliiketoimintaan liittyviin yrityksiin.

Keskeiset havainnot

• Palestiinalaisista ja eurooppalaisista järjestöistä koostuvan alueellisen koalition uusi tutkimus osoittaa, että tammikuun 2019 ja elokuun 2022 välisenä aikana 725 eurooppalaisella rahoituslaitoksella, mukaan lukien pankit, omaisuudenhoitajat, vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot, oli taloudellisia suhteita 50 yritykseen, jotka ovat aktiivisesti tekemisissä Israelin siirtokuntien kanssa.

• Tarkastelujakson aikana myönnettiin 171,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria lainojen ja merkintöjen muodossa. Elokuussa 2022 eurooppalaisilla sijoittajilla oli hallussaan myös 115,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta näiden yritysten osakkeita ja joukkovelkakirjoja.

• Kaikki raportissa mainitut taloudelliset tiedot koskevat kokonaisinvestointeja (osakkeita, joukkovelkakirjoja, lainoja ja/tai merkintätoimeksiantoja) yrityksiin, jotka toimivat laittomissa siirtokunnissa miehitetyn Palestiinan alueella. Nämä yritykset voivat harjoittaa myös muuta toimintaa siirtokuntien ulkopuolella. Emme siis väitä, että kaikki tämä pääoma virtaa yksinomaan siirtokuntayrityksiin. Yritykseen tehdyt sijoitukset tukevat kuitenkin yleensä kyseistä yritystä kokonaisuudessaan, jolloin sijoittaja on sidoksissa yrityksen koko toimintaan ja näin ollen myös kaikkiin tähän toimintaan liittyviin haitallisiin vaikutuksiin. Riippumatta sijoituksen koosta tai siitä, kuinka suuri osa pääomasta virtaa suoraan siirtokuntateollisuuteen, rahoituslaitoksilla on velvollisuus käyttää vaikutusvaltaansa, myös sellaisten yritysten kanssa, jotka aiheuttavat tai edistävät rikkomuksia ja väärinkäytöksiä, tällaisten haittojen ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja poistamiseksi.

• Ne 50 yritystä, joilla tämä tutkimus havaitsi olevan yhteyksiä eurooppalaiseen rahoitusalaan ovat: Airbnb; Alstom; Altice International; Ashtrom Group; Bank Hapoalim; Bank Leumi; Bezeq Group; Booking Holdings; Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles (CAF); Carrefour; Caterpillar; Cellcom Israel; Cemex; CETCO Mineral Technology Group; Cisco Systems; CNH Industrial; Delek Group; Delta Galil Industries; eDreams ODIGEO; Elbit Systems; Electra Group; Energix Renewable Energies; Expedia Group; First International Bank of Israel (FIBI); Hamat Group; Heidelberg Materials; Hyundai Heavy Industries; IBM; Israel Discount Bank; MAN Group; Matrix IT; Mivne Group; Mizrahi Tefahot Bank; Motorola Solutions; Partner Communications; Paz Oil Company; PUMA; Rami Levy Chain Stores Hashikma Marketing 2006; RE/MAX Holdings; Shapir Engineering and Industry; Shikun & Binui; Shufersal; Siemens; Solvay; Tripadvisor; TUI Group; Villar International; Vinci / Semi; Volvo Group; WSP Global.

• Kaikki 50 yritystä ovat mukana yhdessä tai useammassa ”luetellussa toiminnassa, joka herättää erityisiä ihmisoikeusongelmia”, jotka muodostavat perustan sisällyttämiselle YK:n tietokantaan israelilaisissa siirtokunnissa toimivista liikeyrityksistä, joka julkaistiin helmikuussa 2020.

Pelkästään 10 suurinta luotonantajaa (lainat ja takaukset) myönsi 124,32 miljardia Yhdysvaltain dollaria yhdelle tai useammalle näistä 50 yrityksestä:

1. BNP Paribas (Ranska): USD 25.09 miljardia
2. HSBC (Britannia): USD 15.04 miljardia
3. Société Générale (Ranska): USD 14.27 miljardia
4. Deutsche Bank (Saksa): USD 14.07 miljardia
5. Barclays (Britannia): USD 12.29 miljardia
6. KfW (Saksa): USD 11.15 miljardia
7. Santander (Espanja): USD 9.46 miljardia
8. Crédit Agricole (Ranska): USD 9.09 miljardia
9. UniCredit (Italia): USD 6.95 miljardia
10. ING Group (Alankomaat): USD 6.91 miljardia

Pelkästään 10 suurinta sijoittajaa (osakkeet ja joukkovelkakirjalainat) sijoittivat 60,42 miljardia dollaria yhteen tai useampaan näistä 50 yrityksestä:

1. Government Pension Fund Global (Norja): USD 13.90 miljardia
2. Crédit Agricole (Ranska): USD 12.25 miljardia
3. Groupe BPCE (Ranska): USD 6.68 miljardia
4. Deutsche Bank (Saksa): USD 6.38 miljardia
5. Legal & General (Britannia): USD 5.52 miljardia
6. Allianz (Saksa): USD 4.00 miljardia
7. DZ Bank (Saksa): USD 3.02 miljardia
8. BNP Paribas (Ranska): USD 3.01 miljardia
9. AB Industrivärden (Ruotsi): USD 2.89 miljardia
10. Nordea (Suomi): USD 2.74 miljardia

1) https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N20/190/21/PDF/N2019021.pdf?OpenElement (page 21)
2) Ibid, s. 22.
3) https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G21/151/67/PDF/G2115167.pdf?OpenElement
4) Ibid, s. 33.

Yritysten ja rahoituslaitosten velvollisuudet

Israelin siirtokuntatoimintaan suoraan tai epäsuorasti osallistuvilla liikeyrityksillä on suuri riski osallistua kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakaviin rikkomuksiin, olla osallisena sotarikoksissa ja rikoksissa ihmisyyttä vastaan sekä myötävaikuttaa ihmisoikeusloukkauksiin. Tähän sisältyy sellaisten kumppaneiden, toimittajien ja tytäryhtiöiden rahoittaminen, vakuuttaminen ja kaupankäynti, joilla on yhteyksiä Israelin laittomien siirtokuntien rakentamiseen, laajentamiseen ja ylläpitoon ja joilla on todistetusti yhteyksiä niihin. Tällainen riski ei rajoitu tuotanto- ja kauppasuhteisiin, vaan se ulottuu myös rahoituslaitoksiin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) totesi tammikuussa 2018 julkaistussa raportissaan seuraavaa:

“Kun otetaan huomioon kansainvälisen oikeudellisen yksimielisyyden painoarvo itse siirtokuntien laittomuudesta ja niiden aiheuttamien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten järjestelmällinen ja laaja-alainen luonne, on vaikea kuvitella skenaariota, jossa yritys voisi harjoittaa toimintaa siirtokunnissa tavalla, joka olisi YK:n ohjaavien periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden mukainen.”. [1]

Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen mukaisesti yritykset, jotka toimintansa ja suhteidensa kautta voivat helpottaa ihmisoikeusloukkauksia ja myötävaikuttaa niihin, ovat velvollisia noudattamaan tehostettua huolellisuutta estääkseen tai lieventääkseen haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia ja välttääkseen siten mukanaoloa tai osallisuutta kansainvälisen oikeuden rikkomiseen. Nämä velvollisuudet koskevat myös toimitusketjua ja epäsuoria suhteita.

Yrityksiltä, joiden toiminta, tuotteet tai palvelut liittyvät suoraan vakaviin ihmisoikeusvaikutuksiin, odotetaan nopeaa reagointia ja vastuullista irtautumista. Vastuullinen vetäytyminen on maailmanlaajuinen normi, jonka mukaan kaikkien yritysten odotetaan toimivan riippumatta siitä, missä ne toimivat, ja se on riippumaton valtioiden kyvystä ja halukkuudesta täyttää omat ihmisoikeusvelvoitteensa. Myös kansainvälisillä rahoituslaitoksilla, kuten pankeilla ja eläkerahastoilla, on YK:n yleissopimusten ja OECD:n suuntaviivojen mukaan velvollisuus käyttää vaikutusvaltaansa mielekkään ja ajallisesti sidotun sitoutumisen kautta varmistaakseen, että niiden sijoituskohteena olevat yritykset toimivat vastuullisesti ja kansainvälisen oikeuden normien mukaisesti, ja luopua niistä, jotka eivät toimi näin. Kuten YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevä työryhmä toteaa, sijoittajilla on ”ennennäkemättömät mahdollisuudet” vaikuttaa yrityksiin ja lisätä edistystä YK:n yleisten ihmisoikeusperiaatteiden täytäntöönpanossa: ”Institutionaalisten sijoittajien odotetaan pyrkivän ehkäisemään tai lieventämään osakeomistusten yhteydessä havaittuja ihmisoikeusriskejä” (…) ”Jos toimet eivät ole tuloksellisia, institutionaalisen sijoittajan olisi ohjeiden mukaan harkittava suhteen lopettamista.” (YK:n yleiset ihmisoikeusperiaatteet). [2]

Viime vuosina useat rahoituslaitokset ovatkin kantaneet vastuunsa luopumalla israelilaisiin siirtokuntiin liittyvistä yrityksistä, koska ne ovat vaarassa olla osallisina rikkomuksissa. Kolme suhteellisen uutta ja tärkeää esimerkkiä ovat Kommunal Landspensjonskasse (KLP), Storebrand ja Norjan valtion eläkerahasto Global (GPFG). KLP on Norjan suurin eläkeyhtiö, joka luopui heinäkuussa 2021 KLP:n due diligence -prosessien jälkeen 16:sta Israelin siirtokuntaliiketoimintaan liittyvästä yrityksestä. Vastaavasti GPFG ilmoitti syyskuussa 2021, että se jättää pois kolme yritystä, jotka ovat aktiivisesti mukana Israelin siirtokunnissa, kun taas norjalainen omaisuudenhoitaja Storebrand on luopunut yli 20 tällaisesta yrityksestä viime vuosikymmenen aikana.

Lisäksi Alankomaiden suurin eläkerahasto ABP luopui kesäkuussa 2020 kahdesta israelilaisesta pankista (Bank Leumi ja Bank Hapoalim), ja General Mills — yksi niistä yrityksistä, joiden rahoitusta tutkittiin ja korostettiin tämän raportin vuoden 2021 painoksessa — päätti hiljattain lopettaa Pillsbury-tuotteidensa valmistuksen Atarotin laittomassa teollisuussiirtokunnassa. Vuodesta 2010 lähtien lukuisat muut instituutiot, pankit ja yritykset, kuten Dexia Crédit Local (Ranska), Deutsche Bank (Saksa), Barclays (Yhdistynyt kuningaskunta), HSBC (Yhdistynyt kuningaskunta), AXA IM (Ranska), Danske Bank (Tanska), Sampension (Tanska), United Methodist Church (Yhdysvallat), Quakers in Britain Church (Yhdistynyt kuningaskunta) ja Europcar Groupe (Ranska), ovat tehneet päätöksiä luopua joistakin israelilaisissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä.

Suositukset

Tässä raportissa esitetään esitettyjen tutkimusten, analyysien ja havaintojen, sovellettavan kansainvälisen oikeuden ja eri kansainvälisten välineiden oikeuskäytännön perusteella suosituksia rahoituslaitoksille, liikeyrityksille, Euroopan hallituksille ja toimielimille sekä paikallisille viranomaisille eri puolilla Eurooppaa:

Rahoituslaitosten tulisi:

1. Suorittaa tehostettua ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusmenettelytarkastusta — myös ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin avulla — päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa kaikissa liikesuhteissa sellaisten yritysten kanssa, jotka kuuluvat rahoituslaitoksen luotonanto-, merkintä- ja sijoitussalkkuihin ja joiden tiedetään osallistuvan toimintaan, joka liittyy Israelin laittomiin siirtokuntiin Palestiinan pakolaisalueella.

2. Luoda mekanismeja, joiden avulla vaikutustenarviointien tulosten perusteella voidaan toteuttaa ajallisesti sidottuja ja tehokkaita toimia, ja luodaan asianmukaiset välineet, joilla voidaan julkisesti tiedottaa siitä, miten kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin puututaan.

3. Vaikuttaa liikeyrityksiin, joiden tiedetään osallistuvan miehitetyn Palestiinan siirtokuntiin liittyvään toimintaan, jotta yritys lopettaisi tällaisen toiminnan ja suhteet. Tapauksissa, joissa vipuvaikutuksen käyttäminen ei ole käytettävissä oleva toimintatapa tai joissa sitoutuminen ja vipuvaikutuksen käyttäminen ei ole johtanut muutoksiin yrityksen toiminnassa, rahoituslaitosten olisi vastuullisesti lopetettava rahoitussuhde kyseiseen yritykseen.

4. Kehittää selkeät suuntaviivat ja poliittiset lausunnot, joissa todetaan, että osallistuminen miehitetyillä alueilla sijaitseviin laittomiin siirtokuntiin, joissa rikotaan vakavasti kansainvälistä oikeutta, on poissulkukriteeri rahoituslaitoksen sijoitussalkussa.

5. Käydä vuoropuhelua paikallisten sidosryhmien eli suojellun palestiinalaisväestön kanssa, jotta rahoituslaitoksen sijoitusten ja suhteiden aiheuttamat tai niihin myötävaikuttaneet vahingot voidaan korjata tehokkaasti.

6. Käyttää vaikutusvaltaansa toimialajärjestöihin, sääntelyviranomaisiin, poliittisiin päättäjiin ja standardointielimiin edistääkseen ja varmistaakseen kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden noudattamisen ja tehostetun ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen noudattamisen toimialan standardina erityisesti konfliktien koettelemissa tilanteissa.

Yritysten tulisi:

7. Lopettaa vastuullisesti kaikki toiminta ja suhteet Israelin laittomiin siirtokuntiin sekä irrottautua vastuullisesti laittomista Israelin siirtokunnista YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden, OECD:n suuntaviivojen ja kaikkien kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden mukaisten velvollisuuksien mukaisesti.

8. Ottaa käyttöön asianmukaiset hyvitys- ja korjaavat prosessit, joissa kuullaan niitä, joita asia suoraan koskee, jotta varmistetaan hyvitys- ja vastuuvelvollisuus kaikille niille, joihin liiketoimintayrityksen toiminta Israelin siirtokuntatoiminnan yhteydessä on vaikuttanut ja jotka ovat joutuneet kärsimään rikkomuksista ja haitallisista vaikutuksista, jotka liiketoimintayrityksen toiminta Israelin siirtokuntatoiminnan yhteydessä on aiheuttanut tai joihin se on myötävaikuttanut, sekä osana liiketoimintayrityksen valitusmekanismia.

9. Ottaa käyttöön vahvat ja tehostetut ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusmenettelyt koko toimitusketjussa sen varmistamiseksi, että ulkomailla ja tytäryhtiöissä toteutettavissa toimissa ja toiminnoissa noudatetaan täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta, myös kansainvälistä humanitaarista oikeutta aseellisten konfliktien ja sotilaallisen miehityksen tilanteissa.

Euroopan maiden hallitusten ja instituutioiden tulisi:

10. Antaa poliittista ja taloudellista tukea YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle (OHCHR), jotta se voi täyttää toimeksiantonsa, joka koskee YK:n tietokannan vuosittaista päivittämistä ja julkaisemista sellaisista liikeyrityksistä, jotka ovat osallisina tietyissä israelilaisiin siirtokuntiin liittyvissä toimissa miehitetyllä palestiinalaisalueella.

11. Ottaa konfliktialueet ja miehitetyt alueet huomioon kansallisella, eurooppalaisella ja YK:n tasolla kehitettävissä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa kehyksissä (kuten Euroopan komission direktiivi yritysten kestävään kehitykseen liittyvästä due diligence -direktiivistä, kansalliset toimintasuunnitelmat), ja YK:n sitova sopimus liike-elämästä ja ihmisoikeuksista) ja varmistaa, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla toimivat yritykset toteuttavat tehostettuja ihmisoikeuksia koskevia due diligence -menettelyjä lopettaakseen välittömästi ja/tai estääkseen osallistumisen ihmisoikeusloukkauksiin konfliktialueilla, myös miehitystilanteissa, YK:n yleisten toimintaperiaatteiden, OECD:n suuntaviivojen ja muiden kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja humanitaariseen oikeuteen perustuvien asiaankuuluvien vastuiden ja velvoitteiden mukaisesti.

12. Varmistaa kansallisen ja EU:n tason huolellisuusmenettelylainsäädännön täysi ja tehokas yhdenmukaistaminen YK:n yleismaailmallisten toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen kanssa muun muassa seuraavin keinoin:

• Sisällyttämällä konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla harjoitettavaa vastuullista liiketoimintaa koskevat erityissäännökset tulevaan yritysten kestävän kehityksen huolellisuusmenettelydirektiiviin sekä kansallisiin huolellisuusmenettelylainsäädäntöihin.
• Viittaamalla kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen direktiivin normatiivisessa soveltamisalassa olennaisena osana oikeudellista kehystä, jota olisi noudatettava konflikti- ja miehitystilanteissa.
• Määräämällä tehostetusta, konfliktit huomioon ottavasta huolellisuusmenettelyvelvoitteesta, joka koskee kaikkia yrityksiä, jotka toimivat tai joilla on liikesuhteita konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla, myös miehitystilanteissa, toimialasta tai koosta riippumatta.

13. Kieltää laittomien siirtokuntatuotteiden ja -palvelujen tuonti Euroopan markkinoille ja kieltää Israelin laittomien siirtokuntien kanssa käytävä kauppa ja niiden taloudellinen tukeminen osana kolmansien valtioiden kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisten positiivisten ja tavanomaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa.

14. Tapauksissa, joissa yksittäinen Euroopan maan hallitus on osakkeenomistaja rahoituslaitoksessa, joka on osallisena yhdessä tai useammassa ”luetellussa toiminnassa”, ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että rahoituslaitos sitoutumis- ja poissulkemisprosessien avulla lopettaa osallistumisensa ja kehittää virallisen toimintalinjan, jolla estetään tällaiset rikkomuksiin liittyvät tulevat sijoitukset.

15. Toimia täysimääräisesti yhteistyössä Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjänviraston kanssa Rooman perussäännössä ja Geneven yleissopimuksissa määrättyjen velvoitteiden mukaisesti ja ilmaista julkinen tuki tuomioistuimen riippumattomuudelle sen tutkiessa Palestiinan tilannetta, johon voi kuulua yksityisiä ja yritystoimijoita.

16. Antaa täysi poliittinen ja taloudellinen tuki YK:n miehitettyjä palestiinalaisalueita käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission työlle ja toimeksiannolle, mukaan lukien Itä-Jerusalemissa ja Israelissa, joka perustettiin 27. toukokuuta 2021.

17. Julkaista ajantasaisia yritysneuvoja suorista ja epäsuorista taloudellisista sijoituksista, toimista ja suhteista Israelin siirtokuntayrityksiin ja varoittaa niihin liittyvistä oikeudellisista riskeistä ja seurauksista; ja ottaa käyttöön ennakoiva tiedotusstrategia yrityksille ja yritystoimijoille. Kannustaa aktiivisesti Euroopan unionia (EU) julkaisemaan EU:n yhteisen yritysneuvonnan Israelin siirtokuntayrityksiin liittyvistä finanssisijoituksista ja -toimista sekä kehittämään ja hyväksymään ennakoiva levitysstrategia.

18. Soveltaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä kansainvälisen oikeuden, YK:n yleisten toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen mukaisten valtioiden velvoitteiden ja vastuiden mukaisesti, mikä tarkoittaa julkisten hankintojen epäämistä yrityksiltä, jotka ovat osallisina kansainvälisen oikeuden vakavissa loukkauksissa.

19. Tehdä hankintaohjeissa selväksi, että valtion ja paikallisviranomaisten odotetaan soveltavan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä johdonmukaisesti valtion kansainvälisestä oikeudesta johtuvien velvoitteiden mukaisesti ja varmistaa, että yritykset noudattavat YK:n yleisten toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen mukaisia käyttäytymisnormeja.

20. Sisällyttää lainsäädäntöönsä lakeja, jolla pannaan täytäntöön yleismaailmallisen lainkäyttövallan periaate kansallisella tasolla, jotta yritykset voivat nostaa syytteen Geneven yleissopimusten vakavista rikkomisista ja kansainvälisistä rikoksista, jotka on tehty avoimilla pakolaisalueilla, osana EU:n taistelua rankaisemattomuutta vastaan ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi.

21. Sisällyttää yrityksiin liittyvät ihmisoikeusloukkaukset, vakavat rikkomukset ja kansainväliset rikokset, jotka on tehty miehitetyn Palestiinan alueella, erityisesti laittomaan siirtokuntaliiketoimintaan liittyvät, EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeussanktiojärjestelmän täytäntöönpanoon.

Euroopan paikallisviranomaisten tulisi:

22. Jos paikallisella kunnalla on omia eläkerahastoja, tarkistaa sijoitukset yrityksiin, jotka ovat mukana jossakin YK:n mainitsemassa Israelin siirtokuntaliiketoiminnan ”luettelossa mainituista toiminnoista”. Näissä tapauksissa paikallisviranomaisten olisi aloitettava luopumisprosessi yrityksistä, jotka OHCHR on listannut YK:n tietokantaan.

23. Varmistaa, että paikalliset eläkerahastot panevat täytäntöön asianmukaiset sijoitusten seulonta- ja huolellisuusmenettelyt, jotta ne noudattavat asiaankuuluvia velvoitteita ja vastuita ja välttävät osallistumisen ja osallisuuden kansainvälisen oikeuden rikkomiseen.

24. Soveltaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä kansainvälisen oikeuden, YK:n yleisten toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen mukaisten velvoitteiden ja vastuiden mukaisesti, mikä tarkoittaa julkisten hankintojen epäämistä yrityksiltä, jotka ovat osallisina kansainvälisen oikeuden vakavissa loukkauksissa.

Johdanto

Don’t Buy into Occupation (DBIO) -koalitio on 24 palestiinalaisen, alueellisen ja eurooppalaisen järjestön yhteinen hanke, joka toimii Belgiassa, Ranskassa, Irlannissa, Alankomaissa, Norjassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (UK). Tammikuussa 2021 perustetun DBIO-koalition tavoitteena on tutkia ja tuoda esiin taloudellisia suhteita Israelin laittomaan siirtokuntayritystoimintaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla (OPT) osallistuvien liikeyritysten ja eurooppalaisten rahoituslaitosten välillä julkaisemalla vuosittain päivitettävä raportti.

Tämä raportti (DBIO II) on toinen DBIO-raportti, joka täydentää ja päivittää syyskuussa 2021 julkaistua ensimmäistä raporttia (DBIO I). Ennen DBIO I -raportin julkaisemista ja sen jälkeen koalitio tavoitti sekä yksityisiä yrityksiä että rahoituslaitoksia maissa, joissa DBIO-koalition jäsenet ovat läsnä. DBIO-koalitio on myös osallistunut lukuisiin yksityisiin edunvalvontakokouksiin Euroopan hallitusten kanssa. Helmikuussa 2022 koalitio järjesti ”toimintaviikon” mobilisoidakseen yleistä mielipidettä ja keskittyi erityisesti ranskalaiseen pankkikonserniin BNP Paribasiin, joka on suurin eurooppalainen luotonantaja Israelin siirtokuntatoimintaa harjoittaville yrityksille, kuten DBIO I -raportissa 2021 todettiin. Toukokuussa 2022 DBIO-koalitio jatkoi myös BNP Paribas -yhtiötä koskevaa kampanjaansa Pariisissa pidetyn pankin yhtiökokouksen yhteydessä.

DBIO-koalitio keskittyy muiden eurooppalaisten rahoituslaitosten ohella BNP Paribasiin, koska nämä laitokset ovat olleet suoraan ja välillisesti osallisina lukuisissa rikkomuksissa, jotka liittyvät Israelin laittomiin siirtokuntiin palestiinalaisalueella, koska ne ovat myöntäneet lainoja, merkintäpalveluja ja sijoituksia osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin siirtokuntaliiketoimintaan osallistuville yrityksille. DBIO-koalitio pyrkii näin ollen muistuttamaan eurooppalaisia rahoituslaitoksia riskeistä ja seurauksista, joita niiden osallistuminen siirtokuntayrityksiin aiheuttaa, sekä niiden vastuusta kansainvälisen oikeuden, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

Tässä raportissa on yksilöity yhteensä 50 korporaatiota, jotka osallistuvat Israelin laittomaan siirtokuntatoimintaan miehitetyllä palestiinalaisalueella ja joilla on taloudellisia suhteita yhteen tai useampaan eurooppalaiseen rahoituslaitokseen. Tämä luettelo yrityksistä, joka perustuu olemassa olevaan YK:n tietokantaan, joka koskee yrityksiä, jotka ovat osallisina Israelin siirtokuntatoimintaan avoimilla pakolaisalueilla (YK:n tietokanta) [3], sekä YK:n yleisiin toimintaperiaatteisiin, toimii perustana yrityksille ja eurooppalaisille rahoituslaitoksille suunnattujen taloudellisten suhteiden jatkotutkimuksille. Kaikki raportissa mainitut taloudelliset tiedot koskevat kokonaisinvestointeja (osakkeita, joukkovelkakirjoja, lainoja ja/tai merkintätakauksia) yrityksiin, jotka toimivat laittomissa siirtokunnissa miehitetyssä Palestiinassa. Nämä yritykset voivat harjoittaa toimintaa myös siirtokuntien ulkopuolella. Siksi DBIO-koalitio ei väitä, että koko pääoma virtaa ainoastaan siirtokuntatoimintaan.

Koska rahoitusvälittäjien sijoitukset yritykseen yleensä tukevat yritystä kokonaisuudessaan, sijoitus yritykseen yhdistää sijoittajan yrityksen kaikkeen toimintaan ja liikesuhteisiin ja näin ollen kaikkiin niihin liittyviin haitallisiin vaikutuksiin. Riippumatta sijoituksen koosta tai siitä, kuinka suuri osa pääomasta virtaa suoraan siirtokuntaliiketoimintaan, rahoituslaitoksilla on selkeä vastuu käyttää vaikutusvaltaansa vaikuttaakseen toimijoihin, jotka ovat osallisina rikkomuksissa, aiheuttavat niitä ja/tai myötävaikuttavat niihin, jotta tällaiset haitat voidaan ehkäistä, lieventää ja korjata.

Tiivistelmässä esitellään tärkeimmät suositukset yrityksille, rahoituksen välittäjille sekä kansallisille ja paikallisille viranomaisille, ja tämän raportin 2. osiossa esitellään 50 tunnistettua yritystä ja hahmotellaan näiden yritysten ja eurooppalaisten rahoituksen välittäjien väliset rahoitussuhteet, mukaan lukien lainat, merkintäpalvelut ja osakeomistukset. Osiossa 3 esitetään tapaustutkimuksia kolmesta erityissektorista, jotka ovat yhdyskuntarakentaminen, raskaat koneet ja valvonta. Osiossa 4 selvitetään asiaa koskevat oikeudelliset puitteet sekä kansainvälisten normatiivisten standardien mukaiset velvoitteet ja vastuut.

Tähän osioon sisältyy myös ulkopuolisen oikeudellisen asiantuntijan Gabriela Quijanon laatima lyhyt asiantuntija-analyysi joidenkin rahoituslaitosten esittämien lähestymistapojen ja perustelujen pätevyydestä selittäessään, miksi ne jatkavat sijoituksiaan yrityksiin, jotka ovat mukana laittomassa siirtokuntatoiminnassa Pakistanin pakolaisalueella. Lopuksi 5. osiossa esitetään lyhyt katsaus viime vuosien myönteiseen kehitykseen ja poliittisiin lausuntoihin, joissa rahoituslaitokset ja/tai yksityiset yritykset ovat ryhtyneet toimiin lopettaakseen osallistumisensa Israelin laittomiin siirtokuntiin. Tässä osiossa käsitellään myös myönteistä kehitystä liike-elämän ja ihmisoikeuksien alalla laajemmin, kuten käynnissä olevia neuvotteluja YK:n sitovasta sopimuksesta liike-elämän ja ihmisoikeuksien alalla, ehdotettua EU:n direktiiviä yritysten kestävään kehitykseen liittyvästä huolellisuusvelvoitteesta ja muita sitovia sääntelypuitteita kansallisella tasolla. Tutkimusmenetelmät sekä yleiskatsaus yrityksiltä ja rahoituslaitoksilta kuulemismenettelyn aikana saaduista vastauksista selostetaan raportin liitteissä 1 ja 2.

Miten eurooppalaiset rahoituslaitokset ovat mukana Israelin laittomissa siirtokunnissa?

Miehitetyllä palestiinalaisalueella sijaitseviin siirtokuntiin liittyvään toimintaan osallistumisen laajuus

Maaliskuussa 2013 YK:n ihmisoikeusneuvoston vuonna 2012 perustama riippumaton kansainvälinen selvitysvaltuuskunta esitti loppuraporttinsa Israelin siirtokuntien vaikutuksista palestiinalaisten kansalais-, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin koko miehitetyllä palestiinalaisalueella, joka käsittää Länsirannan, mukaan lukien Jerusalemin itäosan, ja Gazan alueen. [4] Selvitysvaltuuskunta esitti raportissaan luettelon toimista, jotka herättävät erityistä huolta ihmisoikeusloukkauksista.

Selvitysvaltuuskunnan raportin jatkotoimena YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2016 päätöslauselman 31/36, jossa se pyysi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa ”laatimaan tietokannan kaikista edellä mainitun raportin 96 kohdassa eriteltyyn toimintaan osallistuvista liikeyrityksistä ja päivittämään sitä vuosittain”. [5] Voimakkaan poliittisen painostuksen aiheuttaman huomattavan viivästymisen jälkeen OHCHR julkaisi YK:n tietokannan lopulta helmikuussa 2020 kirjallisen raportin muodossa. Tässä raportissa OHCHR yksilöi 112 israelilaista ja monikansallista liikeyritystä, jotka ovat mukana yhdessä tai useammassa ”luetellussa toiminnassa”: [6]

1. Laitteiden ja materiaalien toimittaminen siirtokuntien ja muurin sekä niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamisen ja laajentamisen helpottamiseksi;

2. Valvonta- ja tunnistusvälineiden toimittaminen siirtokuntia, muuria ja siirtokuntiin suoraan liittyviä tarkastuspisteitä varten;

3. Kaluston toimittaminen asuntojen ja omaisuuden tuhoamiseen, maatilojen, kasvihuoneiden, oliivitarhojen ja viljelykasvien tuhoamiseen;

4. Turvallisuuspalvelujen, -välineiden ja -materiaalien toimittaminen siirtokunnissa toimiville yrityksille;

5. Asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten laitosten tarjonta, mukaan lukien liikenne;

6. Pankki- ja rahoitustoiminta, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään asutusta ja sen toimintaa, mukaan lukien asuntolainat ja yritysten kehittäminen;

7. Luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttö liiketoimintaan;

8. Saastuttaminen ja jätteiden kaataminen tai siirtäminen palestiinalaisiin kyliin;

9. Palestiinan rahoitus- ja talousmarkkinoiden vangitseminen sekä käytännöt, jotka asettavat palestiinalaiset yritykset epäedulliseen asemaan muun muassa liikkumisrajoitusten sekä hallinnollisten ja oikeudellisten rajoitusten avulla;

10. Uudisasukkaiden kokonaan tai osittain omistamien yritysten hyötyjen ja uudelleensijoitusten käyttö siirtokuntien kehittämiseen, laajentamiseen ja ylläpitoon.

Palestiinalaiset, eurooppalaiset ja kansainväliset ihmisoikeusryhmät ja kansalaisyhteiskunta suhtautuivat innostuneesti YK:n tietokannan julkaisemiseen ja korostivat sen merkitystä avoimuuden varmistamisessa ja vastuullisuuden edistämisessä miehitetyllä palestiinalaisalueella ja muissa miehitys- ja konfliktitilanteissa harjoitettavassa yritystoiminnassa. [7] Samaan aikaan useat ryhmät kritisoivat sitä, että OHCHR tulkitsi toimeksiantoa suppeasti, sekä sovellettua rajoittavaa ajallista kehystä. Who Profits, riippumaton tutkimuskeskus, joka on omistautunut paljastamaan israelilaisten ja kansainvälisten yritysten kaupallisen osallistumisen Israelin miehitykseen palestiinalais- ja syyrialaisalueilla ja joka ylläpitää omaa tietokantaa israelilaisissa siirtokunnissa mukana olevista liikeyrityksistä, totesi, että ”[T]ämä YK:n luettelo 112:sta Israelin miehitykseen osallistuvasta yrityksestä on tärkeä askel kohti yritysten vastuuvelvollisuutta. Sen kapea-alaisuus ja rajoitettu ajallinen kehys jättävät kuitenkin ulkopuolelle satoja osallisia yrityksiä ja laajempia pakkolunastuksen rakenteita.”. [8]

Tämän totesi myös YK:n silloinen erityisraportoija Michael Lynk, joka käsitteli ihmisoikeustilannetta vuodesta 1967 lähtien miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja joka heinäkuussa 2021 YK:n ihmisoikeusneuvostolle antamassaan raportissa pahoitteli ”ajallisia rajoituksia (jotka rajoittuvat tammikuun 2018 ja elokuun 2019 väliseen ajanjaksoon) ja sitä, että tietokantaan sisältyi vain murto-osa siirtokunnissa toimivista liikeyrityksistä”. [9]

Tätä kirjoitettaessa YK:n tietokantaa ei ole vielä päivitetty vuosittain, kuten YK:n ihmisoikeusneuvoston vuoden 2016 päätöslauselmassa 31/36 nimenomaisesti pyydetään ja kuten teknisesti on tarkoitus julkaista vuosina 2021 ja 2022. On edelleen epäselvää, päivitetäänkö YK:n tietokanta ja miten se päivitetään, koska OHCHR:ään kohdistuu tältä osin jatkuvaa poliittista painetta ja taloudellisia rajoitteita. [10] Tämän vuoksi DBIO-koalitio on tätä raporttia varten yksilöinyt useita muita liikeyrityksiä, joita ei ole sisällytetty vuoden 2020 YK:n tietokantaan, mutta jotka kuitenkin täyttävät tutkimuksemme mukaan sisällyttämiskriteerit.

Tässä raportissa on tunnistettu yhteensä 50 yritystä (lueteltu 2.4 kohdassa), jotka ovat mukana yhdessä tai useammassa ”luetellussa toiminnassa” ja joilla on rahoitussuhteita yhteen tai useampaan eurooppalaiseen rahoituslaitokseen.

Yleiskatsaus pörssilistattujen yritysten tärkeimpiin eurooppalaisiin velkojiin

Alla olevassa taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti kaikki 40 eurooppalaista luotonantajaa, jotka tarjoavat tammikuun 2019 ja elokuun 2022 välisenä aikana lainoja ja merkintäpalveluja 50 yritykselle, jotka tunnistettiin tätä raporttia varten.

Kaikki jäljempänä olevaan taulukkoon sisältyvät taloudelliset tiedot viittaavat velkojan ja niiden yritysten (konsernitasolla) väliseen taloudelliseen kokonaissuhteeseen, jotka toimivat laittomissa siirtokunnissa Pakistanin ulkoalueilla. Nämä yritykset voivat harjoittaa toimintaa myös siirtokuntien ulkopuolella. Näin ollen emme väitä, että kaikki tämä pääoma virtaa ainoastaan siirtokuntiin. Koska sijoitukset yritykseen kuitenkin yleensä tukevat yritystä kokonaisuudessaan, sijoitus yritykseen yhdistää sijoittajan yrityksen kaikkeen toimintaan ja näin ollen myös sen kaikkiin haitallisiin vaikutuksiin.

TAULUKKO 1: Yleiskatsaus pörssinoteerattujen yritysten tärkeimpiin eurooppalaisiin velkojiin

Yleiskatsaus pörssilistattujen yritysten suurimpiin eurooppalaisiin sijoittajiin

Seuraavassa taulukossa esitetään yleiskatsaus 30 suurimmasta eurooppalaisesta sijoittajasta, jotka hallinnoivat tai omistavat joukkovelkakirjalainoja ja osakkeita 50:stä tätä raporttia varten määritellystä yrityksestä. Kaikkiaan 719 rahoitusvälittäjän on todettu olevan rahoitussuhteessa yhteen tai useampaan 50 yrityksestä.

Kaikki jäljempänä olevaan taulukkoon sisältyvät taloudelliset tiedot viittaavat sijoittajan ja kyseisten yritysten väliseen taloudelliseen kokonaissuhteeseen konsernitasolla.

TAULUKKO 2: Katsaus 30 suurimpaan eurooppalaiseen sijoittajaan pörssilistatuissa yrityksissä

Yleiskatsaus listatuista yrityksistä

Airbnb

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1,53 miljardia kolmelta eurooppalaiselta rahoituslaitokselta.

Suurimmat luotonantajat: Barclays, BNP Paribas, Deutsche Bank.

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): 1,98 miljardia dollaria 126 eurooppalaiselta rahoitusvälittäjältä.

Suurimmat sijoittajat: Groupe BPCE, Legal & General, Allianz, Squarepoint Capital, Polar Capital Holdings.

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data//dbio-data/

Airbnb on maailmanlaajuinen digitaalinen matkailuyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa. Se toimii välittäjänä yksityishenkilöille, jotka haluavat vuokrata majoitustaan lyhyeksi ajaksi. Airbnb tarjoaa verkkosivullaan lyhytaikaista vuokrausta useissa Israelin siirtokunnissa. Useimmissa tapauksissa kiinteistöjen kuvauksissa mainitaan siirtokunnan sijainti, mutta kiinteistöt mainitaan sijaitseviksi ”Israelissa”, eikä mahdollisille vierailijoille kerrota, että majoitus sijaitsee miehitetyllä palestiinalaisalueella. [11]

Marraskuussa 2018 Airbnb ilmoitti poistavansa noin 200 majoituspaikkaa siirtokunnista, jotka ”ovat israelilaisten ja palestiinalaisten välisen kiistan ytimessä”. [12] Se kuitenkin pyörsi päätöksensä kuusi kuukautta myöhemmin, kun Yhdysvalloissa ja Israelissa oli nostettu useita oikeusjuttuja. Airbnb ilmoitti lahjoittavansa kaikki tuotot asiaan liittymättömille voittoa tavoittelemattomille järjestöille. [13] Vuonna 2020 tapahtuneen listautumisannin esitteessä ei mainittu riskejä, jotka liittyvät Airbbnb:n liikesuhteisiin Israelin siirtokuntiin. [14]

Vuonna 2018 julkaistussa raportissaan ”Bed and Breakfast on Stolen Land” Human Rights Watch väittää, että Airbnb:n tarjoama majoitus auttaa tekemään Länsirannan siirtokunnista kannattavampia ja siten kestävämpiä, mikä helpottaa Israelin kansalaistensa laitonta siirtämistä siirtokuntiin. [15] Amnesty International päättelee, että Airbnb edistää siirtokuntamatkailua ja sen seurauksena siirtokuntien taloutta ja hyötyy laittomien siirtokuntien ylläpitämisestä, kehittämisestä ja laajentamisesta. [16]

Airbnb on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä liikeyrityksistä, koska se on mukana tarjoamassa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

Alstom

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 25,69 miljardia 24 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta.

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Sociéte Générale, Crédit Agricole, HSBC, UniCredit.

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 3,41 miljardia USD 161 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta.

Suurimmat sijoittajat: BNP Paribas, Crédit Agricole, Groupe BPCE, Deutsche Bank, Abrdn.

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Alstom on ranskalainen kansainvälinen energia- ja kuljetusalan yritys. Yhtiö on mukana Jerusalemin kevytrautatieverkossa (Jerusalem Light Rail, JLR), joka yhdistää Jerusalemin miehitetyssä itäosassa sijaitsevat laittomat siirtokunnat kaupungin länsiosaan. [17] Vuonna 2019 Alstom vetäytyi tarjouskilpailusta kansalaisyhteiskunnan merkittävän painostuksen jälkeen. [18] Heinäkuussa 2021 Alstom oli kuitenkin mukana yhdessä niistä konsortioista, jotka valittiin tarjouskilpailuun Jerusalemin kevyen raideliikenteen sinistä ja violettia linjaa koskevasta tarjouskilpailusta, joka yhdistää siirtokuntien asuinalueet kaupungin etelä- ja pohjoisosassa. [19] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022.

Tammikuussa 2021 Alstom osti Bombardier Transportationin. [20] Bombardier Transportation tekee yhteistyötä Israel Railwaysin kanssa Tel Avivin ja Jerusalemin välisen junayhteyden rakentamisessa. [21] Juna ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, mikä tarkoittaa, että se käyttää laittomasti julkista ja yksityistä palestiinalaisten maata miehitetyllä palestiinalaisalueella Israelin liikennehankkeeseen, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia.

Alstom kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin yrityksiin, koska se on mukana tarjoamassa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, mukaan lukien liikenne, sekä luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, laitonta käyttöä ja hyödyntämistä liiketoimintatarkoituksiin. Norjalainen eläkeyhtiö KLP on sulkenut yrityksen rahoituksen ulkopuolelle, koska ”on olemassa kohtuuton riski, että se edistää ihmisoikeuksien loukkaamista sota- ja konfliktitilanteissa yhteyksiensä kautta Israelin siirtokuntiin miehitetyllä Länsirannalla”.

Altice International

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1.39 miljardia 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Barclays, BNP Paribas, Crédit Agricole, Deutsche Bank, ING Group, Société Générale

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Altice International on monikansallinen televiestintäyhtiö, jonka kotipaikka on Luxemburgissa. [22] Alticella on israelilaisen tytäryhtiönsä Hot Telecommunication Systemsin kautta Israelin siviilihallinnon (ICA) myöntämä erityislupa (voimassa marraskuuhun 2023 asti) kaapelitelevisio- ja televiestintäpalvelujen tarjoamiseen useisiin israelilaisiin siirtokuntiin miehitetyllä palestiinalaisalueella. [23] Marraskuussa 2019 Israelin viestintäministeri ilmoitti, että Hot Telecommunications laajentaa palveluitaan 220 siirtokunnalle tarjotakseen televiestintäratkaisuja joko fyysisen infrastruktuurin tai langattomien yhteyksien avulla. [24] Lisäksi Who Profits raportoi, että tammikuussa 2021 ja uudelleen tammikuussa 2022 Israelin Jerusalemin piirin rakennus- ja asuntoministeriö, teki yritykselle sopimuksen viestintäinfrastruktuurin siirtämisestä julkisiin tiloihin eri Länsirannan siirtokunnissa. [25]

Kuten Who Profits kertoi helmikuussa 2022, Hot Mobile, toinen täysin israelilaisessa omistuksessa oleva tytäryhtiö, ylläpitää satoja matkapuhelinantenneja ja televiestintäinfrastruktuurin laitoksia miehitetyllä Länsirannalla, mukaan lukien Jerusalemin itäosa, joista osa sijaitsee anastetulla palestiinalaisten yksityismaalla, ja maksaa rojaltimaksuja israelilaisille siirtokunnille. Hot Mobilella on ICA:n lupa tarjota palveluja israelilaisiin siirtokuntiin miehitetyllä palestiinalaisalueella. Se on antanut ICA:lle 4 miljoonan NIS:n (1,1 miljoonan euron) pankkitakauksen Länsirannan C-alueen toimintalupaa varten, joka on voimassa joulukuuhun 2022 saakka. [26]

Hot Mobilella on myynti- ja asiakaspalvelukeskuksia myös Israelin siirtokunnissa, esimerkiksi Pisgat Ze’evissä Itä-Jerusalemissa. [27] Lisäksi Who Profits raportoi, että Hot Mobile käyttää Jerusalemin kevytrautatien moottorivaunuihin asennettua viestintäverkkoa ja että sillä on antenneja Hizman sotilastarkastuspisteellä Länsirannalla ja Erezin tarkastuspisteellä Gazan kaistalla. [28]

Altice on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä yrityksistä, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

Ashtrom Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 3 miljoonaa 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Legal & General, Crédit Agricole, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW)

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Ashtrom on yksi suurimmista israelilaisista rakennus- ja infrastruktuuriyrityksistä. Who Profits on dokumentoinut, että yhtiö on osallistunut useiden israelilaisten siirtokuntien rakentamiseen pakolaisalueella. He raportoivat myös, että Ashtrom on toteuttanut useita hankkeita kolmessa israelilaisessa vankilassa, mukaan lukien miehitetyllä palestiinalaisalueella sijaitseva Oferin vankila, jossa tiedetään olevan vangittuna palestiinalaisia poliittisia vankeja. [29]

Ashtromilla on Adumit-louhos Mishor Adumimin siirtokunnan teollisuusalueella Länsirannalla. Lisäksi se toimii tytäryhtiönsä Isra-Betonin kautta betonitehtaalla Atarotin siirtokunnan teollisuusalueella. [30] Helmikuuhun 2020 asti Ashtrom oli osana konsortiota mukana myös Jerusalemin kevytrautatien rakentamisessa, joka yhdistää siirtokuntien asuinalueet kaupunkiin. [31]

Ashtrom kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

Bank Hapoalim

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 188 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin luotonantaja: Barclays

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 383 miljoonaa from 33 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), BNP Paribas, Legal & General

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Human Rights Watchin ja Who Profitsin mukaan Bank Hapoalim on rahoittanut useita rakennushankkeita israelilaisissa siirtokunnissa pakolaisalueella sekä myöntänyt lainoja alueellisille siirtokuntaviranomaisille. [32] Who Profits raportoi, että vuonna 2020 Bank Hapoalim oli osa kuuden pankin ja sijoitusyhtiön muodostamaa konsortiota, joka tarjosi Efratin siirtokunnalle 15 miljoonan NIS:n (4,1 miljoonan euron) investoinnin. [33]

Lisäksi Who Profits kertoo, että pankki tarjoaa rahoitusta Jerusalemin kevytrautatiehankkeelle, joka on monivuotinen sopimus, jonka Shapir Engineering and Industryn johtama konsortio voitti marraskuussa 2020 ja jonka tarkoituksena on pidentää punaista linjaa ja rakentaa uusi vihreä linja. [34] Toiminta alkaa vuonna 2022 ja 2025. [35] Molemmat linjat palvelevat miehitetyn Itä-Jerusalemin siirtokuntia. [36] Bank Hapoalimilla on myös useita konttoreita Länsirannan ja Itä-Jerusalemin siirtokunnissa. [37] Pankki kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se on mukana tarjoamassa siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien lainat asumiseen ja yritysten kehittämiseen.

Bank Leumi

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 542 miljoonaa 3 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Barclays, BNP Paribas, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 419 miljoonaa 43 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Crédit Agricole, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Deutsche Bank, Bankinvest

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profitsin mukaan Bank Leumi lainaa rahaa rakennushankkeisiin Israelin siirtokunnissa miehitetyllä alueella, myöntää lainoja useille siirtokuntien alue- ja paikallisneuvostoille ja on rahoittanut Jerusalemin kevytrautatiehanketta. [38] He kertovat, että lainoja on myönnetty muun muassa Alfei Menashen siirtokunnan rakennushankkeisiin vuonna 2022 ja Beitar Illitin ja Atarotin siirtokunnan teollisuusalueen rakennushankkeisiin vuonna 2021. [39]

Who Profits toteaa myös, että Bank Leumi myönsi 250 miljoonan NIS:n (72 miljoonan euron) lainan Design City -ostoskompleksin perustamista varten, joka avattiin heinäkuussa 2021 Mishor Adumimin teollisuusalueella. [40] Kuten vuonna 2021 julkaistussa Who Profits -raportissa todetaan, Design City on osa poliittista tavoitetta integroida ja normalisoida entisestään Israelin rakentamia alueita miehitetylle palestiinalaismaalle ja edistää laittomien siirtokuntien taloudellista kehitystä ympäröivien palestiinalaisyhteisöjen kustannuksella. [41] Lisäksi Bank Leumilla on useita konttoreita Länsirannan ja Itä-Jerusalemin siirtokunnissa. [42]

Bank Leumi kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien asuntolainat ja yritysten kehittäminen.

Bezeq Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 205 miljoonaa 17 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Algemeen Burgerlijk Pensioenfonds (ABP), Deutsche Bank, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Allianz

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profits raportoi, että julkisesti noteerattu israelilainen televiestintäyhtiö Bezeq tarjoaa palveluja kaikkiin Israelin siirtokuntiin, armeijan tukikohtiin ja sotilastarkastusasemiin miehitetyllä Länsirannalla sekä rakentaa ja ylläpitää infrastruktuuria Länsirannalla. [43] Bezeq esimerkiksi mainittiin infrastruktuurin tarjoajana Efratin ja Beitar Illitin siirtokuntien laajentamisessa miehitetyllä Länsirannalla, yhteensä 8 333 asuntoa vuoteen 2021 ulottuvassa hankkeessa, jonka asuntoministeriö on tilannut israelilaiselta Gadish Groupilta. [44] Who Profitsin mukaan yhtiö pääsee myös Palestiinan markkinoille kytkösmarkkinoina, sillä se kerää tuloja palestiinalaisilta operaattoreilta kaikista ulkomaanpuheluista, kaikista Länsirannalle suuntautuvista puheluista ja monista Gazan sisäisistä puheluista sekä internet-liikenteestä. [45]

Bezeq kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, yritystarkoituksiin.

Booking Holdings

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 2.17 miljardia 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, BNP Paribas, HSBC, Standard Chartered

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 14.56 miljardia 251 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Groupe BPCE, Janus Henderson, Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Schroders

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Booking Holdings (Yhdysvallat) väittää olevansa maailman johtava online-matkojen ja niihin liittyvien palvelujen tarjoaja. [46] Sen tytäryhtiö Booking.com (Alankomaat) on verkkopalvelu, joka edistää majoitusta ja helpottaa matkapalveluvarauksia ja kattaa yli 220 maata ja aluetta. [47] Booking.com tarjoaa myös varauspalveluja useille hotelleille, majataloille ja loma-asunnoille Israelin siirtokunnissa miehitetyllä palestiinalaisalueella, mukaan lukien Jerusalemin itäosa. [48] Booking.com listaa esimerkiksi majoituksia Kfar Adumimin, Almogin, Ovnatin ja Kalian siirtokunnissa. Booking.com luokittelee nämä paikat majoituspaikkojen kuvauksissa ”Länsiranta, Israel”. Jerusalemin miehitetyssä osassa sijaitsevassa siirtokuntakorttelissa Pisgat Ze’evissa sijaitseva kotimajoitus on merkitty yksinkertaisesti ”Jerusalemiksi”, [49] kun taas Booking Holdings oli ilmoittanut, että Jerusalemin itäosassa sijaitseviin listauksiin lisätään merkintä ”Israelin siirtokunta” jo vuonna 2018. [50]

Booking Holdings suoritti ihmisoikeusriskien arvioinnin vastauksena osakkeenomistajien päätöslauselmaan, joka koski listautumista konfliktialueille, mukaan lukien miehitetyt palestiinalaisalueet. [51] Tuloksena syntyi toukokuussa 2022 julkaistu ihmisoikeuslausuma, jossa viitataan kansainvälisiin standardeihin ja periaatteisiin. Konfliktialueilla, kiistellyillä tai miehitetyillä alueilla tapahtuvien listautumisten osalta siinä todetaan, että jos paikallisyhteisöihin kohdistuu mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia tai -riskejä, se noudattaa ”tehostettua asianmukaista huolellisuutta […] ja pyrkii välttämään yhteyksiä ihmisoikeusloukkauksiin tai tilanteen pahentamista”. Lisäksi se toteaa, että asiakkaille annetaan avointa tietoa listautumisista konfliktialueilla. [52] Booking ei kuitenkaan noudata sitoumustaan. Syyskuusta 2022 lähtien Booking on lisännyt varoituksen kaikkiin Länsirannalla lueteltuihin kiinteistöihin, ei ainoastaan Israelin laittomiin siirtokuntiin vaan myös palestiinalaiskaupungeissa sijaitseviin palestiinalaiskiinteistöihin, sekä hyvin epämääräisen vastuuvapauslausekkeen, jossa kehotetaan asiakkaita tarkistamaan hallituksensa matkustustiedotteet ennen varauksen tekemistä, koska aluetta ”voidaan pitää konfliktin vaikutuspiirissä olevana”. [53] Koska Booking.com ei kerro asiakkaalle Israelin siirtokuntien laittomuudesta ja jatkaa listausta, se ei myöskään täytä sitoumustaan ”pyrkiä lieventämään matkustamisen ja matkailun mahdollisia kielteisiä vaikutuksia paikallisiin kulttuureihin ja yhteisöihin”. [54]

Välittämällä majoituspalveluja miehitetyn Länsirannan siirtokunnissa, mukaan lukien Itä-Jerusalem, Booking.com tekee näistä siirtokunnista kannattavampia ja näin ollen kestävämpiä, mikä helpottaa Israelin kansalaistensa laitonta siirtämistä siirtokuntiin, kuten Human Rights Watch on väittänyt. [55] Vastaavasti Amnesty International päättelee, että edistämällä siirtokuntien matkailuteollisuutta ja sen seurauksena siirtokuntien taloutta Booking.com edistää laittomien siirtokuntien ylläpitoa, kehittämistä ja laajentamista ja hyötyy siitä. [56]

Booking kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se on mukana tarjoamassa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles (CAF)

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 334 miljoonaa 62 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Kutxabank, Santander, EDM Group, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Crédit Agricole

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

CAF on espanjalainen yritys, joka on Who Profitsin mukaan mukana Jerusalem Light Rail -raitiovaunujärjestelmän (JLR) laajentamisessa. Kyseessä on julkinen raitiovaunujärjestelmä, joka palvelee Israelin laittomia siirtokuntia miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [57] Vuonna 2019 Jerusalem Transportation Masterplan Team (Israelin julkinen yksikkö, jolla on oikeus hallinnoida Jerusalemin julkista liikennettä) myönsi 11 miljardin NIS:n (3 miljardin euron) arvoisen sopimuksen JLR:n laajentamisesta CAF:n ja israelilaisen rakennusyhtiön Shapir Engineering and Industryn (mainittu YK:n tietokannassa) perustamalle TransJerusalem J-Net -konsortiolle. Hanke käsittää nykyisen ”punaisen linjan” jatkamisen ja uuden ”vihreän linjan” rakentamisen, joka ulottuu Israelin siirtokuntiin miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. Sopimukseen sisältyy myös ajoneuvojen ja teknisten palvelujen toimittaminen liikenneverkon ylläpitoa varten. Uuden verkon odotetaan olevan täysin toiminnassa vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2022 alussa Neve Yaakovin siirtokuntaan alettiin rakentaa uutta 150 000 neliömetrin kokoista varikkoa. [58] Käyttöoikeussopimus alkoi huhtikuussa 2021 ja kestää 15 vuotta. [59]

Huolimatta kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja Espanjan parlamentin jäsenten kehotuksista ja osakkeenomistajien esittämistä kysymyksistä lopettaa osallistuminen JLR-järjestelmään yhtiön vuosikokouksessa kesäkuussa 2021, CAF jatkaa raitiovaunuhankkeen parissa työskentelyä. [60] Lisäksi CAF oli heinäkuussa 2021 osa yhtä niistä konsortioista, jotka hyväksyttiin tekemään tarjous Jerusalemin kevytrautatietä koskevaan Blue and Purple line -kilpailuun, joka yhdistää kaupungin etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevia asuinalueita. [61] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022.

CAF:n toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy miehitetyn palestiinalaisalueen luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoimintatarkoituksiin sekä siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen.

Carrefour

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 7.49 miljardia 15 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Société Générale, BNP Paribas, Groupe BPCE, Crédit Agricole, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 2.81 miljardia 204 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Schroders, Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Baillie Gifford62, BNP Paribas

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Carrefour on ranskalainen vähittäiskauppaketju, jolla on yli 3 400 myymälää maailmanlaajuisesti. [63] Maaliskuussa 2022 Carrefour ilmoitti kumppanuudesta Electra Consumer Productsin (ECP) ja ECP:n vähittäiskaupan tytäryhtiön Yenot Bitanin kanssa. ECP on julkisesti noteerattu israelilainen yhtiö, jonka enemmistöomistajana on niin ikään noteerattu Elco Ltd. -holdingyhtiö. ECP oli hankkinut enemmistöosuuden vähittäismyyjä Yenot Bitanista vuonna 2021. Yenot Bitanilla on kymmeniä myymälöitä Israelissa ja kaksi myymälää laittomissa Länsirannan siirtokunnissa Arielissa ja Ma’ale Adumimissa. [64] Kumppanuuden myötä Carrefourin lipun alla toimivien myymälöiden odotetaan avautuvan Israelissa ennen vuoden 2022 loppua. [65] ”Samaan aikaan Yeinot Bitan -myymälöissä on saatavilla Carrefour-merkkisiä tuotteita jo vuoden 2022 aikana.” Tiettävästi Yeinot Bitan saa valmistaa joitakin Carrefour-tuotteita Israelissa ja markkinoida niitä Carrefour-brändin alla. [66] Carrefourin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen tarjoamiseen ja luonnonvarojen käyttöön liiketoimintatarkoituksiin.

Caterpillar

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 8.29 miljardia 11 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Société Générale, Barclays, Commerzbank, BNP Paribas, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 6.56 miljardia 194 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Legal & General, Crédit Agricole, Groupe BPCE, B. Metzler seel. Sohn & Co

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profitsin mukaan yhdysvaltalaisen Caterpillar-yhtiön valmistamia raskaita koneita käytetään laajalti Israelin armeijassa, muun muassa pyöräkuormaajia, panssaroituja kaivinkoneita, minikuormaajia ja useita D9-panssaroidun puskutraktorisarjan malleja (D9R, D9N ja D9L). [67]

Al-Haqin mukaan panssaroituja D9-puskutraktoreita on käytetty laittomiin operaatioihin, kuten laajamittaisiin talojen tuhoamisiin ja maanraivaustehtäviin palestiinalaiskaupungeissa. Al-Haq dokumentoi useita tapauksia, joissa Caterpillar-koneita käytettiin palestiinalaisten omistamien rakennusten ja kotien tuhoamiseen vuonna 2020. [68] Viime aikoina, kesäkuussa 2021, Al-Haq dokumentoi palestiinalaisen vesirakennuksen purkamisen, jossa käytettiin Caterpillar-puskutraktoreita. [69] Kesäkuussa 2022 Caterpillar-koneita käytettiin tiettävästi Al-Fakheet- ja Al-Markez-kylien asuintelttojen ja eläinsuojien ryöstöihin ja purkamiseen sen jälkeen, kun Israelin korkein oikeus oli toukokuussa 2022 antanut päätöksen kahdeksan kylän karkottamisesta Masafer Yattan alueella. [70] Lisäksi Who Profits dokumentoi, että D9-koneita on käytetty palestiinalaisten henkilöiden pidättämiseen tai tappamiseen (käyttäen ”painekattilamenettelyä”). [71] Lisäksi Who Profits toteaa, että Caterpillar-koneita on käytetty myös siirtokuntien ja niihin liittyvän infrastruktuurin, erotusmuurin ja tiesulkujen rakentamiseen. [72]

Caterpillarin yksinomainen edustaja Israelissa on Zoko Enterprises. [73] Who Profitsin mukaan Ramta, joka on osa valtion omistamaa Israel Aerospace Industries -yhtiötä (IAI), vastaa Caterpillar-koneiden asennuksesta Israelin armeijan käyttöön, toisinaan yhteistyössä Zokon kanssa. [74] Tähän kuuluu muun muassa tykistöasemien ja luodinkestävän ohjaamon asentaminen. [75]

Caterpillarin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy sellaisten laitteiden ja materiaalien toimittamiseen, jotka helpottavat siirtokuntien ja muurin ja niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista sekä palestiinalaisten asuntojen ja omaisuuden tuhoamista.

Cellcom Israel

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 5 miljoonaa 3 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, Legal & General

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Israelilainen teleyritys Cellcom tarjoaa Israelin viestintäministeriön myöntämällä yleisellä lisenssillä matkapuhelin- ja lankapuhelinpalveluja sekä verkkopäätepalveluja Israelin C-alueen siirtokunnissa. [76] Who Profits raportoi, että matkaviestinpalvelujen toimilupa päättyi tammikuussa 2022, mutta sitä on saatettu jatkaa, kun taas kiinteän verkon toimilupa on voimassa vuoteen 2026. [77] Who Profits väittää, että yhtiö nauttii israelilaisten teleoperaattoreiden rakenteellisista eduista palestiinalaisiin kilpailijoihin nähden Palestiinan markkinoilla. [78]

Muiden yritysten joukossa Cellcom nimettiin infrastruktuurin tarjoajaksi Efratin ja Beitar Illitin siirtokuntien laajentamisessa miehitetyllä Länsirannalla. Hankkeessa rakennetaan yhteensä 8 333 asuntoa vuoteen 2021 asti, jonka asuntoministeriö on tilannut israelilaiselta Gadish Groupilta. [79]

Cellcom Israel on yksi YK:n tietokantaan sisällytetyistä yrityksistä, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintatarkoituksiin.

Cemex

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 8.90 miljardia 11 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, HSBC, Santander, Crédit Agricole, ING Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 795 miljoonaa 44 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Baillie Gifford, Groupe BPCE, Allianz, Universities Superannuation Scheme, Schroders

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Cemex on meksikolainen rakennusmateriaaliyritys. Sen kokonaan omistama tytäryhtiö Readymix Industries käytti useita betonitehtaita miehitetyllä palestiinalaisalueella ainakin vuoteen 2021 asti. [80] Verkkosivustolla ei kuitenkaan enää heinäkuusta 2022 alkaen luetella miehitetyllä palestiinalaisalueella sijaitsevia laitoksia. [81] 23. helmikuuta 2022 Calcalist kertoi, että Readymix oli myynyt tehtaansa Mishor Adumimissa ja Atarotissa. [82] Readymixin toimitusjohtaja ja puheenjohtaja vahvistivat maan ja laitosten myynnin, mutta kommentoivat, että yhtiö hallinnoi edelleen näitä kahta tehdasta, mukaan lukien suhteet asiakkaisiin sekä teknologiset ja laadunvalvontapalvelut. Toimitusjohtaja totesi myös, että nämä kaksi tehdasta olivat ainoat viime vuonna myydyt tehtaat. Readymixillä on edelleen sementtitehdas Katzrinin siirtokunnassa Syyrian miehitetyllä Golanilla. [83]

Who Profitsin aiemmilta vuosilta keräämä todistusaineisto osoitti, että Readymix toimitti betonielementtejä laittomien siirtokuntien rakentamiseen, turvamuurin rakentamiseen Gilon sillan varrelle miehitetylle Länsirannalle, sotilastarkastusasemien rakentamiseen sekä viestintä-, sähkö-, viemäröinti- ja viemäröintijärjestelmiä Jerusalemin kevytrautatiehanketta varten. [84] Cemex on toistuvasti väittänyt, että sen toiminta on laillista ja sallittua Israelin lain mukaan, jotta se voisi perustella osallistumistaan laittomien siirtokuntien rakentamiseen. [85]

Cemexin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoimintatarkoituksiin sekä asutuksen ja siihen liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista helpottavien materiaalien toimittamiseen.

CETCO Mineral Technology Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 100 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin luotonantaja: Barclays

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 177 miljoonaa 30 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, AXA, Government Pension Fund Global, Groupe BPCE, Argenta

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

CETCO Mineral Technology Group on yhdysvaltalainen pörssiyhtiö, joka kehittää, tuottaa ja markkinoi erilaisia mineraalipohjaisia, erikois- ja synteettisiä mineraalituotteita sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja palveluja. [86] Who Profits raportoi, että CETCOn tuotteita käytettiin ohitusvesiputken rakennustyömaalla palestiinalaisessa Bardalan kylässä. [87] Who Profitsin mukaan Israelin kansallisen vesiyhtiön Mekorotin Bardalan ohitusputkihanke käynnistyi vuonna 2019, ja sen arvioitu budjetti on 2,5 miljoonaa NIS (0,6 miljoonaa euroa), ja se kestää vuoden 2020 jälkeiseen aikaan saakka ja sen tarkoituksena on kuljettaa miehitettyjen alueiden palestiinalaisista vesilähteistä kerättyä makeaa vettä israelilaisten siirtokuntien lähteisiin ohittaen palestiinalaisyhteisöt. [88]

CETCO:n toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoiminnassa.

Cisco Systems

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1.69 miljardia 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, Barclays, BNP Paribas, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 17.58 miljardia 299 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Legal & General, Crédit Agricole, Allianz, Nordea

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Cisco Systems on verkkoratkaisujen tarjoaja, jonka pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa. Who Profitsin mukaan sen tytäryhtiö Cisco Israel tekee yhteistyötä Israelin hallituksen kanssa noin sadan teknologiakeskuksen perustamiseksi osana vuonna 2018 käynnistettyä Digital Initiative -aloitetta. [89] Keskusten sijaintipaikkoja ovat muun muassa Sha’ar Binyaminin teollisuusalue Mateh Binyaminin siirtokunnan alueneuvostossa ja Shomronin alueneuvostossa miehitetyllä Länsirannalla, ja suunnitelmissa on lisäkeskuksia Modi’in Illitin, Kiryat Arban ja Beitar Illitin siirtokunnissa. [90]

Yhtiö vastasi vuonna 2021 esitettyyn tietopyyntöön toteamalla, että se pyrkii edistämään innovointia, yrittäjyyttä ja digitaalisia taitoja yhteistyössä Israelin hallituksen kanssa, mutta että Israelin hallitus asentaa Webex-taulut ja että Cisco Israel ei osallistu keskusten sijaintia koskevaan päätöksentekoon. [91]

Ciscon toiminta on huolestuttavaa, sillä keskusten tavoitteena on vahvistaa yrittäjyyttä ja työllisyyttä ja siten edistää Israelin siirtokuntaliiketoiminnan olemassaoloa ja jatkuvuutta.

CNH Industrial

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 11.22 miljardia 18 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Rabobank, Santander, BNP Paribas, Société Générale, Barclays

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 4.40 miljardia 142 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Groupe BPCE, Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Banca d’Italia, Allianz

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

CNH Industrial on monikansallinen maatalous- ja rakennuslaitteiden, kuorma-autojen, hyötyajoneuvojen ja linja-autojen valmistaja. Se on rekisteröity Alankomaissa, ja sillä on toimistot Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä julkiset listat Italiassa ja Yhdysvalloissa. [92] Who Profits toteaa toistuvasti, että CNH Industrialin raskaita koneita on käytetty viimeisten kymmenen vuoden aikana Israelin siirtokuntien, teollisuusalueiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakentamiseen Palestiinan miehitetyillä alueilla sekä muurin rakentamiseen palestiinalaisten maille. [93] Who Profits raportoi myös, että CNH:n koneita on käytetty palestiinalaisten talojen tuhoamisessa Etelä-Hebronin kukkuloilla ja vuonna 2017 siirtokuntalaisten ohitustien rakentamisessa Nabi Eliasin palestiinalaiskylän lähelle, jota varten takavarikoitiin palestiinalaisyhteisöille kuuluneita maita ja oliivipuita. [94]

Vastauksessaan Who Profitsin helmikuussa 2022 lähettämään kirjeeseen yhtiö vahvistaa, että jotkin sen tytäryhtiöistä sallivat CNH:n koneiden myynnin miehitetyn palestiinalaisalueen asiakkaille riippumattomien jälleenmyyjien kautta, mutta korostaa, että CNH ei myy raskaita koneita suoraan miehitetyn palestiinalaisalueen asiakkaille. [95]

CNH Industrialin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy sellaisten laitteiden ja materiaalien toimittamiseen, jotka helpottavat siirtokuntien ja rajamuurin sekä niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista. CNH:n toiminta liittyy myös laitteiden toimittamiseen palestiinalaisten kotien ja omaisuuden tuhoamiseen sekä maatilojen, kasvihuoneiden, oliivitarhojen ja viljelykasvien tuhoamiseen.

Delek Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 3.70 miljardia 12 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, HSBC, Lloyds Banking Group, ABN Amro, Deutsche Bank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 241 miljoonaa 23 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Groupe BPCE, Allianz, Government Pension Fund Global, Aviva, Ashmore Group

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Delek Group on israelilainen yritys, joka Who Profitsin mukaan osallistuu maakaasun tuotantoon kiistellyillä merialueilla. [96] Lokakuussa 2020 se vähensi osuutensa Delek Israel Fuelista 33,34 prosenttiin [97] vähentääkseen velkaansa. [98] Vuodesta 2021 se omisti edelleen 25 prosenttia yhtiön osakkeista. [99] Delek Israel Fuelilla on useita kaasu- ja huoltoasemia Israelin siirtokunnissa ja niiden ympäristössä Länsirannalla ja Jerusalemin itäosassa, mukaan lukien Talpiot East, French Hill, Neve Yaakov ja Kokhav Ya’akov. [100]

Yritys kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintatarkoituksiin.

Delta Galil Industries

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 3 miljoonaa 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Baillie Gifford, Government Pension Fund Global, Kommunal Landspensjonskasse, AXA, Mediobanca Banca di Credito Finanziario

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Delta Galil Industries on israelilainen vaatetusalan yritys. Sillä on toimipisteitä useissa israelilaisissa siirtokunnissa Länsirannalla, muun muassa Ma’ale Adumimin siirtokunnassa, sekä Pisgat Ze’evin ostoskeskuksessa ja Ramotin ostoskeskuksessa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [101]

Delta Galil Industries on yksi niistä 112 yrityksestä, jotka on sisällytetty YK:n tietokantaan, koska ne käyttävät luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

eDreams ODIGEO

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 34 miljoonaa 3 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Banco Bilbao Vizcaya Argentaria (BBVA), La Caixa Group, Santander

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 48 miljoonaa 20 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Janus Henderson, Astaris Capital Management, Banca March, DZ Bank, Bestinver, Deutsche Bank

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

eDreams ODIGEO on espanjalainen online-matkatoimisto, jonka tuotemerkkejä ovat eDreams, GO Voyages, Opodo ja Travellink. [102] Sen verkkosivustoilla mainostetaan erilaisia kiinteistöjä, jotka sijaitsevat Israelin siirtokunnissa miehitetyllä Länsirannalla. eDreams ODIGEO kuvaa Shilon, Ma’ale Levonan, Geva Binyaminin ja Kfar Adumimin kaltaisten siirtokuntien sijaintia seuraavasti: ”Palestiinalaisalue, Israelin siirtokunta”. Kuluttajille ei kerrota siirtokuntien laittomasta asemasta kansainvälisen oikeuden mukaan. [103] Yhtiö katsoo, että nämä yksittäiset majoitusilmoitukset ulkoisten palveluntarjoajien kautta ovat ”sovellettavan lainsäädännön mukaisia”, kun taas ”laittomat” ilmoitukset poistetaan säännöllisesti manuaalisilla tarkastuksilla. [104] Muun muassa Amnesty International toteaa, että edistämällä siirtokuntamatkailuteollisuutta ja sitä kautta siirtokuntataloutta eDreams ODIGEOn kaltaiset digitaaliset matkailuyritykset ”edistävät laittomien siirtokuntien ylläpitoa, kehittämistä ja laajentamista ja hyötyvät niistä”. [105]

Yritys on yksi YK:n tietokannassa olevista liikeyrityksistä, koska se on mukana tarjoamassa palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

Elbit Systems

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 174 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin luotonantaja: BNP Paribas.

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 16 miljoonaa 15 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: HSBC, Janus Henderson, Barclays, Deutsche Bank, Baillie Gifford

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Israelilainen yritys Elbit Systems toimii monilla aloilla, kuten ilmailu- ja avaruusalalla, maa- ja merenkulkujärjestelmissä, miehittämättömissä ilma-aluksissa, viestinnässä, tietokoneissa, tiedustelussa ja valvonnassa. [106]

Who Profits raportoi, että Elbit Systems toimittaa laajalti tuotteita ja palveluja Israelin armeijalle, sisäministeriölle ja poliisille. [107] Sillä on tiiviit ja laajat suhteet Israelin sotilaskoneistoon. Elbit Systemsin suhteet Israelin armeijaan vahvistuivat entisestään, kun se osti Israeli Military Industries Ltd.:n (IMI) vuonna 2018, joka valmistaa ampumatarvikkeita, aseita ja sotilasteknologiaa Israelin armeijalle. [108] Al-Haq raportoi, että Elbit Systems on Israelin armeijan tärkein dronejen sekä muiden valvontatyökalujen toimittaja, joita käytetään miehitetyillä alueilla Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa sekä sotilaallisissa iskuissa Gazan kaistalla. [109] Tiettävästi Elbitin droneja oli käytössä ja yhtiön henkilökunta kuului drone-erikoisyksikön operaatio-osastoon, joka lähetettiin Israelin 11 päivää kestäneen hyökkäyksen aikana Gazaa vastaan toukokuussa 2021. [110] Elbit Systems on yksi laittoman rajamuurin elektronisen havaintoaita-järjestelmän päätoimittajista. [111] Lisäksi Elbit Systems on valmistanut aseita, kuten käsikranaatteja, joita on käytetty Israelin sotilasiskuissa miehitetyillä palestiinalaisalueella. [112]

Elbit Systemsin toiminta on huolestuttavaa, koska se toimittaa sotilasmateriaalia ja valvontadroneja ja -laitteita, joita käytetään miehitetyillä alueilla, sekä elektronisia laitteita ja materiaaleja, jotka helpottavat laittoman rajamuurin rakentamista ja laajentamista.

Electra Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 0.2 miljoonaa 3 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Legal & General, Deutsche Bank, Aviva

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Electra Group on israelilainen yritys, joka toimii kiinteistöjen, infrastruktuurin kehittämisen, laitoshallinnon ja sähkömekaanisen infrastruktuurin aloilla. [113] Julkisesti noteerattua liiketoimintaa hallitsee holdingyhtiö Elco Ltd. Who Profits kertoo, että elokuussa 2020 Electran tytäryhtiö Electra Infrastructure voitti 470 miljoonan NIS:n (128 miljoonan euron) arvoisen tarjouskilpailun, joka koski suurten tieinfrastruktuuritöiden ja tunneleiden rakentamista French Hillissä, miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. Hankkeeseen kuuluu neljän 3,5 kilometrin pituisen tunnelin rakentaminen. Ne mahdollistavat vapaan liikenteen Ramotin ja Pisgat Ze’evin siirtokuntien ja Ma’ale Adumimin siirtokunnan välillä. [114] Huhtikuuhun 2022 mennessä Electra Infrastructure ja sen kumppanit olivat kaivaneet 65 prosenttia tunneleista. [115]

Lisäksi Who Profits on dokumentoinut, että Electra Infrastructure ja Electra M&E rakensivat radan ja sähköiset järjestelmät sekä tunnelin 3A Tel Aviv-Jerusalem-pikajunan (A1) D-osuudella. Radan ja elektronisten järjestelmien rakentamiseen liittyvään 750 miljoonan NIS:n (205 miljoonan euron) hankkeeseen, joka saatiin päätökseen vuonna 2018, sisältyy huoltopalveluja toimituksen jälkeen 10 vuoden ajan. [116] A1-junareitti ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, Who Profitsin mukaan laittomasti käyttäen julkista ja yksityistä palestiinalaismaata miehitetyllä alueella Israelin liikennehankkeeseen, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia. Kuten Who Profits raportoi tammikuussa 2021, yhtiö on mukana myös suuressa jätehuoltohankkeessa, jossa jätevesi kuljetetaan Länsirannalta, mukaan lukien Jerusalemin miehitetty itäinen osa, Jordanin laaksossa sijaitsevaan Ogin puhdistamoon. Who Profits toteaa myös, että puhdistettua jätevettä käytetään kasteluun Jordanin laakson maataloussiirtokunnissa. [117]

Tammikuussa 2021 perustettiin Electra Afikim ostamalla 51 prosentin määräysvaltaosuus Amnon Mesilotista, johon kuului Afikim Public Transportation. [118] Afikim palvelee eri siirtokuntia Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa, kuten Beitar Illit, Ariel, Givat Ze’ev, Beit Horon, Efart ja Kiryat Arba. [119] Toukokuussa 2021 Electra Afikim osti Egged Ta’avuran israelilaiselta kuljetusyhtiöltä Eggediltä. Egged Ta’avura operoi bussilinjoja useissa ryppäissä, kuten Ma’aleh Adumimissa ja kymmenissä muissa miehitetyn Länsirannan siirtokunnissa. [120] Heinäkuussa 2021 Electra oli osa yhtä niistä konsortioista, jotka hyväksyttiin tekemään tarjous Jerusalemin kevytrautatien sinisen ja violetin linjan tarjouskilpailuun, joka yhdistää siirtokuntien asuinalueet kaupungin etelä- ja pohjoisosissa. [121] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022.

Electra Group ja Afikim kuuluvat YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska ne ovat mukana tarjoamassa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, mukaan lukien liikenne.

Energix Renewable Energies

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 4 miljoonaa 7 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Svenska Handelsbanken, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), ACATIS Investment, Abrdn

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Energix on yksi Israelin suurimmista uusiutuvan energian yrityksistä. [122] Yhtiöllä on 51 prosentin omistusosuus aurinkoenergiakentästä Meitarimin teollisuusalueella, joka sijaitsee Etelä-Hebronin kukkuloilla. [123] Who Profitsin tutkimuksen mukaan Meitarimin aurinkokenttä vie yli 98 000 neliömetriä palestiinalaisten maata. Who Profits kirjoittaa myös, että ympäröivät palestiinalaiskylät ovat joutuneet pakkosiirtolaisiksi, joutuneet purkutöihin, peruspalvelujen puutteeseen ja taloudellisiin rajoituksiin Meitarimin teollisuusalueen vuoksi, jossa aurinkokenttä sijaitsee. [124] Energix on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä liikeyrityksistä, koska se käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan. [125]

Expedia Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 2.46 miljardia 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, HSBC, Standard Chartered, Crédit Agricole

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 2.23 miljardia 123 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Allianz, Legal & General, Groupe BPCE, Crédit Agricole, Pelham Capital

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Yhdysvaltalainen matkailuyritys Expedia Group ylläpitää useita nettiportaaleja matkavarauksia varten. Johtavia tuotemerkkejä ovat Expedia, Hotels.com ja Trivago. [126] Expedian ja Hotel.comin verkkosivustoilla luetellaan erilaisia majoituspaikkoja miehitetyn Länsirannan siirtokunnissa, joita kuvataan ”Israelin siirtokunniksi”. [127] Expedia ja Hotels.com eivät kuitenkaan kerro kuluttajille siirtokuntien laittomasta asemasta kansainvälisen oikeuden mukaan ja niiden sijainnista miehitetyllä palestiinalaisalueella.

Muun muassa Amnesty International toteaa, että Expedia edistää laittomien siirtokuntien ylläpitoa, kehittämistä ja laajentamista ja hyötyy siitä edistämällä siirtokuntamatkailua ja sen seurauksena siirtokuntataloutta. [128]

Yritys kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

First International Bank of Israel (FIBI)

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 84 miljoonaa 11 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Baillie Gifford, Mediobanca Banca di Credito Finanziario, Janus Henderson

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profits raportoi, että FIBI rahoittaa rakennus- ja infrastruktuurihankkeita israelilaisissa siirtokunnissa miehitetyillä palestiinalaisalueilla sekä asuntolainoja siirtokunnissa asuville asunnonostajille. [129] Pankki oli muun muassa osa Bank Hapoalimin johtamaa konsortiota vuonna 2020, joka rahoitti punaisen linjan laajentamista ja vihreän linjan perustamista osana Jerusalemin kevytrautatietä, joka yhdistää siirtokuntien lähiöt Jerusalemiin. Who Profits raportoi myös, että vuosina 2020 ja 2021 FIBI tuki useita rakennushankkeita siirtokunnissa, mukaan lukien linja-autojen pysäköintialue Atarotin siirtokunnassa ja 7 657 neliömetrin hanke Givat HaMatosin siirtokunnassa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. Osana sopimuksia FIBI:llä on vakuudeksi yritysten oikeudet hankkeisiin sekä omaisuuden tuotot ja oikeus saada liitännäisvaroja Israelin veroviranomaisilta. [130]

Lisäksi pankilla on useita konttoreita Länsirannan siirtokunnissa ja Jerusalemin itäosassa. [131] Sen tytäryhtiö Bank Massadilla on tytäryhtiö French Hillin siirtokunnassa Itä-Jerusalemissa. [132]

FIBI kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien lainat asumiseen ja yritysten kehittämiseen.

Hamat Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 0.1 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin sijoittaja: Baillie Gifford

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Nior Holdingsin määräysvallassa oleva Hamat Group on israelilainen kylpyhuone- ja keittiötuotteiden, kuten kylpyhuone- ja keittiöhanojen, suihkukaappien ja keraamisten tuotteiden valmistaja. [133] Sen tytäryhtiö Lipski valmistaa muovituotteita kylpyhuoneisiin, keittiöihin ja käymälöihin. [134] Lipskin tuotantolaitokset sijaitsevat Barkanin siirtokunnan teollisuusalueella.

Hamat Group ja Lipski kuuluvat YK:n tietokantaan sisällytettyihin liikeyrityksiin, koska ne käyttävät luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

Heidelberg Materials

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 2.88 miljardia 12 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: ING Group, Deutsche Bank, Standard Chartered, BNP Paribas, Intesa Sanpaolo

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 1.50 miljardia 180 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Crédit Agricole, Bestinver, Government Pension Fund Global, Intesa Sanpaolo

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Heidelberg Materials (Saksa), entinen HeidelbergCement AG, on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaaliyrityksistä. Vuonna 2007 se osti Hanson Groupin (Britannia) (konsernin omistusosuus 99,98 %), ja Hanson Israel oli osa hankintaa. Hanson Israel tuottaa yli 20 prosenttia maan kiviaines- ja betonituotteiden kysynnästä. [135] Sillä on 24 valmisbetonitehdasta, kaksi kiviainestehdasta, yksi asfalttiasema ja yksi sementtiterminaali. [136] Kaksi valmisbetonitehdasta miehitetyllä palestiinalaisalueella, Modi’in Illit ja Atarot, olivat osa kauppaa, mutta ne suljettiin vuonna 2017 ja 2018. [137] Atarotin betonitehdas avattiin uudelleen helmikuusta joulukuuhun 2020, oletettavasti ”minimaalisen kapasiteetin käytössä”, jotta myyntiä varten tarvittavat käyttöoikeudet saataisiin turvattua. Paikan päällä olleet tutkijat dokumentoivat kuitenkin säännöllisiä toimituksia siirtokuntiin tuona aikana. Tehdas myytiin vuonna 2021. [138]

Al-Haq ja SOMO raportoivat, että Heidelberg Materials hankki oston myötä myös Naha Raban louhoksen, johon on integroitu betoni- ja asfalttiasemat ja joka sijaitsee Al-Zawiyan ja Rafatin kyliin kuuluvalla maalla Salfitin C-alueella miehitetyllä Länsirannalla. Israelin siviilihallinto oli laittomasti takavarikoinut maan, jolle Nahal Raban louhos perustettiin 1980-luvulla, julistamalla sen ”valtion maaksi”. Al-Haqin ja SOMO:n mukaan louhoksen toimintaan liittyy paikallisen palestiinalaisväestön järjestelmällisiä rajoituksia maansa ja luonnonvarojensa käytössä, muun muassa maa-alueiden takavarikoinnin ja eristysmuurin rakentamisen kautta. [139] Vuonna 2018 Heidelberg Materials aloitti luovutusprosessin Nahal Raban louhoksen ja viereisen asfaltti- ja betonitehtaan myymiseksi. Tästä huolimatta Israelin armeija osoitti helmikuussa 2019 Hanson Israelille noin 10 hehtaaria (98 dunumia) maata louhoksen laajennuksen suunnittelua varten. [140] Tammikuussa 2020 Hanson Israel toimitti suunnitelmansa mainitusta laajennuksesta (suunnitelma nro 52/14/2) siviilihallinnon Länsirannan keskiosien suunnitteluyksikön kaivostoiminnan ja louhinnan alakomitealle. [141] Sittemmin toimitetusta suunnitelmasta on jätetty yli 30 vastalausetta, ja tätä kirjoitettaessa niiden käsittely on edelleen kesken.

Yhtiö pyrkii laajentamaan louhosta, koska sen dolomiittikiven tarjonta loppui vuonna 2018. Raaka-aineen loppuminen tekee louhoksesta arvoltaan rajallisen ilman laajennusta, joka mahdollistaisi ostajan pääsyn uusiin luonnonvaroihin. SOMO:n ja Al-Haqin helmikuussa 2020 julkaistua raporttia varten tekemän kysymyksen johdosta Heidelberg Materials ilmoitti, että se ”ei aio laajentaa [omaa] louhostoimintaansa”, vaan että luvan laajentaminen on ”pelkkä toimenpide, jolla varmistetaan louhoksen myynti”. [142] Tämä tarkoittaa, että Heidelberg Materials pyrkii ensin anastamaan lisää maata ja resursseja paikallisilta palestiinalaisyhteisöiltä kansainvälisen oikeuden vastaisesti, ennen kuin se antaa kolmannen osapuolen jatkaa resurssien anastamista palestiinalaisilta maanomistajilta ilman näiden suostumusta. Toiminnasta irtautuminen ei myöskään voi korvata kattavia toimia ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. [143]

Useat järjestöt ovat kyseenalaistaneet väitetyt työllistymismahdollisuudet ja yhtäläiset työolot, kuten Al-Haqin vuonna 2021 keräämät työntekijöiden lausunnot. [144] Kuten Human Rights Watchin toukokuussa 2020 yritykselle lähettämässä kirjeessä todetaan, ”palestiinalaisten työntekijöiden työllistäminen ei korjaa yritysten väistämätöntä osuutta vakaviin humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin”. [145] Vaikka liikeyritys tässä yhteydessä ”hyödyttää” palestiinalaisia jollakin tavalla, se ei vapauta sitä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta. [146] Hanson Israel on toimittanut rakennusmateriaaleja israelilaisiin siirtokuntiin Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa tavanomaisena liiketoimintakäytäntönä ainakin vuodesta 2019 lähtien, mutta toimituksia siirtokuntiin on dokumentoitu myös aiempina vuosina. [147] Riippumattomassa paikan päällä tehdyssä tutkimuksessa paljastui yli 150 betonitoimitusta rakennustyömaille Israelin siirtokunnissa Länsirannalla, mukaan lukien Itä-Jerusalemissa, vuosina 2019-2021, pääasiassa Efratin, Nokdimin, Ramat Shlomon ja Migronin siirtokuntien asuinrakennusten rakentamista varten. [148] Hanson Israelin toimittamilla rakennusmateriaaleilla rakennetut asunnot mahdollistavat tuhansien israelilaissiirtolaisten asumisen miehitetyllä palestiinalaisalueella.

Heidelberg Materialsin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy miehitetyn palestiinalaisalueen luonnonvarojen, erityisesti kiven ja muiden mineraalien, käyttöön liiketoimintatarkoituksiin sekä siirtokuntien ja niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista helpottavien materiaalien toimittamiseen.

Hyundai Heavy Industries

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 498 miljoonaa 5 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Société Générale, BNP Paribas, HSBC, Standard Chartered, Crédit Agricole

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 7.8 miljoonaa 15 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Allianz, Deutsche Bank, HSBC, Aviva, Prudential Plc

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Eteläkorealainen Hyundai Heavy Industries (HHI) on maailman johtava raskaan teollisuuden yritys, joka toimii laivanrakennuksen, offshore-teollisuuden laitteiden ja raskaiden koneiden alalla. [149] Sen yksinomainen edustaja Israelissa on EFCO Equipment. [150]

Vuosien varrella Who Profits on toistuvasti dokumentoinut HHI:n laitteiden käytön palestiinalaisten kotien ja omaisuuden tuhoamisessa Itä-Jerusalemissa ja muualla Palestiinan pakolaisalueella. [151] Lisäksi Al-Haq dokumentoi, että Hyundain kaivinkoneita käytettiin rakennustöissä siirtokunnissa ja niihin liittyvillä teollisuusalueilla. [152] Al-Haq raportoi myös HHI:n kaivinkoneiden käytöstä vedenkeräyskaivon purkamisessa Hebronin alueella maaliskuussa 2021. [153] Helmikuussa 2022 HHI:n puskutraktoria kerrottiin käytetyn palestiinalaisperheen kodin ja vesikaivon purkamiseen Khallet Al-Maissa. [154]

HHI:n toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy sellaisten laitteiden ja materiaalien toimittamiseen, jotka helpottavat siirtokuntien ja muurin ja niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista sekä palestiinalaisten asuntojen ja omaisuuden tuhoamista.

IBM

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 32.35 miljardia 15 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Barclays, HSBC, Société Générale, Santander

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 8.58 miljardia 253 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Legal & General, Deutsche Bank, DZ Bank

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

IBM on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayhtiö, joka on yksi maailman suurimmista tietokone- ja tietotekniikkayhtiöistä. Who Profits raportoi, että Israelin hallitukselle ja armeijalle suunnattujen erilaisten toimintojen joukossa IBM:n keskeinen hanke on vuodesta 2019 lähtien toimeksianto suunnitella ja käyttää Israelin väestö-, maahanmuutto- ja rajaviranomaisen Eitan-järjestelmää, joka korvaa aiemman HPE:n ja DXC Technologiesin hallinnoiman Aviv-järjestelmän. [155] Rekisteri sisältää tiedot kaikista palestiinalaisista, joilla on Israelin kansalaisuus, miehitetyssä Itä-Jerusalemissa asuvista ei-kansalaisista sekä Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaisista. Investigaten mukaan sitä käytetään syrjivän politiikan toteuttamiseen palestiinalaisia kohtaan, joihin sovelletaan erilaista politiikkaa ja käytäntöjä ja joita syrjitään liikkumisvapaudessa, äänioikeudessa, perheenyhdistämisessä ja palvelujen saannissa. [156] Who Profitsin mukaan IBM sai vuosina 2018-2021 yhteensä 800 miljoonan NIS:n (229 miljoonan euron) arvosta laskentapalveluja ja laitteistoja koskevia sopimuksia, jotka ovat voimassa vuoteen 2035 asti. [157]

Eitan-järjestelmä dokumentoi myös Israelin valvonnassa olevat rajanylityspaikat. Siihen kuuluu Allenbyn sillan ylityspaikka, joka on Länsirannalla asuvien palestiinalaisten ainoa maahantulo- ja maastapoistumispaikka Jordanian kautta, sekä Erezin tarkastuspiste, joka on ainoa rajanylityspaikka, jonka kautta ihmiset voivat liikkua Gazan, muiden pakolaisalueiden ja Israelin välillä. [158]

IBM:n toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy palestiinalaisia syrjivien valvonta- ja tunnistuslaitteiden toimittamiseen.

Israel Discount Bank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 184 miljoonaa 23 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Crédit Agricole, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Groupe BPCE, Government Pension Fund Global

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profits -lehden mukaan Israel Discount Bank ja sen tytäryhtiö Mercantile Discount Bank rahoittavat rakennushankkeita israelilaisissa siirtokunnissa pakolaisalueella ja myöntävät lainoja alueellisille siirtokuntaneuvostoille. [159] Esimerkkeinä mainittakoon vuonna 2021 myönnetty laina Shitrit Ayalon -yhtiölle Beitar Illitin siirtokunnassa toteutettavaan 4 500 neliömetrin rakennushankkeeseen, Mercantile Discount Bankin lokakuussa 2021 Kiryat Arban siirtokunnan paikallisneuvostolle myöntämä kymmenvuotinen NIS 1,85 miljoonan (0,51 miljoonan euron) laina ja Mercantile Discount Bankin vuonna 2020 myöntämä 15-vuotinen NIS 3,0 miljoonan (0,83 miljoonan euron) suuruinen laina Arielin siirtokunnan kunnalle. [160] Sillä on myös useita konttoreita miehitetyn Länsirannan siirtokunnissa, mukaan lukien miehitetty Itä-Jerusalem. [161] Ma’ale Adumimin konttorissaan pankki tarjoaa asuntolainakonsultin palveluja. [162]

Israel Discount Bank kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien asuntolainat ja yritysten kehittäminen.

MAN Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 12.18 miljardia 16 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, Société Générale, UniCredit, Santander, Commerzbank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 399 miljoonaa 20 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Deutsche Bank, Erste Group, HSBC, Banque Degroof Petercam

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

MAN Group on saksalainen monikansallinen yritys ja johtava ammattiajoneuvojen ja kuljetusratkaisujen toimittaja Euroopassa. [163] Kuten Who Profits vuonna 2019 raportoi, yritys toimittaa alustan autoon, jossa on ”Skunk” — Odortecin valmistama väkijoukkojen hallitsemisase, jota Israelin miehitysjoukot käyttävät kaikkialla miehitetyllä palestiinalaisalueella. [164]

MAN Group on toimittanut linja-autojen alustoja israelilaiselle Eggedille. [165] Kesäkuussa 2021 yhtiö toimitti alustat Eggedin ja liikenneministeriön toteuttamaan kaksikerroksisten autojen kokeiluun. Lisää tilauksia odotetaan tulevan vuonna 2022. [166] Toukokuuhun 2021 asti Egged omisti 50 prosentin osuuden Egged Ta’avurasta, joka liikennöi bussilinjoja eri siirtokuntiin miehitetyllä Länsirannalla. Ta’avura on nyt osa Electra Groupia. [167]

Egged Tours -nimellä toimiva yritys tarjoaa matkoja ja matkapaketteja Qumranin kansallispuiston siirtokunta-alueelle miehitetyllä Länsirannalla ja Itä-Jerusalemin vanhaankaupunkiin ja siirtokuntalaisten hallinnoimaan Daavidin kaupunkiin, joka on arkeologinen alue Silwanin palestiinalaisalueella. [168] Global Legal Action Networkin (GLAN) ja SOMO:n mukaan nämä matkailutoiminnot tukevat siirtokuntien taloutta, mutta niistä on vain vähän hyötyä palestiinalaisyhteisöille, ja ne rajoittavat palestiinalaisyhteisöjen pääsyä omaan maahansa ja luonnonvaroihinsa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti. [169]

MANin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen.

Matrix IT

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 19 miljoonaa 7 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Mediobanca Banca di Credito Finanziario, Baillie Gifford, Kommunal Landspensjonskasse, Legal & General

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Matrix IT on israelilainen IT-yhtiö, joka tarjoaa palveluja Israelin puolustusministeriölle ja Israelin armeijalle erityisesti ilma- ja ohjuspuolustuksen, johtamisen ja valvonnan, tiedustelun ja kyberjärjestelmien kehittämisen aloilla. [170] Se on muun muassa tarjonnut erilaisia palveluja Israelin Coordination of Government Activities in the Territories (COGAT) -hallinnon koordinointitoiminnalle useiden konsulttisopimusten puitteissa vuodesta 2016 lähtien, Who Profitsin mukaan. [171] Näihin kuului vuonna 2020 tehty kolmen kuukauden sopimus konsulttipalvelujen tarjoamisesta ”Rolling Stone” -järjestelmään, jota Who Profitsin mukaan käytetään palestiinalaisia koskevien tietojen seurantaan ja keräämiseen sekä työlupien myöntämiseen Israelissa ja Israelin siirtokunnissa työskenteleville palestiinalaisille työntekijöille. [172] Maaliskuussa 2020 yritys sai Israelin siviilihallinnon (ICA) Beit Elin siirtokunnassa tekemän sopimuksen tietokonepalvelujen tarjoamisesta tammikuun 2021 loppuun asti 243 243 uudella Israelin nisulla (68 000 euroa). [173]

Lisäksi Matrix ylläpitää tytäryhtiönsä Talpiotin kautta kehityskeskusta Israelin Modi’in Illitin siirtokunnassa miehitetyllä Länsirannalla, ja se työllistää yli 1 000 siirtokuntalaista. [174] Vuonna 2020 Who Profits kirjasi, että Matrixin tytäryhtiö Matrix I.T. Integration and Infrastructures tarjosi Arielin siirtokunnassa sijaitsevalle Arielin yliopistolle tietotekniikkapalveluja. [175]

Matrix IT kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokunnan ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoiminnallisiin tarkoituksiin.

Mivne Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 17 miljoonaa 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Svenska Handelsbanken, Legal & General, HSBC, Crédit Agricole

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Mivne Group on israelilainen kiinteistöyritys, joka on erikoistunut teollisuus- tai kaupalliseen käyttöön tarkoitettuihin kiinteistöihin. [176] Mivne-yhtiöt tarjoavat erilaisia teollisuustiloja vuokrattavaksi muun muassa Länsirannan Ma’ale Efraimin siirtokunnan teollisuusalueella ja Katzrinin siirtokunnan teollisuusalueella Syyrian miehitetyllä Golanilla. [177]

Mivnen (entiset) tytäryhtiöt Jerusalem Economy (sulautui Mivne Real Estate Ltd:hen 4. marraskuuta 2019), Industrial Buildings Corporation (IBC) (nykyisin Mivne Real Estate Ltd.) ja Darban Investments (kokonaan Mivne Real Estate Ltd:n omistuksessa 4. marraskuuta 2019 alkaen) [178] kuuluvat YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin. Tämä johtuu luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käytöstä liiketoimintaan.

Mizrahi Tefahot Bank

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 150 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin luotonantaja: BNP Paribas

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 300 miljoonaa 29 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, Crédit Agricole, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Carmignac Gestion

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profitsin mukaan Mizrahi Tefahot Bank rahoittaa rakennushankkeita israelilaisissa siirtokunnissa miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja tarjoaa rahoitusta siirtokuntien asunnonomistajille sekä alueellisille ja paikallisille siirtokuntaneuvostoille. [179] Useiden viime vuosien esimerkkien joukossa pankki myönsi Avnei Derech -yritykselle lainoja vuosina 2020 ja 2021 sen 160 asunnon asuntohanketta varten Alfei Menashe -siirtokunnassa. Vuonna 2020 Who Profits kirjasi lainan Kotler Adika -yhtiölle Ramotissa, miehitetyssä Itä-Jerusalemin siirtokuntakorttelissa, toteutettavaan rakennushankkeeseen ja vuonna 2021 kiinnityksen kolmeen Ramotin tonttiin. [180] Molemmissa esimerkeissä pankki pitää vakuutena yhtiöiden sopimukseen perustuvia ja tosiasiallisia oikeuksia tonttiin ja hankkeeseen.

Lisäksi Who Profits toteaa, että Mizrahi Tefahot Bank tarjoaa palveluja useille paikallisille ja alueellisille siirtokuntaneuvostoille, mukaan lukien Gush Etzionin, Efratin ja Alfei Menashen tilit. [181] Vuonna 2020 Efratin siirtokunta sai 15 miljoonan NIS:n (4,1 miljoonan euron) suuruisen sijoituksen, johon osallistui kuusi pankkia ja sijoitusyritystä, mukaan lukien Mizrahi Tefahot Bank. Pankilla ja sen tytäryhtiöllä Bank Yakavilla on myös useita konttoreita Länsirannalla ja miehitetyssä Itä-Jerusalemissa sijaitsevissa siirtokunnissa. [182]

Mizrahi Tefahot Bank kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien asuntolainat ja yritysten kehittäminen.

Motorola Solutions

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1.25 miljardia 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, BNP Paribas, HSBC, Santander, Lloyds Banking Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 4.45 miljardia 110 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, Groupe BPCE, Janus Henderson

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profits väittää, että yhdysvaltalainen viestintälaitteiden toimittaja Motorola Solutions on tytäryhtiönsä Motorola Solutions Israelin kautta [183] osallistunut Israelin laittomiin siirtokuntiin yli 10 vuoden ajan. [184] Tutkimuskeskus dokumentoi, miten yritys tekee yhteistyötä Israelin armeijan, puolustusministeriön ja siirtokuntaneuvostojen kanssa kaikkialla miehitetyllä palestiinalaisalueella. Motorola on esimerkiksi suunnitellut ja valmistanut valvontajärjestelmän ”MotoEagle”, jota käytetään kymmenissä laittomissa siirtokunnissa Länsirannalla, Gazaa ympäröivällä muurilla ja Israelin sotilastukikohdissa. [185] Joissakin tapauksissa, kuten Who Profits totesi, tutka-asemat pystytettiin laittomasti haltuun otetulle palestiinalaisten yksityismaalle, mikä myös esti palestiinalaisten liikkumisen. [186] Who Profitsin mukaan yritys tarjoaa tukipalveluja näille järjestelmille. Motorola on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä yrityksistä, koska se toimittaa valvonta- ja tunnistuslaitteita siirtokuntiin, muuriin ja siirtokuntiin suoraan liittyviin tarkastuspisteisiin.

Partner Communications

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 17 miljoonaa 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Apax Partners, Government Pension Fund Global, Baillie Gifford, Legal & General

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Partner Communications on israelilainen yritys, joka tarjoaa televiestintäpalveluja C-alueen siirtokunnissa Israelin viestintäministeriön myöntämien matkaviestin- ja kiinteän verkon toimilupien nojalla. [187] Who Profitsin mukaan yrityksellä oli elokuussa 2021 250 aktiivista matkapuhelinantennia ja muuta infrastruktuurilaitosta kaikkialla miehitetyllä palestiinalaisalueella, joista osa oli rakennettu palestiinalaisten yksityisomistuksessa oleville maille. [188] Tutkimuskeskus raportoi, että Partner Communications maksaa vuokra- ja maankäyttömaksuja siirtokunnille, joskus yksityisen palestiinalaismaan käytöstä. [189]

Partner Communicationsilla on myynti- ja asiakaspalvelukeskus Atarotin teollisuusalueella. Lisäksi kolme myynti- ja asiakaspalvelukeskusta sijaitsee miehitetyn Itä-Jerusalemin palestiinalaisalueilla. [190] Koska palestiinalaisilla matkaviestintäyrityksillä ei ole pääsyä tälle alueelle, Who Profits väittää, että yritys hyötyy palestiinalaisista pakkomarkkinoista. [191]

Yritys kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, yritystarkoituksiin.

Paz Oil Company

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 5 miljoonaa 8 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Baillie Gifford, Allianz, Legal & General, HSBC

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Paz Oil Company on Israelin johtava energiayhtiö. [192] Sillä on huoltoasemia eri siirtokunnissa miehitetyllä Länsirannalla, kuten Beit Elissä, Ma’ale Adumimissa, Mishor Adumimissa ja Ofrasta, sekä Pisgat Zeevin siirtokunnassa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [193] Who Profits väittää, että Paz Oil Companyllä on myös pääsy Palestiinan pakkomarkkinoille. [194] Palestiinalaishallinnon tärkeänä toimittajana sillä on oikeus periä maksunsa Israelin hallituksen keräämistä palestiinalaisten verotuloista. [195]

Paz Oil Company kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokunnan ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

Puma

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 2.54 miljardia 9 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, HSBC, ING Group, Standard Chartered, Commerzbank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 2.13 miljardia 167 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Carmignac Gestion, Deutsche Bank, Liontrust Asset Management

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Puma, jonka pääkonttori sijaitsee Saksassa, on maailman kolmanneksi suurin urheiluvaatteiden valmistaja. [196] Vuoteen 2020 asti Delta Galil oli yksinomainen kumppani Puman maahantuonnissa ja bränditoiminnassa Israelissa. Delta Galililla on useita myymälöitä Länsirannan siirtokunnissa sekä Itä-Jerusalemissa. [197] Vuonna 2021 Irani Corporationiin kuuluvasta Al Srad Ltd:stä tuli PUMAn yksinomainen lisenssinsaaja Israelissa. [198] Irani Corporation pyörittää Factory 54 -vaateketjua, johon kuuluu myymälä Mamilla-ostoskeskuksessa, joka sijaitsee miehitettyä Itä-Jerusalemia ympäröivällä ”ei-kenenkään-maalla”. [199]

PUMA on myös Israelin jalkapalloliiton (IFA) sponsori. [200] Se teki IFA:n kanssa vuonna 2018 alustavan nelivuotisen sopimuksen, jonka mukaan siitä tulee Israelin maajoukkueiden virallinen varustekumppani, joka toimittaa, peli- ja harjoitusasuja, jalkineita ja kaikkia tarvittavia varusteita pelaamiseen kilpailujen aikana. [201] IFA:n alaisuuteen kuuluvat Israelin siirtokuntien, kuten Ma’ale Adumimin, Oranitin ja Giv’at Ze’evin, joukkueet. [202] IFA on myös ajanut laittomien israelilaisten siirtokuntien joukkueiden säilyttämistä maailman jalkapalloliiton FIFA:ssa. [203] Ihmisoikeusjärjestöt ovat jo vuosien ajan huomauttaneet, että sponsorina PUMA antaa tuotemerkkinsä valkopestä ihmisoikeusloukkauksia, sillä siirtokuntaseurojen kotiottelut pelataan palestiinalaisilta anastetulla maalla. Lisäksi ne toteavat, että joukkueet tarjoavat siirtokuntalaisille osa-aikatyötä ja vapaa-ajan palveluja. [204] Palestiinalaisilta evätään vastaavat palvelut, sillä he eivät saa mennä siirtokuntiin virkistystarkoituksiin eivätkä pelata tai harjoitella jalkapalloa kentillä tai katsella pelejä. Vuonna 2022 IFA jatkoi sponsorisopimusta PUMAn kanssa kahdella vuodella. [205] Puman toiminta on huolestuttavaa, koska yritys on mukana tarjoamassa palveluja sekä työllistämässä ja siten tukemassa siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa.

Rami Levy Chain Stores Hashikma Marketing 2006

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 5 miljoonaa 5 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Baillie Gifford, Mediobanca Banca di Credito Finanziario, Kommunal Landspensjonskasse, Legal & General, Government Pension Fund Global

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Rami Levy Chain Stores Hashikma Marketing 2006 on israelilainen supermarketketju, jolla on myymälöitä Arielin, Beitar Illitin, Gush Etzionin, Mishor Adumimin ja Sha’ar Binyaminin siirtokunnissa miehitetyllä Länsirannalla sekä Atarotin teollisuusalueella miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [206] Sillä on myös kaksi ostoskeskusta, joissa on erilaisia kauppoja: Arielin siirtokunnassa miehitetyllä Länsirannalla ja Atarotin ostoskeskuksessa teollisuusalueella miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [207] Yhtiö kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintatarkoituksiin.

RE/MAX Holdings

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 20 miljoonaa 20 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Assenagon, Evli Bank, KBC Group, Punter Southall, BNP Paribas

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

RE/MAX Israel, yhdysvaltalaisen RE/MAX Holdingsin paikallinen franchising-yritys, ylläpitää myyntitoimistoa Länsirannan Ma’ale Adumimin siirtokunnassa. [208] RE/MAX Israel tarjoaa myytäviä ja vuokrattavia kiinteistöjä Länsirannan tärkeimmissä siirtokunnissa, myös miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. Kesäkuussa 2022 tarjontaan kuului kaksi kiinteistöä Ma’ale Adumimissa ja yksi kiinteistö Barkanin siirtokunnassa miehitetyllä Länsirannalla. Lisäksi Itä-Jerusalemin siirtokuntien lähiöissä sijaitseviin kiinteistöihin kuului neljä kohdetta French Hillissä ja yksi Neve Yaakovissa. [209]

RE/MAX Israel on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä liikeyrityksistä, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa.

Shapir Engineering and Industry

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 5 miljoonaa 7 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Mediobanca Banca di Credito Finanziario, ACATIS Investment, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), HSBC

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Shapir Engineering and Industry toimii Natufin louhoksella, Migdal Ozin siirtokunnassa miehitetyllä Länsirannalla sijaitsevalla betonitehtaalla ja Atarotin teollisuussiirtokunnassa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa sijaitsevalla betonitehtaalla. [210] Se on myös osallistunut erilaisiin asunto- ja liikenneinfrastruktuurihankkeisiin Israelin siirtokunnissa, mukaan lukien Tel Aviv-Jerusalem-pikajunan (A1) infrastruktuurityöt. [211] Juna ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, mikä Who Profitsin mukaan käyttää laittomasti julkista ja yksityistä palestiinalaismaata miehitetyllä alueella Israelin liikennehankkeeseen, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia.

Vuonna 2019 Shapir ja CAF voittivat tarjouskilpailun Jerusalemin kevytrautatien toisen vaiheen toteuttamisesta, johon sisältyy kahden lisälinjan rakentaminen, käyttö ja ylläpito. [212] Marraskuussa 2020 Shapir teki YK:n tietokantaan merkitsemisestä huolimatta yhdessä CAF:n kanssa hankerahoitussopimuksen Jerusalemin kevytrautatien käyttöoikeussopimuksen toteuttamisesta. [213] Uuden verkon odotetaan olevan täysin toiminnassa vuoteen 2025 mennessä. Konsortio aloitti 16. huhtikuuta 2021 toimiluvan, joka kestää 15 vuotta. [214] Heinäkuussa 2021 Shapir Engineering oli osa yhtä niistä konsortioista, jotka hyväksyttiin tekemään tarjous Jerusalemin kevyen raideliikenteen sinisen ja violetin linjan tarjouskilpailuun, joka yhdistää siirtokuntien asuinalueet kaupungin etelä- ja pohjoisosissa. [215] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022.

Marraskuussa 2021 Who Profits dokumentoi Shapirin kuorma-auton, joka työskenteli Nabi Elyasin ohitustien (valtatie 55) laajennuksen parissa, jonka se väittää pakkolunastavan palestiinalaisten maata hanketta varten, jonka tarkoituksena on hyödyttää laittomia siirtokuntalaisia. [216]

Shapir Engineering and Industry kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoiminnallisiin tarkoituksiin.

Shikun & Binui

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 1 miljoonaa 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Svenska Handelsbanken, Legal & General, Deutsche Bank, Crédit Agricole, HSBC

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Shikun & Binui on israelilainen infrastruktuuri- ja kiinteistöalan yritys, joka Who Profitsin mukaan osallistuu laittomien israelilaisten siirtokuntien ja infrastruktuurin rakentamiseen ja laajentamiseen miehitetylle Länsirannalle, Itä-Jerusalem mukaan lukien. [217] Yhtiö sai muun muassa vuonna 2019 urakan rakentaa tunnelitien laajennuksen, joka on valtatie 60:n osa, jolla palestiinalaisilta ajoneuvoilta on kielletty ajo. Rakentaminen on käynnissä ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2025. [218] Samana vuonna sen kokonaan omistama tytäryhtiö Shikun & Binui Solel Boneh Infrastructures sai sopimuksen rakennustöistä Jerusalemin kevytrautatien vihreän linjan varikkokompleksissa, joka yhdistää miehitetyssä Itä-Jerusalemissa sijaitsevat suuret israelilaiset siirtokuntakorttelit kaupungin läntisiin osiin ja joka on rakennettu laittomasti pakkolunastetulle palestiinalaiselle yksityisomaisuudelle miehitetyllä alueella, kuten Who Profits raportoi. [219]

Heinäkuussa 2021 Shikun & Binui oli mukana yhdessä konsortiossa, joka hyväksyttiin osallistumaan Jerusalemin kevytrautatien sinisen ja violetin linjan tarjouskilpailuun, joka yhdistää kaupungin etelä- ja pohjoisosien asuinalueet. [220] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022. Shikun & Binuin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten laitosten tarjoamiseen, mukaan lukien liikenne, sekä luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoimintaan.

Shufersal

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 13 miljoonaa 13 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Algemeen Burgerlijk Pensioenfonds (ABP), Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Baillie Gifford, Government Pension Fund Global, Svenska Handelsbanken

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Shufersal on israelilainen yritys, jolla on supermarkettiensa ja apteekkiensa sivuliikkeitä useissa israelilaisissa siirtokunnissa pakolaisalueella. Näihin kuuluvat myymälät Arielissa, Modi’in Illitissä, Beitar Illitissä ja Maaleh Adumimissa Länsirannalla sekä Gilon, Pisgat Zeevin, Ramat Eshkolin ja Ramat Shlomon kaupunginosissa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [221]

Yritys kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokunnan ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoiminnallisiin tarkoituksiin.

Siemens

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 8.00 miljardia 20 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Santander, ING Group, Standard Chartered, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 14.28 miljardia 313 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, DZ Bank, Crédit Agricole, Deka Group

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Siemens on saksalainen pörssissä noteerattu teknologiayhtiö, joka keskittyy teollisuuteen, infrastruktuuriin ja liikenteeseen maailmanlaajuisesti. [222] Who Profitsin tutkimus on osoittanut, miten Siemensin liikenteenohjausjärjestelmät on asennettu miehitetyllä Länsirannalla sijaitseville teille 5 ja 443 osana Israelin tiejärjestelmää, jota pitkin palestiinalaiset eivät saa matkustaa. [223] Siemensin liikenteenohjausjärjestelmiä asennettiin myös tielle 1 Mishor Adumimin siirtokunnan teollisuusalueen sisäänkäynnille. Vuonna 2018 Siemens allekirjoitti Israelin rautateiden kanssa NIS 3,8 miljardin (1,1 miljardia euroa) arvoisen sopimuksen 60 Desiro HC -seutujunan toimittamisesta 10 vuoden aikana ja kunnossapidosta 15 vuoden ajan, huoltokorjaamon rakentamisesta Ashkeloniin sekä muista huolto-optioista. [224] Junat liikennöivät suurimmassa osassa A1-pikajunaradan vuoroja. [225] Who Profits toteaa, että juna ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, jolloin käytetään haltuun otettua palestiinalaisten maata — josta osa on yksityisomistuksessa — israelilaisen liikennehankkeen toteuttamiseen yksinomaan israelilaisten hyödyksi. [226]

Siemensin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen, jotka tukevat siirtokunnan ylläpitoa ja olemassaoloa, liikenne mukaan luettuna.

Solvay

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 4.40 miljardia 8 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Crédit Agricole, HSBC, Commerzbank, KBC Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 2.47 miljardia 153 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Janus Henderson, Intesa Sanpaolo, Banque Degroof Petercam

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Solvay on belgialainen monikansallinen tiedeyritys, joka toimii kemikaali- ja muovialalla. [227] Airframerin mukaan Solvay toimittaa Elbit Hermes 450 -miehittämättömän ilma-aluksen (UAV) valmistukseen valmiiksi kyllästettyjä lujitettuja kuituja (MTM 46 –epoksiprepreg-järjestelmä). [228] Dronen valmistaa UAV Tactical Systems, joka on Elbit Systemsin ja Thales UK:n yhteisyritys. Elbit on Israelin armeijan Länsirannan, Itä-Jerusalemin ja Gazan miehitetyillä alueilla sekä Gazan kaistaleella toteutettavissa sotilasoperaatioissa käyttämien dronejen ja muiden valvontatyökalujen tärkein toimittaja. [229]

Who Profits kirjasi Solvayn tuotteita myös Bardalan palestiinalaiskylässä sijaitsevan ohitusvesiputken rakennustyömaalla. [230] Israelin kansallisen vesilaitoksen Mekorotin Bardalan ohitusputkihanke käynnistyi vuonna 2019, ja sen budjetti on arviolta NIS 2,5 miljoonaa (0,6 miljoonaa euroa), ja se kestää vuoden 2020 jälkeiseen aikaan saakka ja sen tarkoituksena on kuljettaa miehitettyjen palestiinalaisalueiden vesilähteistä otettua makeaa vettä israelilaisten siirtokuntien lähteisiin ohittaen palestiinalaisyhteisöt. [231] Solvayn toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy miehitetyllä palestiinalaisalueella käytettävien valvonta- ja tunnistusvälineiden toimittamiseen sekä siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen.

Tripadvisor

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 271 miljoonaa 2 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Barclays

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 400 miljoonaa 45 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Polar Capital Holdings, Van Lanschot Kempen, Allianz, Azimut, Government
Pension Fund Global

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Tripadvisor on yhdysvaltalainen digitaalinen matkailuyritys, joka ylläpitää verkossa toimivia matkailubrändejä ja verkkosivustoja, kuten tripadvisor.com. [232]

Sivustollaan Tripadvisor mainostaa majoituksia ja nähtävyyksiä miehitetyn palestiinalaisalueen siirtokunnissa. Israelin siirtokunnat miehitetyllä Länsirannalla kuvataan nimellä ”Israelin siirtokunta, palestiinalaisalueet”, mutta Tripadvisor ei kerro kuluttajille siirtokuntien laittomasta asemasta kansainvälisen oikeuden mukaan ja niiden sijainnista miehitetyllä alueella. [233] Lisäksi Tripadvisorin tytäryhtiö Viator tarjoaa retkiä ja matkailuaktiviteetteja Israelin siirtokunnissa. Sen kuvauksessa ”Länsi-Samarian yksityisestä kiertomatkasta” ei mainita Länsirannan miehitettyä asemaa, ja siihen sisältyy vierailu kiisteltyyn Tel Shilohin kohteeseen, joka rakennettiin palestiinalaisten yksityiselle maalle ja jota hallinnoivat paikallinen siirtokuntaneuvosto ja yksityinen voittoa tavoittelematon järjestö Mishkan Shilohby. [234] Amnesty International toteaa, että TripAdvisor edistää laittomien siirtokuntien ylläpitoa, kehittämistä ja laajentamista ja hyötyy siitä, koska se edistää siirtokuntamatkailua ja sen seurauksena siirtokuntien taloutta. [235]

Tripadvisor on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä liikeyrityksistä, koska se tarjoaa yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

TUI Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 15.44 miljardia 19 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: KfW, Commerzbank, Barclays, UniCredit, Deutsche Bank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 159 miljoonaa 58 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Legal & General, HSBC, Marathon-London, Abrdn

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Saksalainen TUI-konserni on yksi maailman suurimmista matkailuyrityksistä, jolla on 1600 matkatoimistoa sekä omia lentoyhtiöitä, hotelleja ja risteilyaluksia. [236] Kuten GLAN ja SOMO ovat dokumentoineet, useat sen tytäryhtiöistä tarjoavat opastettuja matkoja, joiden ainoana merkkinä on vierailu Israeliin, mutta joihin sisältyy kohteita laittomissa siirtokunnissa miehitetyllä Länsirannalla ja Syyrian miehitetyllä Golanilla. [237] Sen alankomaalainen tytäryhtiö TUI Nederland N.V. tarjoaa kahta ryhmämatkaa, jotka molemmat vierailevat Qumranin kansallispuiston siirtokunnassa. GLAN ja SOMO toteavat, että kansallispuisto ja sen viereinen turistibussien pysäköintialue oli aiemmin alkuperäisten palestiinalaisten beduiiniyhteisöjen käytössä. Nämä yhteisöt ovat yhä useammin joutuneet siirtymään pois esi-isiensä mailta, ja niiden pääsyä maahan, veteen, sähköön ja muuhun infrastruktuuriin ja peruspalveluihin on rajoitettu. [238]

Matkat on merkitty vierailuiksi ”Israel ja Jordania” ja ”Israelin kohokohdat”. [239] Toinen esimerkki on TUI Belgiumin tarjoama kiertomatka ”Back to the beginning – Israel”, joka sisältää vierailuja Betlehemiin miehitetyllä palestiinalaisalueella sekä miehitetyille Golanin kukkuloille ja nähtävyyksiä miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [240] TUI Groupin toiminta on huolestuttavaa, koska se tukee laittomien siirtokuntien olemassaoloa ja edistää niiden normalisointia.

Villar International

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 0.1 miljoonaa one eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin sijoittaja: Deutsche Bank

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Villar International on israelilainen yritys, joka toimii rakennus- ja kiinteistöhankkeissa, mukaan lukien teollisuuskiinteistöjen vuokraus. [241] Sen tytäryhtiö Archivist tarjoaa arkistointi-, varastointi- ja tallennepalveluja.

Villar Internationalin omaisuuteen kuuluu kiinteistöjä Barkanin siirtokunnassa. [242] Vuodesta 1999 lähtien Archivistilla on ollut myös päävarastokeskus Barkanin siirtokunnassa. Sen pinta-ala on noin 47 000 neliömetriä. Sen asiakkaita ovat muun muassa Israel Post, Bank Leumi ja IBM. [243] Villar International ja Archivist kuuluvat YK:n tietokantaan sisällytettyihin liikeyrityksiin, koska ne käyttävät luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

Vinci / SEMI

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022)244: USD 2.38 miljardia 9 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Groupe BPCE, HSBC, BNP Paribas, Société Générale, Crédit Agricole

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 8.56 miljardia 279 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Crédit Agricole,Deutsche Bank, DZ Bank,
Nordeas

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Vinci on ranskalainen infrastruktuuri-, energia- ja rakennusalan yritys. Aiemmin espanjalaiseen ACS-konserniin kuulunut SEMI, joka on erikoistunut sähkölinjojen, rautateiden sähköistyksen, viestintäinfrastruktuurien ja teollisuuslaitosten huoltoon ja asennukseen, tuli joulukuussa 2021 osaksi Vinciä. [245]

SEMI voitti vuonna 2015 tarjouskilpailun, jonka arvo oli 2 miljardia NIS ja jonka tarkoituksena oli sähköistää Israelin rautatieverkko, mukaan lukien A1 Tel Aviv-Jerusalem-pikajuna, vuosina 2016-2032 toteutettavassa hankkeessa. [246] Sopimuksen uudelleenharkinnan ja kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen Israel Railways ilmoitti helmikuussa 2020, että SEMI jatkaa Israelin rautatieverkon sähköistämisen pääurakoitsijana. [247] Ensimmäisenä hankkeen puitteissa valmistuvana ratana A1-radan kerrottiin olevan täysin sähköistetty syyskuussa 2020. [248] SEMI vastaa edelleen 10 vuoden kunnossapitojaksosta osana alkuperäistä sopimusta. [249]

Who Profitsin mukaan A1-pikajunan reitti ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, mikä tarkoittaa, että julkista ja yksityistä palestiinalaismaata käytetään laittomasti Israelin liikennehankkeeseen, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia ja siirtokuntalaisia, mikä on suoraan kansainvälisen oikeuden vastaista. [250]

Vincin toiminta liittyy miehitetyn palestiinalaisalueen luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, laittomaan käyttöön ja hyväksikäyttöön liiketoimintatarkoituksiin sekä siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten toimintojen, kuten liikenteen, tarjoamiseen.

Volvo Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 12.47 miljardia 16 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, Skandinaviska Enskilda Banken, Nordea, Danske Bank, BNP Paribas

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 15.18 miljardia 190 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: AB Industrivärden, Swedbank, Government Pension Fund Global, AMF
Pensionsförsäkring, Alecta

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Volvo Group on ruotsalainen monikansallinen yritys, joka valmistaa kuorma-autoja, linja-autoja, rakennuskoneita sekä meri- ja teollisuusmoottoreita. [251] Vuoden 2020 ja vuoden 2021 alun aikana Al-Haq raportoi useista tapauksista, joissa Volvon koneita käytettiin palestiinalaisten rakenteiden laittomissa purkutöissä. [252] Viime aikoina Al-Haq on raportoinut vedenottokaivon (maaliskuu 2021) ja palestiinalaisen vesirakennelman purkamisesta Volvon puskutraktoreilla (kesäkuu 2021). [253] Kesäkuussa 2022 Volvo-koneita käytettiin tiettävästi Al-Fakheet- ja Al-Markez-kylien asuintelttojen ja eläinsuojien ryöstöihin ja purkamiseen sen jälkeen, kun Israelin korkein oikeus oli toukokuussa 2022 antanut päätöksen kahdeksan kylän karkottamisesta Masafer Yattan alueella. [254] Volvon maahantuoja ja jakelija Israelissa on Mayer Cars and Trucks Ltd, myös linja-autojen alustojen osalta. Volvo Bus Corporation (26,5 %) ja Mayer omistavat yhdessä Merkavimin. Merkavim käyttää Volvon alustoja panssaroituihin Mars-busseihinsa [255], joita käytetään Israelin siirtokunnissa. Mayer ja Merkavim sisältyvät YK:n tietokantaan.

Vastauksessaan sidosryhmien esittämiin kysymyksiin konsernin tuotteiden käytöstä Israelissa Volvo ei ota vastuuta yhtiön osallisuudesta: ”Israelissa kuorma-autojemme, linja-autojemme, rakennuskoneidemme ja muiden tuotteidemme myynti tapahtuu yksityisen maahantuojan kautta. Myyntiä ei ole suunnattu millekään tietylle alueelle Israelissa, ja eri käyttäjät voivat käyttää tuotteita monissa eri sovelluksissa. Lisäksi tuotteillamme on pitkä käyttöikä, ja ne voidaan vuokrata ja vaihtaa omistajaa useita kertoja elinkaarensa aikana, ja meillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten ja missä tuotteitamme käytetään koko niiden elinkaaren ajan”. [256]

Volvon toiminta on huolestuttavaa, koska sen kalustoa käytetään asuntojen, kiinteistöjen ja infrastruktuurin purkamiseen miehitetyllä palestiinalaisalueella sekä siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten toimintojen, kuten liikenteen, tarjoamiseen.

WSP Global

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1.01 miljardia 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: HSBC, Swedbank, BNP Paribas, Crédit Agricole

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 543 miljoonaa 64 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Swedbank, Deka Group, Didner & Gerge Fonder, Storebrand

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

WSP Global (aiemmin WSP|Parsons Brinckerhoff) on kanadalainen strategisen neuvonnan ja suunnittelun yritys. [257] WSP johti A1-junaradan Modi’in-Jerusalem-Yitzhak Navon -osuuden sähköistyshanketta. [258] Linja sähköistettiin kokonaan syyskuussa 2020. [259] Juna ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella ja kulkee laittomasti haltuun otetun julkisen ja yksityisen palestiinalaismaan läpi miehitetyllä alueella Israelin liikennehanketta varten, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia. WSP:n kanssa on tehty sopimus myös Jerusalemin kevytrautatietä koskevista suunnittelu- ja valvontatoimista. [260] Raitiovaunujärjestelmä tarjoaa liikennepalveluja siirtokuntien lähiöihin.

WSP Globalin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy miehitetyn palestiinalaisalueen luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoimintatarkoituksiin ja koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, mukaan lukien liikenne.

Lähdeviitteet

1) Office of the High Commissioner for Human Rights (OHCHR), “UN rights office issues report on business and human rights in settlements in the Occupied Palestinian Territory”, 31 January 2018, https://www.ohchr.org/en/press-releases/2018/01/un-rights-office-issues-report-business-and-human-rights-settlements (noudettu 20 marraskuuta 2022); YK:n ihmisoikeusneuvosto, Database of all business enterprises involved in the activities detailed in paragraph 96 of the report of the independent international fact-finding mission to investigate the implications of the Israeli settlements on the civil, political, economic, social and cultural rights of the Palestinian people throughout the Occupied Palestinian Territory, including East Jerusalem, Report of the United Nations High Commissioner for Human Rights, 1 February 2018, A/HRC/37/39 (jäljempänä OHCHR, tietokantaraportti helmikuu, 2018).

2) OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille (OECD), ”The application of the Guiding Principles on Business and Human Rights to minority shareholdings of institutional investors”, 2013,
http://mneguidelines.oecd.org/global-forum/2013_WS1_2.pdf (viitattu 20.11.2022); Ks. myös OHCHR, ”The Issue of the Applicability of the Guiding Principles on Business and Human Rights to Minority Shareholdings”, 26.4.2013, s. 3, 4, 6, https://www.ohchr.org/sites/default/files/Documents/Issues/Business/LetterSOMO.pdf (viitattu 22.11.2022).

3) UNHRC, Database of businesses involved in Israeli settlements, 2020.

4 YK:n ihmisoikeusneuvosto, ”Report of the independent international fact-finding mission to investigate the implications of the Israeli settlements on the civil, political, economic, social and cultural rights of the Palestinian people throughout the Occupied Palestinian Territory, including East Jerusalem”, 7.2.2013, A/HRC/22/63, jäljempänä ”YK:n ihmisoikeusneuvoston selvitysraportti, 2013”.)

5) ”Pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettua, tiiviissä yhteistyössä ihmisoikeuksia ja ylikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä käsittelevän työryhmän kanssa, riippumattoman kansainvälisen selvitysvaltuuskunnan raportin perusteella tutkimaan Israelin siirtokuntien vaikutuksia Palestiinan kansan poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin siviilioikeuksiin koko miehitetyllä palestiinalaisalueella”, mukaan lukien Itä-Jerusalem, ja sen 117 kohtaan sisältyvän suosituksen täytäntöönpanon edellyttämänä askeleena laatia vuosittain päivitettävä tietokanta kaikista edellä mainitun raportin 96 kohdassa eriteltyihin toimiin osallistuvista liikeyrityksistä ja toimittaa siinä olevat tiedot raportin muodossa neuvostolle sen kolmekymmentäneljännessä istunnossa”. YK:n ihmisoikeusneuvosto, ihmisoikeusneuvoston 24. maaliskuuta 2016 hyväksymä päätöslauselma, 20. huhtikuuta 2016, A/HRC/RES/31/36, kohta. 17 (jäljempänä YK:n ihmisoikeusneuvosto, päätöslauselma 31/36, 2016).

6) OHCHR määritteli ”osalliseksi” merkittävän ja olennaisen liiketoiminnan, jolla on selkeä ja suora yhteys yhteen tai useampaan lueteltuun toimintaan, mukaan lukien seuraavat liiketoimintamuodot: emoyhtiö, joka omistaa enemmistöosuuden tytäryhtiöstä, joka harjoittaa luettelossa mainittua toimintaa miehitetyllä palestiinalaisalueella. Jos yritys omistaa vähemmistöosuuden tytäryrityksestä, kyseistä yritystä ei pidetä tässä kertomuksessa ”mukana olevana”; ja yritys, joka myöntää asiaankuuluvan franchising- tai lisenssin franchising- tai lisenssinsaajalle tai lisenssinhaltijalle, joka harjoittaa lueteltua toimintaa miehitetyllä palestiinalaisalueella. Ks. UNHRC, Database of businesses involved in Israeli settlements, 2020, s. 3.

7) Al-Haq, “Palestine: Al-Haq and CIHRS Welcome Publication of UN Database on Settlement Business Activities”, 13 February 2020, https://www.alhaq.org/advocacy/16449.html (noudettu 20 marraskuuta 2022); Human Rights Watch, “Israel: New Database Will Aid Corporate Accountability”, 13 February 2020, https://www.hrw.org/news/2020/02/13/israel-new-database-will-aid-corporate-accountability (noudettu 20 marraskuuta 2022); Amnesty International, “Israel/OPT: UN list of settlement businesses offers new hope for accountability”, 13 February 2020, https://www.amnesty.org/en/latest/news/2020/02/israelopt-un-list-of-settlement-businesses-offers-new-hope-for-accountability (noudettu 20 marraskuuta 2022); 11.11.11, “11.11.11 verwelkomt publicatie VN-database Israëlische nederzettingenindustrie”, 12 February 2020, https://11.be/verhalen/111111-verwelkomt-publicatie-vn-database-israelische-nederzettingenindustrie (noudettu 20 marraskuuta 2022).

8) Who Profits, “UN Releases List of Companies Involved in the Israeli Occupation”, February 2020, https://www.whoprofits.org/updates/un-releases-list-of-companies-involved-in-the-israeli-occupation/#:~:text=On%20February%2012%2C%202020%2C%20the,considered%20illegal%20under%20international%20law. (noudettu 20 marraskuuta 2022).

9) YK:n ihmisoikeusneuvosto, Ihmisoikeustilanne miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, keskittyen siirtokuntien oikeudelliseen asemaan, ihmisoikeustilannetta vuodesta 1967 lähtien miehitetyillä palestiinalaisalueilla käsittelevän erityisraportoijan raportti, 29. heinäkuuta 2021, A/HRC/47/57, (jäljempänä YK:n ihmisoikeusneuvosto, ihmisoikeustilannetta miehitetyillä palestiinalaisalueilla käsittelevän erityisraportoijan raportti, heinäkuu 2021), s. 7.

10) Ks. esimerkiksi CIHRS, ”CIHRS and Partners Advocate for Palestinian Rights at 47th Regular Session of the Human Rights Council” (CIHRS ja kumppanit ajavat palestiinalaisten oikeuksia ihmisoikeusneuvoston 47. sääntömääräisessä istunnossa), 29.6.2021, https://cihrs.org/cihrs-and-partners-advocate-for-palestinian-rights-at-47th-regular-session-of-the-human-rights-council/?lang=en (noudettu 20.11.2022); Al-Jazeera, ”Powerful states’ blocking data on firms in Israeli settlements” (Valtaapitävät valtiot estävät tietoja israelilaisissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä), 20.9.2019, https://www.aljazeera.com/news/2019/9/20/powerful-states-blocking-data-on-firms-in-israeli-settlements (noudettu 20.11.2022).

11) Airbnb (n.d.), “Stays in selected map area – Ma’ale Adumim/Kfar Adumim”, https://www.airbnb.com/s/Beit-Horon/homes?tab_id=home_tab&refinement_paths%5B%5D=%2Fhomes&flexible_trip_dates%5B%5D=june&flexible_trip_dates%5B%5D=may&flexible_trip_lengths%5B%5D=weekend_trip&date_picker_type=flexible_dates&checkin=2021-06-22&checkout=2021-06-23&source=structured_search_input_header&search_type=unknown&ne_lat=31.862584486623323&ne_lng=35.39823658613628&sw_lat=31.757114576215447&sw_lng=35.26382572798198&zoom=13&search_by_map=true&place_id=ChIJawlzIIHTA-hURdBKcLCKFDhM (noudettu 20 marraskuuta 2022).

12) Airbnb, “Listings in disputed regions”, 19 marraskuuta 2018, https://news.airbnb.com/listings-in-disputed-regions/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

13) Julia Jacobs, “Airbnb reverses policy banning listings in Israeli settlements in West Bank”, New York Times, 9 April 2019, https://www.nytimes.com/2019/04/09/world/middleeast/airbnb-israel-west-bank.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

14) United States Securities and Exchange Commission, “Form S-1 Registration Statement under the Securities Act of 1933”, 16 marraskuuta 2020, https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/1559720/000119312520294801/d81668ds1.htm#toc81668_2 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

15) Human Rights Watch, “Bed and Breakfast on Stolen Land – Tourist Rental Listings in West Bank Settlements”, 20 marraskuuta 2018, https://www.hrw.org/report/2018/11/20/bed-and-breakfast-stolen-land/tourist-rental-listings-west-bank-settlements (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä HRW, Bed and Breakfast on Stolen Land, 2018).

16) Amnesty International, “Destination: Occupation”, 2019, https://www.amnesty.org/en/latest/campaigns/2019/01/destination-occupation-digital-tourism-israel-illegal-settlements/
(noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Amnesty International, Destination: Occupation, 2019)

17) International Federation for Human Rights (FIDH), “Israeli Settlements in East Jerusalem: 3 French Companies involved in Light-Rail Construction”, 13 June 2018, https://www.fidh.org/en/issues/globalisation-human-rights/business-and-human-rights/israeli-settlements-in-east-jerusalem-3-french-companies-involved-in (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 19.

18) Majalat, “In response to civil society pressure, the French ALSTOM withdrew from Jerusalem Light-Rail Project”, 16 May 2019, https://www.majalat.org/news/response-civil-society-pressure-french-alstom-withdrew-jerusalem-light-rail-project (noudettu 20 marraskuuta 2022).

19) Israeli Ministry of Finance, “The tenders for the construction, financing, operation and maintenance of the blue and purple rail lines in Jerusalem have been published”, 3 August 2021, https://www.gov.il/en/departments/news/press_03082021 (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021).

20) Alstom, “A transformational step for Alstom: completion of the acquisition of Bombardier Transportation”, 29 January 2021, https://www.alstom.com/press-releases-news/2021/1/transformational-step-alstom-completion-acquisition-bombardier (noudettu marraskuuta 2022).

21) GlobeNewswire, “Bombardier to overhaul 143 TWINDEXX double-deck coaches for Israel Railways”, 15 January 2021, https://www.globenewswire.com/news-release/2021/01/15/2159325/0/en/Bombardier-to-overhaul-143-TWIN-DEXX-double-deck-coaches-for-Israel-Railways.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

22) Altice International S.a r.l., “Condensed Interim Consolidated Financial Statements – As of and for the three-month period ended March 31, 2022”, https://altice.net/sites/default/files/pdf/Altice%20International%20%E2%80%93%20Q1%202022%20Condensed%20Interim%20Consolidated%20Financial%20Statements.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 6.

23) Hot – Telecommunication Systems, “Consolidated Financial Statements as of 31 December 2011”, March 2012, pp. 21. Asiakirja on saatavilla DBIO:ssa.

24) Cody Levine, “HOT Telecommunications to Expand Services to West Bank”, The Jerusalem Post, 4 marraskuuta 2019, https://www.jpost.com/israel-news/hot-telecommunications-to-expand-services-to-west-bank-606805 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

25) Who Profits, “Altice”, https://www.whoprofits.org/company/altice/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

26) Ibid.

27) HOT Mobile, “Sales and service centres”, https://www.hotmobile.co.il/HOTmobile_en/Pages/Sales-and-Service-Centers.aspx (noudettu 20 marraskuuta 2022).

28) Who Profits, “Altice”, https://www.whoprofits.org/company/altice/ (noudettu 20 marraskuuta 2022)

29) Who Profits, “Ashtrom Group”, https://www.whoprofits.org/company/ashtrom-group/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

30) Ashtrom, “Range of activities – Industries – Quarries and Raw Materials for the Construction Industries”, https://www.ashtrom.co.il/quarries-and-raw-materials-for-building (noudettu 20 marraskuuta 2022); Israbeton, “Factory deployment” [Hebrew], http://www.israbeton.co.il/%D7%A4%D7%A8%D7%99%D7%A1%D7%AA-%D7%9E%D7%A4%D7%A2%D7%9C%D7%99%D7%9D (noudettu 20 marraskuuta 2022).

31) Amiram Barkat, “Gov’t pays for mistakes in Jerusalem light rail buyback”, Globes, 17 February 2020, https://en.globes.co.il/en/article-govt-pays-for-mistakes-in-jerusalem-light-rail-buyback-1001318755 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

32) Human Rights Watch, “Bankrolling Abuse – Israeli Banks in West Bank Settlements”, 29 May 2018, https://www.hrw.org/report/2018/05/29/bankrolling-abuse/israeli-banks-west-bank-settlements (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, “Financing Land Grab – The Direct Involvement of Israeli Banks in the Israeli Settlement Enterprise”, February 2017, https://www.whoprofits.org/report/financing-land-grab-the-direct-involvement-of-israeli-banks-in-the-israeli-settlement-enterprise/ (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Who Profits, Financing Land Grab, 2017).

33) Who Profits, “Bank Hapoalim”, https://www.whoprofits.org/company/hapoalim-bank/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

34) Ibid.

35) Kobi Yeshayahou, “Shapir closes NIS 3.7b Jerusalem light rail financing”, Globes, 8 marraskuuta 2022, https://en.globes.co.il/en/article-shapir-closes-nis-37b-jerusalem-light-rail-financing-1001348678 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

36) Who Profits, “Bank Hapoalim”, https://www.whoprofits.org/company/hapoalim-bank/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

37) Banks in Israel, “Bank Hapoalim branches”, https://banks-in-israel.co.il/Bank-Hapoalim/branches.asp?bankURL=%D7%A1%D7%A0%D7%99%D7%A4%D7%99+Bank+Hapoalim&bank_code=12 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

38 Who Profits, “Leumi Bank”, https://www.whoprofits.org/company/leumi-bank/#:~:text=Leumi%20Partners%20Ltd.,%25)%3B%20Bank%20Leumi%20Britain%20P.L.C. (noudettu 20 marraskuuta 2022).

39 Ibid.; Who Profits, Financing Land Grab, 2017.

40) Who Profits, “Leumi Bank”, https://www.whoprofits.org/company/leumi-bank/#:~:text=Leumi%20Partners%20Ltd.,%25)%3B%20Bank%20Leumi%20Britain%20P.L.C. (noudettu 20 marraskuuta 2022).

41) Who Profits, “The Design City Shopping Complex Built on Occupied Palestinian Land”, December 2021, https://whoprofits.org/updates/the-design-city-shopping-complex-built-on-occupied-palestinian-land/#:~:text=The%20Design%20City%20Shopping%20Complex%20Built%20on%20Occupied%20Palestinian%20Land,-Update%20%7C%20Dec%202021&text=This%20update%20exposes%20corporate%20complicity,in%20the%20occupied%20West%20Bank. (noudettu 20 marraskuuta 2022).

42 Banks in Israel, “Bank Leumi Le-Israel Branches”, https://banks-in-israel.co.il/Bank-Leumi/branches.asp?bankURL=Bank+Leumi+Le%2DIsrael++branches&bank_code=10 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

43 Who Profits, “Flash Report – Signal Strength: Occupied – The Telecommunications Sector and the Israeli Occupation”, July 2018, https://whoprofits.org/wp-content/uploads/2018/09/SIGNAL-STRENGTH-OCCUPIED-THE-TELECOMMUNICATIONS-SECTOR-AND-THE-ISRAELI-OCCUPATION-1-1.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Who Profits, Signal Strength, 2018), pp. 13.

44 Gadish Group, “Infrastructure – Beitar Illit – Efrat”, https://www.gadish.co.il/en/project/ .) accessed 20 marraskuuta 2022( /תרפא-תיליע-רתיבב-תונוכש-תמקה

45) Who Profits, “Bezeq”, https://www.whoprofits.org/company/bezeq-the-israeli-telecommunication-corporation/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

46 Booking Holdings, “Form 10-K – Annual Report Pursuant to Section 13 or 15(d) of the Securities Exchange Act of 1934 – For the fiscal year ended: December 31, 2020”, 2021, https://d18rn0p25nwr6d.cloudfront.net/CIK-0001075531/72f6e89f-eaeb-462e-bfb0-d1677c3a7912.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 2-3.

47) Ibid, pp. 4, 231.

48) Booking.com, “Kalia Kibbutz Hotel”, https://www.booking.com/hotel/il/kalia-kibbutz.html (noudettu 20 marraskuuta 2022); Booking.com, “Panoramic Dead Sea View”, https://www.booking.com/hotel/il/panoramic-dead-sea-view.nl.html (noudettu 20 marraskuuta 2022); Booking.com, “Almog”, https://www.booking.com/hotel/il/almog-kibbutz.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

49) Booking.com, “Amazing Modern Room 4 min From The Tram”, https://www.booking.com/hotel/il/amazing-modern-room.en-gb.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

50) Barbara Kuepper and Ward Warmerdam, “Doing Business with the Occupation – Economic and Financial Relationships of Foreign Companies with the Settlement Enterprise”, Profundo, 11.11.11 and CNCD 11.11.11, https://www.profundo.nl/download/11-11-11-1806 (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 57.

51) Proxy Review, “Conflict zones”, https://www.proxypreview.org/2019/report/social-issues/human-rights/conflict-zones (noudettu 20 marraskuuta 2022); Wespath Institutional Investor, “Wespath Withdraws 2019 Resolutions at Entegris and Booking Holdings”, 8 May 2019, https://www.wespath.org/News/Wespath-Withdraws-2019-Resolutions-at-Entegris-and#!/page:1 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

52) Booking Holdings, “Human Rights Statement – Our Commitment – Promoting Human Rights Through Travel”, 14 April 2022, https://www.bookingholdings.com/wp-content/uploads/2022/05/BHI-Human-Rights-Statement-2022.04.14.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 6.

53) Booking.com, “Search properties”, https://www.booking.com/, viewed in October 2022; AP News, “Booking.com adds travel warnings for West Bank settlements”, 30 September 2022, https://apnews.com/article/travel-business-middle-east-jerusalem-0726936a40101482802aaf918004cc81 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

54) Booking Holdings, “Human Rights Statement – Our Commitment – Promoting Human Rights Through Travel”, 14 April 2022, https://www.bookingholdings.com/wp-content/uploads/2022/05/BHI-Human-Rights-Statement-2022.04.14.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 6.

55) HRW, Bed and Breakfast on Stolen Land, 2018,

56) Amnesty International, Destination: Occupation, 2019.

57) Who Profits, “CAF- Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles”, https://www.whoprofits.org/company/caf-construcciones-y-auxiliar-de-ferrocarriles/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

58) David Burroughs, “CAF and Shapir awarded Jerusalem light rail project contract”, International Railway Journal, 8 August 2019, https://www.railjournal.com/passenger/light-rail/caf-and-shapir-awarded-
jerusalem-light-rail-project-contract/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

59) Keith Fender, “New consortium takes up Jerusalem light rail concession”, Rail Journal, 25 April 2021, https://www.railjournal.com/passenger/light-rail/new-consortium-takes-up-jerusalem-light-rail-concession/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

60) BDS Movement, “CAF is feeling the heat: Pressured from all sides to drop its business with Israel’s illegal Jerusalem Light Rail”, 11 June 2021, https://bdsmovement.net/news/caf-feeling-heat-pressured-from-all-sides-to-drop-its-business-with-israels-illegal-jerusalem-light-rail (noudettu on 20 marraskuuta 2022); CAF, “Concessions and Comprehensive Systems – Cases – Jerusalem Tram”, https://www.caf.net/en/soluciones/soluciones-integrales/casos-estudio/tranvia-jerusalen.php (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

61) Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021.

62) Baillie Gifford ilmoitti DBIO-koalitiolle, että sillä on analyysissä mukana olleista yrityksistä vain Booking Holdingsin, Cemexin ja Cisco Systemsin osakkeita. Tietokanta Refinitiv ilmoittaa kuitenkin positioita useissa muissa yrityksissä sijoitusrahastojen kautta, kun taas nämä kolme yritystä ilmoitettiin suorina sijoituksina. Baillie Gifford ei ole reagoinut pyyntöön saada lisäselvityksiä sijoitusrahastojen yhteenlasketuista omistuksista ennen julkaisua.

63) Carrefour, “Stores”, https://www.carrefour.com/en/group/stores (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

64) Bitan Online, “Stores info”, https://www.ybitan.co.il/retailer/information (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

65) Carrefour, “Carrefour, in partnership with Electra Consumer Products and its subsidiary Yenot Bitan opens its franchised stores in Israel”, 8 March 2022, https://www.carrefour.com/en/actuality/carrefourpartenariatisrael (noudettu 20 marraskuuta 2022).

66) Shira Sapir, “Yeinot Bitan signs Carrefour franchise agreement”, Globes, 4 April 2022, https://en.globes.co.il/en/article-yeinot-bitan-signs-carrefour-franchisee-agreement-1001408075 (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

67) Who Profits, “Caterpillar”, https://www.whoprofits.org/company/caterpillar/ (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

68) Al-Haq, “Special Focus: Sharp High Rate of Property Demolitions since the Second Half of 2020”, 22 October 2020, https://www.alhaq.org/advocacy/17468.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

69) Al-Haq et al., “Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review – Parallel Report on Israel’s Violation and Failed Implementation of the International Covenant on Civil and Political Rights”, 31 January 2022, https://www.alhaq.org/cached_uploads/download/2022/02/17/joint-submission-to-hrc-on-iccpr-1-1645107641.pdf (noudettu on 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Al-Haq et al., Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review, 2022).

70) Stop the Wall, “Who is aiding Israel? Corporate complicity in Masafer Yatta ethnic cleansing”, 2 June 2022, https://www.stopthewall.org/2022/06/02/who-is-aiding-israel-corporate-complicity-in-masafer-yatta-ethnic-cleansing/ (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Stop the Wall, Who is Aiding Israel?, 2022); UN OCHA, “Fact Sheet: Masafer Yatta Communities at Risk of Forcible Transfer”, June 2022, https://www.un.org/unispal/wp-content/uploads/2022/07/OCHAFACTSHEET_060722.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022) (UN OCHA, Masafer Yatta Communities at Risk of Forcible Transfer, 2022).

71) Who Profitsin mukaan ”sotilastekniset koneet ovat olennainen osa pahamaineista tekniikkaa, jolla palestiinalaisepäiltyjä pidätetään ja toisinaan tapetaan ilman oikeudenkäyntiä, ja joka tunnetaan nimellä ’painekattilamenettely’. Menettely kehitettiin alun perin rakennukseen linnoittautuneiden panttivankien käsittelyyn, mutta toisen intifadan aikana sitä muutettiin ja käytettiin taloon linnoittautuneisiin palestiinalaisepäiltyihin, joilla ei ollut panttivankeja. Menettelyn tavoitteena on epäillyn luovuttaminen tai tappaminen mieluiten vahingoittamatta muita siviilejä ja minimoimalla israelilaissotilaille aiheutuva riski.” Ks. Who Profits, ”Facts on the Ground – Heavy Engineering Machinery and the Israeli Occupation”, heinäkuu 2014, https://www.whoprofits.org/report/facts-on-the-ground-heavy-engineering-machinery-and-the-israeli-occupation/ (noudettu 20 marraskuuta 2022), s. 19-20, 54.

72 Who Profits, “Caterpillar”, https://www.whoprofits.org/company/caterpillar/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Areeb Ullah, “Bulldozing Palestinian villages: The global firms aiding Israeli demolitions”, Middle East Eye, 12 September 2018, https://www.middleeasteye.net/news/bulldozing-palestinian-villages-global-firms-aiding-israeli-demolitions (noudettu 20 marraskuuta 2022).

73) Zoko Enterprises, “Caterpillar” [Hebrew], online: https://www.zoko.co.il/CAT (noudettu 20 marraskuuta 2022).

74) Who Profits, “Caterpillar”, https://www.whoprofits.org/company/caterpillar/ (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

75) Ibid.

76) Cellcom Israel (2021), Annual Report 2020, p.23, 50, 52, 57.

77) Who Profits, Signal Strength, 2018, pp. 12; Cellcom, “Contact us – Service Centers”, https://cellcom.co.il/production/Private/contact_us/centers/ (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

78) Who Profits, Signal Strength, 2018, pp. 12.

79) Gadish Group, “Infrastructure: Beitar Illit – Efrat”, https://www.gadish.co.il/en/project/תרפא-תיליע-רתיבב-תונוכש-תמקה/.

80) SII-QCD, “Certificate – Readymix Industries (Israel) Ltd. ISO 9001:2015”, 13 July 2021, [LINK]. Document available on file with DBIO.

81) Readymix, “The group’s locations” [Hebrew], https://readymix.co.il/en/about/the-groups-locations/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

82) Dotan Levy, “Because of BDS? Readymix sold its operations in the territories” [Hebrew], 23 February 2022, Calcalist, https://www.calcalist.co.il/real-estate/article/skg5gdfl5 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

83) Readymix Industries, “The Group’s locations – Katzrin”, https://readymix.co.il/en/about/the-groups-locations/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

84) Cemex, “Projects – Jerusalem Light Rail”, https://readymix.co.il/en/products-services/concrete-for-infrastructure/projects/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, “Cemex”, https://whoprofits.org/company/cemex/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

85) Mind the Gap, “Case study: Cemex’s Exploitation of Unlawful Israeli Occupation”, 7 July 2020,
https://www.mindthegap.ngo/harmful-strategies/utilising-state-power/aligning-with-suppressive-state-institutions/example-cemexs-exploitation-of-unlawful-israeli-occupation/#_ftnref8 (noudettu 20 marraskuuta 2022); Business & Human Rights Resource Centre, “Mexican firm distorts law to justify plunder of Palestinian resources”, 14 April 2015, https://www.business-humanrights.org/en/latest-news/mexican-firm-distorts-law-to-justify-plunder-of-palestinian-resources/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

86) Minerals Technologies, “Our Company – About Us”, https://www.mineralstech.com/our-company/about-us (noudettu 20 marraskuuta 2022).

87) Who Profits, “CETCO Mineral Technology Group”, https://www.whoprofits.org/company/cetco-mineral-technology-group/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

88) Who Profits, “In the Pipeline: Israeli Bypass Water Project in the Jordan Valley”, February 2020, https://www.whoprofits.org/wp-content/uploads/2020/02/Bardala-for-Website.pdf, pp. 2, 7.

89) Ministry for the Development of the Negev and Galilee Periphery, “Klika – the joint work complexes of the Ministry for the Development of the Periphery, the Negev and the Galilee” [Hebrew], 15 July 2021, https://negev-galil.gov.il/economicdevelopment/klika/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, “Cisco Systems”, https://www.whoprofits.org/company/cisco-systems/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

90) Klika, “Now find the Klika compound closest to your home” [Hebrew], https://klika.org.il/ (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

91) Communication with Cisco Investor Relations (September 2021), available on file with DBIO.

92 CNH Industrial, “Company – Who We Are”, https://www1.cnhindustrial.com/en-us/know_us/who_we_are/Pages/default.aspx (noudettu 20 marraskuuta 2022).

93) Who Profits, “CNH Industrial N.V.”, https://www.whoprofits.org/company/cnh-industrial-formerly-cnh-global/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

94) Ibid.

95) Russo, R. (2022, March 15), CNH Industrial – Company response, viewed in June 2022. Document available on file with DBIO.

96) Who Profits, “Delek Israel Fuel”, https://whoprofits.org/company/delek-israel-fuel/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

97) Delek Group, “Annual Report 2020”, 2021, https://ir.delek-group.com/wp-content/uploads/2021/04/Delek-Group-2020-Annual-Report.pdf (hereinafter, Delek Group, Annual Report 2020, 2021), pp. A-11.

98) Petrol Plaza, “Delek Group sells 70% stake in Delek Israel”, 19 October 2020, https://www.petrolplaza.com/news/25795 (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

99) Delek Group, Annual Report 2020, 2021, pp. A-10.

100) Delek Israel Fuel, “Stations around the country” [Hebrew], https://www.delek.co.il/stations?combine_1=&dropdown_first=All&dropdown_second=All (noudettu 20 marraskuuta 2022).

101) Delta, “Stores”, https://www.delta.co.il/stores (noudettu 20 marraskuuta 2022).

102) eDreams Odigeo, “Investors Overview”, https://www.edreamsodigeo.com/investors/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

103) Opodo, “Kfar Adumim”, “Ma’ale Levona”, https://hotels.opodo.co.uk/ (viewed in June 2022); eDreams, “Kfar Adumim”, “Ma’ale Levona”, https://www.edreams.com/ (viewed in June 2022).

104) Email correspondence between Profundo/DBIO and Permira (2021, July 12).

105) Amnesty International, Destination: Occupation, 2019.

106) Elbit Systems, “Lines of business”, https://elbitsystems.com/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

107) Who Profits, “Elbit”, https://www.whoprofits.org/company/elbit-systems/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

108) Elbit Systems, “About us – Major Subsidiaries”, https://elbitsystems.com/majior-subsidiaries/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

109) Al-Haq, “The Surveillance Industry and Human Rights: Israel’s Marketing of the Occupation of Palestine – Submission to the UN Special Rapporteur on the Promotion and Protection of the Right to Freedom of Opinion and Expression”, 20 February 2019, https://www.alhaq.org/advocacy/6101.html (noudettu 20 marraskuuta 2022) (hereinafter, Al-Haq, The Surveillance Industry and Human Rights, 2019).

110) Who Profits, “Elbit”, https://www.whoprofits.org/company/elbit-systems/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

111) Ibid.

112) Ibid.

113) Elektra, “Activities”, https://www.electra.co.il/en/activities (noudettu 20 marraskuuta 2022).

114) Guy Nardi, “Electra wins tender for Jerusalem’s French Hill tunnels”, 10 August 2020, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-electra-wins-tender-for-jerusalems-french-hill-tunnels-1001338833 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

115) Ground Engineering, “Jerusalem’s French Hill highway project makes tunnelling progress”, 11 April 2022, https://www.geplus.co.uk/news/jerusalems-french-hill-highway-project-makes-tunnelling-progress-11-04-2022/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

116) Elektra infrastructures, “High-Speed Railway to Jerusalem – Section D”, https://www.electra-infrastructures.co.il/en/projects/high-speed_railway_to_jerusalem_%E2%80%93_section_d (noudettu 20 marraskuuta 2022); Electra infrastructures, “Upper Structure – High-Speed Railway to Jerusalem (A1) & Slab Track”, https://www.electra-infrastructures.co.il/en/projects/upper_structure_%E2%80%93_high-speed_railway_to_jerusalem_a1__slab_track (noudettu 20 marraskuuta 2022).

117) Who Profits, “Infrastructures of Dispossession and Control Transport Development in East Jerusalem”, January 2021, https://whoprofits.org/flash-report/infrastructures-of-dispossession-and-control/ (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Who Profits, Infrastructures of Dispossession and Control, 2021), pp. 14.

118) Globes, “Electra Afikim has bought the Egged-Ta’avura bus company for NIS 200 miljoonaa”, 5 May 2021, https://en.globes.co.il/en/article-egged-taavura-acquisition-makes-afikim-third-largest-bus-co-1001370042 (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

119) Moovitapp, “455 line”, https://moovitapp.com/index/en/public_transit-lines-Israel-1-17 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

120) Electra Group, “Subsidiaries – Electra Afikim”, https://www.electra.co.il/en/subsidiaries/about_electra_
afikim (noudettu 20 marraskuuta 2022).

121) Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021.

122) Energix Group, “Business Overview”, https://www.energix-group.com/Business-Overview/
(noudettu 20 marraskuuta 2022).

123) Energix Group, “Meitarim”, https://www.energix-group.com/Meitarim/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

124) Who Profits, “Greenwashing the Occupation – The Solar Energy Industry and the Israeli Occupation”, February 2017, https://www.whoprofits.org/report/greenwashing-the-occupation-the-solar-energy-industry-and-the-israeli-occupation/ (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 25-26.

125) Who Profits, “Energix Group”, https://www.whoprofits.org/company/energix-group-0/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

126) Expedia Group, “2020 Annual Report”, 2021, https://s27.q4cdn.com/708721433/files/doc_financials/2020/ar/Expedia-Group-Annual-Report.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 1-3, 119.

127) Expedia, https://www.expedia.nl/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Hotels.com, hotels.com/search/searchmap.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

128) Amnesty International, Destination: Occupation, 2019.

129) Who Profits, “First International Bank of Israel”, https://www.whoprofits.org/company/first-international-bank-of-israel/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, Financing Land Grab, 2017.

130) Who Profits, “First International Bank of Israel”, https://whoprofits.org/company/first-international-bank-of-israel/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, Financing Land Grab, 2017, pp. 36, 59.

131) Banks in Israel, “The First International Bank of Israel Branches – Betar Illit, Ramot, Modiin Illit”, https://banks-in-israel.co.il/The-First-International-Bank-of-Israel/branches.asp?bankURL=%D7%A1%D7%A0%D7%99%D7%A4%D7%99+The+First+International+Bank+of+Israel&bank_code=31 (noudettu in June 2022).

132) Bank Massad, “Branch locator“ [Hebrew], https://www.bankmassad.co.il/wps/portal/FibiMenu/Marketing/Private/General/BranchLocator/ (noudettu in June 2022)

133) Nior Holdings, “Contact”, https://nior-holdings.com/en/contact/ (noudettu July 2022).

134) Hamat Group, “About us” [Hebrew], https://en.hamat.co.il/%D7%90%D7%95%D7%93%D7%95%D7%AA-%D7%97%D7%9E%D7%AA-1 (noudettu 20 marraskuuta 2022); Hamat Group, “Subsidiaries” [Hebrew], https://en.hamat.co.il/תבה-תורבח (noudettu in July 2022).

135) Hanson Israel, “About Hanson”, http://www.hanson-israel.com/about (noudettu 20 marraskuuta 2022).

136) HeidelbergCement, “Israel”, https://www.heidelbergcement.com/en/israel (noudettu 20 marraskuuta 2022).

137) Profundo/DBIO:n ja Heidelberg Materialsin välinen sähköpostikirjeenvaihto (25. heinäkuuta 2022); HeidelbergCementin kanssa käyty sähköpostikirjeenvaihto vastauksena raporttia koskevaan kuulemiseen 10. kesäkuuta 2018, 11.11.11.11 ja CNCD-11.11.11.

138) Vastaukset Hanson Israelia koskeviin kysymyksiin vuoden 2022 yhtiökokouksessa; Dachverband Kritische Aktionäre, ”Warum robt HeidelbergCement die Bevölkerung am Kendeng Gebirge ihrer Lebensgrundlage?”. [saksaksi], 10. toukokuuta 2022, https://www.kritischeaktionaere.de/heidelbergcement/warum-beraubt-heidelbergcement-die-bevoelkerung-am-kendeng-gebirge-ihrer-lebensgrundlage/ (noudettu 20. marraskuuta 2022) (jäljempänä DKA, Warum beraubt HeidelbergCement die Bevölkerung am Kendeng Gebirge ihrer Lebensgrundlage?, toukokuu 2022).

139) Maha Abdallah and Lydia de Leeuw, “Violations Set in Stone: HeidelbergCement in the Occupied Palestinian Territory”, February 2020, Al-Haq and SOMO, https://www.alhaq.org/publications/16408.html (noudettu 20 marraskuuta 2022) (hereinafter, Abdallah and de Leeuw, Violations Set in Stone, 2020); Human Rights Watch, “Letter to HeidelbergCement Regarding Nahal Raba Quarry Expansion” 29 May 2020, https://www.hrw.org/news/2020/05/29/letter-heidelbergcement-regarding-nahal-raba-quarry-expansion (noudettu 20 marraskuuta 2022); Human Rights Watch, “Letter to Zeid Ra’ad Al Hussein, High Commissioner Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights (OHCHR) on the subject: Human Rights Watch recommendations on the implementation of Human Rights Council Resolution 31/36 Business activities in Israeli settlements”, 12 March 2019, https://www.un.org/unispal/document/auto-insert-196447/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

140) Kirje siviilihallinnolle saatavilla: https://electronicintifada.net/blogs/adri-nieuwhof/german-firm-escalates-its-war-crimes-against-palestinians (noudettu 20 marraskuuta 2022).

141) Judean & Samarian siviilihallinto, “Notice of the deposit of a detailed outline plan No. 52/14/2 for the expansion of the Nahal Rabba quarry” [Hebrew], 4 June 2020, online: https://www.gov.il/he/departments/publications/reports/t52142 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

142) Abdallah and de Leeuw, Violations Set in Stone, 2020, pp. 25.

143) Ibid, pp. 48-49.

144) Al-Haq, “Captive Markets, Captive Lives – Palestinian Workers in Israeli Settlements”, https://www.alhaq.org/publications/18265.html, pp. 19-20.

145) Human Rights Watch, “Letter to HeidelbergCement Regarding Nahal Raba Quarry expansion”, 29 May 2020, https://www.hrw.org/news/2020/05/29/letter-heidelbergcement-regarding-nahal-raba-quarry-expansion (noudettu 20 marraskuuta 2022).

146) Abdallah and de Leeuw, Violations Set in Stone, 2020.

147) Who Profits, “The Israeli exploitation of Palestinian natural resources: Part II HeidelbergCement”, marraskuuta 2016, https://www.whoprofits.org/updates/the-israeli-exploitation-of-palestinian-natural-resources-part-ii-heidelberg-cement/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); DKA, Warum beraubt HeidelbergCement die Bevölkerung am Kendeng Gebirge ihrer Lebensgrundlage?, May 2022.

148) Ibid.

149 Hyundai Heavy Industries, “About HHI”, https://english.hhi.co.kr/biz/engine_over (noudettu in July 2022).

150) EFCO Equipment, “Hyundai”, https://www.efco.co.il/en/hyundai/ (noudettu July 2022).

151) Who Profits, “Hyundai Heavy Industries”, https://www.whoprofits.org/company/hyundai-heavy-industries/ (noudettu July 2022).

152) Al-Haq et al., Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review, 2022, pp. 17. Who Profits, “Hyundai Heavy Industries”, https://www.whoprofits.org/company/hyundai-heavy-industries/ (noudettu July 2022).

153) Al-Haq et al., Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review, 2022.

154) Stop the Wall, Who is Aiding Israel?, 2022.

155) Who Profits, “IBM: A Major Facilitator of Israel’s Surveillance and Security Apparatus”, December 2021, https://www.whoprofits.org/updates/ibm-a-major-facilitator-of-israels-surveillance-and-security-apparatus/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

156) Investigate, “International Business Machine Corp – IBM”, https://investigate.afsc.org/company/ibm (noudettu 20 marraskuuta 2022).

157) Who Profits, “IBM: A Major Facilitator of Israel’s Surveillance and Security Apparatus”, December 2021, https://www.whoprofits.org/updates/ibm-a-major-facilitator-of-israels-surveillance-and-security-apparatus/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

158) Ibid.

159) Who Profits, “Discount Bank”, https://whoprofits.org/company/discount-bank/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

160) Ibid.

161) Banks in Israel, “Israel Discount Bank branches”, https://banks-in-israel.co.il/Bank-Discount/branches.asp?bankURL=Israel+Discount+Bank+branches&bank_code=11 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

162) Discount Bank, “Branche Adumim extension, Ramat Eshkol”, https://www.discountbank.co.il/DB/en/branches?city=Maale%20Adumim&street=&name=&branch= (noudettu 20 marraskuuta 2022).

163) MAN Truck, “About” [Hebrew], https://www.mantruck.co.il/about/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

164) Who Profits, “Man Group”, https://www.whoprofits.org/company/man-group (noudettu 20 marraskuuta 2022).

165) ,” [Hebrew], 13 June 2021..סובוטוא – לארשיב הרובחתה תויעבל ידיימ ןורתפ !ושדחתת דגא – MAN ןאמ“ ,MAN Israel https://m.facebook.com/678828002302181/posts/1663534730498165/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

166) Unvi bus, “Double-deckers back on the Roads in Israel”, 29 June 2021, https://www.unvibus.com/en/double-deckers-back-on-the-roads-in-israel/ (access 20 marraskuuta 2022).

167) Globes, “Electra Afikim has bought the Egged-Ta’avura bus company for NIS 200 miljoonaa”, 5 May 2021, https://en.globes.co.il/en/article-egged-taavura-acquisition-makes-afikim-third-largest-bus-co-1001370042 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

168) Egged Tours, “Bethlehem, Jericho, Qumran, Dead Sea”, https://www.eggedtours.com/tour/bethlehem-jericho-qumran-and-the-dead-sea-spa-health-and-relaxation/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Egged Tours, “Jerusalem & City of David Tour”, https://www.eggedtours.com/tour/jerusalem-walking-tour/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

169) Global Legal Action Network (GLAN) and SOMO, “Tainted Tourism: Package tourism’s contribution to the illegal settlement economy in Israeli occupied territories”, March 2021, https://www.somo.nl/wp-content/uploads/2021/03/Tainted-Tourism.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022) (hereinafter, GLAN and SOMO, Tainted Tourism, 2021).

170) Matrix, “Defence”, https://www.matrix-globalservices.com/defense/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

171) Who Profits, “Matrix IT”, https://www.whoprofits.org/company/matrix-it/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

172) Ibid.

173) Ibid.

174) Matrix Talpiot, “About us”, https://www.linkedin.com/showcase/talpiot-nearshore/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); IT News, “The Minister of Economy and Industry meets the ultra-Orthodox women who work in high-tech” [Hebrew], 20 September 2022, https://itnews.co.il/news/events-expos/?p=40781 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

175) Who Profits, “Matrix IT”, https://www.whoprofits.org/company/matrix-it/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

176) Mivne Group, “About the group” [Hebrew], https://www.mivnegroup.co.il/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

177) Mivne Group, “Industry and Logistics” [Hebrew], https://www.mivnegroup.co.il/logistics (noudettu 20 marraskuuta 2022).

178) Mivne Real Estate (K.D) Ltd., “Report of the Board of Directors on the State of Corporate Affairs as of December 31”, 2021, pp. 14. Document available on file with DBIO.

179) Who Profits, “Mizrahi Tefahot Bank”, https://www.whoprofits.org/company/mizrahi-tefahot-bank (noudettu 20 marraskuuta 2022).

180) Ibid.

181) Ibid.

182) Banks in Israel, “Mizrahi Tefahot Bank Branches”, https://banks-in-israel.co.il/Bank-Mizrahi-Tefahot/branches.asp?bankURL=Mizrahi+Tefahot+Bank++branches&bank_code=20 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

183) Motorola Solutions (2022), Form 10-K: Annual report 2021, Exhibit 21. Document available on file with DBIO.

184) Who Profits, “Motorola Solutions”, https://www.whoprofits.org/company/motorola-solutions/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

185) Who Profits, “Motorola Solutions”, https://www.whoprofits.org/company/motorola-solutions/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

186) Ibid.

187) Partner Communications, “Annual report 2021”, 28 February 2022, https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/1096691/000117891322000840/zk2227367.htm, pp. 109, 390, 391.

188) Who Profits, “Partner Communications (former Orange)”, https://www.whoprofits.org/company/partner-communications-orange/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

189) Ibid.

190) Partner Communications, “Service and sales centers – Atarot, Jerusalem”, https://www.partner.co.il/n/servicecenter/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

191) Who Profits, “Partner Communications (former Orange)”, https://www.whoprofits.org/company/partner-communications-orange/ (noudettu 20 marraskuuta 2022)

192) Paz Group, “About us”, https://www.paz.co.il/en-US/content/About%20us/about-the-group (noudettu June 2022).

193) Paz Group, “Stations accessibility status”, https://www.paz.co.il/en-US/content/Our%20stations/accessibility-of-paz-compounds (noudettu in June 2022).

194) Who Profits, “Paz Oil Company”, https://www.whoprofits.org/company/paz-oil-company/ (accesses 20 marraskuuta 2022).

195) Paz Group, “Annual report 2020”, http://www.paz.co.il/en-US/investor-tools?category=Investor%20relations (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. A-55.

196) TotalSportal Staff, “Biggest sportswear brands – ranked according to 2021 yearly revenue”, 15 March 2022, https://www.totalsportal.com/list/biggest-sportswear-brands/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

197) Delta, “Stores”, https://www.delta.co.il/stores (noudettu 20 marraskuuta 2022).

198) IFA, 2020 Annual Report, Hebrew, pg 31, point 8
https://www.football.org.il/files/SiteCollectionDocuments/FTP/eitan/IFA/asifa/2021/caspi.pdf

199) https://www.alrovmamilla.com/en/business/?char=F

200) IFA, “Homepage”, https://www.football.org.il/en/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

201) Sport Business, “Puma returns to Israel Football Association”, 27 July 2018, https://sponsorship.sportbusiness.com/news/puma-returns-to-israel-football-association/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

202) Israel Football Association, “National teams”, https://www.football.org.il/en/clubs/ (noudettu in marraskuuta 2022).

203) FIFA Monitoring Committee: Israel-Palestine https://daoudkuttab.medium.com/full-text-of-tokyo-sexwale-chairmans-report-to-fifa-on-palestine-israel-53c27c909a5b

204) Sari Bashi, “FIFA must take strong stance against Israeli settlement clubs”, Human Rights Watch, https://www.hrw.org/news/2017/01/10/fifa-must-take-strong-stance-against-israeli-settlement-clubs (noudettu 20 marraskuuta 2022).

205) IFA, 2021 Annual Report, Hebrew, pg 26, point 7 https://www.football.org.il/files/SiteCollectionDocuments/FTP/eitan/IFA/asifa/2022/%D7%94%D7%AA%D7%90%D7%97%D7%93%D7%95%D7%AA%20%D7%9C%D7%9B%D7%93%D7%95%D7%A8%D7%92%D7%9C%20%D7%93%D7%95%D7%97%20%D7%9B%D7%A1%D7%A4%D7%99%202021.pdf

206) BdiCode, “Rami Levy Chain Stores Hashikma Marketing 2006 Ltd.”, https://www.bdicode.co.il/en/company/rami-levi-chain-stores-hashikma-marketing-2006-ltd-en/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

207) Shany Moses, “Rami Levy to open mall near Ramallah next month”, 14 marraskuuta 2018, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-rami-levy-to-open-mall-near-ramallah-next-month-1001260652 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

208) RE/MAX Israel, “Offices – Ma’aleh Adumim”, https://www.remax-israel.com/en/offices/jerusalem-and-the-south/maaleh-adumim/%D7%A8%D7%99%D7%9E%D7%A7%D7%A1-%D7%A2%D7%AA%D7%99%D7%93-remax-
atid/83181 (noudettu in June 2022); Who Profits, “RE/MAX Holdings”, https://www.whoprofits.org/company/re-max-holdings (noudettu in June 2022).

209) REMAX Israel, “Apartments for sale or rent” [Hebrew], https://www.remax-israel.com/_/Israel/Jerusalem_and_the_South/Jerusalem/ (noudettu in June 2022).

210) Shapir, “Quarries”, https://www.shapir.co.il/en/industry/quarries/ (noudettu in June 2022); Shapir, “Concrete plants – Jerusalem”, https://www.shapir.co.il/en/industry/concrete-plants/ (noudettu in June 2022).

211) Who Profits, “Shapir”, https://www.whoprofits.org/company/shapir-civil-and-marine-engineering/ (noudettu in June 2022); Shapir, “Infrastructure Projects Under Construction – High-Speed Rail Line To Jerusalem”, https://www.shapir.co.il/en/projects-under-construction/high-speed-rail-line-to-jerusalem/ (noudettu in June 2022).

212) David Burroughs, “CAF and Shapir awarded Jerusalem light rail project contract”, 8 August 2019, International Railway Journal, https://www.railjournal.com/passenger/light-rail/caf-and-shapir-awarded-jerusalem-light-rail-project-contract/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

213) Kobi Yeshayahou, “Shapir closes NIS 3.7b Jerusalem light rail financing”, 8 marraskuuta 2020, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-shapir-closes-nis-37b-jerusalem-light-rail-financing-1001348678 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

214) Keith Fender, “New consortium takes up Jerusalem light rail concession”, Rail Journal, 25 April 2021, https://www.railjournal.com/passenger/light-rail/new-consortium-takes-up-jerusalem-light-rail-concession/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

215) Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021.

216) Who Profits, “Shapir”, https://www.whoprofits.org/company/shapir-civil-and-marine-engineering/ (noudettu in June 2022).

217) Who Profits, “Housing and Construction Holding Co. (Shikun & Binui Group)”, https://www.whoprofits.org/company/housing-and-construction-holding-co/ (noudettu in June 2022).

218) Who Profits, Infrastructures of Dispossession and Control, 2021, pp. 6; Time.News, “Further progress in the tunnel widening project”, 27 February 2022, https://time.news/further-progress-in-the-tunnel-widening-project/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

219) Who Profits, Infrastructures of Dispossession and Control, 2021, pp. 18.

220) Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021

221) Shufersal, “Corporate branches” [Hebrew], https://www.shufersal.co.il/online/he/iframe-container/corporateBranches (noudettu in June 2022).

222) Siemens, “Company – About us”, https://new.siemens.com/global/en/company/about.html (noudettu in June 2022).

223) Who Profits, “Siemens”, https://www.whoprofits.org/company/siemens/ (noudettu in June 2022).

224) Siemens, “Siemens and Israel Railways sign contract for 60 double-decker regional trains”, 7 March 2018, https://press.siemens.com/global/en/feature/siemens-and-israel-railways-sign-contract-60-double-decker-regional-trains (noudettu 20 marraskuuta 2022).

225) The Railway Magazine, “New lines, new trains for Israel network”, 4 July 2022, https://www.pressreader.com/uk/the-railway-magazine/20220704/283575224154888 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

226) Who Profits, “Siemens”, https://www.whoprofits.org/company/siemens/ (noudettu in June 2022)

227) Solvay, “Our Company”, https://www.solvay.com/en/our-company (noudettu in June 2022).

228) Airframer, “Elbit Hermes 450/Watchkeeper”, https://www.airframer.com/aircraft_detail.html?model=Elbit_Hermes_450 (noudettu in June 2022).

229) Al-Haq, The Surveillance Industry and Human Rights, 2019.

230) Who Profits, “Solvay”, https://www.whoprofits.org/company/solvay/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

231) Who Profits, “In the Pipeline: Israeli Bypass Water Project in the Jordan Valley”, February 2020, https://www.whoprofits.org/wp-content/uploads/2020/02/Bardala-for-Website.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 2, 7.

232) Tripadvisor, “About Us”, https://tripadvisor.mediaroom.com/us-about-us (noudettu in June 2022).

233) Tripadvisor, “Nof Canaan”, https://www.tripadvisor.com/Hotel_Review-g3238517-d7648446-Reviews-Nof_Canaan-Kfar_Adumim_Binyamin_Region_West_Bank.html (noudettu in June 2022).

234) Viator, “Western Samaria Private Tour”, https://www.viator.com/tours/Tel-Aviv/Old-Jaffa-Virtual-Online-Tour-Join-us-on-Zoom/d920-30489P89 (noudettu in June 2022); Ilan Ben Zion, “Ancient West Bank site draws Christian, and controversy”, 27 March 2019, https://apnews.com/article/ap-top-news-international-news-jerusalem-west-bank-archaeology-a8bfb603733f4cb3890bbb4fcecd06c1 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

235) Amnesty International, Destination: Occupation, 2019

236) TUI Group, “About TUI Group”, https://www.tuigroup.com/en-en/about-us/about-tui-group (noudettu in June 2022).

237) GLAN and SOMO, Tainted Tourism, 2021, pp. 19, 21-23.

238) GLAN and SOMO, Tainted Tourism, 2021, pp. 25.

239) TUI Nederland, “Christelijke reis – 8-daagse vliegreis Israël” [Dutch], https://www.tui.nl/christelijke-reis-8-daagse-vliegreis-israel-519723736/ (noudettu in June 2022); TUI Nederland, “Christelijke reis 15-dg vliegreis Israël, Jordanië” [Dutch], https://www.tui.nl/christelijke-reis-15-dg-vliegreis-israel-jordanie-519724023/ (noudettu in June 2022).

240) TUI Belgium, “Terug naar het begin – Israël” [Dutch], https://tours.tui.be/fr/terug-naar-het-begin_ISRTUN00/ (noudettu in June 2022).

241) Villar International, “About Villar” [Hebrew], https://villar.co.il/en/ (noudettu in August 2022).

242) Villar International, “Property development”, https://villar.co.il/en/services/property-development-2/ (noudettu in August 2022).

243) Archivist, “About us” [Hebrew], https://www.archiv.co.il/about/#about (noudettu in August 2022).

244) Vinciä koskevat tiedot lisättiin juuri ennen tämän kertomuksen julkaisemista, joten niitä ei voitu sisällyttää rahoituslaitosten kuulemiseen. Kuten kaikkien yritysten osalta, tiedot on saatu rahoitustietokannoista ja eläkerahastojen salkuista. Vinciä koskevat rahoitustapahtumat otettiin huomioon vasta SEMI:n ostopäivän jälkeen.

245) Vinci, “VINCI completes the acquisition of ACS’s energy business (Cobra IS)”, 31 December 2021, https://www.vinci.com/vinci.nsf/en/press-releases/pages/20211231-0830.htm (noudettu 20 marraskuuta 2022).

246) ACS Group, Informe Annual 2015 [Spanish], p. 100. Document available on file with DBIO; SEMI, “Electrificación de Ferrocarriles de Israel”, https://www.gruposemi.com/proyecto/electrificacion-de-ferrocarriles-de-israel/ (noudettu in June 2022).

247) Kevin Smith, “Israel electrification programme accelerated as ETCS Level 2 tested”, 7 April 2020, International Railway Journal, https://www.railjournal.com/regions/middle-east/israel-electrification-programme-accelerated/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Amiram Barkat, “ Israel Railways chairman departs in electrification dispute”, 20 February 2020, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-dispute-over-electrification-leads-to-israel-railways-chairma-1001319266 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

248) David Burroughs, “Electrification of Israel’s A1 Link complete”, 7 September 2020, International Railway Journal, https://www.railjournal.com/infrastructure/electrification-of-israels-a1-link-complete/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

249) ACS Group, “Activity Report 2015”, 2016, https://www.grupoacs.com/informe-anual-2015/actividades/activity.html, pp. 104.

250) Who Profits, “Semi”, https://www.whoprofits.org/company/semi (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, “Crossing the Line: The Tel Aviv Jerusalem Fast Train”, October 2010, https://whoprofits.org/wp-content/uploads/2018/06/old/Train%20A1.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022).

251) Volvo Group, “What we do”, https://www.volvogroup.com/en/about-us/what-we-do.html
(noudettu in June 2022).

252) Al-Haq, “Special Focus: Sharp High Rate of Property Demolitions since the Second Half of 2020”, 22 October 2020, https://www.alhaq.org/advocacy/17468.html (noudettu 20 marraskuuta 2022); Al-Haq, “Human Rights Organisations Urge the Human Rights Council to Establish a Fact-Finding Mission into Israel’s Apartheid Regime”, 20 March 2021, https://www.alhaq.org/advocacy/18050.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

253) Al-Haq et al., Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review, 2022.

254) Stop the Wall, Who is aiding Israel?, 2022; UN OCHA, Masafer Yatta Communities at Risk of Forcible Transfer, 2022.

255) Merkavim, “Mars”, http://www.merkavim.co.il/en/Project/31/Mars,m (noudettu in June 2022).

256) Volvo Group, “Annual and Sustainability Report 2021”, 2022, https://www.volvogroup.com/en/news-and-media/events/2022/feb/annual-and-sustainability-report-2021.html (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 174.

257) WSP Global, Annual Report 2021, 2022, https://www.wsp.com/en-gl/investors/reports-and-filings/annual-report (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. M-2.

258) Guy Lieberman, “Can Israel pivot from cars to public transport?”, 13 October 2021, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-can-israel-pivot-from-cars-to-public-transport-1001387134 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

259) David Burroughs, “Electrification of Israel’s A1 Link complete”, 7 September 2020, International Railway Journal, https://www.railjournal.com/infrastructure/electrification-of-israels-a1-link-complete/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Al-Haq, “105 Organizations Submit on WSP’s Illegal Settlement Enterprise to UN Database, Calling New UN High Commissioner for Human Rights to Investigate”, 15 September 2022, https://www.alhaq.org/advocacy/20568.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

260) Who Profits “WSP | Parsons Brinckerhoff (Formerly Parsons Brinckerhoff International Inc.)”, https://www.whoprofits.org/company/wsp-parsons-brinckerhoff-formerly-parsons-brinckerhoff-international-inc/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

Lähde: https://dontbuyintooccupation.org/wp-content/uploads/2021/09/2022_11_29_DBIO-report-DEF.pdf

Muutama kuukausi sitten mahdottomilta tuntuneet asiat tuntuvat nyt mahdollisilta ja tarpeellisilta. Tämä historiallinen hetki kutsuu meitä puskemaan yhä kovempaa ja tuon oven läpi rakentamaan maailmaa, joka keskittyy ihmisiin ja planeettaan. Niin tehdäksemme meidän tulee olla tarkkoja siinä mitä me haluamme jättää taaksemme (kapitalismin) ja vielä tarkempia siinä mitä eteenpäin meno tarkoittaa (postkapitalismi ja solidaarisuustalous).

Vaihtoehdot kapitalismille ovat saaneet uusia kannattajia. Tuore gallup kertoo, että 43 prosenttia vastaajista ilmaisi tukensa sosialismille, jota Bernie Sandersin presidenttiehdokkuus ja hänen demokraattisen sosialismin ideansa tekivät tunnetuiksi.

Ja kuitenkin paljon on hämmennystä sen suhteen mitä sosialismi ja kapitalismi tarkoittavat. Tässä me tarkastelemme eri sosialismin, kapitalismin ja solidaarisuustalouden systeemejä.

Systeemimuutoksen parissa työskenteleville selkeys on tärkeintä. Sen puuttuminen tarkoittaa todennäköisesti kapitalismin “reformointia”, ilman että edes mietitään mahdollisuutta talouden ja maailman rakentamiselle ilman niitä. Me kunnioitamme niitä, jotka pyrkivät kestävämpään maailmaan reformoimalla kapitalismia. Me olemme vain eri mieltä siitä että reformaatio olisi mahdollista.

Taulukko 1 kuvaa viitekehystä, jossa näkyy kapitalismi ja postkapitalismi. Se identifioi pääasialliset modernin kapitalismin ja postkapitalismin talousjärjestelmät, joista me puhumme alempana. Postkapitalistisessa järjestelmässä solidaarisuustalous, joka on myös kuvattu alla, ei ota mukaan epädemokraattisia järjestelmiä kuten autoritääristä valtionsosialismia.

Table 1

Mutta mitä me tarkoitamme kun puhumme kapitalismista?

On liian tavallista sanoa, että kapitalismi on niin monimutkainen järjestelmä ettei sitä voida määritellä. Tämä ei ole totta. Tässä on yksinkertainen kapitalismin määritelmä, jota käyttää mm. Center for Popular Economics, radikaalien/edistysmielisten taloustieteilijöiden kollektiivi, joka pyrkii demystifioimaan sitä miten talous toimii (tai ei toimi), joka on kestänyt ajan hampaan yli 40 vuoden ajan.

Nämä ovat viisi toisiinsa liittyvää ominaisuutta, jotka määrittävät kapitalismia:

Yksi ominaisuus yksinään ei tee taloudesta kapitalistista. Esimerkiksi markkinat edeltävät kapitalismia tuhansia vuosia ja ne voivat olla olemassa myös sosialismissa. Sama pätee myös hyödykkeiden tuotantoon — myytävien tuotteiden tuottamiseen, eikä niinkään käytettävien tuotteiden tuottamiseen.

Kapitalismin tuotantomallin erikoisuus on sen jaossa tuotantovälineiden (maat, rakennukset, koneet, työkalut) omistajiin (kapitalistit) ja työntekijöihin, jotka tuottavat tuotteet ja palvelut. Kapitalistit maksimoivat tuotot monin eri tavoin, mutta usein puristamalla ne ulos työntekijöistä — ja tässä on luokkataistelun ydin. Työntekijäomisteinen osuuskunta voi tuottaa hyödykkeitä myyntiin markkinoille, mutta se ei ole kapitalistinen yritys, koska työntekijät ovat sen omistajia, mikä näin eliminoi luokkajaon.

On olemassa, tottakai, paljon mitä voidaan sanoa kapitalismista — sen taipumuksesta keskittää varallisuus ja valta, sen oman edun tavoittelun ylistyksestä sosiaalisena hyveenä, sen taipumuksesta kriisiytyä, sen lakkaamattomasta halusta kasvaa,

Lisäksi, huomaa että tämä kapitalismin määritelmä keskittyy luokkaan, Mutta kapitalistiset taloudet todellisessa maailmassa menevät päällekkäin monen muun laisen ylivallan kanssa, mikä tuottaa ja uusintaa sukupuolien, rodun, ihmisen ja luonnon välistä eriarvoisuutta ja hyväksikäyttöä, sekä myös luokkia.

Kapitalismin tyypit

Ei ole olemassa vain yhtä kapitalistista järjestelmää. Taulukko 1 identifioi kolmenlaista mallia: neoliberalismi, New Deal -kapitalismi ja sosiaalidemokratia. Nämä on asetettu spektrille, jossa oikea reuna esittää vapaita markkinoita, pientä hallintoa, kapitalismin kilpailullisia muotoja, ja vasen reuna esittää aktiivista hallintoa joka sääntelee ja uudelleenjakaa kansan ja planeetan suojelemiseksi, sisältäen mm. feministiset, rasisminvastaiset ja ekologiset periaatteet ja politiikat.

Neoliberalismi, mikä tällä hetkellä on dominantti talousparadigma USA:ssa ja monessa muussa maassa, laajalti edistää visiota valtiosta, joka on tarpeeksi pieni “hukkumaan ammeeseen” niinkuin Grover Norquist asian ilmaisi. Toki sitä tuskin tapahtuu, mutta neoliberalismia ideologiana on käytetty oikeuttamaan leikkauksia (eli leikkaamaan koulutuksesta, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta), luomaan korporaatiomielisiä sääntöjä ja yksityistämiseen; verotaakan siirtoon yhdeltä prosentilta työläisille; sekä lisäämään investointeja poliisiin ja armeijaan (minkä johdosta valtio kasvaa). Kaikki tämä tehdään “vapaiden” markkinoiden nimissä, sivuuttaen sen faktan että valtio rakentaa nämä markkinat pääoman omistajia puoltaakseen ja ne ovat kaukana vapaista.

Ennen neoliberalismia kapitalismia dominoi New Deal -kapitalismi (jota joskus kutsutaan keynesiläisyydeksi) jossa valtio pyrkii rakentamaan yhteiskunnallista turvaverkkoa, korjaamaan markkinahäiriöitä, sääntelemään häikäilemätöntä liiketoimintaa, hajottamaan monopoleja ja ainakin nimellisesti ajamaan suurempaa taloudellista tasa-arvoa.

New Deal -kapitalismi syntyi presidentti Herbert Hooverin politiikan epäonnistumisesta toimia vuoden 1929 Suuressa Lamassa. Vuosi toisensa jälkeen lama syveni, kunnes Rooseveltin hallinto aloitti vuonna 1933 New Dealin ajamisen (idea joka varastettiin Eugene Debsilta ja sosialistipuolueelta), mikä, sosiaaliturvan, työttömyysvakuutuksen, antitrust-toimien, liittoon liittymisoikeuden ja monen muun asian lisäksi loi suuren mittakaavan ohjelmat kuten Works Progress Administration. Nämä toimet alkoivat nostaa taloutta lamasta, mutta vaadittiin vieläkin suuremmat toisen maailmansodan investoinnit ennenkuin talous pääsi jälleen täystyöllisyyteen ja nopean kasvun uralle.

New Deal -kapitalismi jatkui 1970-luvulle. Kuitenkin miljardöörit ja muut konservatiiviset voimat asteittain söivät maata sen jalkojen alta. Paradigmanmuutos tapahtui, jonka myötä neoliberalismista tuli dominantti diskurssi, ja veroleikkaukset rikkaille (ja asia josta vähemmän on puhuttu, veronkorotukset työläisille) muuttuivat normiksi. Viime vuosina New Deal -kapitalismi on tehnyt tuloaan takaisin, kun monet näkevät Bernie Sandersin presidenttikampanjan vuonna 2016 lumipalloefektin alkusysäyksenä takaisin New Dealin kaltaiseen paradigmaan.

Sosiaalidemokratia, josta skandinaaviset talousalueet ovat toimineet malliesimerkkinä, on vahvempi ja anteliaampi versio New Deal -kapitalismista (tai ehkäpä skandinaavit sanoisivat, että New Deal on laimennettu versio sosiaalidemokratiasta). Vaikka sosiaalidemokratia voi toimia siirtymävaiheena jälkikapitalismiin, se on edelleen kapitalismia, sillä kapitalistiset korporaatiot dominoivat taloutta ja poliittista kenttää.

On tärkeää huomata, että olipa dominantti talousparadigma mikä hyvänsä, siinä on aina elementtejä muista järjestelmistä. Joten neoliberaalissa kapitalismissa on myös elementtejä esikapitalistiselta ajalta (esim. ihmikauppa, joka on orjuuden muoto) sekä jälkikapitalismista (esim. työntekijäosuuskunnat).

Miltä “jälkikapitalismi” näyttää?

Kun olemme määritelleet kapitalismin, miltä sitten näyttää jälkikapitalismi? Se kirjaimellisesti tarkoittaa “kapitalismin jälkeen tulevaa”. Jälkikapitalistisen viitekehyksen mukaan, huolimatta siitä miten me “kesytämme” tai “humanisoimme” kapitalismin, sen peruslogiikka tekee mahdottomaksi harmonisen elämän toistemme ja luonnon kanssa. Kapitalismin kehitys on erottamattomasti kietoutunut rasismiin ja patriarkaattiin ja se jatkaa molempien riistoa. Kapitalismin halu “akkumuloida tai kuolla” vimmaisesti riistää lakkaamatta luonnonvaroja. Jälkikapitalismi pyrkii rakentamaan kapitalismin saavutuksille samalla transformoiden ja päästen yli sen ilmiselvistä vioista.

Autoritaariset jälkikapitalistiset järjestelmät

Varhaiset jälkikapitalistiset kokeilut, kuten Neuvostoliitto (1922-1991) ja Kiina (1949-1978), korvasivat feodaaliset ja nousevat kapitalistiset järjestlemät elitistisen kommunistipuolueen suunnitelmatalouksilla. Me nimitämme tämäntyyppistä taloutta autoritaariseksi valtionsosialismiksi. Talonpojat ja työntekijät saivat perusoikeudet, kuten koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen ja oikeuden työpaikkaan, mutta poliittinen ja taloudellinen demokratia oli tukahdutettu. Lisäksi nämä taloudet usein uusintivat patriarkiaa ja rodullista eriarvoisuutta, ja ne olivat usein luonteeltaan erittäin riistäviä.

Demokraattiset jälkikapitalistiset järjestelmät ja solidaarisuustalous

Solidaarisuustalous (Solidarity Economy, SE) jälkikapitalistinen viitekehys, joka on syntynyt Etelä-Amerikassa ja Euroopassa 1990-luvulla. Se hylkää autoritaristiset, valtiojohtoiset sosialismin muodot ja sen sijaan vahvistaa sitoutumistaan osallistavaan demokratiaan. Lisäksi se on eksplisiittisesti feminististä, rasisminvastaista ja ekologista, ja se ajaa talouden transformaatiota joka ylittää kaikki sorron muodot, ei ainoastaan luokan.

SE on iso sateenvarjo, joka kattaa monia samanaikaisesti olemassaolevia visioita — liian monia jotta niitä tässä voitaisiin kaikkia listata — demokraattisesta jälkikapitalistisesta talousjärjestelmästä. Systeemimuutoksen SE-viitekehys keskittyy prosessiin, jolla rakentaa talouskäytänteet ja instituutiot oikeudenmukaisuuden arvoille kaikissa dimensioissa (rotu, luokka, sukupuoli, seksuaalisuus jne.), yhteistyölle ja solidaarisuudelle, taloudelliselle ja poliittiselle demokratialle, kestävyydelle ja pluralismille.

Meidän ei tarvitse “odottaa vallankumousta” koska SE-käytänteet ovat jo olemassa meidän ympärillämme tällä hetkellä. Tehtävämme on tehdä näistä käytänteistä näkyviä, kasvattaa niitä ja yhdistää ne. SE-instituutioihin kuuluu osuuskunnat (työntekijäomisteiset, kuluttajien ja tuottajien), julkisomisteiset pankit, yhteisöllinen maanomistus, vaihtoehtovaluutat ja aikapankit.

SE-sektorit ja esimerkkejä SE-toiminnasta

Kapean omanedun tavoittelun, kilpailun ja muiden ylivallasta kamppailun, jotka ovat rasistisen, patriarkaalisen kapitalismin ytimessä, vastapainoksi solidaarisuustalous keskittyy solidaarisuuden, mutualismin, hoivan ja yhteistyön kulttuuriin, johon kuuluu yhteiskuntavastuu, taloudelliset ihmisoikeudet ja Maaemon oikeudet.

Onko Bernien alusta sosialistinen?

Senaattori Bernie Sanders (I-VT) ajaa kovin paisunutta julkista sektoria, jolla varmistetaan, että kaikilla on pääsy terveydenhuoltoon, korkeakoulutukseen ja työhön, sekä myös suitsitaan ilmastonmuutosta.

Onko tämä sosialismia? Meidän mielestämme se ei ole sosialismia. Bernie kommunikoi osittaisen vision sosialismista, mutta jättää pois keskeisen opinkappaleen: tarpeen siirtää tuotantovälineiden (maat, rakennukset, työkalut, koneet jne.) omistus työntekijöille, yhteisölle tai valtiolle.

Vaikka laajempi julkinen sektori, joka tuottaa terveyspalveluita, korkeakoulutusta, työpaikkoja ja halpaa asumista, on ansiokas tavoite, näistä kaikista ei synny sosialismia. Tämä on sosiaalidemokratiaa. Se on paljon parempaa kuin neoliberaali kapitalismi. Kuitenkin se on edelleen kapitalismia — yksityisomisteiset korporaatiot pitävät otteessaan maan taloutta, politiikkaa ja yhteiskuntaa. Omistuksen siirtäminen työntekijöille, yhteisöille ja/tai valtiolle mahdollistaa siirtää talouden koko fokus voitontavoittelusta palvelemaan kaikkia ihmisiä.

Onko systeemimuutos epärealistista?

Monet liberaalit ja sosiaalidemokraatit kinaavat siitä tulisiko edistysmielisten hylätä kapitalismista pois siirtymisen tavoite. Kapitalismi, he sanovat, on tullut tänne jäädäkseen.

Me olemme eri mieltä. Ensinnäkin, me uskomme, että kapitalismin viat — sokeasta kasvusta korruptoituneisiin hallitukseen ympäri maailman ja ympäristön tuhoutumiseen — ovat muuttumassa näkyvämmäksi. Nämä viat luovat ruohonjuuritason energiaa, jota tarvitaan kapitalismin tuolle puolen siirtymiseen kohti jotain parempaa.

Toiseksi, me uskomme kapitalistisessa järjestelmässä reformista kamppailemisen vahvistuvan jos New Deal -kapitalismi ja sosiaalidemokratia voidaan ymmärtää ohimenevinä — osana asteittaista kamppailua systeemimuutoksesta pois kapitalismista kohti jälkikapitalismia. Kamppailut auttavat meitä siirtymään kohti parempaa järjestelmää, mutta ne eivät saa sitä aikaan.

Kuten Rosa Luxemburg kuuluisalla tavalla esitti kirjassaan Reform or Revolution, reformit ovat tarpeen sosialismista kamppailtaessa, mutta ilman sosialismin tavoitetta ne ovat parhaimmillaankin vain väliaikavoittoja, ja pahimmillaan ottaa koko systeemin haltuunsa. Näin meidän tulee olla varovaisia reformiesityksissä joiden puolesta kamppailla osana suurempaa systeemimuutoksen prosessia. Tämä tarkoittaa, että aina pyritään sijoittamaan kamppailut reformien puolesta suurempaan, monisyisempään systeemimuutoksen strategiaan.

Toinen syy miksi me haluamme systeemimuutokselle viitekehyksen on, että se mahdollistaa meidän keskustella niistä monista toisiinsa kytkeytyneistä tavoista joilla tämä muutos täytyy tapahtua meissä itsessämme sekä taloudessa, jotta me voisimme rakentaa todellisen solidaarisuuden kulttuurin, ja päästä yli rasismista ja patriarkiasta. Systeemimuutoksen perspektiivi mahdollistaa meidän sijoittaa kaikki rasismin vastaiset, feministiset, ekologiset, luokkavastaiset ja työntekijän puolesta tehtävät toimet tarpeelliseksi (mutta riittämättömäksi) osaksi aikakausien globaalia siirtymää kapitalismista jälkikapitalismiin.

Viimeisenä, systeemimuutoksen viitekehyksen käyttö — ja alleviivaten kapitalismin rajoitteita — on tarpeen naisten, värillisten, ja luonnon vapauttamiseksi. Kamppailut partiarkaattia ja valkoisten ylivaltaa vastaan tuppaavat kaventuvan kamppailuiksi tasa-arvosta kapitalismin sisällä — esimerkiksi, ponnistelut luoda mustien tai naisten omistamia kapitalistisia yrityksiä. Kuitenkin sellaiset kamppailut jättävät suurimman osan naisia ja värillisiä edelleen loukkuun talouteen ja valtioon, joita huipulla oleva prosentti johtaa. Joten esimerkkinä, Barack Obaman valinta ei eliminoinut mustien ja valkoisten välistä tulotason, köyhyyden tai varallisuuden eriarvoisuutta. Todellakin, varallisuuserot mustien ja valkoisten välillä kasvoivat Obaman kaudella: valkoisten mediaanivarallisuus kasvoi 7-kertaisesta yli 10-kertaiseksi verrattuna mustiin!

Samalla tavoin, ympäristön suojelemiseksi järjestäytyminen ilman, että haastetaan kapitalismin voiton ja kasvun tavoittelun motiivia tulee epäonnistumaan. Kapitalismin halu “akkumuloida tai kuolla” tuhoaa luonnon tasapainon ja edistää ympäristön tuhoutumista.

Tie eteenpäin

Solidaarisuustalouden visio systeemimuutokselle vaatii meiltä sekä “vastustamista” että “rakentamista” — eli, vastustetaan kaikkia riiston muotoja, ja rakennetaan SE-arvoja ja -kulttuuria, -käytänteitä ja -instituutioita. Jotta päästäisiin yli kapitalismista, neljä päällekkäistä ja toisiinsa kytkeytynyttä ympyrää tulee olla mukana: yhteiskunnalliset liikkeet; vaalipolitiikka; kulttuuri ja henkilösuhteet; sekä solidaarisuustalouden instituutiot ja toimet.

SE-liike käyttää perhosen metaforaa esittämään rasistisen patriarkaatin ympäristöä tuhoavan kapitalismin muuttamista solidaarisuustaloudeksi. Kun toukka koteloituu, se alkaa muodostaa kuvitteellisia soluja, joista jokainen potentiaalisesti tulee osaksi syntyvää perhosta. Alussa toukan immuunijärjestelmä näkee solut vieraina ja tuhoaa ne. Mutta kun ne löytävät toisensa ja kiinnittyvät toisiinsa, ne saavat voimaa toisistaan ja yhdessä ne rakentavat perhosen.

Ottaen huomioon monet kriisit, vastustus on luonnollinen taipumus. Yhteiskunnalliset liikkeet yrittävät pitää toukan elossa ja terveenä, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä. SE-liikkeet pyytävät kaikkia meitä etsimään toisemme ja yhdessä luomaan perhosen. Ei kukaan meistä eikä yksikään organisaatioistamme tai liikkeistämme voi rakentaa uutta taloutta yksin. Mutta yhdessä yhteisten arvojen ja visioiden kera me tulemme niin tekemään.

Viitteet ja lisälukemistoa

• Center for Popular Economics, “Economics for the 99%.” 2012, updated.
• Dubb, Steve, “After the Next Recession: The search for an economic path forward,” Nonprofit Quarterly, February 19, 2020.
• Kawano, Emily, “Solidarity Economy: Building an Economy for People and Planet,” Democracy Collaborative, Next System Project. May 1, 2018
• Luxemburg, Rosa. Reform or Revolution. 1900.
• Matthaei, Julie, Feminism and Revolution: Looking Back, Looking Ahead. Tellus Institute, Great Transition Initiative. 2018

Lähde:

https://nonprofitquarterly.org/system-change-a-basic-primer-to-the-solidarity-economy/

Tämä artikkeli tiivistää Daniel Quinnin ideat, joista ensi kerran kuultiin The Story of B:ssa, joka oli Ishmael:n jatko-osa.  Pidempi, alkuperäinen essee on luettavissa täällä, ja se on erittäin suositeltavaa lukemista, erityisesti jos et ole samaa mieltä alla olevan tiivistelmän kanssa. Suurin osa erimielisyyksistä, joita meillä on ollut, ovat osoittautuneet väärinymmärryksiksi, joten tarkistathan alkuperäisen lähteen ennen johtopäätöksiisi tuloa.

Suuri Unohdus viittaa suureen määrään tietoa, jonka kulttuurimme on kadottanut omaksuttuamme uuden sivistyneen elämäntyylin. Tieto, joka on sallinut alkuperäiskansojen selvitä, tieto joka meillä joskus oli, on ollut heimoihin liittyvää ja ymmärrystä siitä, että me joskus olimme vain yksi kulttuuri tuhansista. Kaikki tämä katosi vain muutamassa lyhyessä sukupolvessa.

Suuri Unohdus käsittää jättiläismäisen kulttuurin romahtamisen, kun entiset heimoihmiset löysivät itsensä uudesta ja omituisesta massakeskitetystä yhteiskunnasta. Uudet uskomukset, uudenlaiset elämäntyylit syöksyivät tähän kulttuuriseen tyhjiöön täyttämään sitä. Mutta ilman, että niitä testattiin luonnonvalinnalla tuhansia vuosia tämä uusi kulttuuri oli evolutionaarisesti epävakaa.

Pål Steigan julkaisi artikkelin alunperin täällä. Kääntänyt Graham Healey.

Maalaukset vuohilaumoista ja maatilan eläimistä klassisen Rooman aikaisen infrastruktuurin ja temppelien raunioiden keskellä ovat kuin kuvat ihmisistä korkean teknologian sivilisaation raunioiden keskellä, johon heillä ei enää ole kykyä päästä. Rooman kaupunki oli sen huippuaikoina miljoonan asukkaan koti. Se vaati erittäin kehittynyttä infrastruktuuria veden ja ruoan jakelulle, kuljetukselle, joukkoliikenteelle, kaupalle ja niin edelleen. Kaupunki oli, tuohon aikaan, eturintaman esimerkki rakennusmateriaaliteollisuudesta, jolla oli kapasiteettia ja osaamista toimittaa uskomattomia määriä rakennusmateriaaleja joita kaupunki tarvitsi.

Kun imperiumi romahti, infrastruktuuria ei enää ylläpidetty. Akveduktit hajosivat ja kaupungit ja kylät menettivät veden lähteensä. Tiet ja sillat rapautuivat ja niitä ei enää korjattu. Hyödykkeiden kuljetus ja kauppa kuihtui valtavasta joesta hiljaiseksi notkoksi. 1200 vuotta Rooman kunnian päivien jälkeen kaupungin asukasmäärä oli alle 10 tuhatta.

Etruskit, ja myöhemmin roomalaiset, olivat kuivanneet suot kasvattaakseen ruoan tuotantoaan. Täten he myös hävittivät malarian. Mutta koko imperiumin tuhoutuessa viemäriojia ei enää ylläpidetty ja malaria palasi takaisin. Vasta 1930-luvulla, fasistien tullessa valtaan, suot kuivattiin uudelleen ja malaria katosi Italiasta.

Nykypäivän ’imperiumi’ on äärimmäisen haavoittuvainen

Meillä, jotka elämme aikana jolloin toinen imperiumi näyttää paljolti samoja merkkejä hajoamisesta kuin Rooman imperiumilla oli loppua kohden mentäessä, on kaikki syyt miettiä asiaa syvällisemmin.

Rooman keisarit leikkasivat hopearahojaan enemmän ja enemmän lyijyllä, niin että lopulta hopeaa ei ollut nimeksikään jäljellä. Se oli aikansa hyperinflaatio. Rooman kansalaiset eivät halunneet tapella armeijassa, joten armeijasta tuli palkka-armeija. Sana sotilas on perua tästä. Sotilas oli joku joka sai rahaa taistelusta (solidus – kultakolikko). Jotta sotilaille voitaisiin maksaa, täytyi lyödä lisää rahoja. Imperiumin sodat olivat kalliita ja imperiumi oli suuri, joten ongelma ratkaistiin lyömällä lisää kolikoita jotka olivat vieläkin arvottomampia.

Maailmaa dominoi nykyään Amerikan imperiumi. Se vaikuttaa kaikkeen globaalissa tuotannossa, rahajärjestelmässä, maailmankaupassa, maataloudessa, energiajärjestelmässä ja niin edelleen.

Imperiumi julkisti vesileimansa noin vuonna 1971. Silloin USA luopui kultakannasta. Sen jälkeen imperiumin kasvu on perustunut paperirahan painamiseen jatkuvalla syötöllä, ja nykyisin digitaalisen rahan. Mutta imperiumi perustuu myös muun maailman näiden symbolien hyväksyntään oikeina asioina. USA:n sodat 2000-luvulla ovat suurimmaksi osaksi rahoitettu myymällä Amerikan hallituksen arvopapereita Kiinalle, toisin sanoen Kiinan lainarahalla Amerikan valtiolle.

Globalisoitu tuotanto- ja kauppajärjestelmä on hienosäädetty toimittamaan hyödykkeitä ja komponentteja juuri ajoissa. Norjalainen lihantuotanto riippuu siitä että vene saapuu Fredrikstadiin  soijalastin kanssa Brasiliasta kerran kuukaudessa. Jos vene ei saapuisi sinne, norjalainen lihantuotanto olisi täydessä kriisissä.

Kun niinkutsuttu hevosenlihaskandaali puhkesi vuonna 2013, Financial Times näytti miten Euroopan kauppa- ja kuljetusjärjestelmät lihalle toimivat.

Teurastamot ovat pääomaintensiivisiä ja energiaa vaativia, siksi on yhä vähemmän ja vähemmän teurastamoja toimittamassa enemmän ja enemmän tuotetta markkinoille. Marginaalit ovat paperinohuet, joten he vetävät mutkat suoriksi milloin vain pystyvät.

Suuret kauppaketjut haluavat ostaa halvinta mahdollista ruokaa. Heidän toimittajansa jatkuvasti puhuvat puhelimessa suurimpien kimppatilausten toimittajien kanssa. FT lainaa professori Karel Williamsia Manchester Business Schoolista, joka selittää miten kylmäautot jonottavat teurastamojen edustoilla Alankomaissa viikon loppupuolella ja kuskeilla ei ole mitään ideaa minne he ajavat ennen kuin lähtevät liikkeelle. Jokaisella toimittajalla on 10-20 teurastamoa jolta ostaa lihaa. Yhtenä viikkona hän ostaa yhdestä paikasta ja seuraavana toisesta. Diilit tehdään viime hetkillä ennen kuin kuski pääsee lähtemään liikkeelle. “Meillä on jatkuva eurooppalainen kauppa jossa eläinten osia kuskataan 40 tonnin rekoissa.”

FAO (Food and Agriculture Organisation – YK) sanoo, että neljännesmiljoona syötävää kasvia on mahdollista kasvattaa. Mutta ihmiskunta on muuttunut riippuvaiseksi 3 orosentista näistä kasveista.

Maailman ruokatarjonta riippuu 150 kasvilajista. Kolme neljännestä kaikesta kasviruoasta saamastamme energiasta tulee vain 12 kasvista. Kilpailu ja tarve kasvattaa tuotantomääriä ovat johtaneet suureen geneettisen monimuotoisuuden rajoittamiseen. Systeemi myös vaatii yhä enemmän ja enemmän energiaa ja harvinaisia raaka-aineita eksponentiaalisesti kasvavalla vauhdilla.

Tämä tekee nykyisestä imperiumista äärimmäisen haavoittuvan. Maanviljely voi hyvin kokea samanlaisen kriisin kuin Perunanälänhätä Irlannissa vuonna 1847, jolloin miljoona ihmistä kuoli nälkään. On helppoa kuvitella miten tuhoisa ja dramaattinen se tulee olemaan.

Lyhyesti: kun tämä systeemi romahtaa, se tulee niin tekemään samoin kuin Rooman imperiumi, kokemaan romahduksen sen kriittisessä infrastruktuurissa. Ei enää ole yksinkertaisesti mahdollista ruokkia niin montaa ihmistä kuin ennen. Tuloksena on laajalle levinneet nälähädät jollaisia ihmiskunta ei ole koskaan nähnyt. Maailmassa on nykyään 37 megakaupunkia ja suurimmassa niistä asuu yli 30 miljoonaa asukasta. Jos vesiverkko hajoaa tai energiaa ja ruokaa ei enää saada toimitetuksi, silloin sellaisista kaupungeista tulee asumiskelvottomia.

Ruoka ja vesi ovat perustarpeita. Ilman ruokaa ja vettä me emme elä. Mutta monet järjestelmistämme ovat myös äärimmäisen riippuvaisia öljystä ja harvinaisista maametalleista, joita meillä on yhä vähemmän. Kun tämä systeemi romahtaa, sillä voi helposti olla dramaattisia seuraamuksia. Esimerkki Rooman imperiumista näyttää, että saattaa kestää kauan ennen kuin mitään muuta tulee tilalle.

On helppo näyttää nykypäivän kasvuun perustuvan kapitalismin elävän jatkoajalla. Se on kaukana robustista tai kestävästä. Päinvastoin, se on erittäin haavoittuvainen ja epävakaa. Tämä on yksi niistä syistä miksi on tärkeää työskennellä systeemin korvaamisen puolesta niin pian kuin mahdollista ja opetella pyörittämään yhteiskuntaa terveemmin ja kestävämmällä tavalla.

Globalistit oikealla ja vasemmalla voivottelevat sitä seikkaa, että ihmiset kääntävät selkänsä heidän vuosikymmeniä saarnaamalleen globalismille. He kääntyvät sen sijaan populistisen politiikan puoleen ja ovat niin ”reaktionaarisia” että he haluavat säilyttää kansallisvaltionsa, paikallistuotantonsa ja muuta. Mutta globalistit pelaavat venäläistä rulettia. Heidän systeeminsä on tehnyt meistä niin haavoittuvaisia. Ruokaturvallisuuden ja elinkelpoisen yhteisön turvaaminen, yhteiskunnan ja luonnon välisen rikkinäisen metabolismin palauttamiseksi, on todellisen edistysmielistä. Se on se tulevaisuus, ja meidän tulee kiireellisesti päästä eroon imperiumista ja sen vapaamatkustajien sekä loisten taloudesta.

Jos me emme tee niin, ehkäpä maisemamaalarit muutaman sadan vuoden päästä maalaavat vuohilaumoja laiduntamassa pilvenpiirtäjien ja moottoriteiden raunioilla.

Lähde:

It hurts when empires fall

Tämä artikkeli esittää yksinkertaisen eettisen valinnan mallin liiketoiminnassa. Malli ottaa mukaan oivalluksia etiikan, psykologian, taloustieteen ja liiketoiminnan etiikan kirjallisuudesta. Se esittää useita kiinnostavia hypoteeseja koskien etiikan tasoa jollainen todennäköisesti havaittaisiin kilpailullisessa kapitalistisessa taloudessa, sekä haluttua tasoa.

Liiketoiminnan etiikka on tärkeä aihe. Se on tärkeää yksilöille, jotka toimivat taloudellisessa roolissaan, koska omien eettisten ideaalien mukaan eläminen on tärkeä minäkuvan ulottuvuus. Se on tärkeää talousjärjestelmän selviämispotentiaalin kannalta, koska, kuten Schumpeter ehdotti jo monta vuotta sitten, talousjärjestelmä, joka nähdään moraalisesti vääränä, on tuhoontuomittu. [21].

Tämä artikkeli on jaettu kuuteen osaan. Ensimmäinen käsittelee määritelmiä. Toinen identifioi keskeisimmät havainnot relevantista kirjallisuudesta. Kolmas käsittelee ilmiöitä, jotka otetaan mukaan malliin. Neljäs esittelee mallin. Viides dedusoi useita staattisia päätelmiä mallista. Ja kuudes osio esittelee kiinnostavan dynaamisen ongelman.

I. Määritelmät

Etiikka on sekä tieteenala että käytännön ihmisen olemassaolon aspekti. Tutkijoille etiikka on ihmisen käyttäytymistä oikean ja väärän, hyvän ja pahan perustermein. Kiireisinä omaa elämäänsä eläville yksilöille etiikka on ohjesääntöjen mukaan valitsemisen ja sen noudattamisen ongelma. Yhteiskunta, totta kai, pyrkii vaikuttamaan valintaan sosialisaation intensiivisellä prosessilla.

Liiketoiminnan etiikka on hyvän tai oikean tutkimista ja harjoittamista liiketoimintaympäristössä. Tässä artikkelissa termiä rajataan enemmän yrityksen toimitusjohtajan toimiin.

Mikro vs. Makro

Eettiset ongelmat syntyvät sekä mikro- että makrotasolla. Makroetiikka käsittelee koko yhteiskuntaa. Makro-ongelmat, jotka ovat tuttuja ekonomisteille, ottaisivat mukaan tulojen jakautumisen sekä syklisen työttömyyden moraalisia puolia.

Mikrotasolla ongelmat ovat parittaisia suhteita yksilöiden kesken. Liike-elämän henkilön toiminnan oikeus tai vääryys asiakkaan tai työntekijän kanssa olisivat esimerkkejä tästä.

Yleisesti puhuen, mikro- ja makrotason eettiset ongelmat ei tulisi sekoittaa mitä tulee normatiiviseen analyysiin. Toisin sanoen, yksittäisen työnantajan ei tulisi saada sapiskaa moraalisesti ei-hyväksyttävästä kansallisesta tulonjaosta tai laman aikaansaamasta työttömyydestä. Sen sijaan työnantajaa tulisi tarkastella moraalisten standardien mukaan, jotka ovat saavutettavissa talousjärjestelmän rajoissa.

Kattavat ideaalit vs. velvollisuudet

Heuristisiin tarkoituksiin toinen hyödyllinen ero on kattavien eettisten ideaalien ja kapeammin määriteltyjen velvollisuuksien välillä. Kattava ihanne käsittää maailmankuvan kuten kristillinen etiikka. Sellainen maailmankuva määrää eettisen valintaongelman kaikista mahdollisista aspekteista. Se on niin laveasti esitetty, että legitiimejä argumentteja voi syntyä kun sovelletaan maailmankuvaa tiettyyn tilanteeseen.

Eettiset velvollisuudet määritellään kapeammalla tavalla. Velvollisuudet ovat usein listattu organisaation ohjesäännöissä. Eräs esimerkki on partiolaislaki (partiolainen on luotettava, lojaali, auttavainen, ystävällinen, kohtelias, kiltti, tottelevainen, iloinen, säästäväinen, rohkea, siisti ja kunnioittava). Toinen esimerkki on Rotary Internationalin Neliosainen Testi (Onko se totta? Onko se reilua kaikille osapuolille? Rakentaako se hyväntahtoisuutta ja parempia ihmissuhteita? Onko se hyödyllinen kaikille osapuolille?).

Eettiset velvollisuudet määritellään riittävän operationaalisella tavalla jotta autettaisiin yksilöitä soveltamaan kattavia ideaaleja päivittäiseen käyttäytymiseen. Sama operationaalisuus tekee velvollisuuksista käyttökelpoisia liiketoiminnan etiikan keskusteluissa. Esimerkin ja kommunikaation tarkoituksessa viitataan kuuteen tiettyyn velvollisuuteen tässä artikkelissa. Nämä kuusi ovat: rehellisyys, reiluus, ystävällisyys, lojaalius, avuliaisuus ja kohteliaisuus. Nämä kuusi eivät poissulje mahdollisuuksia.

Kuusi relaatiota

Keskustelu bisnesetiikasta on myös mahdollista fasilitoida identifioimalla eri suhteita joissa eettiset ongelmat syntyvät.

Liiketoiminnan johtaja kohtaa eettisiä ongelmia toimiessaan henkilöiden kanssa, jotka vähintään ovat kuudessa roolissa — asiakkaat, työntekijät, osakkeenomistajat, toimittajat, kilpailijat ja yrityksen toiminnan vaikutuksen alaisen yhteisön jäsenet. Jokaisen kuuden suhteen tapauksessa johtaja joutuu eksplisiittisesti tai implisiittisesti ottamaan käyttöön eettisiä käytösstandardeja ja pyrkiä pitämään niistä kiinni. Tämän artikkelin kysymys on ”Mitkä standardit otetaan käyttöön?”

II. Relevantti kirjallisuus

Neljän aiheen kirjallisuuteen tullaan nojaamaan pyrkimyksessämme vastata tuohon kysymykseen — filosofia, taloustiede, psykologia ja liiketoimintaetiikka.

Filosofia

Etiikan tutkimusala syntyi filosofian haarana. Tämän seurauksena kirjallisuus on laajaa ja monimutkaista.² Onneksi tämän artikkelin tarkoituksiin tuo valtava kirjallisuus on kätevästi historioitsija-filosofi Will Durantin tiivistämä. Hänen mielestään ”…Lopulta on olemassa vain kolme etiikan järjestelmää, kolme ideaalin luonteen ja moraalisen elämän käsitettä.” [5] Durantin trilogia käsittää (a) systeemin joka vaatii rakkauden universaalia soveltamista (niin kuin kaikissa maailmanuskonnoissa), (b) systeemin joka vaatii luonnonvalinnan universaalia soveltamista (niin kuin Nietzschen kirjoituksissa) ja (c) systeemin joka vaatii kahden ensimmäisen yhdistelmän soveltamista (niin kuin Aristoteleen kirjoituksissa).

Durantin luokittelua käytetään alla. Tarkoituksiimme ensimmäistä systeemiä Durantin listassa nimitämme ALTRUISMIKSI, toista RIISTON ETIIKAKSI ja kolmatta OIKEUDENMUKAISUUDEN ETIIKAKSI.

Taloustiede

Kapitalismin varhaisina päivinä ilmaantui kirjallisuutta joka käsitteli liiketoiminnan etiikan ongelmaa. Johtopäätelmät olivat optimistisia. Kirjoittajat ennustivat, että markkinajärjestelmä levittäisi rehellisyyttä, ja yleisesti, korkeampaa eettistä standardia. [7]

Lupaava alku jäi lyhyeksi Adam Smithin takia. Smithin tulokulma Kansojen varallisuudessa [23] oli analysoida kapitalismia itsekkyyden, pahimman mahdollisen oletuksen, kautta. Smith, totta kai, oli tietoinen altruismista. Itse asiassa, hän teki siitä suuren aiheen aiemmassa teoksessaan The Theory of Moral Sentiments [24]. Mutta hän valitsi näyttää, että ei tarvitse vedota eettisiin tarkasteluihin esittääkseen kapitalismin toimivan.

Kaksi vuosisataa Kansojen varallisuuden julkistamisen jälkeen ekonomistit jättivät huomiotta liiketoiminnan etiikan ongelman sellaisena kuin se tässä artikkelissa on määritelty. Täystyöllisyyden ja tulonjaon makro-ongelmat saivat toistuvasti huomiota. Mutta, harvoin poikkeuksin, mikro-ongelmat sivuutettiin. Ei yksinkertaisesti ollut kiinnostusta tutkia sitä laajuutta, millä kapitalismi rohkaisi liiketoimihenkilöä harjoittamaan sellaisia velvollisuuksia kuin rehellisyys, reiluus, lojaalius tai kohteliaisuus.

Harvat poikkeukset, jotka voidaan löytää, saivat negatiivisen sävyn, esittäen että markkinaprosessi estää johtajia kehittämästä persoonaansa täydellisesti. Tämä oli Frank Knightin valitusvirsi teoksessa “The Ethics of Competition” [10]. Ja se oli sellaisten kriitikoiden valitusvirsi kuin Sismondi, Marx, John Ruskin, John Hobson ja E.F .Schumacher.³

Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana ekonomistit ovat löytäneet uudelleen mikroetiikan ongelmat. Eräs kehityskulku on soveltanut neoklassista mallintamista altruismin, rehellisyyden ja lojaaliuden analysointiin. Gary Becker käynnisti liikkeen joka sovelsi perinteisiä neoklassisia metodeja analysoimaan sellaisia eettisiä ongelmia kuten rikollisuus, diskriminaatio ja altruismi. [3] Preston esitti samankaltaista analyysia altruismista ja kateudesta. [20] Ackerloff on kirjoittanut useita innovatiivisia artikkeleja tutkien rehellisyyden ja lojaaliuden seuraamuksia neoklassisessa viitekehyksessä. [1] Ja vuoden 1972 Russell Sage -säätiön symposium altruismista sisälsi useita loistavia papereita, joissa käytettiin perinteisiä työkaluja eettisten ongelmien analysoimiseen. [18]

Toinen kehityskulku on ollut yritys herättää henkiin Sismondin, Ruskinin ja Hobsonin ”humanistista” tulokulmaa. Lutzin ja Luxin vuoden 1979 kirja esittää tästä tulokulmasta pääesimerkkiä. Heidän näkemyksensä ydin on Maslow’n tarvehierarkian hyväksyminen ihmismotivaation keskeiseksi oletukseksi. (Hierarkia kuvataan alla.) Lutz ja Lux käyttävät hierarkiaa argumentoimaan, että kapitalismi sellaisena kuin se läntisessä maailmassa tunnetaan ei voi moraalisesti tulla oikeutetuksi ja että suurin osa ”humanistisista” muutoksista ovat tarpeellisia taloudellisen hyvinvoinnin parantamiseksi. [14]

Molemmat näistä kehityskuluista nojaavat alla kehitettyyn malliin.

Psykologia

Psykologian kontribuutio tulee kahdesta lähteestä. Yksi on humanistisen psykologian kirjallisuus. [4] Tuo kirjallisuus perustuu haluhierarkian käsitteeseen. (suom. huom. huomaathan, että normaalisti puhutaan tarvehierarkiasta, mutta tässä käytetään myös halujen järjestämiseen samaista hierarkiaa) Abraham Maslow’n käyttöön ottama konsepti hypotetisoi, että ihmisten halut ovat järjestäytyneet hierarkiaan ja että alemmat halujen tasot hierarkiassa täytyy tyydyttää minimaalisesti ennen kuin korkeamman tason haluilla on minkäänlaista motivaatiovaikutusta. Eräs versio haluista järjestää ne seuraavalla tavalla kasvavaan järjestykseen [15]:

1. Fyysiologiset tarpeet

2. Turvan ja turvallisuuden tarpeet

3. Kuuluvuuden tarpeet (rakkaus, kiintymys, hyväksyntä)

4. Kunnioituksen tarpeet (itsetunto, muiden osoittama kunnioitus)

5. Itseaktualisaation tarpeet (merkityksellisyys, estetiikka, täydellisyys, oikeudenmukaisuus, palvelus, totuus, rakkaus)

Maslowilainen hierarkia esittää, että ne yksilöt, jotka ovat tyydyttäneet alemman tason halunsa, voivat todellakin toimia tarpeesta olla eettisiä. Lisää tästä oivalluksesta alempana.

Toinen relevantti osio psykologian kirjallisuudesta on Kohlbergin laaja tutkimus eettisten standardien kehittymiseen lapsilla. [11, 12] Tuo työ esittää, että useimmat yksilöt alistuvat intensiiviselle eettiselle aivopesulle lapsuudessaan. Vanhemmat, koulut, kirkot ja media kaikki ovat salaliitossa tehdäkseen yhteiskunnan yleisesti hyväksytyistä eettisistä standardeista osa nuoren henkilön sisäistä rakennetta. Tämän lopputulos on, että yli puolet amerikkalaisista nuorista kasvavat sisäisen eettisen standardin kanssa, joka sijaitsee jossain oikeudenmukausuuden ja altruismin etiikan välimaastossa (kuten ylempänä mainittiin). He arvioivat itseään tuon standardin mukaan, tuntien olonsa hyväksi kun he tyydyttävät sen vaatimukset, ja kokien syyllisyyden pistoa rinnassaan kun he eivät niin tee.⁴ Loppuosa nuorista kykenee pääsemään yli sosialisaatiosta ja valitsee omat eettiset standardit riippumatta yhteiskunnan saneluista.

Lopuksi todettakoon, että psykologian kirjallisuus esittää yksilöiden elävän päivittäistä elämäänsä halukkaina pitämään kiinni eettisesta ohjesäännöstä. Monille ohjesääntö tulee assimiloiduksi sosialisaation prosessissa. Toisille säännöstö on valittavissa vapaasti.

Liiketoimintaetiikka

Liiketoiminnan etiikasta on kirjallisuutta.⁵ Tuon kirjallisuuden tälle artikkelille relevantti pääkontribuutio tulee eri eettisten käytäntöjen kyselyistä.⁶

Näistä kyselyistä on käynyt ilmi, että 1) epäeettisinä pidetyt käytännöt liiketoiminnassa ovat yleisiä, mutta 2) kun niitä verrataan toisiin ihmisten ponnistuksiin kuten perheeseen, suurin osa vastaajista yritysmaailmassa väittää, että eettiset standardit liiketoiminnassa ovat suhteellisen korkealla.

Liikkeenjohdon kirjallisuuden loppuosa liittyen liiketoiminnan etiikkaan koostuu asianmukaisten liiketoimintakäytäntöjen normatiivisesta käsittelystä tai mietteitä herättävistä eettisten dilemmojen tarkasteluista, jotka syntyvät kun liiketoimihenkilöiden täytyy valita kahden toimen välillä, joista molemmat voidaan oikeuttaa korkealla eettisellä standardilla. Tuo ongelma — usean eettisesti yhtä korkean vaihtoehdon väliltä valitseminen — ei ole ongelma josta tässä artikkelissa puhutaan.

III. Liiketoiminnan etiikan mallin elementit

Miten oivallukset näistä kirjallisuuslähteistä voitaisiin assimiloida positiiviseksi  kapitalismin eettisten vaihtoehtojen malliksi? Yksi vastaus on hyödyntää taloustiedettä yleiseen viitekehykseen ja ripustaa oivallukset toisista tieteenaloista siihen. Ennen kuin tämä tehdään, lyhyt keskustelu elementeistä on paikallaan.

Liiketoimintaetiikka investointina

Liiketoimintaetiikan sääntöjen käyttöön ottaminen voidaan nähdä investointina liiketoimintajohtajan taholta. Ja aivan kuin investoinnit tehtaaseen, laitteisiin tai koulutukseen ”tuottavat”, niin on liiketoimintajohtajan investoinnilla eettiseen säännöstöön potentiaali tuottaa. Itse asiassa, on ainakin kolmenlaista tuottoa.

Liikevoitto

Yksi on liikevoitto. Eettiset standardit, joita henkilö käyttää ollessaan tekemisissä muiden kanssa, vaikuttavat tapaan jolla toiset vastaavat. Kirjallisuus liiketoiminnan erinomaisuudesta [6, 8, 19] esittää, että oikeiden eettisten standardien käytön kautta liiketoimintajohtaja voi parantaa kuluttajakysyntää, parantaa työntekijän tuottavuutta, parantaa toimittajien tarjoamia ehtoja, vähentää investointirahastojen kuluja, vähentää kilpailijoiden hyökkäyksiä ja saada yhteisön tuki. Jos tuollainen tuottojen runsaudensarvi on olemassa, silloin etiikasta voi tulla suuri johdon työkalu.

On olemassa ainakin kolmenlaisia selityksiä tälle esitetylle oikean eettisen standardin positiiviselle tuotolle. Ne ovat:

1. implisiittiset sopimukset

2. transaktiokustannukset

3. moniarvoiset transaktiohyödyt

Implisiittisten sopimusten selitys näkee liiketoimintajohtajan tarjoamassa eettisen standardin korotusta vastineeksi suuremmasta yhteistyöhalukkuudesta vastapuolen osalta. Transaktiokustannusselitys sanoo, että nostamalla eettisten standardien rimaa, liiketoimintajohtaja leikkaa transaktiokustannuksia, joita toinen osapuoli vaatii (suojatakseen hänen omia etujaan).

Moniarvoisen transaktiohyödyn selitys tulkitsee liiketoimintajohtajan ja toisen ekonomisen agentin välisen vaihdannan sisältävän sekä tuotteita että palveluja ja  toisen agentin arvon korostamisen tai kieltämisen. Mitä korkeampi on liiketoimintajohtajan etiikan taso, sitä enemmän toisen agentin arvo korostuu. Ja koska itsetunto on etu, agentti hyväksyy pienemmän rahallisen korvauksen tai näkee enemmän vaivaa kuin muuten olisi tarpeen.

Toinen esimerkki omanarvontunnon ilmiöstä olisi se kunnioituksen taso, jonka työnantaja antaa työntekijälle. Kun työnantaja antaa käskyn työntekijälle, on väliä sillä välitetäänkö viesti kunnioittavaan sävyyn. Jos välitetään, työntekijän omanarvontunto vahvistuu ja työntekijä todennäköisemmin toimii käskyn hengen mukaisesti. Jos ei välitetä, työntekijä todennäköisemmin rikkoo sekä käskyn henkeä että kirjainta.

Mielihyvän tavoittelu ja kivun välttäminen

Oikean liiketoimintaetiikan valinnasta seuraava toisen kaltainen tuotto on psykologinen. Kohlbergin tutkimus ja humanistinen psykologia esittävät, että suurin osa liiketoimintajohtajista saa mielihyvän tuntemuksia toimiessaan korkeamman eettisen standardin mukaisesti ja kokee syyllisyyden tunnetta jos he käyttäytyvät epäeettisesti. Noiden tunteiden psykologinen perusta voi olla ehdollistamisprosessissa, jonka Kohlberg löysi, tai sitten se voi olla Maslowin ehdottamassa ”vapaassa tahdossa” aktualisoida oma itsensä. Maslowilaisessa tapauksessa alemman tason tarpeet olisi tyydytetty ja korkeammat olisivat muuttuneet dominanteiksi. Tämä olisi yhdenmukaista psykologian, filosofian ja uskonnon kirjallisuuden kanssa, jossa hypotetisoidaan että korkeista eettisistä standardeista kiinni pitäminen olisi dominantti tarve joillekin tällaisille henkilöille. Sellaisille yksilöille palkkio korkeammasta eettisestä standardista liiketoiminnassa olisi ideaalin mukaan elämisestä saatava henkilökohtainen tyydytys.

Humanistinen viitekehys esittää myös, että toisten halukkuus hyväksyä epäeettistä kohtelua todennäköisesti riippuu uhrin sijainnista halujen hierarkiassa. Alhaisen tulotasojen henkilöt pääosin keskittyvät alempien halujen tyydyttämiseen ja he saattavat hyväksyä epäystävällisyyden, epäkunnioituksen ja epäreiluuden vastineeksi tuloille. Mutta tulojen noustessa ja vaihtoehtojen avautuessa noiden ”uhrien” tulisi siirtyä ylemmille tasoille halujen hierarkiassa ja vaatia korkeampaa eettistä standardia liiketoimintajohtajalta.

Henkilöiden välinen ykseys

Iso osa taloustieteilijöiden viimeaikaisesta työstä on sitonut altruistisen tai eettisen käytöksen mielihyväperiaatteeseen. Lähes universaali tulokulma on olettaa, että ekonomiset agentit saavat mielihyvää toisten onnesta. Eli, toisten tahojen hyöty on argumentti ekonomisen agentin hyötyfunktiossa. Tämä psykologinen ilmiö olisi toinen syy argumentoida, että liiketoimintajohtaja saattaa, ceteris paribus, toimia erittäin eettiseen tapaan johtuen tuntemastaan mielihyvästä näin tehdessään.

Vähenevät tuotot

Jos eettiset säännöt toimivat kuin muutkin tuotannontekijät, silloin on todennäköistä että ne noudattavat vähenevien tuottojen lakia. Eli toisiaan seuraavat nousut liiketoimintajohtajan harjoittaman etiikan tasossa aluksi nostavat liikevoittia nopeasti, mutta kasvunopeus hidastuu lopulta ja jossain kohtaa liikevoitto saavuttaa maksiminsa. Tuon pisteen jälkeen etiikan tason nostaminen saa itse asiassa aikaan liikevoiton laskun.

Suuri syy olettaa eettisen käyttäytymisen noudattavan vähenevien tuottojen lakia on todennäköisyys, että aiottu edunsaaja kokee toisiaan seuraavien eettisten tasokorotusten marginaalihyödyn vähenevän. Kun liiketoimintajohtaja on rehellinen, kohtelias, ystävällinen, lojaali, reilu tai avulias, vastaanottava asiakas tai työntekijä (tai toinen agentti) saa hyötyä. Mutta marginaalinen hyödyn kasvu seuraavista tapauksista menee lopulta alas. Jossain kohtaa voi tulla kylläisyys. Toisin sanoen, asiakas tai toinen agentti voi saada mielihyvää kuluttamisesta vain tietystä määrästä rehellisyyttä tai ystävällisyyttä tai toista eettistä velvollisuutta. Tuon pisteen jälkeen lisäykset etiikkaa saattavat muuttua epähyödyksi. Kuten Thoreau sanoi, ”Jos olisin tiennyt varmasti että joku saapuu talooni tietoisena siitä että hän aikoo tehdä minulle hyvää, minun tulisi juosta henkeni edestä pakoon… siitä pelosta että saisin jotain hänen hyvästä osakseni.” [8]

Thoreaun huoli mahdollisesti pätee suurimpaan osaan eettisiä velvollisuuksia. Aiotun edunsaajan näkökulmasta on mahdollista vetää ne överiksi. Ne voidaan saattaa pisteeseen jossa ne haittaavat tai häiritsevät aiottua edunsaajaa. Esimerkkejä tästä on helposti siteerattavissa jokaiselle velvollisuuden tyypille ja  kaiken tyyppisille agenteille joita liiketoimintajohtaja kohtaa. Tarkastellaan asiakkaan palvelemisen tapausta. Tähän kuuluu täydellinen tiedonanto siitä tuotteesta tai palvelusta mitä asia koskee. Mutta ostaja ei halua saada kaikkea tietoonsa tuotteesta tai palvelusta. Ja myyjän valtaa tuska ja ahdistus hänen yrittäessään antaa asiakkaalle täydellisen koulutuksen ennen myyntitapahtumaa. Jossain kohtaa asiakas tulee tyytyväiseksi kun hän on kuullut tarpeeksi. Lisätieto ei ole haluttua joko koska asiakas ei halua investoida aikaa oppiakseen tai koska asiakkaalla ei ole kapasiteettia absorboida enempää informaatiota.

Vähenevät tuotot voidaan olettaa myös johtuen liiketoimintajohtajan kognitiivisten ja viestinnällisten kyvykkyyksien kiinteästä tekijästä. Liiketoimintajohtajan tulee, nostaakseen eettisen käyttäytymisen tasoa toista agenttia kohtaan, oppia enemmän siitä mitä aiottu edunsaaja ajattelee ja tuntee. Jokaisen ylimääräisen tiedonjyvän saamiseksi vaadittu aika mahdollisesti kasvaa tietyn pisteen yli. Ja jokaisen ylimääräisen tiedonjyvän käyttämiseen kulutettu aika todennäköisesti kasvaa kun uudet tiedonjyvät kasvattavat päätöksentekoprosessin monimutkaisuutta.

Aikahorisontit ja tilivelvollisuus

Investoinneilla on takaisinmaksuaijat. Alkuinvestointi tehdään jonain ajanhetkenä ja investoinnin tuotto virtaa takaisin tulevina ajanhetkinä. Jos, mistään syystä, potentiaalinen sijoittaja ei odota saavansa tulevaisuudessa hyötyä, silloin investointi todennäköisesti ei tapahdu.

Liiketoimintaetiikan analyysille tällä pitkällä aikaikkunalla on tärkeät seuraamukset. Kasvanut liikevoitto investoinnille liiketoimintaetiikassa odotetaan syntyvän tulevaisuuden liiketoimista arvostavien asiakkaiden, työntekijöiden, toimittajien ja muiden ekonomisten agenttien kanssa. Mutta jos liiketoimintajohtaja ei odota jatkavansa liiketoimien harjoittamista näiden yksilöiden kanssa tulevaisuudessa, pitkän aikavälin tuottoja ei saada itselle.

Totta kai, edelleen on myös olemassa kysymys maineesta. Jos asiakkaat ovat tyytyväisiä ja jos tuo tyytyväisyys voidaan kommunikoida toisille potentiaalisille asiakkaille, silloin voitto voidaan vielä saada itselle. Eli, investointi korkeaan eettiseen standardiin voi tuottaa vaikka yritys saisi tämän johdosta ”maineen” josta uudet asiakkaat tietävät ja käyttävät sitä päättäessään toimia liiketoimihenkilön kanssa. Institutionaalinen mainonta ja tuotebrändäys ovat esimerkkejä tästä ilmiöstä käytännössä.

Kahden ylemmän paragraafin tarkastelut olettivat intressien identiteetin toimitusjohtajan ja yrityksen välillä. Useimmassa tapauksissa, kuitenkin, TJ tulee olemaan osakkeenomistajien agentti. Hänen intressinsä eivät ole identtiset yrityksen intressien kanssa pitkällä tähtäimellä. Täten on täysin mahdollista, että TJ tulee käyttämään matalaa eettistä tasoa tajutessaan, että sellaiset käytännöt satuttavat yritystä pitkällä tähtäimellä, mutta vielä sen päälle uskoen että siihen mennessä kun osakkeenomistajat tajuavat mitä on tapahtunut, TJ on poistunut yrityksen palkkalistoilta ja hänen toimiensa satuttamilla ihmisillä ei ole keinoa täsmäyttää kostotoimenpiteitä. Tiivistäen, tilivelvollisuuden puute päämies-agentti -suhteessa voi johtaa matalampaan liiketoimintaetiikan tasoon käytänteissä joita muuten odotettaisiin.

Totta kai, jotkut eettiset toimet johtavat välittömiin tuottoihin.

Kohteliaisuus, ystävällisyys ja avuliaisuus ovat varmasti tässä kategoriassa.

Tätä vastoin sellaiset eettiset velvollisuudet kuin rehellisyys ja lojaalius maksavat itsensä takaisin vasta pitkällä aikavälillä.

IV. Malli

Yllä olevat mallissa yhteen tuodut tarkastelut on esitetty kuvassa 1.

Y-akseli kuvassa mittaa liikevaihtoa ja kustannuksia rahassa. Molemmat ilmaistaan diskontattuina nettonykyarvoina liikevaihdosta ja kuluista investoinnin eliniän aikana eettisessä standardissa.

Diagrammin x-akseli mittaa etiikan tasoa. Kolme perusjärjestelmää on olemassa — riisto, oikeudenmukaisuus ja altruismi. Mutta jokaisen tapauksessa oletetaan, että astejaot ovat sallittuja. Lisäksi oletetaan, että yhden tason korkein aste lähestyy seuraavan asteen alinta tasoa. Näin riiston etiikan korkein aste näyttäisi olevan riiston ja altruismin reunalla. Vasemmanpuoleinen asteikon reuna, origo, esittää 100-prosenttista riistoa. Oikeanpuoleinen raja esittää 100-prosenttista altruismia.

Liiketoimintajohtajan ongelma tässä mallissa on valita etiikan taso liiketoiminnalle. Tuon valinnan tehdessään johtaja ottaa huomioon diskontatun jokaisesta mahdollisesta eettisestä standardista aiheutuvan kokonaiskustannuksen.

Kokonaiskustannusten oletetaan olevan “u”-muotoisia, laskevia kun etiikan taso kasvaa, saavuttaen minimin oikeudenmukaisuuden alueella ja sitten kasvavia. Laskeva osuus kuvaa oletusta, että erittäin riistävä etiikka vaatii suuria toimeenpanokuluja johtuen riistettävien taholta aiheutuvasta vastustuksesta. Kun riisto vähenee, toimeenpanoon liittyvät kustannukset pienenevät.⁷ Kasvava osuus kokonaiskuluista heijastelee oletusta, että jossain kohtaa vaivannäkö kasvattaa etiikan tasoa vaatii informaation hankkimisesta ja päätöksenteosta aiheutuvien kulujen kasvattamista.

Diskontatut kokonaistuotot kuvassa 1 ovat myös etiikan tason funktio. Funktio saa negatiivisia arvoja matalille etiikan tasoille, mutta muuttuu positiiviseksi pisteen A jälkeen. Etiikan tason jatkaessa nousuaan kokonaistulot nousevat myös, kunnes ne saavuttavat huippunsa pisteessä B. Pisteen B jälkeen etiikan tason kasvattaminen laskee kokonaistuloja.

TR-käyrä kuvassa 1 voidaan tulkita jakavan eettisen toiminnan kolmeen alueeseen. Yksi esittää eettisiä käytäntöjä jotka voidaan nähdä riistävinä. Nämä kattavat alueen joissa kokonaistulot ovat negatiivisia. Toinen esittää käytäntöjä jotka voidaan luokitella oikeudenmukaisuusetiikaksi. Nämä kattavat alueen jossa kokonaistulot muuttuvat positiivisiksi ja jatkuvat kasvu-uralla huippuun asti. Kolmas alue on eri asteiset altruismin tasot. Altruismi alkaa siellä missä kokonaistulot alkavat laskea ja jatkuvat kunnes 100-prosenttinen altruismi on saavutettu.

Kokonaistulokäyrän oletettu muoto perustuu aiempaan keskusteluun etiikasta investointina. Matalat etiikan tasot tuottavat itse asiassa negatiivisia tuottoja johtuen kasvaneista transaktiokustannuksista. Etiikan keskitasot tuottavat asteittain enemmän tuottoja johtuen pienentyneistä transaktiokustannuksista, implisiittisten sopimusten synnystä ja moniarvoisista transaktiohyödyistä. Mutta korkeat etiikan tasot, ne jotka osuvat altruismin alueelle, liitetään laskeviin kokonaistuottoihin johtuen pienenevästä marginaalihyödystä edunsaajien taholta, sekä kognitiivisiin ja kommunikaation rajoitteisiin johtajan taholta.

Kokonaistuottofunktion positio olettaa kaikkien muiden taloudellisen menestyksen määrittävien tekijöiden olevan annettuja. Esimerkiksi, jos mallia sovelletaan kuluttajalainsäädännön etiikkaan, oletetaan että tuotteen hinta, mainonta ja muut kysyntään vaikuttavat muuttujat ovat annettu. Muutos yhdessä muuttujista aiheuttaisi muutoksen kokonaistuotoissa. Tuotteen hinnan pudottaminen, jos oletetaan kysynnän olevan hinnan suhteen joustamatonta, saisi aikaan kokonaistuottofunktion siirtymän alaspäin. Hinnan nostaminen siirtäisi sitä ylös.

Kolmas käyrä kuvaajassa 1 on nettokokonaistuottokäyrä, NTR. Se johdetaan vähentämällä kokonaiskulut kokonaistuotoista. NTR-funktio on kääntyneen U:n muotoinen johtuen sekä vähenevistä tuotoista, jotka on oletettu kokonaistuottofunktiolle, että kokonaiskustannusfunktion U-muodosta.

V. Implikaatiot eri markkinarakenteille

Tasapaino monopolissa

Malli sallii laajalti eri mallisia tasapainoratkaisuja monopolitilanteessa. Eräs ratkaisuista on tuoton maksimoiva piste B. Tämä valinta on erityisen kiinnostava, koska sen mukaan itsekkäät motivaatiot saavat liiketoimintajohtajan ottamaan käyttöön altruistista etiikkaa järkevän lähellä olevat eettiset käytännöt. Ehkäpä Adam Smithin näkymätön käsi toimii kohtuullisen hyvin etiikan maailmassa.

Toinen tasapainopiste on C. Tämä tapaus, jossa liiketoimintajohtaja on maslowilainen itsensä aktualisoija, jolle itsensä aktualisoiminen tarkoitta altruismia.

Tässä tapauksessa johtaja maksimoi altruismin tasoa liiketoiminnassa, ehdolla että tästä aiheutuu normaalisti liikevoittoa.

Yhtään selkeästi määriteltyä mahdollisuutta tasapainolle ei esiinny pisteen A vasemmalla tai pisteen C oikealla puolella. Mutta molemmilla alueilla on jotain yhteistä. Molemmissa tapauksissa etiikan tasosta johtuva kustannustaso ylittää hyödyt. Täten erittäin korkea tai erittäin matala etiikan taso vaatii subventioita. Yläpäässä subventio mahdollistaa liiketoimintajohtajan heittäytyä haluun olla altruistinen. Alapäässä subventio sallii johtajan näyttää hänen valtansa riistää, olla epälojaali, epärehellinen, epäreilu, epämukava tai tyly. Näin tekemällä johtaja uhraa liikevoiton, mutta monopoliasema saattaa tarjota liikevaihtoa tämän trade-offin mahdollistamiseksi.

Tiivistettynä monopolisti on vapaa valitsemaan useista eettisistä vaihtoehdoista. Ainoat vaihtoehdot, jotka maksavat itsensä takaisin kasvaneena liikevoittona ovat oikeudenmukaisuuden ja altruismin alueilla. Ei riisto eikä kaikkein korkeimmat altruismin muodot ole kannattavia rahallisen tuoton muodossa sijoitettuna etiikkaan.

Tasapaino kilpailullisemmissa markkinarakenteissa

Kilpailu muuttaa johtopäätöksiä. Täydellisen kilpailun alaisuudessa esiintyy markkinoille tuloa ja hintakilpailua kunnes kokonaistuottofunktio on ajettu alas pisteeseen, jossa se on vain tangentti kokonaistuottofunktiolle, kuten kuvaajassa on esitetty. Pisteessä D on yksittäinen tasapainopiste. Liiketoimintajohtaja on pakotettu valitsemaan oikeudenmukaisen liiketoimintaetiikan. Niin tehdessään johtaja ei saa nettoetua kilpailevista yrityksistä. Mutta kyvyttömyys tehdä niin tarkoittaisi tappioita ja lopulta poistumista markkinoilta.

Epätäydellisen kilpailun eri olosuhteissa liiketoimintajohtaja oletettavasti kohtaisi laajemman skaalan vaihtoehtoja, mutta täydellisen kolluusion puuttuessa yritysten kesken vaihtoehtoja on vähemmän kuin monopolissa. Lyhyen tähtäimen peliteoreettiset mahdollisuudet olisivat vallitsevia ja on todennäköistä että jotkut yritykset käyttäisivät investointia korkeampaan eettiseen standardiin strategisena etuna. Liiketoimintaetiikan kirjallisuus ja Japanin hallintomenetelmät ovat tällaisia strategioita täynnänsä.^{8, 9}

Erittäin kilpailullisissa olosuhteissa on vähän vaihtoehtoja harjoittaa altruismia kun yritetään edelleen päästä normaalivoittojen tavoitteeseen. Eikä ole mahdollista harjoittaa riistoakaan ilman että uhrataan liikevoitot.

VI. Dynaamiset implikaatiot

Länsimaisen sivilisaation lähihistoriaan yhdistettynä malli esittää mielenkiintoisen hypoteesin talouskehityksen ja eettisten standardien välisestä suhteesta.

On todennäköistä että kolmen alueen rajat mallissa ovat yhteiskunnallisten normien määrittelemiä. Käsitykset siitä mikä on rehellistä tai epärehellistä, reilua tai epäreilua, kohteliasta tai töykeää vaihtelevat kulttuurien kesken ja muuttuvat ajan mittaan tietyssä kulttuurissa. Tästä seuraa, että eettisten liiketoiminnan käytäntöjen voidaan odottaa vaihtelevan kulttuurien välillä ja ajan mukana samassa kulttuurissa.

Mitä tietyssä kulttuurissa tapahtuvaan muutokseen tulee, talouskehityksen prosessin saatetaan odottaa nostavan eettisten käytäntöjen oikeudenmukaisena pidettävää minimitasoa. Sellainen tulisi olla asian laita taloudessa tapahtuvassa kilpailussa. Nousevan elintason tulisi mahdollistaa taloudellisten agenttien liikkumisen Maslowin tarvehierarkian korkeammille tasoille. Se tekisi liiketoimintajohtajista herkempiä eettisille ongelmille. Ja se tekisi agenteista, joiden kanssa johtajat ovat tekemisissä, kiinnostuneita eettisestä tavasta, jolla heitä kohdellaan. Sir Arthur Lewis kerran havaitsi, että selkein hyöty talouskehityksestä oli sen kansalaisilleen tarjoama kasvanut valinnanvara.¹⁰

Mallimme esittää, että kasvaneen valinnanvaran myötä tulee talousagenttien kyky sietää parempaa kohtelua, eli korkeampaa etiikan tasoa.

Talouskehityksen historia ympäri maailmaa esittää yhden varoituksen. Noiden kokemuksien mukaan siirtymä perinteisestä yhteiskunnasta sellaiseen, joka pyrkii nopeaan modernisaatioon, saattaa tuoda mukanaan eettisten standardien laskua. Merkittäviä nöyryytyksiä saatetaan kärsiä suurissa osissa populaatiota kun uusi johtajisto, julkinen ja yksityinen, tavoittelee omaa (tai sen käsitystä julkisesta) etuaan sellaisella riiston määrällä jota ei aiemmin ole perinteinen yhteiskunta sietänyt. Korkeampi riiston taso saattaa, kuitenkin, tulla siedetyksi jonkin aikaa johtuen uskomuksesta, että se on talouskehityksestä maksettava hinta. Mutta kehityksen tapahtuessa, ainakin markkinatalouksissa joissa on ”kohtuullinen määrä kilpailua”, eettisten standardien tulisi alkaa nousta. Tämä eettisten standardien laskun ilmiö, jota seuraa terävä muutos poliittisissa regiimeissä, saattaa päteä myös kehittyneisiin talouksiin.

VII. Loppusanat

Ylläoleva analyysi esittää, että kilpailulliset markkinatilanteet kannustavat kohtuullisen korkeaan liiketoimintaetiikkaan, jota nimitetään oikeudenmukaisuuden etiikkana. Markkinoiden rahoitusinsentiivit asettavat hinnan liiketoimintajohtajille, jotka yrittävät olla eettisempiä tai vähemmän eettisiä. Pyhimyksiä ja syntisiä voi olla olemassa, ja heitä todellakin on. Mutta useimmissa tapauksissa he voivat parantaa liikevoittoaan pitämällä kiinni keskitien oikeudenmukaisuuden etiikasta.

Tämä johtopäätös perustuu pitkän ajan oletukseen ja tarkasteluun tilivelvollisuudesta. Liiketoimintajohtajien aie maksimoida pitkäaikainen liikevoitto löytää oikeudenmukaisuusetiikasta parhaan etunsa jos mennyt eettinen suoriutuminen on tiedossa tuleville asiakkaille, työntekijöille, sijoittajille, toimittajille, kilpailijoille ja paikallisyhteisöille. Surkea eettisen suoriutumisen historia leikkaa muiden yhteistyön nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Hyvä historia kannustaa yhteistyöhön, ja sen mukana parempaan liikevoittoon.

Johtopäätös ei päde tilanteisiin, joissa johtaja voi vääristellä käytettävää eettistä standardia, joissa voi vetää liikevoiton välistä ennen kuin muut ekonomiset agentit tajuavat että heitä riistetään, ja joissa johtaja voi jättää suhteen ilman pelkoa pahaa-aavistamattomien uhrien kostosta. Kertaluontoiset liiketoimet ja lyhytaikaiset liiketoimintasuhteet näin esittävät luonnollista olotilaa häikäilemättömälle liiketoimihenkilölle.

Analyysi ehdottaa myös, että talouskehityksen tulisi pyrkiä nostamaan eettisen käyttäytymisen minimistandardeja ajan myötä. Ei ainoastaan materiaalinen hyvinvointi parane, vaan myös suhteet taloudellisten agenttien välillä heidän päivittäisissä toimissaan tulisi olla rehellisempiä, lojaalimpia, ystävällisempiä, kohteliaampia ja reilumpia.

Mutta tuo parannus tulee jäämään kauaksi altruismin eettisestä ideasta. Kilpailulliset markkinasysteemit saavuttavat vakaista liiketoimintaetiikan tasoja, jotka jäävät vajaiksi altruismista. Näyttää siltä, niin kuin olisi jatkuva konflikti universaalia altruismia kaipaavien idealistien ja pragmaatikkojen välillä, jotka tutkimuksen tai kokemuksen avulla tajuavat että tehokas talouden järjestäytyminen tulee tyydyttää etiikan tasolla joka ulottuu altruismin reunalle mutta ei kykene pääsemään tuohon luvattuun maahan.

Alaviitteet

1. Tämä artikkeli on tulostettu the Journal of Behavioral Economics, Vol. XV, No. 1 & 2:n luvalla.
2. Katso [21] hyvän yleiskäsityksen saamiseksi.

3. Katso [14] jossa lyhyt tiivistelmä heidän ideoistaan.

4. Ajatusta eettisen standardin sisäistämisen ideasta tällä tavoin on viime aikoina sovellettu Pollackin artikkelissa transaktioanalyysista perhetutkimuksessa. Katso [19].

5. Katso esimerkiksi [2].

6. Katso esimerkiksi [6].

7. Pollack vihjaa tähän ajatteluun argumentissaan siitä, että altruismi pienentää kuluja perheessä. Katso [19].

8. Katso alan moderni klassikko [17].

9. Japanilaisesta johtamisesta katso [16]. Ouchin näkökulma ei ole missään mielessä universaalisti hyväksytty (katso [9]). Mutta Japania käsittelevän kirjallisuuden tarkastelu hyväksyy ainakin osittain Ouchin näkökulman siitä, että korkeammat eettiset standardit työntekijöiden kanssa ovat antaneet japanilaisille yrityksille selkeän tuottavuusedun.

10. Lewis sanoo, “Talouskasvun tapaus on se, että se antaa ihmiselle suuremman kontrollin hänen ympäristöstään ja näin lisää hänen vapauttaan” [13].

Lähdeviitteet

Ackerloff, George. “An Economic Theorist’s Book of Tales,” New York: Cambridge University Press, 1984.

Beauchamp, Tom L. and Norman E. Bowe. “Ethical Theory and Business,” Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall, 1983.

Becker, Gary. “The Economic Approach to Human Behavior,” Chicago: University of Chicago Press, 1976.

Bugental, J.F.T. (ed.). “Challenges of Humanistic Psychology,” New York: McGraw-Hill, 1967.

Durant, William B. “The Story of Philosophy,” New York: Simon and Schuster, 1961, p.137.

Hattwick, Richard, Bong-Gon Shin and Larry Wall. “Business Ethics

• Findings of a Survey of America’s Business Leaders,” Journal of Behavioral Economics, Vol. XIll, No.2, Winter 1984, pp.155-185.

Hirschman, Albert O. ”Rival Interpretations of Market Society: Civilizing, Destructive, or Feeble?” Journal of Economic Literature , Vol. XX, No.4, December 1984, pp.1463-1484.

Horn, Patricia (ed.). “Selections from Walden by Henry David Thoreau,” New York: Crown Publishers, 1973, p.50.

Kabegglen, James C. and George Stalk, Jr. Kaisha: “The Japanese

Corporation,” New York: Basic Books, 1985.

Knight, Frank. “The Ethics of Competition and Other Essays,” New York: Harper and Brothers, 1935.

Kohlberg, L. “Moral Stages and Moralization,” in T. Lickond (ed.)., Moral Development and Behaviors Theory, Research and Social Issues, New York: Holt, Rinehart and Winston, 1976.

Kohlberg, L. ”The Development of Children’s Orientations Toward a Moral Order, I: Sequence in Development of Human Thought,” Vita Humana, Vol. 6, 1963, pp.11-33.

Lewis, W. Arthur. “The Theory of Economic Growth,” Homewood, IL: Richard D. Irwin, 1955, p.421.

Lutz, Mark A. and Kenneth Lux. “The Challenge of Humanistic Economics,” Reading, MA: The Benjamin/Cummings Publishing Company, 1979, pp.25-55.

Maslow, A.H. “Motivation and Personality,” second edition, New York: Harper and Row, 1970.

Ouchi, William. “Theory,” Reading, MA: Addison Wesley

Publishing Company, 1981.

Peters, Thomas J. and Robert H. Waterman, Jr. “In Search of Excellence,” New York: Harper and Row, 1982. .

Phelps, Edmund S. (ed.). “Altruism, Morality, and Economic Theory,” New York: Russell Sage Foundation, 1975.

Pollack, Robert A. “A Transaction Cost Approach to Families and Households,” Journal of Economic Literature, Vol.1. XXM, June 1985, p.586.

Preston, Lee. ”Schadenfreude and Freudenfreude,” Journal of Behavioral Economics, Vol. VII, No.1, Summer 1978, pp.127-137 .

Schumpeter, Joseph. “Capitalism, Socialism and Democracy,” New York: Harper and Brothers, 1942.

Smith, Adam. “An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations,” New York: Modern Library 1937 (originally published in 1776).

Smith, Adam. “The Theory of Moral Sentiments,” New York: Garland Publishing, 1971 (originally published in 1759).

Lähde:

http://anbhf.org/pdf/hattwick.pdf

Kommunistinen Manifesti näki ennalta 2000-luvun petomaisen ja polarisoituneen globaalin kapitalismin. Mutta Marx ja Engels ovat myös näyttäneet meille, että meillä on valta luoda parempi maailma.

Kirjoittanut Yanis Varoufakis

---

Jotta manifesti olisi menestyksekäs, sen tulee soitella sydämiemme sulosäveliä niin kuin runo, samalla kun se tartuttaa mieliimme häikäisevän uusia kuvia ja ideoita. Sen tulee avata silmämme tyrmistyttävien, järkyttävien, innostavien ympärillämme tapahtuvien muutosten todellisille syille, paljastaen niiden mahdollisuudet joita nykytodellisuutemme on täynnä. Sen tulisi saada meidät tuntemaan itsemme toivottoman riittämättömiksi kun emme ole tunnustaneet näitä totuuksia itsellemme, ja sen tulee nostaa verho pois huolestuttavan totuuden edeltä, että me olemme olemme toimineet mitättöminä rikostovereina, toisintaneet menneiden aikojen umpikujaa. Viimeisenä, sillä tulee olla Beethovenin sinfonian valta, kannustaen meitä muuttumaan tulevaisuuden vaikuttajiksi, jotka lopettavat tarpeettomat joukkokärsimykset ja inspiroivat ihmiskuntaa tekemään todeksi todellisen autenttisen vapauden potentiaalinsa.

Mikään manifesti ei ole onnistunut yhtä hyvin tässä kaikessa kuin se, joka julkaistiin helmikuussa 1848 Lontoon Liberpool Street 46:ssa. Englantilaisten vallankumouksellisten toimeksiantona Kommunistinen Manifesti (tai Kommunistisen Puolueen Manifesti, jollaisena se alunperin julkaistiin) oli kahden nuoren saksalaisen käsialaa – Karl Marx, 29-vuotias filosofi, joka osasi ymmärtää epikuurisen hedonismin ja hegeliläisen rationaalisuuden päälle, ja Friedrich Engels, 28-vuotias Manchesterin myllyn perillinen.

Poliittisena kirjallisena teoksena manifesti on vertaansa vailla. Sen kaikkein kuuluisimmat sanat, mukaanlukien alkulause (“Aave kummittelee Euroopassa – kommunismin aave”), ovat shakespearilaista laatua. Kuin Hamlet kohdatessaan murhatun isänsä aaveen, lukijaa kehotetaan ihmettelemään: “Tulisiko minun kohdata olemassaoleva järjestys, kärsiä historian vastustamattomien voimien minun päälleni lähettämästä järkyttävistä kohtalon nuolista? Vai tulisiko minun liittyä näihin voimiin, tarttua aseisiin status quoa vastaan ja, sitä vastustamalla, tuoda esiin uusi maailma?

Marxin ja Engelsin välittömälle lukijakunnalle tämä ei ollut akateeminen dilemma, josta kinattaisiin Euroopan salongeissa. Heidän manifestinsa oli taistelukutsu, ja tämän aaveen invokaation noudattaminen usein tarkoitti vainoamista, tai joissain tapauksissa pitkää vankilatuomiota. Nykypäivänä samanlainen dilemma on nuoria vastassa: mukautua vakiintuneeseen, romahtavaan ja itseään uusintamaan kykenemättömään yhteiskuntajärjestykseen, tai vastustaa sitä, huomattavilla henkilökohtaisilla kustannuksilla, etsien uusia tapoja työskennellä, leikkiä ja elää yhdessä? Vaikka kommunistiset puolueet ovat kadonneet lähes kokonaan politiikasta, manifestia eteenpäin vievä kommunismin henki on osoittautunut vaikeaksi hiljentää.

Horisontin taakse näkeminen on jokaisen manifestin ambitio. Mutta siinä onnistuminen, missä Marx ja Engels tekivät kuvatessaan aikaa joka saapuisi puolitoista vuosisataa myöhemmin, sekä analysoidessaan meitä tänä päivänä odottavia ristiriitoja ja valintoja,  on todellakin ällistyttävää. 1840-luvun lopulla kapitalismi oli häilyvä, paikallinen, sirpaleinen ja arka. Ja kuitenkin Marx ja Engels tarkastelivat sitä hyvin ja näkivät ennalta globalisoituneen, finansialisoituneen, rautaisen kapitalismin. Tämä oli luomus joka syntyi vuoden 1991 jälkeen, samaan aikaan kun järjestelmä julisti Marxin kuolemaa ja historian loppua.

Totta kai, Kommunistisen Manifestin ennustevirheitä on kauan aikaa jo paisuteltu. Muistan miten jopa vasemmistoekonomistit 1970-luvun laussa haastoivat käänteentekevää manifestin ennustetta pääomasta, että ”Kaikkialle sen täytyy pesiytyä, kaikkialle kotiutua, kaikkialla soimia suhteita”. Siitä surullisesta todellisuudesta ammentaen, jota tuolloin nimitettiin kolmannen maailman maiksi, he esittivät, että pääoma on menettänyt makunsa ennen laajentumistaan pois sen ”metropolialueelta” Euroopasta, Amerikasta ja Japanista.

Empiirisesti he olivat oikeassa: eurooppalaiset, amerikkalaiset ja japanilaiset monikansalliset korporaatiot Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan ”periferioissa” rajoittuivat siirtomaavallan aikaisiksi resurssien kaivajiksi ja epäonnistuivat levittämään kapitalismia sinne. Sen sijaan että ne olisivat tuoneet kapitalistisen kehityksen näihin maihin (tuoneet mukanaan “kaikille, jopa barbaarisimmille kansakunnille sivilisaation”), he esittivät, että ulkomainen pääoma uusintaa alikehittyneisyyttä kolmannessa maailmassa. Se oli kuin manifesti olisi uskonut liiaksi pääoman kykyyn levittäytyä jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan. Suurin osa ekonomisteista, mukaan lukien Marxille myötämieliset, epäilivät manifestin ennustetta siitä, että  “maailmanmarkkinoiden hyväksikäyttö” antaisi “kulutukselle ja tuotannolle kosmopoliitin luonteen jokaisessa maassa”.

Kuten osoittautui, manifesti oli oikeassa, vaikkakin myöhään. Se vaati Neuvostoliiton romahtamisen ja kaksi miljardia kiinalaista ja intialaista työläistä kapitalistisille työmarkkinoille ennen kuin ennuste osoittautui oikeaksi. Todellakin, pääoman täydelliseksi globalisoitumiseksi niiden regiimien, jotka olivat osoittaneet kuuliaisuuttaan manifestille, tuli ensin repeytyä kappaleiksi. Onko historia saanut aikaan herkullisempaa ironiaa?

Manifestia nykypäivänä lukeva yllättyy löytäessään kuvan maailmasta, joka on varsin meidän omamme kaltainen, huojuen pelokkaasti teknologisen innovaation reunalla. Manifestin aikaan höyrykone oli se joka uhkasi enuten talonpoikaiselämän rytmejä ja rutiineja. Torpparit ajautuivat tämän koneiston rattaisiin ja uusi herrojen luokka, tehtaiden omistajat ja kauppiaat, anastivat säätyläisten otteen yhteiskunnasta. Nyt se on tekoäly ja automaatio jotka väijyvät disruptiivisina uhkina, luvaten pyyhkiä pois ”kaikki kiinteät, jähmettyneet relaatiot”. “Porvaristo ei voi tulla toimeen suorittamatta jatkuvasti mullistuksia tuotantovälineissä, siis tuotantosuhteissa ja niin ollen kaikissa yhteiskunnallisissa suhteissa” manifesti julistaa, ja näin saadaan aikaan “jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten olojen alituinen järkkyminen, iänikuinen epävarmuus ja liikkeellä oleminen”.

 

Marxille ja Engelsille kuitenkin tämä disruptio on juhlan paikka. Se toimii katalyyttina viimeiselle ponnistukselle, jonka ihmiskunta tarvitsee hankkiutuakseen eroon jäljellä olevista ennakkoluuloista, jotka pönkittävät suurta juopaa koneiden omistajien ja niitä suunnittelevien, käyttävien ja niiden parissa työskentelevien välillä.  “Kaikki säätyperäinen ja pysyväinen haihtuu pois, kaikki pyhä häväistään” he kirjoittavat manifestissaan teknologian vaikutuksesta, “ja ihmisten on lopulta pakko katsella asemaansa elämässä ja keskinäisiä suhteitaan avoimin silmin”. Julmasti romuttamalla ennakkoluulomme ja väärät varmuudet, teknologinen muutos pakottaa meidät, potkien ja huutaen, kohtaamaan sen miten pateettisia suhteemme toisiimme ovat.

Tänään me näemme tämän tilinteon miljoonissa sanoissa, painettuina ja verkossa, joita käytetään väittelyyn globalisaation aiheuttamasta tyytymättömyydestä. Samalla kun he juhlivat sitä miten globalisaatio on siirtänyt miljardeja viheliäisestä kurjuudesta suhteelliseen köyhyyteen, kunnianarvoisat länsimaiset sanomalehdet, Hollywood-persoonat, Piilaakson yrittäjät, piispat ja jopa multimiljonääripankkiirit kaikki valittavat joistain sen vähemmän toivottavista seuraamuksista: sietämättömästä eriarvoisuudesta, julkeasta ahneudesta, ilmastonmuutoksesta, ja siitä miten parlamentaariset demokratiat ovat tulleet kaapatuiksi pankkiirien ja ultrarikkaiden rasvaisiin näppeihin.

Mikään tästä ei pitäisi tulla manifestin lukijalle yllätyksenä. “Koko yhteiskunta”, se esittää, “jakautuu yhä enemmän kahteen suureen vihollisleiriin, kahteen suureen, vastakkaiseen luokkaan: porvaristoon ja proletariaattiin.” Tuotannon mekanisoituessa ja koneenomistajien liikevoittomarginaalien muuttuessa sivilisaatiomme eteenpäin vieväksi motiiviksi, yhteiskunta hajoaa työtä tekemättömiksi osakkeenomistajiksi ja omistamattomiksi palkkatyöläisiksi. Mitä keskiluokkaan tulee, se on dinosaurus huoneessa, joka on kohtaava sukupuuton.

Samaan aikaan ultrarikkaat ovat syyllisyyden vaivaamia ja stressaantuneita katsellessaan kaikkien muiden elämän vaipuvan epävarman palkkaorjuuden prekaariuteen. Marx ja Engels näkivät ennalta, että tämä äärimmäisen voimakas vähemmistö ”on kykenemätön pysymään kauemmin yhteiskunnan hallitsevana luokkana” sellaisissa polarisoiduissa yhteiskunnissa, sillä he eivät kykenisi olemaan asemassa joka takaa palkkaorjille luotettavan olemassaolon. Barrikoituina aidattuihin yhteisöihinsä he havaitsevat olevansa ahdistuksen riivaamia ja kykenemättömiä nauttimaan rikkauksistaan. Jotkut heistä, ne jotka ovat tarpeeksi älykkäitä tajuamaan heidän todellisen pitkän aikavälin parhaan etunsa, tunnustavat hyvinvointivaltion parhaimmaksi saatavilla olevaksi vakuutukseksi. Mutta oi voi, selittää manifesti, yhteiskuntaluokkana tulee olemaan heidän luonteessaan pihistellä vakuutuspreemiossa, ja he työskentelevät väsymättä ollakseen maksamatta tarvittavia veroja.

Eikö tämä ole se mitä on käynyt? Ultrarikkaat ovat turvaton, jatkuvasti närkästynyt klikki, koko ajan menossa detox-klinikalle, sinnikkäästi etsien turvaa selvänäkijöiltä, psykiatreilta ja yrittäjäguruilta. Me käyttäydymme kuin elämämme olisi huoletonta, väittäen että pidämme siitä mitä teemme ja teemme sitä mistä pidämme. Kuitenkin todellisuudessa me itkemme itsemme uneen.

Hyväntekijät, valtaapitävät poliitikot ja toipuvat akateemiset ekonomistit kaikki vastaavat tähän ahdinkoon samalla tavoin, tulisesti tuomiten oireet (taloudellinen epätasa-arvo) samalla kn he ummistavat silmänsä syille (hyväksikäyttö, joka johtuu eriarvoisista omistusoikeudesta koneisiin, maahan ja resursseihin). Onko ihmekään että me olemme umpikujassa, velloen toivottomuudessa joka palvelee vain massojen pahimpien vaistoja liehitteleviä populisteja?

Kehittyneen teknologian nopealla yleistymisellä meidät tuodaan lähemmäksi hetkeä, jolloin meidän tulee päättää miten suhtautua toisiimme rationaalisella, sivistyneellä tavalla. Me emme voi enää piilotella työn väistämättömyyden ja sen vaatimien yhteiskuntanormien takana. Manifesti antaa 21. vuosisadan lukijalleen mahdollsuuden nähdä kaiken tämän läpi ja tunnustaa se mitä tulee tehdä niin, että suurin osa voi paeta tyytymättömyyttä uusiin yhteiskuntasuhteisiin, joissa “jokaisen itsensä vapaa kehittäminen on ehtona kaikkien vapaalle kehittämiselle”. Vaikka se ei pidäkään sisällään karttaa miten päästä sinne, manifesti pysyy toivon lähteenä jota ei tule sivuuttaa.

Jos manifestilla on yhtään samaa voimaa innostaa, sytyttää ja häpäistä meitä niin kuin se teki vuonna 1848, se johtuu sosiaaliluokkien kamppailusta, joka on yhtä vanha kuin aika itse. Marx ja Engels summasivat tämän kahdeksaan sanaan seuraavasti: “Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa.”

Aina maaorjuuden aristokratioista teollistuneisiin imperiumeihin asti, historian koneistona on aina toiminut konflikti jatkuvasti mullistuvien teknologioiden ja hallitsevien luokkakäytäntöjen välillä. Jokaisen yhteiskunnan teknologian disruption mukana meidän keskinäinen konfliktimme muuttaa muotoa. Vanhat luokat kuolevat pois ja lopulta vain kaksi jää jäljelle: luokka joka omistaa kaiken ja luokka joka ei omista mitään — porvaristo ja proletariaatti.

Tämän ongelman keskeltä löydämme itsemme nykyään. Vaikka me olemme veloissa kapitalismille siitä, että kaikki luokkaerot ovat pienentyneet omistajien ja ei-omistajien välillä, Marx ja Engels haluavat meidän tajuavan, että kapitalismi on riittämättömästi kehittynyt selviämään niistä teknologioista, jotka se on saanut aikaan. On velvollisuutemme repiä pois vanhat käsitykset yksityisomisteisista tuotantovälineistä ja pakottaa metamorfoosi, jossa tulee olla mukana koneiden, maan ja resurssien yhteiskunnallinen omistus. Nyt kun uusia teknologioita vapautetaan yhteiskunnissa joita velvoittavat primitiiviset työsopimukset, seuraa koko lailla kurjuutta. Manifestin unohtumattomin sanoin: “Nykyaikainen porvarillinen yhteiskunta porvarillisine tuotanto ja vaihtosuhteineen ja porvarillisine omistussuhteineen, joka on loihtinut esiin niin valtavat tuotannon ja vaihdon välineet, on kuin taikuri, joka ei enää itse kykene hallitsemaan esiinloihtimiaan maanalaisia mahteja.”

Taikuri tulee aina kuvittelemaan, että heidän appinsa, hakukoneensa, robottinsa ja geneettisesti manipuloidut siemenensä tuovat vaurautta ja onnea kaikille. Mutta, kun ne päästetään vapaiksi palkkatyöläisiin ja omistajiin jakautuneisiin yhteiskuntiin, nämä teknologiset ihmeet puskevat palkkoja ja hintoja tasoille, jotka tuottavat matalia liikevoittoja suurimmalle osalle yrityksiä. Ainoastaan teknologian ja lääketeollisuuden suuryritykset ja muutama muu korporaatio kykenee käyttämään poikkeuksellisen laajaa poliittista ja taloudellista valtaa meihin. Jos me jatkamme työnantajan ja työntekijän välisiin työsopimuksiin luottamista, silloin yksityiset omistusoikeudet hallitsevat ja käyttävät pääomaa epäinhimillisiin tarkoituksiin. Ainoastaan massatuotannon instrumenttien yksityisomistuksen lakkauttamalla ja korvaamalla sen uuden tyyppisellä yhteisomistuksella, joka toimii synkassa uusien teknologioiden kanssa, me voimme pienentää eriarvoisuutta ja löytää kollektiivinen onni.

Marxin ja Engelsin 8:n sanan historian teorian mukaan nykyinen pattitilanne työntekijöiden ja omistajien välillä on aina taattu. “Porvariston häviö”, manifesti esittää, “ja proletariaatin voitto ovat molemmat yhtä väistämättömiä.” Tähän mennessä historia ei ole mennyt tämän ennusteen mukaan, mutta kriitikot unohtavat, että manifesti, kuten mikä tahansa arvokas propagandaesitys, esittää toivon varmuuden muodossa. Niin kuin Lordi Nelson sai sotilaansa kokoomaan rivinsä ennen Trafalgarin taistelua ilmoittamalla, että Englanti “odotti” heidän tekevän hommansa (vaikka hänella olisi ollut suuria epäilyksiä siitä että he niin olisivat tehneet), manifesti langetti proletariaatin päälle odotuksen siitä, että he tekisivät hommansa itse, inspiroiden heitä liittymään yhteen ja vapauttamaan toinen toisensa palkkaorjuuden kahleista.

Aikovatko he tehdä niin? Nykymuodossaan se tuntuu epätodennäköiseltä. Mutta, jälleen kerran, meidän piti odottaa globalisaation ilmestymistä 1990-luvulle ennen kuin manifestin ennuste pääoman potentiaalista kyettiin täysin puhdistamaan epäilyksistä. Josko ei olisikaan niin että uusi, globaali, yhä prekaarimpi proletariaatti tarvitsee enemmän aikaa ennen kuin se voi näytellä manifeston ennustamaa osaansa? Vaikka lopputulos ei ole vielä selvillä, Marx ja Engels kertovat meille, että jos me pelkäämme vallankumouksen retoriikkaa, tai yritämme viedä ajatuksemme johonkin muuhun velvollisuuksista toisiamme kohtaan, me löydämme itsemme pyörryttävästä spiraalista, jossa pääoma saturoituu ja valkaisee ihmisen hengen. Ainoa asia, josta voimme olla varmoja, manifestin mukaan, on että jos pääomaa ei sosialisoida, meitä odottaa dystooppinen kehityskulku.

Dystopiasta puheen ollen, skeptinen lukija tässä kohtaa piristyy: entäpä manifestin osallisuus legitimoidessaan autoritaarisia regiimejä ja nostaessaan gulagien vartijoiden henkeä? Puolustuspuheenvuoron sijaan, että huomautettaisiin siitä ettei ketään syytä Adam Smithia Wall Streetin kohtuuttomuudesta, tai Uutta Testamenttia Espanjan inkvisitiosta, me voimme spekuloida miten manifestin kirjoittajat olisivat saattaneet vastata tähän väitteeseen. Uskon, että jälkiviisauden avulla Marx ja Engels olisivat myöntäneet tärkeän virheen analyysissaan: riittämättömän joustavuuden. Tämä tarkoittaa, että he epäonnistuivat ajattelemaan riittävästi, ja pysyivät suut visusti supussa, heidän omien analyysiensa vaikutuksista maailmaan jota he analysoivat. Manifesti kertoi voimakkaan tarinan virheettömällä kielellä, jonka tarkoitus oli herättää lukijat apatiastaan. Se, minkä Marx ja Engels olivat kykenemättömiä näkemään ennalta, oli voimakkaiden, ohjailevien tekstien taipumus hankkia opetuslapsia, uskovaisia — papisto, jopa — ja että tämä uskovaisten joukko saattaisi käyttää niille manifestin suomaa valtaa omaksi edukseen. Sen myötä he saattaisivat väärinkäyttää toisia tovereita, rakentaa omat valta-asemansa, saada vaikutusvaltaisia asemia, maata vaikutusalttiiden oppilaiden kanssa, ottaa haltuunsa politbyroo ja vangita sinne kaikki heitä vastustavat.

Samalla tavoin Marx ja Engels epäonnistuivat estimoimaan heidän omien kirjoitustensa vaikutuksen kapitalismiin itseensä. Siinä laajuudessa kun manifesti auttoi saamaan aikaan Neuvostoliiton, sen itäisen Euroopan satelliitit, Castron Kuuban, Titon Jugoslavian ja useita muita demokraattisia hallintoja lännessä, eivätkö nämä kehityskulut saaneet aikaan ketjureaktiota, joka tekisi tyhjäksi manifestin ennusteet ja analyysin? Venäjän vallankumouksen ja toisen maailmansodan jälkeen kommunismin pelko pakotti kapitalistiset regiimit ottamaan käyttöön eläkejärjestelmät, kansanterveyspalvelut, jopa idean siitä että rikkaat maksavat köyhille ja pikkuporvarillisille opiskelijoille liberaalien yliopistojen opinnoista. Samanaikaisesti raivokas vihamielisyys Neuvostoliittoa kohtaan herätti paranoiaa ja loi pelon ilmapiirin, joka osoittautui varsin hedelmälliseksi maaperäksi hahmoille kuten Josif Stalin ja Pol Pot.

Uskon, että Marx ja Engels olisivat katuneet sitä, että he eivät ennustaneet manifestin vaikutusta sen ennakoimiin kommunistisiin puolueisiin. He potkisivat itseään siitä, että he ylenkatsoivat sellaisen dialektiikan jota he rakastivat analysoida: miten työläisten valtiot muuttuisivat yhä enemmän totalitaarisiksi vastauksenaan kapitalististen valtioiden aggressioon, ja miten, niiden kommunismin pelossa, nämä kapitalistiset valtiot muuttuisivat yhä vain enemmän sivistyneiksi.

Siunattuja, totta kai, ovat kirjailijat joiden virheet johtuvat omien sanojensa vallasta. Vielä enemmän siunattuja ovat ne joiden virheet ovat itsensä korjaavaa laatua. Nykypäivänä manifestin inspiroivat työläisvaltiot ovat lähestulkoon kadonneet, ja kommunistiset puolueet lakkautettu tai hajallaan. Vapautettuina kilpailusta manifestin inspiroimia regiimejä vastaan, globalisoitunut kapitalismi käyttäytyy kuin se olisi määrätietoisesti luomassa maailman, jonka manifesti parhaiten kuvasi.

Mikä tekee manifestista todella inspiroivan nykypäivänä on sen ehdotus meille tässä ja nyt, maailma jossa elämämme jatkuvasti muokkautuu Marxin Taloudellis-filosofisissa käsikirjoituksissa kuvaaman kansantaloustieteen mukaan, joka “kehittää siis kosmopoliittisen, yleisen, kaikki esteet, kaikki siteet kaatavan energian asettaakseen tilalle itsensä ainoana politiikkana, yleisyytenä, esteenä ja siteenä.” Uber-kuskeista pankinjohtajiin ja viheliäisen köyhiin, me kaikki saamme tekosyyn tuntiessamme itsemme häkeltyneiksi tästä ”energiasta”. Kapitalismin peitto on niin kokonaisvaltainen että voi joskus tuntua mahdottomalta kuvitella maailmaa ilman sitä. Se on vain pieni askel voimattomuuden tunteesta sen väitteen uhriksi joutumiselle, että ei ole minkäänlaista vaihtoehtoa. Mutta hämmästyttävää kyllä (väittää manifesti), se on juuri se milloin me alamme alistua tälle idealle kun vaihtoehtoja on runsaasti.

Se, mitä me emme tarvitse tässä kriittisessä kohtaa, ovat seremoniat sen kaiken epäoikeudenmukaisuudesta, julistukset kasvavasta eriarvoisuudesta tai hiljaiset mielenosoitukset katoavasta demokraattisesta itsemääräämisoikeudestamme. Eikä meidän tulisi sietää regressiivisen eskapismin epätoivoisia tekoja: itkunsekainen vetoomus paluusta johonkin esimoderniin, esiteknologiseen valtioon jossa me voimme kaikki tarrautua nationalismin poveen. Se mitä manifesti kannattaa alistumisen ja epäuskon hetkinä on selväpäinen, objektiivinen arviointi kapitalismista ja sen paheista, nähtynä kylmän, kovan rationaalisuuden valon lävitse.

Manifesti esittää, että kapitalismin ongelma ei ole se, että se tuottaa liian paljon teknologiaa, tai että se on epäreilua. Kapitalismin ongelma on, että se on irrationaalista. Pääoman menestys sen kantaman levittämisessä akkumulaatiolla akkumulaation itsensä takia pakottaa ihmistyöläiset työskentelemään kuin koneet mitättömien summien tähden, kun robotit ovat ohjelmoituja tuottamaan tavaraa johon työläisillä ei enää ole varaa ja mitä robotit eivät tarvitse. Pääoma epäonnistuu järkevästi käyttämään sen aikaansaamia suurenmoisia koneita, tuomiten kokonaisia sukupolvia puutteeseen, raihnaiseen ympäristöön, työttömyyteen ja nollaan todelliseen vapaa-aikaan työn ja yleisen selviytymisen tavoittelusta. Jopa kapitalistit muuttuvat angstin riivaamiksi automaateiksi. He elävät jatkuvassa pelossa siitä, että elleivät he hyödykkeellistä heidän kanssaihmisiään, he lakkaavat olemasta kapitalisteja — liittyen jatkuvasti kasvavan prekariaatti-proletariaatin syrjäytyviin riveihin.

Jos kapitalismi näyttää epäoikeudenmukaiselta, se johtuu siitä että se orjuuttaa jokaisen, rikkaan ja köyhän, haaskaten ihmis- ja luonnonvaroja. Sama ”tuotantolinja” joka pumppaa ulos määräämättömiä rikkauksia tuottaa myös syvää onnettomuutta ja tyytymättömyyttä teollisuuden mittakaavassa. Joten, ensimmäinen tehtävämme — manifestin mukaan — on tunnustaa tämän kaiken valloittavan ”energian” pyrkimys itsensä sabotoimiseen.

Kun journalistit kysyivät kuka tai ketkä ovat nykypäivän kapitalismille suurin uhka, minä uhmasin heidän odotuksiaan vastaamalla: pääoma! Totta kai, tämä on idea jonka olen plagioinut vuosikymmeniä manifestista. Ottaen huomioon, että se ei ole mahdollista eikä haluttavaa mitätöidä kapitalismin ”energiaa”, jutun juoni onkin nopeuttaa pääoman kehitystä (niin että se palaa loppuun kuin meteori kiitää ilmakehässä) samalla kun, toisaalta, vastustetaan (rationaalisen, kollektiivisen toiminnan kautta) sen pyrkimystä jyrätä inhimillinen henkemme. Lyhyesti sanottuna, manifestin suositus on, että me puskemme pääoman sen rajoille samalla kun rajoitamme sen seuraamuksia ja valmistaudumme sosialisoimaan sen.

Me tarvitsemme enemmän robotteja, parempia aurinkopaneeleja, pikaviestintää ja kehittynyttä vihreää joukkoliikennettä. Mutta yhtä lailla meidän tulee organisoitua poliittisesti puolustamaan heikkoja, voimaannuttamaan monia ja valmistelemaan etukäteen kapitalismin absurditeettien kumoamista. Käytännön tasolla ilmaistuna, tämä tarkoittaa sen idean, että ei ole vaihtoehtoa, käsittelyä sillä halveksunnalla jonka se ansaitsee samalla kun hylätään kaikki peräänkuulutukset ”paluusta” vähemmän moderniin olemassaoloon. Aiempien kapitalismin muotojen alaisuudessa elämisessä ei ollut mitään eettistä. TV-ohjelmien, jotka massiivisesti investoivat laskelmoituun nostalgiaan, kuten Downton Abbey, tulisi tehdä meidät iloisiksi siitä että saamme elää nykyaikana. Samaan aikaan, ne saattavat myös rohkaista meitä lamaannuttamaan muutoksen kiihdyttämisen.

Manifesti on yksi niistä tunteisiin vetoavista teksteistä, jotka puhuvat suoraan jokaiselle meistä eri tavalla eri aikoina, heijastellen omia olosuhteitamme. Joitain vuosia sitten kutsuin itseäni ailahtelevaksi libertaariksi marxilaiseksi ja minua pilkattiin sekä ei-marxilaisten että marxilaisten suunnalta. Pian tuon jälkeen löysin itseni jonkin verran merkittävästä poliittisesta tehtävästä, aikana jolloin oli käynnissä intensiivinen konflikti Kreikan silloisen hallituksen ja kapitalismin eräiden voimakkaimpien agenttien välillä. Manifestin lukeminen uudelleen tämän johdannon kirjoittamista varten on ollut kuin Marxin ja Engelsin haamut olisi kutsuttu huutelemaan korvaani syytöksien ja tuen sekamelskaa.

Adults in the Room, muistelmani ajalta kun palvelin Kreikan valtiovarainministerinä vuonna 2015, kertoo tarinan siitä miten Kreikan kevät murskattiin (Kreikan luotottajien taholta tulevan) raa’an väkivallan ja oman hallitukseni sisällä hajallaan olevan rintaman kombinaatiolla. Se on niin rehellinen ja tarkka kuin siitä sain tehtyä. Manifestin perspektiivistä, kuitenkin, todelliset historialliset agentit esiintyivät vain cameo-rooleissa tai quasi-passiivisina uhreina. “Missä proletariaatti on tarinassasi?” Voin jo melkein kuulla Marxin ja Engelsin huutavan minulle. “Eikö heidän tulisi olla kohtaamassa kapitalismin voimakkaimmat, sinun tukien heitä laitamilta?”

Onneksi manifestin uudelleen lukeminen on tarjonnut myös jotain lohdutusta, tukien näkemystäni tekstistä liberaalina — libertaarina, jopa. Missä manifesti läksyttää porvarillis-liberaaleja hyveitä, se tekee sen omistautumisesta ja jopa rakkaudesta niitä kohtaan. Vapaus, onnellisuus, autonomia, yksilöllisyys, henkisyys, itse ohjattu kehitys ovat ideaaleja, joita Marx ja Engels arvostivat kaiken yläpuolelle. Jos he ovat vihaisia porvaristolle, se johtuu porvariston kieltämisestä enemmistöltä mahdollisuuden olla vapaa. Ottaen huomioon Marxin ja Engelsin pitäytymisen Hegelin fantastisessa ideassa, että kukaan ei ole vapaa niin kauan kun yhdelläkään ihmisellä on kahleita, heidän nahistelunsa porvariston kanssa johtuu siitä, että he uhraavat jokaisen vapauden ja yksilöllisyyden kapitalismin akkumulaation alttarille.

Vaikka Marx ja Engels eivät olleet anarkisteja, he vihasivat valtiota ja sen potentiaalia tulla yhden luokan manipuloimaksi toisen alistamistarkoituksessa. Parhaimmillaankin he näkivät sen välttämättömänä pahana joka eläisi hyvässä, post-kapitalistisessa tulevaisuudessa koordinoiden luokatonta yhteiskuntaa. Jos tämä manifestin tulkinta kestää, silloin ainoa tapa olla kommunisti on olla liertaari. Manifestin kutsuhuutoon ”Liittykää yhteen!” vastaaminen on itse asiassa epäjohdonmukaista sen kanssa, että ryhtyisi puoluekirjaa heiluttelevaksi stalinistiksi tai että pyrkisi tekemään maailmasta nyt lopetettujen kommunistiregiimien näköisen.

Kun kaikki on jo sanottu ja tehty, silloin, mikä on manifestin ratkaiseva tosiseikka? Ja miksi kenenkään, etenkään nykypäivän nuorten, tulisi välittää historiasta, politiikasta ja sensellaisesta?

Marx ja Engels pohjasivat manifestinsa koskettavan yksinkertaiselle vastaukselle: autenttiseen ihmisen onnellisuuteen ja aitoon vapauteen joiden tulee tulla sen mukana. Heille nämä ovat ainoat asiat jotka oikeasti ovat merkitseviä. Heidän manifestinsa ei nojaa tiukkoihin saksalaisiin velvollisuuden kutsuhuutoihin, tai historiallisisten vastuiden vetoomuksiin inspiroidakseen meitä toimintaan. Se ei moralisoi, tai osoittele sormella. Marx ja Engels pyrkivät saamaan niskalenkin Saksan moraalifilosofiasta ja kapitalistisista liikevoittomotiiveista, rationaalisella mutta kuitenkin mukaansatempaavasti liehittelemällä yhteisen ihmisluontomme perusteita.

Avain heidän analyysiinsa on aina laajentuva juopa niiden, jotka tuottavat, ja niiden, jotka omistavat tuotantovälineet, välillä. Pääoman ja palkkatyön problemaattinen neksus estää meitä nauttimasta työstämme ja sen hedelmistä, ja muuttaa työnantajat ja työntekijät, rikkaat ja köyhät, mielettömiksi, vapiseviksi pelinappuloiksi, joita juoksuttavat kohti tarkoituksetonta olemassaoloa voimat, jotka eivät ole hallinnassamme.

Mutta miksi me tarvitsemme politiikkaa tämän hoitamiseksi? Eikö politiikka ole lannistavaa, erityisesti sosiaalipolitiikka, josta Oscar Wilde joskus sanoi sen ”vievän liian monta iltaa”? Marxin ja Engelsin vastaus on: koska me emme voi lopettaa tätä idiotismia yksittäin; koska yhdetkäämn markkinat eivät voi syntyä, jotka tuottavat vastalääkkeen tähän typeryyteen. Kollektiivinen, demokraattinen, poliittinen toiminta on ainoa vaihtoehtomme vapauteen ja nautintaan. Ja siitä pitkät illat tuntuvat pieneltä hinnalta maksaa.

Ihmiskunta saattaa onnistua turvaamaan yhteiskunnalliset järjestelyt, jotka mahdollistavat ”jokaisen vapaan kehittämisen” ”ehtona kaikkien vapaalle kehittämiselle”. Mutta, jälleen kerran, saatamme päätyä ydinsodan, ympäristötuhon tai tuskallisen tyytymättömyyden ”yhtäläisille raunioille”. Nykyhetkessämme ei ole takeita. Me voimme kääntyä manifestin puoleen etsiessämme inspiraatiota, viisautta ja energiaa, mutta loppujen lopuksi se mikä jää jäljelle riippuu meistä.

 

Ote teoksesta Yanis Varoufakis’s introduction to The Communist Manifesto,  julkaissut Vintage Classics huhtikuun 26.

 

Lähde:

https://www.theguardian.com/news/2018/apr/20/yanis-varoufakis-marx-crisis-communist-manifesto

Kirjoittaja: Kevin Carson

 Peter Frase. Four Futures: Life After Capitalism (London and New York: Verso, 2016).

Frasen kirja pohjaa Rosa Luxemburgin ennustukseen sata vuotta sitten Junius-pamfleteissa, että “[p]orvarillinen yhteiskunta seisoo tienhaarassa, joko siirtyä sosialismiin tai taantua barbarismiin.” Erityisesti, hän maalailee — varsin isolla pensselillä — kaksi versiota sosialismista ja kaksi versiota barbarismista mahdollisina vaihtoehtoisina tulevaisuudenkuvina, jotka kaikki johtuvat suuren mittakaavan automaatiosta. Kuten Frase itse myöntää, “lähestymistapani on tahallaan hyperbolinen, joka hahmottelee yksinkertaisia ideatyyppejä,” tai “yksinkertaistettuja, puhtaita malleja…, suunniteltu valaisemaan muutamia ydinongelmia jotka ovat vastassamme nykyaikana ja jotka tulevat olemaan vastassamme tulevaisuudessa.”

Suositut lehdistön käsittelyt automaatioon liittyen, Frase huomauttaa, vaihtelevat pessimistisistä teknologisen työttömyyden ennusteista “liberaaleihin kuluneisiin sananparsiin” ”yrittäjyydestä ja koulutuksesta.” Mutta kaikista niistä puuttuu yksi asia: “politiikka, ja erityisesti luokkataistelu.”

Tämä näkymä jättää huomiotta keskeiset yhteiskuntaamme määrittelevät ominaispiirteet: kapitalistien luokka ja omistussuhteet. Kuka hyötyy automaatiosta, ja kuka häviää, on lopulta robottien itsensä seurausta vaan niiden, jotka ne omistavat.

Frasen esittämissä neljässä mahdollisessa automaatiotulevaisuudessa, luokkavalta on keskeinen: “niukkuuden ja yltäkylläisyyden jako, …kuka ottaa kontolleen ekologisten tuhojen kustannukset ja kuka nauttii erittäin tuottavan, automatisoidun talousjärjestelmän hyödyistä.”

Tämä ei ole perinteinen panos siihen mihin yleisesti viitataan “futurismina.” “Sen sijaan, se on yritys käyttää sosiaalitieteen työkaluja yhdessä spekulatiivisen fiktion työkalujen kanssa tutkimaan mahdollisuuksien avaruutta jossa tulevaisuuden poliittiset konfliktimme tapahtuvat.” Ja spekulatiivisen fiktion puolella Frasen työ on lähinnä niitä science fictionin muotoja kuten Star Trek,  joka “ottaa maailmanrakentamisensa vakavasti” ja juurruttaa hahmons “rikkaasti ja loogisesti rakennettuun maailmaan.”

Vaihtoehtoisten automaattisten tulevaisuudenskenaarioiden rakentamisen neljä harjoitusta esittävät mahdollisia yhdistelmiä kahdesta muuttujasta, joilla on kullakin kaksi arvoa. Ekologinen kriisi tullaan joko ratkaisemaan suhteellisen matalilla ympäristötuhojen ja energiasiirtymän kulujen tasoilla, tai sitten ei. Luokkavaltakysymys tullaan ratkaisemaan joko kohtaamalla ja kukistamalla eriarvoisuus, tai sitten rikkaat jatkavat vallanpitoa. Jälkimmäisessä tapauksessa “he nauttivat automatisoidun tuotannon hyödyistä, kun loput meistä maksaa ekologisen tuhon kustannuksia…”

Joten neljä mahdollista kehityskulkua ovat tasa-arvoinen yltäkylläisyys (kommunismi), hierarkinen yltäkylläisyys (rentismi), tasa-arvoinen niukkuus (sosialismi), tai hierarkinen niukkuus (eksterminismi).

Palataksemme Luxemburgin viitekehykseen, “[l]ähtökohta koko analyysille on se, että kapitalismi TULEE LOPPUMAAN.” Ja tuon oletuksen mukana “tämän kirjan keskeinen rakentava teema” on kapitalistisen johtavan eliitin olemassaolo “joka yrittää säilyttää itsensä missä tahansa mahdollisessa tulevaisuudessa.” Joten Frasen maailmanrakennusharjoitukset ovat “yritys järkeistää sosialismeista jonne saatame joutua jos vallankumouksellinen vasemmisto onnnistuu, ja barbarismeista jonne meidät saatetaan puskea jos me epäonnistumme.”

“Kommunismi” on rahaton talousjärjestelmä lähes täydellä yltäkylläisyydellä, jossa tavaroiden ja palveluiden kulutus on erotettu työvoimasta.

Vonnegutin Player Pianoa käyttäen, Frase huomauttaa että automatisoidun talousjärjestelmän ei tarvitse olla keskitetty, massatuottava tai eliittijohdon suunnittelema. “Teknologiat kuten 3D-tulostus (ja samaan syssyyn henkilökohtainen tietokone) osoittavat suuntaan” joka on desentralisoitu, vähemmän johtokeskeinen talous.

Tämä perustuu mallikritiikkeihin kuten Jeremy Rifkinin The Zero Marginal Cost Society, joka sijoittaa äärimmäisen paksut, älykkäät infrastruktuurit kuten “Internet of Things” ja, tämän seurauksena, varsin suuren määrän tuotantoa globaaleille markkinoille, vaikka tuotanto itsessään olisikin desentralisoitu.

Minulle kaikkein kiinnostavin osa Frasen kappaleessa kommunismista oli hänen spekulaationsa siitä miten me saattaisimme sellaiseen päästä. Kuten Mason, Holloway ja muut autonomistisessa traditiossa, hän omistaa suhteellisen paljon aikaa asteittaisille evoluutiomalleille (jotka ovat analogisia siirtymään feodalismista kapitalismiin) verrattuna kapinamalleihin. Tämä tarkoittaa, nimittäin, strategioita jotka ”rakentavat vaihtoehtoja kapitalismille ennenkuin se on täysin kumottu,” ja “antavat ihmisille kyvyn selviytyä ja toimia riippumatta kapitalistisesta palkkatyöstä tässä ja nyt….” Sellaiset strategiat ottavat muodon mitä Andre Gorz on kutsunut “ei-reformistiseksi reformiksi” — esimerkiksi, perustulo.

Hän kuvaa skenaariota jossa perustulon käyttöönotto, joka on sidottu johonkin prosenttiosuuteen bruttokansantuotteesta, johtaa jonkin sortin näkymättömän käden mekanismin kautta rahattomaan tai lähes rahattomaan kommunismiin.

Eräs perustulon kritiikeistä on, että se ei tule olemaan systeemisesti mahdollista pitkällä aikavälillä, kun ihmiset yhä enemmän jättäytyvät palkkatyöstä pois ja rapauttavat veropohjaa joka perustulon ensinnäkin rahoittaa. Mutta toisesta näkökulmasta tämä mahdollisuus on juuri se mikä tekee perustulosta ei-reformistisen reformin. Täten voidaan luonnostella ohjelmallisemman kaltainen utopianismi joka käyttää perustuloa sen lähtökohtana.

Fraser perustaa yksityiskohdat vuoden Robert van der Veenin ja Philippe van Parijsin vuoden 1986 esseeseen, “A Capitalist Road to Communism.”

Jos perustulo on riittävä rajoittamaan peruselämisen tarpeet, se todennäköisesti johtaa työvoiman lopulliseen vetäytymiseen, tai yhdessä korkeampien palkkojen kysynnän kanssa työpaikkoihin jotka ovat tällä hetkellä kaikkein epämieluisimpia ja alipalkatuimpia (esim. pikaruokalatyö). Se tarkoittaisi myös sitä, että ihmisillä on vapaus etsiä tyydyttävämpää työtä josta maksetaan vähemmän. Tämän johdosta kaikkein epämieluisimpien ja vaativimpien töiden palkat nousevat ylös ja tyydyttävän ja mieluisan työn palkat tippuvat alas. Joten yhä suurempi osuus epämieluisasta työstä automatisoidaan, ja kasvava osuus työvoimasta siirtyy joko tyydyttäviin töihin matalammalla palkalla,, tai monet vetäytyvät palkkatyöstä kokonaan epäviralliselle ja sosiaaliselle sektoreille. Suuri osa työvoimasta siirtyy matalapalkkaiseen mutta yhteiskunnallisesti merkitykselliseen työhön. Monet valitsevat elää täysin perustulolla ja vapaaehtoisesti tekevät epävirallisen ja yhteiskunnallisen sektoreiden parissa töitä, mahdollisesti osallistuen yhteisvarauspohjaiseen vertaistuotantoon — ja mahdollisesti jopa jollain tavalla rahattomasti tukien samanlaista tuotantoa rahatalouden ulkopuolella.

Pitkän aikavälin kehityskulku…. on sellainen jossa ihmiset riippuvat vähemmän ja vähemmän perustulosta, koska heidän haluamansa ja tarvitsemansa asiat ovat sellaisia joita rahalla ei saa. Jotkut asiat voidaan tuottaa ilmaiseksi ja automaattisesti, 3D-printtauksen ja digitaalikopiointiteknologian kehittyessä senkaltaiseksi kuin Star Trekin replikaattori. Toiset asiat ovat muuttuneet vapaaehtoisen yhteistyön tuotteiksi palkkatyön sijaan.

Joten rahatalous ja perustulo, yhdestä leikkaaminen johtaa toiseen ja päinvastoin, molemmat lopulta kuihtuvat pois ja yhteiskunnat lähestyvät täyskommunismia.

“Rentismi” (johdettu sanasta rentier, pääomatulon saaja, koroillaeläjä) on sosiaalinen malli jossa niukkuudenjälkeiset teknologiat ovat täysin kehittyneet, mutta niukkuutta ylläpidetään keinotekoisesti omistusoikeuksien avulla. Teknologiat puhtaaseen yltäkylläisyyteen ovat saatavilla, “mutta heidät voittaneiden kangistuneen luokkarakenteen ja valtiovallan estämiä.” Frase ennakoi rentismin vuoden 2010 blogikirjoituksessa otsikolla “Anti-Star Trek,” jossa replikaattorit ja kaikenlaiset yltäkylläisyyden teknologiat Star Trek: The Next Generationista  ovat olemassa — mutta pääomatulokapitalismia pakotettiin replikaattoripatenttien sekä niiden tuottamien tuotteiden molekyylirakenteiden avulla.

USA:n turvallisuusvaltio on liian tietoinen “aineettoman pääoman” keskeisestä roolista joka sillä on kapitalistisen globaalitalouden päätulonlähteinä. Varapuolustusministeri William Lynnin Foreign Affairsin vuoden 2010 artikkeli (“Defending a New Domain: The Pentagon’s Cyberstrategy“) ennusti, että ”uhka aineettomalle pääomalle” olisi ”kaikkein merkittävin kyberuhka jonka USA kohtaa pitkällä aikavälillä.”

Kolmas mahdollisuus, “Sosialismi,” on periaatteessa ykköskappaleen täyskommunismia, mutta siihen on lisätty luonnonvarojen niukkuus ja muut rajoitteet, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen ja saasteiden ympäristölle aiheuttamista vahingoista. Toisin ilmaistuna, kappale 1 oli kappaleen 3 sosialismia jolla on tällaiset siitä johdetut tekijät. Joten minulle ero niiden välillä ei ole oikeastaan niin dramaattinen tai kiinnostava. On vaikea kuvitella mitään uskottavaa niukkuuden jälkeistä talousjärjestelmää ilman jonkinlaisia synnytyksestä jääneitä arpia nykyisen luonnollisen ympäristön rapautumisen seurauksena. Ja hänen ”sosialisminsa” vaikuttaa minusta varsin yltäkylläiseltä, huolimatta luonnonvarojen rajoitteista.

Ottaen huomioon suunnitellun vanhenemisen, kaartityövoiman ja saastetuotannon lopettamisesta saatavat energiasäästöt, relokalisaation aikaansaamat toimitusketjujen radikaalit lyhenemiset sekä uusiutuvan energian (mahdollisesti myös turvallisemmasta ja demokraattisesti hallitusta fissiovoimasta), nämä tulisivat olemaan enemmän kuin riittäviä tukemaan yltäkylläisyyden taloutta. Pullonkaularesurssien takaisinkytkentäkierrättäminen ja lopulta robottien suorittama asteroidien louhunta minimoisivat myös resurssirajoitteet.

Yleisesti tarkasteltuna yltäkylläisyyden teknologiat (eli ne jotka maksimoivat käyttöarvon tuottamisen yhtä työpanosta kohden) tuppaavat olemaan myös ohimeneviä, toisten resurssipanosten kulutuksen minimoinnin merkityksessä sekä ekologisen jalanjäljen merkityksessä kokonaisuutena.

Mitä tulee ympäristövahinkojen korjaamiseen suurena ongelmana, Frasen sosialismi muistuttaa minua hieman Marge Piercyn maailmasta kirjassa Woman on the Edge of Time, — varmasti inhimillisesti vetoava niukkuudenjälkeinen maailma meidän standardiemme mukaan. Sama pätee myös Acquis-verkoston hallitsemille alueille Sterlingin teoksessa The Caryatids.

Frasen sosialismiskenaario on mielestäni hieman pessimistinen sen visiossa komentotaloudesta energian ja niukkojen resurssien allokoimisessa ja ympäristövahinkojen korjaamisen koordinoinnissa (”jonkinlainen keskitetty, valtiojohtoinen projekti joka liikuttelee resursseja ja työvoimaa tavalla joka on sekä vapaiden markkinoiden että kappaleen 1 kommunismin kykyjen tuolla puolen”). Hän visioi massiivisia infrastruktuurin rakennusprojekteja ja keskitettyä niukkojen energiavarojen keskussääntelyä.

Mitä tulee energiakulutuksen skaalaamiseen, hän aliarvioi sen mitä voidaan tehdä puhtaasti hajautetulla, stigmergisellä tavalla, esimerkiksi hinnoittelemalla oikein luonnonvarapanosten todelliset kustannukset. Arvaukseni on, että jos otettaisiin pois subventiot fossiilisten polttoaineiden uuttamiselle (mukaanlukien preferoitu pääsy esiintymiin julkisilla mailla, huomattavat öljyputkialueet, subventoidut pitkän matkan kuljetukset, sotien subventointi jotta päästään käsiksi vieraiden maiden öljyreserveihin ja veronmaksajien subventoima napa-alueiden öljytankkerireittien suojelu), sekä otettaisiin pois subventiot ja suojaukset kaiken muotoiselle jätteen tuotannolle, kasvihuonepäästöt tippuisivat nopeasti alle vuoden 1990 tasojen. Ja sitten on vielä helposti saatavat edut sellaisista leikkauksista joita Frase kuvittelee: toimitusketjujen tarjonnan ja jakelun pieneneminen kun se korvataan paikallisella mikrotuotannolla ja romun kierrättämisellä; jäljellä olevien pitkän matkan rahtikuljetusten siirtäminen juniin ja ilma-aluksiin; siirtymä paikalliseen sekakäyttötalouteen kehittämällä mini-”keskustoja” lähiöihin ja lisäämällä portailla käveltäviä asuntoja sekä muita halpoja asumismuotoja keskusta-alueille; ilmassa ja junalla tapahtuvan bisnesmatkailun eliminointi etäkommunikaatiokeinoilla; jne. Sen sijaan että suuressa mittakaavassa ruvettaisiin viherpesemään julkisen liikenteen järjestelmiä suurnopeusjunilla (“Green New Deal,” Jill Steinia lainataksemme), olisi järkevämpää vähentää tarvetta sellaiselle julkiselle liikenteelle alunalkaenkin.

Frase ehdottaa myös perustuloa tapana allokoida mitä tahansa sosialismissa niukoiksi jääneitä panoksia — ei Star Trek -replikaattorien tuotoksia itsessään, mutta niitä niukkoja panoksia jotka niihin menevät. Arvaukseni on, kuten jo yllä on todettu, että takaisinkytketty kierrätys menisi pitkälle tämän tarpeen tyydyttämisessä. Mutta hintajärjestelmän käyttä jäljelläolevien niukkojen resurssien säännöstelyyn on tarkoituksenmukainen yhteinen monille niukkuudenjälkeisille utopioille — esim. ”whuffie” Cory Doctorowin teoksessa Down and Out in the Magic Kingdom. Tässä mielessä todellinen raja ”kommunismin” ja ”sosialismin” välillä sumenee.
Neljäs, ja kaikkein synkin skenaario on ”eksterminismi”. Tässä skenaariossa kapitalistit automatisoivat tuotannon heidän omiin luksus-piireihinsä (aidatut yhteisöt, ulkomailla olevat alustat kuten ne joita tekno-fasisti Peter Thiel on visioinut, tai mahdollisesti massiiviset avaruusyhdyskunnat kuten elokuvassa Elysium), jotka tekevät ihmistyövoimasta tarpeettoman heidän tarpeidensa palveluun. Kertakäyttöinen ihmiskunta on lukkiutunut nälkiintymään ylikansoittuneeseen ja saastuneeseen maailmaan — jota vahtaavat tappajadronet, tai mahdollisesti se on kokonaan eliminoitu jonkinlaisen suuren mittakaavan massamurhan seurauksena, millä on haluttu höllentää ekosysteemille aiheutuvaa rasitetta.

Onneksi molemmat barbarismit — rentismi ja eksterminismi — tuntuvat minusta kertakaikkisen epäuskottavilta.

Yksi Frasen huomiotta jättämä ongelma on, hänen maalaillessaan dystooppisia rentismin ja eksterminismin skenaarioita, on se laajuus jolla yltäkylläisyyden teknologiat itsessään nakertavat kapitalistien luokkavaltaa. Hyvinkin pitkälle ne samat yltäkylläisyyden teknologiat itse vähentävät laillisten monopolien toimeenpanokelpoisuutta, joista rentismi riippuu.

Informaation maailmassa kiertoteknologiat — kryptaus, DRM:n murtaminen jne. — ovat yleisesti useita askelia edellä kilpavarustelussa keinotekoisia niukkuuden teknologioita vastaan. Katso vaikka mitä tiedostonjakaminen on tehnyt yritysten voitoille. Kuka tahansa joka haluaa tarpeeksi kovasti voi löytää kopiosuojatun albumine vapaasti jakosivustolta, minimaalisella riskillä. Tämän seurauksena iTunesin kappaleiden hinnat on ajettu alas nimelliselle tasolle, joka vastaa aidoksi varmistetun kopion hankkimisen työmäärää minimaalisella etsimisellä.

Fyysisessä maailmassa DRM-vapaat CAD/CAM-tiedostot ja autotallitehtaiden tuotantoa varten lataamat avoimen hardwaren CNC-työkalut mahdollisesti aikaansaavat samanlaisen vaikutuksen. Ja matalan kustannustason patenttivalvonta on historiallisesti olettanut pienten tuotantomallimäärien tuottamisen tapahtuvan muutaman oligopolikorporaatioiden toimesta, joita kourallinen jälleenmyyntiketjuja sitten markkinoi. Tuotannon hajaantuminen kymmeniksi tuhansiksi naapurustotalouksiksi nostaa patenttivalvonnan transaktiokustannuksia reilusti yli kestävän tason.

Kysymys on siitä voivatko kapitalistit estää ketään toista ottamasta käyttöön vähintäänkin pehmeän, ellei jopa kovan, yltäkylläisyyden teknologioita.

Mitä eksterminismiin tulee, epärelevanttiutemme automatisoidulle kapitalistiselle tuotannolle menee ohi pointin. Jos he eivät tarvitse meitä, me emme tarvitse myöskään heitä. Barbarismi — erityisesti eksterminismi — on epätodennäköistä johtuen kapitalistien kyvyttömyydestä estää ruohonjuuritason kommunistisen yltäkylläisyyden teknologioiden käyttöönottoa. Eksterminismi on mahdollista vain jos kapitalistit omistavat koneet. Kun koneet itsessään ovat ultrahalpoja, niiden valta sulkea muut pois katoaa.

Vaikka kapitalistit omistaisivatkin kalliita robotteja, halpojen open source -jyrsimien saatavuus tavalliselle kansalle  estää kapitalistisen monopolin tuotantovälineihin käsiksi pääsyyn. Kuten Frase itse sanoo, täysi automaatio on jotenkuten hyperbolista joka tapauksessa. ”Seuraavaksi paras” vaihtoehto vaatisi erittäin vähän työvoimaa — mahdollisesti ei enempää kuin Keynesin ennustus 15 tunnista viikossa. Kun me puhumme siitä ”kuka omistaa koneet”, meidän tulee muistaa että on olemassa enemmän kuin yksi malli super-yltäkylläisille koneille — ja yksi niistä ei ole myöntyväinen kapitalistiselle monopolille.

Siltikin, 15-tuntia viikossa toimiva talous työntekijöiden johtamassa käsityötuotannossa tai yhteisöpuutarhassa, mahdollisesti suurelta osin irti kulutusoikeuksista ja kommunistista yhteiskuntayksiköiden (kuten usean perheen yhteisasunnot tai mikrokylät) sisällä tapahtuvaa tuotantoa harjoittaen saattaa olla houkuttelevampi vaihtoehto kuin täysin automatisoitu robottituotanto. Vaikka ihmisten ponnistelua ei sellaisesta taloudesta hävitettäisikään, ahkerointi olisi hävitetty — ja jäljelle jäävä vaiva olisi verrattavissa Aatamin ja Eevan puutarhanhoitoon Paratiisissa, ja olisi vaikeaa erottaa muita tarkoituksenmukaisen, luovan ja yhteiskunnallisen toiminnan muotoja toisistaan.

Fraser huomauttaa, että työ, Marxin termein, ”on edelleen tarpeen piirissä eikä vapauden.” Mutta ihmiset silti puurtavat puutarhoissaan ja käsityöpajoissaan työnsä jälkeen ja viikonloppuisinkin. Ja hän itse myös lainaa Marxia korkeammasta, kommunistisesta vaiheesta jossa ”työnteko on muuttunut ei ainoastaan elämän välineeksi, vaan elämän pääasialliseksi haluksi.” Se tarkoittaisi, Frasen mukaan,  “poispyyhkimistä liiketoiminnaksi laskettavan toiminnan ja kollektiivisen vapaa-ajantoiminnan eron välillä… Silloin me voisimme kaikki totella käskyä ’tee sitä mitä rakastat’ — ei vilpillisenä apologiana riiston hyväksymiseksi, vaan aitona kuvauksena olemassaolon tilasta.” Se miten asia on nyt, Frase osoittaa, miljoonat ihmiset puutarhuroivat, tai ovat palkkatyössä jota he pitävät yhteiskunnallisesti tyydyttävänä jopa senkin uhalla että heidän palkastaan leikataan suuri osuus, koska he saavat jonkinlaista luontaista täyttymystä siitä. Kun ”paskatyöt” kuten kaartityö tai suunnitellun vanhenemisen tuottaminen ovat saatu pois päiväjärjestyksestä, ja jotkut epämieluisimmista työtehtävistä automatisoitua, se voi hyvin olla että ihmiset käyttävät jäljelle jäävän ajan mieltymyksiinsä ja nauttimaan Bob Blackin “abolition of work”-malliin.

Frase lopettaa käymällä läpi valintaa sosialismin ja barbarismin välillä, ja pyytää meitä toimimaan ensimmäisen eteen. Kuten johdannossa mainittiin, hänen tavoitteensa kirjan kirjoittamiselle oli auttaa dystopistisia ennustuksia kaatumaan omaan mahdottomuuteensa, ja tehdä utopioista itseään toteuttavia ennustuksia.

Syy neljälle tulevaisuudenkuvalle, eikä ainoastaan yhdelle, on se että mikään ei tapahdu automaattisesti. Se on meistä kiinni minkä suunnan valitsemme.

Ympäristöaktivistit taistelevat tällä hetkellä sosialististen ratkaisujen puolesta ilmastonmuutokselle eksterminististen sijaan, vaikka he eivät itse sitä niin kuvaisikaan. Ja ne, jotka taistelevat tietoon käsiksi pääsyn puolesta, aineetonta pääomaa vastaan kaikessa siemenistä musiikkiin, kamppailevat rentistisen dystopian kanssa ja pitävät unelmamme kommunismista elossa.

Lähde:

Book of the Day: Four Futures by Peter Frase

Melankolia & Syrjäytyneet USA:n Imperiumin Puutarhassa

Vaikka psykologinen hyvinvointi on varsin monimutkainen asia mitattavaksi (erityisesti niin suuressa mittakaavassa), masennuksen tutkimus USA:ssa selkeästi näyttää erittäin köyhillä alueilla olevan suuret määrät masennusta.

 Köyhyys on, tottakai, erittäin hyvä syy tuntea itsensä surulliseksi, mutta jos köyhyys aiheuttaisi laajamittaista masennusta, me löytäisimme pahimmat masennustilastot kaikkein köyhimmiltä alueilta. Ja se ei ole mitä me löydämme. Mielisairauksien yleisyys Meksikossa, maassa jossa henkilön tulotaso on kolmasosa USA:n tasosta, oli vain 26% saman WMH:n tutkimuksen mukaan — ja huonon mielenterveyden oireita näkyi Nigeriassa vain 12%:lla, jotka tienaavat kymmeneksen siitä mitä ihmiset USA:ssa!

Köyhyys on osa ongelmaa — mutta selkeästi ei koko tarina…

Linkit tulotason, syrjäytymisen ja mielenterveyden välillä

Toiset tutkimukset näyttävät vahvan korrelaation korkean tulojen eriarvoisuuden ja mielisairauksien välillä — erityisesti masennushäiriöiden osalta. Tämä on totta kansainvälisellä tasolla, sekä yksittäisten maiden & USA:n osavaltioiden tasolla. Mielisairauksien oireita raportoidaan eniten tiheimmin asutuilla urbaaneilla alueilla, musta- ja ruskeaihoisten yhteisöissä sekä naisten keskuudessa yleisesti (huolimatta rodusta), ja kaikki nämä ovat historiallisesti eniten hyväksikäytetyimpiä kapitalistisissa tuotantomalleissa.

Sen, miksi me havaitsemme niin epäintuitiivisen paljon henkisesti pahoinvoivia kaikkein rikkaimmissa yhteiskunnissa historian mittaan, selittäminen ei vaadi järin suurta mielikuvitusloikkaa. Ja — koska tämä artikkeli on mielipide eikä akateemista paatosta johonkin sosiologiseen kaanoniin — on hyvinkin erittäin vähän pahamaineisen kirjoittajan oikeuksieni piirissä tehdä tuo loikka…

Kapitalismin & Liberalismin lopputulema tulisi masentaa sinua

Loppuvaiheen kapitalismin yhteiskunnissa — kuten USA:ssa — selkeästi tuotetaan ideaalista ympäristöä suuren massan psykologiselle — tai jos voin käyttää vähemmän suosittua termiä — henkiselle kriisille. Tämä analyysi ei ole uusi — Marx itse ennusti kapitalismin johtavan tämänkaltaisiin kriiseihin. Tätä kutsutaan alienaatioksi. Hän uskoi lajiolemuksemme olevan muutakin kuin pelkän ruoan, veden, suojan ja seksin etsiminen, vaan myös ympärilä olevan maailman tuottaminen ja yhteisluominen. Ja vapaa tahto tuottaa maailmansa omalla työllään joka on täynnä ihmisolennon lajiolemusta. Koska kapitalismin alla ihmisen arvo vedetään välistä siltä joka omistaa työkalut ja materiaalit joilla nämä ympäristöt luodaan, hän ennusti että me muuttuisimme yhä enemmän vieraantuneiksi omista elämistämme sekä dissosioituneiksi ympäröivästä yhteiskunnasta.

Me tuntisimme itsemme irtaantuneiksi asioista koska me emme valinneet niiden tekemistä.

Todellisia mielenterveyden häiriöitä on tottakai olemassa. Mutta — kuten joku joka sai useamman diagnoosin nuorena — ihmettelen kuinka moni meidän niinkutsutuista toimintahäiriöistä, sekä minun että ympärilläni olevien, ovat oikeasti vain asianmukaisia ja täysin terveitä reaktioita mielettömiin olosuhteisiin.

Loppujenlopuksi — miksi en tuntisi syvää tragediantunnetta kun kohtaan sen seikan että maani vie ekosysteemimme peruuttamattoman ilmastonmuutoksen suohon?

Ja eikö ihmisten tulisi olla yöllä ahdistuksen tai ympäripyöreän ja pakottavan vaiston varassa siitä että jokin on syvästi pielessä siinä miten kaikkien meidän odotetaan nousevan kellon mukaan, menevän töihin, tulevan kotiin, katsovan telkkaria, juovan, kuluttavan ja tekevän tämän kaiken uudelleen? Onko ihminen todella ”sairas” koska hän on tullut vakuuttuneeksi siitä että tämä ei ole ollenkaan sitä mitä sen tulisi ola tai että heidän todellisuutensa on heidän valtansa ja tietonsa ulkopuolisten irrationaalisten voimien hallussa?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä mietittäväksi — ehkä koska he ovat oikeassa. Ehkä, kuten Liisa löysi itsensä yhtäkkiä Ihmemaasta, se todella on maailma — eivätkä he itse — joka on tullut hulluksi.

Solidaarisuudesta,
John Laurits

Tämä postaus Capitalism & Mental Illness: Reflections on the Human Costs of Profit julkaistiin ensin sivulla JohnLaurits.com

Olemme käyttäneet hetken särpiäksemme joitain turmiollisimpia valheita joita on tullut vastaan (suhteellisen) nuorten elämiemme aikana työpaikalla, yksityiselämissämme, sekä mediassa. ***

Levittäkää näitä vasta-argumentteja niin laajalle kuin pystytte, kanssakansalaisienne sivistämiseksi, ja, mikäli tarpeellista, tarjotkaa intellektuaalista pieksäntää silloin kun väännätte aiheesta kapitalismin puolustajien kanssa. Joten sen pidemmittä puheitta, tässä on listamme kaikkein kavalimmista ”Kapitalistien meille syöttämät valheista”:

1) Vauraus “valuu alaspäin”

On vaikea kuvitella talouspolitiikan, joka luo mieliin kuvia virtsaamisesta, olevan väärässä, mutta idea on yhtä vararikkoinen kuin alemmat luokat jotka ovat tälle valumiselle alistettuja. Alle kymmenellä ihmisellä ihmisellä on nyt enemmän vaurautta kuin yli puolella planeetasta, ja valuminen tuntuu olevan enemmänkin sekopäinen (moraalisesti rappeutuneen) eliitin käteisen anastus. Alaspäin valumisen sijaan 1% ja heidän lakeijansa ovat imeneet suurimman osan uudesta vuoden 2008 romahduksen jälkeen luodusta vauraudesta. 40 vuoden palkkojen stagnaation jälkeen ihmiset USA:ssa alkavat olla sitä mieltä, että alaspäin valuu enemmänkin paskaa.

Ei ole erhe, että eliitti niittää suurimmat liikevoitot: kapitalistinen järjestelmä on suunniteltu toimimaan niin, se on aina ollut, ja tulee aina olemaan, kunnes me ihmiset löydämme rohkeuden murskata sen korvata sen jollain paremmalla.

2) Minä otin kaikki riskit

Voidaan väittää, että keskivertotyöntekijä ottaa paljon enemmän riskejä missä tahansa työssä kuin keskimääräinen firman perustaja jolla on työntekijöitä. Syy on se, että firman perustajalla on yleensä paljon enemmän vaurautta, siinä missä suurimmalla osalla amerikkalaisista ei ole varaa edes 500 dollarin hätävararahastoon. Tämä tarkoittaa, että jos he menettävät työpaikkansa tai olevat tekemättä töitä hetkeäkään, he joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä. Henkilö jolla on kaatuva firma ei voi saada potkuja, mutta työntekijä voidaan erottaa melkein mistä tahansa syystä, he toimivat ilman turvaverkkoa.

Kapitalisti käyttää kaiken sortin julkisia infrastruktuureja saadakseen hänen firmansa lentoon. Kouluja, julkisia palveluja, veroetuja, sähköä, teitä, jne. Jopa internet itsessään on luotu julkkarin puolen tutkimuksella. Silti bisneseliitin omistajilla on röyhkeyttä, ja he ovat niin täynnä ylimielisyyttä, että he uskovat hyperindividualistiseen, machoon, karuun cowboy/pioneerikulissiin.

3) Voisin maksaa sinulle enemmän jos valtio ei olisi niin paljon niskassani

Monet kapitalistit väittävät, että hallinnon byrokratian kerrostumat estävät heitä maksamasta työntekijöilleen reilumpaa palkkaa jolla oikeati elää. Tämä on suuri emävalhe, sillä sääntömme (kuten ei lapsityövoimaa, minimipalkka, vammais- ja työntekijän kompensaatio, perus ympäristövaikutusten tutkimus, jne.) itse asiassa tarjoavat suojaa korporaatioiden kaikkein pahimman tyypin työläisten hyväksikäytöltä ja maa-alan tuhoamiselta. Ilman näitä minimisääntöjä syntyisi jopa ilmiselvempi neofeudalismi, jossa työntekijöitä voitaisiin potkia ja uudelleenpalkata ad infinitum, perustuen alaspäin painaviin markinavoimiin, aina yhä arvaamattomampien omistajien, johdon ja toimitusjohtajien toiveiden mukaisesti.

4) Jos teet kovasti töitä, jonain päivänä olet niin rikas kuin me olemme (Me elämme meritokratiassa)

Amerikka ei ole meritokratia, eikä kukaan niin uskokaan. Ei ole olemassa mitään sidettä tehdyn työn älykkyyden tai sen määrän sekä menestyksen välillä. Ennemminkin ollakseen rikas täytyy joko syntyä sellaiseksi, tai olla poikkeuksellisen hyvä muiden riistossa niin että voi vetää välistä suurimman osan itselleen. Tämä on maaginen resepti vaurauteen tässä yhä vain ”poikkeuksellisessa” maassa — riistä, riistä, riistä.

Periminen & riisto on se miten rikkaat rikastuvat. Riistoaspektin ymmärtäminen vaatii hieman ymmärrystä siitä miten rikkaat toimivat. Lähestulkoon kukaan superrikkaista ei muutu sellaiseksi meritokratialla. Heidän tulonsa luodaan monimutkaisilla velan verkoilla, yleensä jonkinlaisen passiivisen tulon välistä vetämiseksi. He ovat huijareita tai pääomantulonsaajien luokka, tai molempia.

Sinun tarvitsee ainoastaan katsoa mitä rikkaat tekevät. Kuten esimerkiksi Robert Mercer, joka on tehnyt rahansa ”hedgerahastolla joka tekee rahaa käyttäen algoritmeja mallintamaan rahoitusmarkkinoita ja tekemään niillä kauppaa”. Kermankuorinta korruptoituneilta rahoitusmarkkinoilta tuskin tuntuu sen kannattavalta toiminnalta joka kontribuoisi yhtään mihinkään ihmiskunnassa, se on petkuttamista.

Tai otetaan Bill Gates, joka ohjelmoi muutaman vuoden huonosti ja tuli rikkaaksi tehtyään sarjan diilejä aluksi IBM:n kanssa, ja sen jälkeen passiivisesti tehden rahaa Microsoftin osakkeiden arvolla. Edesmennyt Steve Jobs olisi ollut eräs tee-se-itse -miljonääreistä, mutta jopa hän vaati tuhansia orjuutettuja aasialaisia käsipareja vetämään välistä sellaisia liikevoittoja joita Apple kykeni tekemään.

Kasinopohatta Sheldon Adelsonilla on lähes varmasti mafiakytköksiä, aivan kuin kasinon omistaminen ei itsessään olisi jo ketkuilua.

Rich DeVos tuli miljonääriksi pyramidihuijauksella nimeltään Amway.

Waltonin perhe, Wal-Martin omistajat, maksavat mediaanipalkkana 10 dollaria tunnilta (paljon alle palkan jolla eläää), he hallitsevat jälleenmyyjiä rautaisella kädellä, ja myös myyvät tuotteita jotka ovat tuotettu vanhan maailman orjuuteen verrattavissa oloissa, samalla kun heillä on enemmän vaurautta kuin 40% köyhimmistä amerikkalaisista.

Sellaista määrää rahaa ei yksinkertaisesti ole mahdollista tehdä ilman että on suurta markkinaetua josta hyötyä. Valehtele, suostuttele, pakota, manipuloi, lahjo, peukaloi, kuseta. Nämä ovat rikkaiden työkaluja.

Kukaan ei ole tämänkaltaisen rahan arvoinen ja kaikki tarvitsevat toistensa apua toimiakseen, mutta rikkaiden mielessä he pitävät itseään koneiston päärattaina, jotka ovat rahan arvoisia, tehden ei mitään muuta kuin käyttäen vaikutusvaltaa muihin ja riistäen sen avulla.

5) Tämä on paras järjestelmä (ei ole vaihtoehtoa)

Gaslightingin ja kaksoissidoksen avulla meille pakkosyötetyt valinnat ovat kapitalististen mediatalojen propagandaa. Meille kerrotaan vaihtoehtojen olevan demokraattien tai republikaanien välillä, Lähi-itään hyökkäämisen tai ikuisen terroriuhan välillä, valtiojohtoisen kommunismin tai rajoittamattoman kapitalismin välillä. Meille annetaan mustavalkoisia valintoja joista puuttuu kaikki vivahteet, ja vivahteet ovat niiden vihollisia jotka pyrkivät kontrolloimaan ja riistämään. Ne syöttävät meille tollojen narratiivien tautologioita jotka epäonneksemme tekevät juuri niinkuin he toivoivat, pitää ihmiset tyhminä ja niellen heidän harhaanjohtavat vihjeensä.

Kapitalistit saavat kaiken näyttämään niinkuin ei olisi vaihtoehtoa koska he hamstraavat kaiken rahan, heillä on kaikki aseet, ja he ostavat orjallisten lakimiesten, tuomarien ja lobbareiden tiimejä kirjoittamaan ja pakottamaan heidän elämänvastaisia lakejaan. Kapitalistit vaativat ”kovaa lakia” aina kun heidän allaolevat palvelijaluokat muuttuvat liian levottomiksi. Yleisesti ottaen kaikkein kovettuneimmat, dogmaattiset kapitalistit kokevat tyrmistystä ja/tai kuvotusta aitoja ihmistunteita kuten ilo, luovuus, spontaanius ja rakkaus, kohtaan. Monilla kapitalisteilla on alitajuinen toive kuolla, ja he haluavat viedä loputkin meistä sekä Äiti Maan mukanaan.

Kapitalistit ovat varastaneet kaiken viljelymaan, omistavat kaikki patentit teknologiaan ja eivät maksa tarpeeksi kansalaisille jotta he pääsisivät pois oravanpyörästä takaisin maalle, josta elää. Ruuvia kiristetään kierämmälle joka vuosi. Jos me emme kuole massiivisissa luonnonkatastrofeissa tai talousromahduksissa, voit odottaa vallankumouksen tapahtuvan, toivottavasti väkivaltaisen sellaisen.

6) Me annamme takaisin omastamme yhteiskunnalle

Korporaatiot ovat päättäneet luoda kolmannen sektorin PR-stunttina. Ne luovat ongelmia ja sen jälkeen panevat pieniä laastareita ammottaviin haavoihin joiden syntyyn ne ovat suoraan vaikuttaneet, ja käyttävät hyväntekeväisyyttä uskottavan kiistettävyyden lähteenä piilottamaan sen seikan että ne ovat tasan sitä mitä me kuvittelemmekin niiden olevan: ahneita.

Leivänmurujen jakelu, sen jälkeen kun ollaan pilattu, häpäisty ja raivattu miljoonia hehtaareja arvokasta elintilaa, ei narraa ketään. Eliitin prosentti ovat ihmiskunnan ja biosfäärin itsessään vihollisia.

7) Systeemi (ja talousteoria) on rationaalinen ja ottaa huomioon kustannukset yhteiskunnalle ja ympäristölle

Ihmiset ajattelevat että joku jossain sääntelee asioita pitääkseen meidät turvassa. He katselevat ympärilleen ja näkevät sofistikoitunutta teknologiaa, kimaltelevia tornitaloja, ja jotain minkä he luulevat olevan monimutkainen, älykäs maailma. Mutta tosiasiassa kukaan ei pyöritä show’ta. Maailma toimii neoliberaalin ideologian ajamana sekopäisenä rahojen kaappauksena. Johtajamme ovat vallan, kuuluisuuden ja rahan ajamia, ja heissä on psykopaattisia, sosiopaattisia ja narsistisia piirteitä.

Modernin teollisen kapitalismin ongelmat ja sen vaikutus maailmaan ovat selkeät — luonnonvarojen, ihmisten ja muiden lajien riisto on suoraa seurausta kuluttamiseen pohjautuvasta rajattoman kasvun mallista. Vain muutama niistä ongelmista, joita me kohtaamme, ovat lajien sukupuutto, ilmastonmuutos, merien happamoituminen ja myrkyllinen karsinogeeneillä täytetty kaatopaikkaplaneetta joka on ylittänyt populaatiokokonsa rajan jo vuosikymmeniä sitten.

Jos systeemi olisi rationaalinen, me alkaisimme suunnitella matalampaa syntyvyysastetta pienentääksemme planeetan populaatiota, ja vapaaehtoisesti tarjota koulutusta, kelvollisia ja arvostettuja työpaikkoja sekä ehkäisyä ja syntyvyyden säännöstelyä naisille ympäri maailman.

Me elämme rahan arvoilla, ja ajattelemme rahan termein. Kun me keskustelemme terveydenhuollosta, keskustelu ohjautuu siihen miten rahoittaa se ennenkuin puhutaan mistään muusta. Prioriteetti ei ole elämien pelastaminen, vaan miten rahoittaa asiat. Kyllä, se miten me rahoitamme terveydenhuollon kun pankit luovat rahaa tietokoneella maagisen vähimmäisvarantojärjestelmän kautta, mitä usein käytetään bailouttaamaan heidän kätyrinsä. Raha ei ole todellista, mutta sen kansalta rajoittamisen implikaatiot ovat. Raha luodaan tyhjästä FEDin magialla, ja kuitenkin me kaikki olemme kuulleet pomojen ja Washingtonin mulkkujen inisevän että ”meillä ei ole tarpeeksi rahaa siihen” mitä tulee terveydenhuoltoon, koulujen parantamiseen ja humanitääriseen apuun maailman köyhimmille alueille.

Jälleen kerran, jos systeemi olisi rationaalinen, maailman köyhyys olisi ratkaistu muutamassa lyhyessä vuodessa. Aseisiin ja ”puolustukseen” osoitetut rahat voitaisiin käyttää kotimaassa sekä ulkomailla Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa, ja riittäisi vielä enemmän kuin tarpeeksi rahaa (75 biljoonaa on maapallon vuotuinen BKT, josta 15 biljoonaa yksistään USA) maksamaan hyvä koti, vaatetus ja ruoka joka ikiselle perheelle ympäri maailman, joiden kaikkien sähköverkko perustuu täysin uusiutuvaan energiaan.

8) Tulevaisuus tulee olemaan parempi

Kun Trumpin slogan ”Tehdään Amerikasta jälleen suuri” oli kaikkien alt-oikeiston fasistien huulilla, monet pysähtyivät kysymään, milloin se oikein oli suuri? Totuus on, että poliitikot ovat luvanneet jotain parempaa maan perustamisesta lähtien, ja parempi ei koskaan saapunut.

Aina on olemassa toinen kallis sota jota käydä ja toinen finanssikriisi joka on käynnissä keskimäärin kahdeksan vuoden välein. Hetkinen, saatat sanoa, entäpä ne toisen maailmansodan jälkeiset kasvuvuodet jotka saivat aikaan New Dealin? Surullinen totuus on, että nuo vuodet olivat materiaalisesti hyödyksi valkoisille, keskiluokkaisille miehille, jotka olivat äärimmäisen seksistisiä, rasistisia ja rikoskumppaneita nykyisen kulutuskeskeisen Tyhjän Yhteiskunnan hautomisessa.

Toisen maailmansodan jälkeinen aika oli mielenhäiriö historiassamme ja tulosta siitä että oli enemmän työpaikkoja tarjolla kuin mitä ihmisiä oli, mutta maan nopeati riistäessä sen luonnonvarat ja saavuttaessaan lineaarisen kasvun rajat, kun populaatio räjäytti vipuvarren joka salli ihmisten saada keskimääräistä suurempaa palkkaa, vetäytyi takaisin. Vaikka tehokkuus kasvoi valtavasti, ihmiset menettivät vipuvartta vaatiessaan korkeampia palkkoja.

Ilman ihmisten vipuvartta kapitalismi palaa takaisin status quo -tavoitteeseensa — riistoon, ja se on juuri mitä tapahtui. USA:ssa korporaatiot tulivat rikkaammiksi ja ihmiset köyhtyivät 1970-luvun puolivälistä tähän päivään saakka.

9) Se on vain bisnestä

Työntekijät uhraavat vuosia elämästään yrityksille ja kun he saavat potkut, heille sanotaan että ei mitään henkilökohtaista, se on pelkkää bisnestä. Tämä on se miten kaikki pahat uutiset toimitetaan silloinkin kun ne ovat henkilökohtaisia, sanotaan että me olemme kylmäverinen organisaatio joka huolehtii tilinpäätöksestä ensin ja ihmisten tarpeista vasta sen jälkeen. Joten tiedä, että silloin kun sanotaan ”se on vain bisnestä”, se mitä he sanovat on ymmärrä, että me olemme haita, ja hain tavoin käyttäytyminen on juuri se mitä me teemme.

Sotarikosten puolustamisen ja muiden samanlaisten julmuuksien puolustamisen taustalla on myös oma logiikkansa. Valtiot kuten USA väittävät heillä olevan ”vastuu suojella” siviilejä terroristeilta. Sitten, kun amerikkalaiset pommit tappavat siviilejä (tai heidän edustajansa käyttävät USA:n tuottamia aseita), heihin viitataan ”sivuvahinkoina”.

10) Rahoitusmarkkinat ja velka ovat tarpeellisia

Koko talouden terveydentila on liian usein osakemarkkinoilla mitattu. Mutta todellisuus rahoistusmarkkinoista on, että ne ovat asiaankuulumattomia uhkapelikoneita, jotka on suunniteltu asettamaan alaspäin kohdistuvaa painetta yrityksiin, jotka julkaisevat hyviä numeroita nostaakseen osakkeidensa hintoja. Nämä rahoitusmarkkinat kanavoivat pääomaa pienemmälle ja pienemmälle joukolle monikansallisia yrityksiä joka vuosi, ja pitkittävät epälineaarista talouskasvua (ja täten lisäävät saasteita, hiilidioksidia, hyönteismyrkkyja, avokaivoksia ja metsien tuhoamista) mikä tappaa planeetan.

Velka on kaikkein fundamentaalein valhe taloudessa. Rahan on ainoastaan tarkoitus olla työkalu liikuttaa tavaroita tehokkaasti markkinoilla, mutta rahan itsensä olo vauraudentekokoneena on Ponzi-huijaus. Ja me kaikki tiedämme miten se loppuu.

*** Laajemmalti tuotantoamme voi seurata Reason Bowl Radiosta jossa Jason paljastaa Trumpin hallinnon niiksi paskakasoiksi mitä he ovat, ja keskustelee nykytapahtumista, kuten myös Jasonin ja Billin kommentit ja avautumiset sellaisista aiheista kuin psykedeelit ja tietoisuuden luonne, sekä pohdintaa siitä miten vaikuttaa yhteiskunnalliseen muutokseen.

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu CounterPunch.orgissa ja se julkaistiin uudestaan kirjoittajien luvalla.