kirjoittaja: Laura Moore

Äskettäin viraaliksi noussut julkaisu ”yritystyön kuolemasta” kuvaa modernin työn tyhjyyttä. Marx näki samat turhautumiset lähes 200 vuotta sitten – ja hänen kritiikkinsä puhuttelee meitä edelleen. Lue…

Kymmenen vuotta sitten kävelin ystäväni kanssa Washington DC:n Union Stationin lähellä ja ohitimme pronssisen patsaan, joka esitti soihtua pitelevää naista, joka katsoi päättäväisesti eteenpäin. Sen pyöreään jalustaan oli kaiverrettu: Yli sadalle miljoonalle kommunismin uhrille ja vapauden rakastajille.

“Se on outoa”, sanoin. “Taloudellinen filosofia ei tappanut noita ihmisiä. Totalitaariset hallitukset tappoivat.” C’est moi, aina kirjaimellinen.

Ystäväni kääntyi nopeasti minua vastaan. “Kyllä tappoi. Kommunismi on paha.” Me riitelimme: oliko ongelma kommunismi itsessään vai se, miten valtaa oli väärinkäytetty sen nimissä? En ajatellut silloin paljon kommunismia tai kapitalismia – olin vain sellainen ronski tyyppi (loistava juhlissa), joka vaatii tarkkuutta, ja ainoa vastalauseeni koski jalustan huolimatonta sanamuotoa.

Nyt, kun olen alkanut kiinnostua filosofiasta, näen, että useimmat meistä ovat olleet väärässä Marxista ja kommunismista. Kun Marx kirjoitti 1800-luvun puolivälissä, hän reagoi siihen, mitä hän piti toisen talousfilosofian, kapitalismin, pahuutena. Ja jos lukee häntä tarkasti, ongelmat, jotka hän tunnisti pääomapohjaisissa talouksissa, kuvaavat yllättävän voimakkaasti nykyajan valituksiamme.

Esimerkki: Äskettäin viraaliksi noussut julkaisu ”The death of the corporate job”, jossa väitetään, että suuri osa nykyajan toimistotyöstä on merkityksetöntä suorittamista – kokouksia kokouksista, strategioita strategioista ja koko ”suuri teeskentely”, jossa kukaan ei usko omaan rooliinsa, mutta kaikki jatkavat sen esittämistä. Kirjoittaja Alex vertaa tätä tyhjyyttä kasvavaan trendiin, jossa työntekijät käyttävät yritystyötä taloudellisena tukena ja harjoittavat sivuprojekteja, jotka tuntuvat oikealta työltä.

Alexin kuvaamat turhautumiset eivät ole uusia. Marx kuvaili niitä jo 1800-luvulla. Hänen kirjoituksissaan kapitalismi liitetään suoraan Alexin kuvaamaan tyhjyyteen. Tämä viittaa siihen, että kannattaisi tarkastella uudelleen Marxia ja sitä, mitä hän diagnosoi nykypäivän turhautumisten syyksi.

Esseessään Alex kertoo ystävänsä kertomuksen tyypillisestä päivästä lontoolaisessa pankissa:

Hän saapuu töihin klo 8 aamulla ja lähtee klo 8 illalla. Kun kysyin, mitä hän oikeastaan teki noiden 12 tunnin aikana, hän ei osannut nimetä yhtään konkreettista asiaa.

Sen sijaan työpäivä on sarja aineettomia asioita. Loputtomien kokousten ja suunnitelmien jälkeen Alex kirjoittaa: ”Kuukausia myöhemmin saattaa tapahtua jotain. Yleensä se on pieni muutos, jonka kuka tahansa järkevä ihminen olisi voinut tehdä iltapäivässä.”

Kaikki tietävät, että suuri osa yritystyöstä on teatteria, hän sanoo. Pandemia olisi voinut olla käännekohta, joka olisi muuttanut työhön suhtautumistamme, mutta annoimme sen mahdollisuuden mennä ohi. Sen sijaan olemme palanneet toimistoihin ja teeskentelemme jälleen. Tällä kertaa teeskentely tuntuu kuitenkin erilaiselta: tietoisemmalta, uuvuttavammalta.

Alexin valitukset ovat samansuuntaisia Marxin kirjoitusten kanssa vieraantumisesta, joka Marxin mukaan on kapitalismin työolojen ominaispiirre. Vieraantuminen on seurausta neljästä tekijästä: erillisyydestä oman työn tuloksesta, itse tuotantotoiminnasta, muista ihmisistä, joita kohdellaan keinona päämäärän saavuttamiseksi, sekä omasta ihmisluonnosta, johon kuuluu tarve yhteisöllisyyteen ja itsenäiseen luovaan työhön.

Alexin essee heijastaa nykypäivän yritysmaailman eksistentiaalista tyhjyyttä. Tuo tyhjyys oli myös Marxin diagnoosi. Kapitalismin tapa kohdella työtä vain yhtenä monista tuotantopanoksista riistää meiltä ihmisyytemme ja kykymme luoda kokonaisvaltaisesti, jättäen tilalle turhautumisen ja tehottomuuden tunteen.

Tai kuten eräs lontoolainen pankkiiri totesi:

“Mahdollistan päätöksenteon,” hän sanoi, ja tajusi sitten itsekin. “Mitä se sitten tarkoittaakaan.”

Nykypäivän yritysmaailman hyperspesialisoituminen on suurin syy tähän irrallisuuteen. Jokaisella työntekijällä on pieni rooli eikä selkeää vaikutusvaltaa – siinä määrin, että toinen Alexin ystävä ei edes osannut kuvailla käytännön termein, mitä hänen työnsä oli.

Alex maalaa kuvan:

peräkkäisiä kokouksia, joissa mitään ei päätetä. He hallinnoivat projekteja, jotka ovat olemassa lähinnä projektipäälliköiden olemassaolon oikeuttamiseksi. He luovat strategioita strategioiden vuoksi, optimoivat asioita, joita ei tarvitse optimoida, ja häiritsevät asioita, jotka toimivat hyvin.

Viimeinen ajatus on keskeinen tässä järjestelmässä: parantaa asioita, jotka toimivat hyvin. Kuten Marx huomautti, kapitalismi on erinomainen saavuttamaan erittäin kapean tavoitteensa: tuottaa enemmän ja halvemmalla. Vaikka emme tarvitse uutta versiota – ohuempaa, isompaa, 2.0, 3.0, ad nauseam – saamme sen, koska lopulta ostamme sen työllä ansaitsemillamme rahoilla.

Jos yksi henkilö rakentaa polkupyörän alusta loppuun, se voi viedä kaksikymmentä tuntia työtä. Mutta jos satoja työntekijöitä on erikoistunut kukin yhteen yksityiskohtaan – yksi muotoilee hammaspyöriä, toinen kiinnittää pinnoja, kolmas ketjuja – tehdas voi tuottaa satoja polkupyöriä samassa ajassa. Tuote on halvempi ja sitä on enemmän, ja kapitalismi tuottaa kannustimia, jotka ajavat väistämättä kohti tällaista erikoistumista.

Mutta työntekijälle, joka viettää päivänsä leimaamalla samaa hammaspyörää tai pujottamalla samaa ketjua, mitä ylpeyttä tai yhteyttä hän voi tuntea valmiiseen polkupyörään?

Marx uskoi, että työ on ihmisen tarve, keino itsensä toteuttamiseen – mutta ei sellainen työ, jossa panoksesi on niin irrallaan tunnistettavasta tuotoksesta, että et näe itseäsi missään. Tämä katkaistu työolosuhde (jota kuvataan satiirisesti elokuvassa Severance) on yleistä nykypäivän taloudessa ja on Marxin mukaan:

työläiselle ulkonaista, ulkopuolista, ts. se ei kuulu hänen olemukseensa — näin ollen hän ei myönnä itseään työssään, vaan kieltää, ei tunne itseään työssään onnelliseksi, vaan onnettomaksi, ei kehitä siinä mitään vapaata fyysistä eikä henkistä energiaa, vaan rääkkää ruumistaan ja vahingoittaa mieltään. Tästä syystä työläinen tuntee vasta työn ulkopuolella olevansa oma itsensä ja työssä olevansa itsensä ulkopuolella. 

Substackissa yhä useammat syyttävät feminismiä joidenkin naisten työelämässä kokeman vieraantumisen syyksi. Heidän mielestään feminismi petti naiset, kun se kannusti meitä liittymään miesten peliin. Jotkut naiset ovat jättämässä työelämän ja liittävät tämän päätöksen nimenomaisesti naisellisuuden ja perinteisten sukupuoliroolien käsitteisiin. (Vaikka tiedemies ja kirjailija Elena Bridgers, jonka artikkeli oli osa tätä kuoroa ja jonka työtä kunnioitan, on huomauttanut, että keräilijöinä naiset olivat itse asiassa tärkeimpiä kalorien hankkijoita metsästäjä-keräilijäyhteisöissä, mikä kumosi ajatuksen, että vain miehet olivat perinteisiä elättäjiä.)

Mutta työelämään tyytymättömiä eivät ole vain naiset. Miehetkin ovat, kuten Marx totesi jo sukupolvia sitten ja kuten Alexin esseessä nykyaikaisesti muotoillaan. Luulen, että Marxin kuvaama vieraantuminen voi olla syynä joidenkin naisten tyytymättömyyteen työpaikalla, mikä tulkitaan väärin sukupuolten väliseksi epäsuhtaisuudeksi. Todellisuudessa tämä on ongelma, joka ylittää sukupuolirajat.

Yritykset puhuvat yritysten voittojen ”vauhtipyörä”-strategiasta, jossa jokainen askel vauhdittaa seuraavaa askelta itsestään ylläpitävässä dynamiikassa.

Kapitalismi itsessään on vauhtipyörä. Kun yritysten kannattavuus kasvaa, ne ostavat poliittista vaikutusvaltaa pitääkseen asemansa ja rikastuakseen entisestään. Ehkä Yhdysvallat on vienyt tämän ajattelutavan äärimmilleen Citizens United -päätöksellä, jossa yrityksille myönnettiin perustuslain ensimmäisen lisäyksen mukainen oikeus käyttää rajattomasti rahaa vaalien ja politiikan vaikuttamiseen. Yrityksillä on enemmän rahaa kuin kellään meistä ja paljon kapeammat tavoitteet. Joten päädymme tilanteeseen, jossa poliitikot ajavat paradoksaalisia ajatuksia – kuten että voittoa tavoittelevat yritykset ovat luotettavampia kuin hallitus, jonka valitsemme johtamaan vankiloita – tai huutokauppaavat kansallisia metsiä riisuttaakseen ne paljaiksi. Samaan aikaan pienet ihmiset hurraavat, vakuuttuneina siitä, että yksityisyritysten rajattomat voitot ovat yleinen hyvä.

Alex kuvailee ”keskinäisen hölynpölyn ekosysteemejä”, ja hän on oikeassa. Hölynpölyn vauhdittimet ovat kaikkialla: automatisoidut tuotteet, automatisoidut kannustimet, automatisoitu ajattelu. Yritykset valmistavat asioita, joita emme tarvitse, ja käyttävät sitten omaisuuksia markkinoidakseen niitä meille. Entä ne monimiljoonaiset markkinointibudjetit? Niitä eivät rahoita riskisijoittajat – ne rahoitetaan meidän toimesta, joka kerta kun ostamme jotain, jonka olemme suostuteltu haluamaan.

Kapitalismin ongelma on, että vauhtipyörässä ei ole koskaan hetkeä pysähtyä ja kysyä: mihin tämä kaikki johtaa? Ylin periaate on hankkia lisää pääomaa. Nykyään yritykset etsivät voittomahdollisuuksia pienistä eroista – pienimmistäkin tehokkuuden parannuksista. Lisää, lisää, lisää. ”Ennätysvoittoja” juhlitaan voittoina.

Mutta entä jos voitto ei olisi ainoa tai edes ensisijainen kannustin? Entä jos palkitsisimme työntekijöiden hyvinvointia, positiivista vaikutusta yhteisöön ja ympäristöön sekä innovaatioita, jotka vähentävät kärsimystä tai parantavat terveyttä, ei siksi, että ne voitaisiin kaupallistaa, vaan yksinkertaisesti siksi, että ne ovat tärkeitä?

Olemme olleet niin kauan kapitalismin otteessa, että olemme oppineet ajattelemaan, että nämä asiat ovat mahdottomia. Mutta miksi niiden pitäisi olla mahdottomia?

Yksi syy siihen, että emme harkitse muita mahdollisuuksia, on se, että monet meistä ovat osasyyllisiä nykytilanteen säilyttämiseen. Kuten Alex kirjoittaa:

Se on kuin yritysmaailman versio keisarin uusista vaatteista, paitsi että kaikki näkevät keisarin olevan alasti, kaikki tietävät, että kaikki näkevät sen, mutta olemme kaikki sopineet jatkavamme hänen pukunsa kehumista, koska asuntolainamme riippuvat siitä.

Kapitalismi on juurtunut syvälle jokaiseen elämänalueeseemme – yhteiskuntaamme, kulttuuriimme, politiikkaamme, lakeihimme ja ennen kaikkea toimeentuloomme. Tämä juurtuneisuus aiheuttaa valtavia uponneita kustannuksia, eikä tässä tapauksessa ole virheellistä ajatella näin. Kaiken perustan mullistaminen merkitsisi tuskaa ja tuhoa, ei vain huipulla oleville, vaan kaikille.

Ajattele alusta, joka kaatuu ja uppoaa, täyttäen merenpohjan synteettisillä jätteillä, joista valuu hitaasti myrkkyjä. Vuosikymmenien kuluessa hylkyyn muodostuu paikallinen ekosysteemi. Ihannetapauksessa saastuminen poistettaisiin, mutta se merkitsisi sen elämän tuhoamista, joka on kasvanut riippuvaiseksi siitä.

Kapitalismin keskittyminen ennen kaikkea voittoihin on eräänlainen hylky: kaatunut alus, josta vuotaa myrkkyä. Silti sen ympärille on muodostunut elämän ekosysteemejä. Sen poistaminen merkitsisi siellä elävien olentojen tuhoamista. Siinä on dilemma – hylky myrkyttää vettä, mutta siitä on myös tullut rakenne, joka ylläpitää elämää sellaisena kuin me sen tällä hetkellä elämme.

On sanonta, että kapitalismi on huonoin talousjärjestelmä, paitsi kaikki muut. Tämä heijastaa yleistä käsitystä siitä, että kapitalismilla on ongelmia, mutta parempaa vaihtoehtoa ei ole.

Kapitalismin etu ja kirous on se, että voitontavoittelu optimoi tuotannon. Tiettyyn pisteeseen asti tämä on positiivista, koska se tekee kulutustavaroista helpommin saatavia useammalle ihmiselle. Mutta se johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa keräämme kasoittain tavaraa. Heitämme tavarat pois, kun ne menevät pois muodista, kuluvat tai rikkoutuvat, ja samalla tuhoamme korjausammattilaiset, jotka aikoinaan ansaitsivat elantonsa tekemällä toimimattomista tavaroista jälleen toimivia.

Mikä on halpojen tavaroiden takana oleva todellinen kauppa? Se on suurempi aineellinen mukavuus vastineeksi tyydyttämättömistä töistä, naapureiden kanssa kilpailevasta ahdistuksesta, lähes mahdottomasta kuluttajamentaliteetista ja luonnonympäristön armottomasta hyväksikäytöstä. Olemmeko koskaan suostuneet tähän kauppaan? Suostummeko siihen tänään?

Mutta jos emme ole samaa mieltä, mikä on vaihtoehto? Nykyinen järjestelmä on syöpynyt kaikkeen. Ja vaikka se ei olisi, näen seuraavan keskeisen ongelman: on tiettyjä töitä, jotka on tehtävä, mutta kukaan ei valitsisi niitä, jos heillä olisi mielekkäitä vaihtoehtoja.

Kuinka voisimme luoda oikeudenmukaisen järjestelmän, joka tukee ihmisiä tekemään työtä, joka on tyydyttävää, mutta varmistaa myös, että meillä on jätehuollon työntekijöitä, lihapakkaajien työntekijöitä ja muita rooleja, jotka ovat suosioasteikon pohjalla?

Esitän enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Haluan korostaa, että tarkoitukseni ei ole väittää, että nykyisen järjestelmän korvaaminen olisi helppoa. Se ei olisi – ja itse asiassa olen henkilökohtaisesti melko tyytyväinen kapitalismiin. Jokaisella lähestymistavalla on haittapuolia ja kompromisseja. Mutta on selvää, että nykyinen järjestelmä pettää meidät yhteiskuntana. Ja minun on uskottava, että on olemassa parempi vaihtoehto.

Kapitalismin kestävyys on monimutkainen asia. Aivan kuten kommunismi yhdistettiin 20. vuosisadalla pahuuteen niin, että sen uhreille on pystytetty muistomerkkejä, kapitalismista tuli vapauden, demokratian ja liberaalien arvojen metonymia. Mikä temppu, eikö vain? Mietin, olisimmeko niin syvästi sen pauloissa, jos Stalin, Mao ja Pol Pot eivät olisi tehneet niin kauheita asioita kapitalismia vastustaessaan. Kuten sanonta kuuluu, viholliseni vihollinen on ystäväni.

Helppoa ratkaisua ei ole, mutta ensin meidän on sovittava, että ongelma on olemassa. Jos pystymme yhdessä pääsemään eroon ajatuksesta, että voitto = hyvä, ehkä pääsemme jonnekin. Ja kun katsomme tulevaisuuteen, voimme yhtä hyvin katsoa menneisyyteen ja nähdä, että emme ole ensimmäisiä, jotka ajattelevat näitä asioita.

Jos Marx näkisi meidät nyt, lähes 200 vuotta myöhemmin, tunnistaisiko hän turhautumisemme? Epäilemättä. Parempi kysymys on: tunnistammeko, että monien työelämään liittyvien turhautumiemme syy on pääomapohjainen talous?

Lähde: https://www.strangeclarity.com/p/work-is-broken-marx-alienation-and

Yleisessä kirjoittelussani olen pyrkinyt löytämään tasapainon systeemianalyysin ja systeemiratkaisujen välillä – sosiaalisen patologian diagnosoinnin ja sen korjaamiseen kykenevän luovan liikkeen kehittämisen välillä. Mutta markkinataloudessa tätä tasapainoa on yhä vaikeampi ylläpitää. Markkinajärjestelmän tuottaman vahingon laajuus on nyt niin valtava, empiirisesti niin selvä ja matemaattisesti niin sisäänrakennettu sen arkkitehtuuriin, että sen pätevyydestä ”keskusteleminen” tuntuu samalta kuin painovoimasta keskustelemiselta.

Olemme normalisoineet yhden tuhoisimmista ihmiskunnan koskaan luomista voimista ja kruunanneet sen jumalaksemme: kilpailukykyisen, voittoa tavoittelevan markkinatalouden. Se on niin syvästi sisäistetty, että sen kritiikkiä pidetään jumalanpilkkana. Ja kuten kaikki uskonnot, sen seuraajat puolustavat sitä, eivät todisteilla, vaan uskolla – uskolla siihen, että sen näkymättömällä kädellä on jonkinlaista maagista viisautta, että sen kaaos jotenkin ”säätelee itseään” ja että sen kannustimet tuottavat luonnostaan ​​yhteiskunnallista hyvää. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Rehellinen vilkaisu ympäröivään maailmaan pitäisi riittää todistamaan sen.

Markkinadynamiikka tuottaa tuloksia, joita kukaan ei ole tarkoittanut, joita kukaan ei tietoisesti suunnittele ja joita kukaan – kapeaa edunsaajaryhmää lukuun ottamatta – ei todellisuudessa halua. Järjestelmän kannustimet luovat sen tulokset. Sukupolvien saatossa näistä tuloksista on tullut luonteeltaan eksistentiaalisia.

Tragedia ei ole pelkästään tietämättömyyttä. Kyse on syvästä systeemisen lukutaidon puutteesta ja kulttuuripsykologiasta, joka rinnastaa markkinoiden kritiikin hyökkäykseen henkilökohtaista identiteettiä vastaan. Useimmat ihmiset on ehdollistettu näkemään markkinarakenne luonnollisena, ikuisena ja vapauden synonyyminä. He eivät tunnista puolustavansa konetta – sellaista, joka riistää heitä yhtä paljon kuin se riistää biosfääriä.

Kolikon toinen puoli on kultin kaltainen uskomusjärjestelmä, joka ankkuroi ihmiset markkinoiden mytologiaan, vaikka kaikki saatavilla oleva näyttö olisi sitä vastaan. Tässä artikkelissa hahmotellaan tätä rakennetta, selitetään, miksi se säilyy, ja ehdotetaan, miten väitellä niiden kanssa, jotka puolustavat sitä uskonnollisella kiihkoilulla.

Jos olet vähänkään minun kaltaiseni, joka kahlaa 2000-luvun sosiaalista mediaa tuskissaan, olet huomannut loputtoman tulvan markkinatalouden ylipappien lainauksia – joita kohdellaan kunnioittavasti, ja jotka on levitetty kaikkialle kuin ne olisivat ikivanhaa viisautta. Iskulause iskulauseen perään, klisee kliseen perään ja tulva epämääräisiä, katkaistuja, tarkoin valittuja ”tilastoja” käytetään puolustamaan kapitalismia samalla kun kaikki mahdolliset vaihtoehdot hylätään.

Se on armoton virta hyperyleistyksiä ja stereotypioita, joiden tarkoituksena on ihannoida markkinataloutta ja sen oletettavasti hyveellistä, vaurautta keräävää eliittiä samalla kun halvennetaan kaikki vihjailut vaihtoehdoista. Mitä syvemmälle vierit, sitä enemmän alkaa tuntua siltä, ​​​​että näiden viestien takana ei ole edes oikeita ihmisiä. Aivan kuin miljoonia, ellei miljardeja, botteja olisi olemassa vain ylläpitääkseen tätä elitististä ja tuhoisaa rakennetta, jota kutsumme kapitalismiksi – koska, kuten me kaikki tiedämme, mitä enemmän ihmiset kuulevat jotakin toisteltavan, sitä todennäköisemmin he hyväksyvät sen pelkän kollektiivisen toiston paineessa.

No, olipa asia miten tahansa, on velvollisuutemme etsiä ja edistää todellisuutta – ei lohduttavaa fiktiota – oman hyvinvointimme ja tulevien sukupolvien vuoksi. Ei riitä, että yksinkertaisesti ”elämme ja annamme toisten elää”, kun elämme yhteiskunnassa, joka romahtaa omien taloudellisten harhakuvitelmiensa painon alle.

Markkinatalous rakenneongelmana, ei moraalisena ongelmana

Ensimmäinen asia, joka tällaisessa väittelyssä on osoitettava, on yksinkertainen: aikomukset ovat merkityksettömiä. Tämä on useimmille ihmisille vaikein ymmärtää.

Meille opetetaan, että ihmisen moraali ohjaa sosiaalisia tuloksia. Systeemitiede osoittaa päinvastaista: rakenteelliset kannustimet ohjaavat käyttäytymistä henkilökohtaisesta moraalista riippumatta. Ihmiset toimivat heihin kohdistuvien paineiden mukaisesti, ja nämä paineet tuottavat tuloksia, joita he eivät ole tietoisesti tarkoittaneet – tuloksia, jotka kasautuvat koko yhteiskuntaan.

Markkinatalous (joka muuten on kapitalismia) toimii joukolla muuttumattomia mekanismeja:

• Kilpailu → kannustaa kustannusten leikkaamiseen, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja haittojen ulkoistamiseen
• Voitontavoittelu → asettaa lyhyen aikavälin hyödyt etusijalle pitkän aikavälin vakauden kustannuksella
• Kasvuvaatimus → tekee ekologisen tasapainon matemaattisesti mahdottomaksi
• Epätasa-arvon dynamiikka → keskittää vaurautta korkoa korolle -edun kautta
• Monopolistiset paineet → poistavat juuri sen ”kilpailun”, josta järjestelmä väittää olevansa riippuvainen

Mikään näistä tuloksista ei johdu siitä, että ihmiset olisivat ”ahneita”, ”moraalittomia” tai ”itsekkäitä”. Ne syntyvät, koska järjestelmä palkitsee käyttäytymistä, joka johtaa ekologiseen tuhoon, yhteiskunnalliseen rappeutumiseen ja rajattomaan kasaantumiseen. Vaikka jokainen toimitusjohtaja olisi moraalisesti valistunut, liikevoiton mekanismi rankaisisi heitä toiminnastaan ​​eri tavalla.

Tämä on systeemisen totuuden ydin:

Markkinajärjestelmät luovat tuloksia, joita kukaan ei henkilökohtaisesti valitse, vaan kaikki kärsivät kollektiivisesti.

Kun tämä ymmärretään, symboliset keskustelut ”hyvästä vs. huonosta kapitalismista” haihtuvat. Hyvää versiota ei ole. Rakenne pohjimmiltaan on pelkkää epäonnistumista. Jos markkinataloudelle ominaisen kannustinrakenteen poistaisi, se lakkaisi olemasta markkinataloutta.

Miksi debatointi ei toimi: Markkinauskon kultti

Yksi suurimmista esteistä rationaaliselle markkinataloustieteen keskustelulle on sen puolustusta tukeva psykologinen viitekehys. Et väittele talousteorian – väittelet uskomusjärjestelmän – kanssa.

Markkinaa puoltavat turvautuvat pieneen joukkoon hyvin harjoiteltuja iskulauseita, joista millään ei ole empiiristä pohjaa:

• ”Markkinat tietävät parhaiten.”
• ”Kilpailu saa aikaan innovaatioita.”
• ”Sosialismi epäonnistuu aina.”
• ”Ihmiset ovat luonnostaan ​​itsekkäitä.”
• ”Sääntely tuhoaa vapauden.”
• ”Hinnat heijastavat arvoa.”
• ”Hallitus on paha.”
• Jne.

Jokainen näistä väitteistä romahtaa tarkastelun alla. Mutta juuri tarkastelua markkinaideologia haluaa ihmisten välttävän. Siksi markkinamielisten puolustajien kanssa väittely tuntuu usein samalta kuin väittely jonkun kanssa, joka puolustaa uskontoaan tai sukuhistoriaansa – se on henkilökohtaista, emotionaalista ja eksistentiaalista.

Miksi se on kulttimaista?

1. Identiteetin fuusio
   Markkinaideologia rinnastetaan henkilökohtaiseen vapauteen, joten kritiikki tuntuu hyökkäykseltä itseä vastaan.
2. Taloudellinen riippuvuus
   Ihmiset luottavat juuri siihen järjestelmään, joka vahingoittaa heitä, mikä luo kognitiivisen ansan:
   ”Jos järjestelmä on ongelma, koko elämäni on epävakaa.”
3. Kulttuuriin ehdollistaminen
   Lapsuudesta lähtien meille opetetaan näkemään markkinat luonnonlakeina eikä keinotekoisina mekanismeina.
4. Vaihtoehtojen pelko
   Järjestelmä on tuhonnut tai heikentänyt toimivia vaihtoehtoja vuosisatojen ajan, jättäen ihmiset vaille käsitteellistä kieltä kuvitella mitään muuta.
5. Palkitsemisrakenteet
   Ne, jotka menestyvät aineellisesti, muuttuvat järjestelmän evankelistoiksi – vaikka heidän menestyksensä olisikin toiminnallisesti sattumanvaraista.

Tuloksena on väestö, joka puolustaa rakennetta, joka aktiivisesti heikentää sen tulevaisuutta. Markkinoista tulee jumala, ja niiden puolustamisesta moraalinen velvollisuus.

Systeemin insentiivit vs. ihmisten aikeet

Yksi tehokkaimmista tavoista purkaa markkinamyönteistä retoriikkaa on keskittyä aikomusten ja lopputulosten väliseen eroon.

Markkinaideologia perustuu myyttiin, jonka mukaan yksilölliset valinnat kasautuvat älykkäiksi kollektiivisiksi lopputuloksiksi. Tämä on hölynpölyä. Monimutkaiset järjestelmät eivät summaa aikomuksia; ne vahvistavat takaisinkytkentää.

Ihmiset eivät ohjaa järjestelmää; järjestelmä ohjaa ihmisiä.

Tämän takia:

• Kukaan ei tahallaan aio tuhota sademetsää, mutta se katoaa kiihtyvällä vauhdilla.
• Kukaan ei tahallaan aio kasvattaa globaalia eriarvoisuutta kiihtyvällä tavalla, mutta sen täytyy matemaattisesti kasvaa kilpailun kautta tapahtuvan akkumulaation myötä.
• Kukaan ei tahallaan aio tuottaa massaköyhyyttä yltäkylläisyyden maailmassa, mutta se jatkuu.
• Kukaan ei tahallaan aio loputonta sotaa, mutta militarismi on kannattava teollisuudenala.
• Kukaan ei tahallaan aio ympäristön romahtamista, mutta markkinat kohtelevat luontoa ulkoisena kustannuksena.

Jokainen markkinatalouden systeeminen lopputulos on emergentti, ei tietoisesti valittu. Elämme rakenteellisen koneiston sisällä, jonka tuotokset on ennalta määrätty sen suunnittelussa.

Joten jälleen kerran: moraalista väittely markkinoiden puolustajien kanssa on turhaa. On keskityttävä mekanismeihin.

Kuinka markkinamytologia suojelee järjestelmää

Markkinamyönteinen ideologia toimii retoristen kilpien joukkona, joiden tarkoituksena on peittää järjestelmän epäonnistumiset. Muutamia keskeisiä myyttejä:

• Myytti 1: “Markkinat palkitsevat tehokkuutta.”
  Todellisuus: Se palkitsee kustannusten ulkoistamista – haittojen siirtämistä yhteiskunnan ja ympäristön maksettavaksi.
• Myytti 2: “Kilpailu synnyttää innovaatioita.”
  Todellisuus: Kilpailu synnyttää päällekkäisyyksiä ja salailun tarvetta. Yhteistyö on innovaatioiden todellinen ajuri.
• Myytti 3: “Hinnat kuvaavat arvoa.”
  Todellisuus: Hinnat kuvaavat niukkuutta, voittomarginaaleja ja valtaa – eivät yhteiskunnallista hyötyä tai ekologisia kustannuksia.
• Myytti 4: “Kapitalismi on nostanut ihmisiä köyhyydestä.”
  Todellisuus: Teollinen teknologia ja tieteellinen kehitys paransivat elintasoa; kapitalismi hyödykkeisti tulokset. Kapitalismi loi myös uusia köyhyyden muotoja rakenteellisella eriarvoisuudella ja suhteellisella puutteella.
• Myytti 5: “Vapaat markkinat ehkäisevät monopoleja.”
  Todellisuus: Markkinakannustimet luovat monopoleja; ne ovat kilpailukykyisen kasvun looginen päämäärä.
• Myytti 6: “Ei ole vaihtoehtoa.”
  Todellisuus: Vaihtoehtoja on monia. Järjestelmä yksinkertaisesti tukahduttaa ne tai pitää ne marginaalisina.

Näillä myyteillä on psykologinen tehtävä: ne suojaavat ihmisiä systeemisen vastuun kohtaamiselta ja antavat heidän jatkaa osallistumistaan ​​tunnustamatta jokapäiväiseen elämäänsä sisäänrakennettua väkivaltaa.

Huomautus: Tämän artikkelin lopusta löydät lisäyksen, jossa on 25 yleisintä markkinamyyttiä ja ytimekkäät vastaväitteet.

Markkinainsentiivien apokalyptinen kehityssuunta

Jos markkinapuolustajat olisivat vain ärsyttäviä, millään tästä ei olisi merkitystä. Mutta panokset ovat eksistentiaalisia. Markkinatalous ei ole yksinkertaisesti tehotonta; se on matemaattisesti yhteensopimaton ekologisen ja sosiaalisen vakauden kanssa.

Järjestelmä ei voi säädellä itseään, koska:

• Liikevoitto vaatii kustannusten ulkoistamista
• Kilpailu vaatii lisääntyvää välistävetoa
• Kasvu vaatii kulutuksen laajentamista
• Velkapohjainen raha vaatii jatkuvaa laajentumista
• Valta keskittyy matemaattisen korkoa korolle -vaikutuksen kautta
• Ekologisia rajoja ei voida kaupallistaa millään rehellisin keinoin

Tämä luo järjestelmän, joka ylittää ekologiset rajat, luo eriarvoisuutta, tuottaa jätettä ja romahduttaa biosfäärin, jos sen annetaan jatkua.

Jos ihmiset kieltäytyvät hyväksymästä tätä väitettä, heiltä tulisi kysyä suoraan: Mitä muuta syy-seuraussuhteen selitystä ehdotat selvästi havaittaville globaaleille eriarvoisuuden, ympäristön pilaantumisen ja rakenteellisen epävakauden trendeille?

Markkinoiden puolustajat ryntäävät syyttämään ”hallituksen puuttumista” asioihin, ”sosialismia” tai vetoamaan ”parempaan sääntelyyn”. Mutta heti kun heitä pyydetään kuvailemaan todellista järjestelmän dynamiikkaa, joka ratkaisisi nämä ongelmat markkinalogiikan puitteissa, he epäröivät. He eivät pysty tarjoamaan niin yksityiskohtaista tietoa, koska sitä ei ole olemassa. Se on denialistista mytologiaa – fantasiaa, että kaikki ongelmat voidaan ratkaista järjestelemällä kansituolit uudelleen Titanicin kannella.

Tosiasia on, kuten on sekä empiirisesti että muodollisesti selvää:

Markkinakannustimet ovat apokalyptisia suunnittelultaan. Eivät tarkoituksellisesti – vaan mekanismin kautta.

Miksi ihmiset puolustavat heitä tuhoavaa järjestelmää

Yksi modernin kulttuurin syvimmistä tragedioista on se, että ihmiset puolustavat kapitalismia samasta syystä kuin panttivangit joskus puolustavat vangitsijoitaan: psykologisesta riippuvuudesta.

Neljä ensisijaista syytä:

1. Selviytymisinvestoinnit
   Ihmiset ovat riippuvaisia ​​järjestelmästä tulonsaajina eivätkä voi psykologisesti hyökätä sitä vastaan, mikä heitä ruokkii. (Tästä syystä monet ”aktivistiteollisuuskompleksissa” kieltäytyvät tunnustamasta kriisiemme todellista systeemistä lähdettä – he ovat riippuvaisia ​​samasta tuhoisasta järjestelmästä myydäkseen kirjojaan ja aktivistimediaansa.)
2. Statuspyrkimys
   Markkinat lupaavat ylöspäin suuntautuvaa liikkuvuutta, vaikka tilastollinen todennäköisyys olisi lähellä nollaa. Tämä arvo-oletus kyllästää harhaa ”omalla työllään vaurastuneista”.
3. Kulttuurimytologia
   Ihmisille opetetaan, että markkinat = vapaus, joten markkinoiden hylkääminen tuntuu kuin hylkäisi itse vapauden. Tämä on voimakkainta indoktrinaatiota ja on aina jokaisen markkinamyönteisen taloustieteilijän kielen päällä – vaikka itse ”vapauden” määritelmää harvoin, jos koskaan, tarkastellaan.
4. Pelko hyljätyksi tulemisesta
   Markkinaideologia kehystää vaihtoehdot kaaokseksi, tyranniaksi tai köyhyydeksi – vaikka järjestelmä tuottaa kaikkia kolmea. Tätä pahentavat väärät dualismit, erityisesti sosialismi/marxismi/kommunismi vs. kapitalismi -spektaakkeli, joka on yksi turhauttavimmista ja turhimmista koskaan keksityistä keskusteluista. Toisin kuin markkinakapitalismin tunnistettavissa oleva järjestelmädynamiikka, ”sosialismilla”, ”marxismilla” ja ”kommunismilla” ei ole lainkaan yhtenäistä, yleisesti sovellettavaa järjestelmäidentiteettiä.

Kun väittelet markkinoiden puolustajien kanssa, ymmärrä tämä: pyydät heitä astumaan ulos lapsuudesta asti rakennetusta psykologisesta selviytymiskehikosta. Vastarinta ei ole ensisijaisesti älyllistä; se on emotionaalista.

Miten väitellä tehokkaasti

Käytännön opas markkinaideologian purkamiseen joutumatta kehäretoriikan nielemäksi:

1. Älä koskaan kiistele moraalista. Kiistele mekaniikasta.”Mitä ihmiset tarkoittavat” on merkityksetöntä. Keskity rakenteellisiin kannustimiin ja järjestelmän käyttäytymiseen.
2. Vältä kapitalismi vs. sosialismi -binääriajattelua.Se on väärä dikotomia, joka on suunniteltu vangitsemaan keskustelu ja pitämään se hyväksyttävien ideologisten rajojen sisällä.
3. Paljasta emergentit lopputulokset, älä yksilöllisiä valintoja.Keskustele kaavoista, takaisinkytkentäsilmukoista, kumuloitumisesta ja ulkoisista vaikutuksista – älä yksittäisistä anekdooteista.
4. Käytä systeemitiedettä, älä ideologista retoriikkaa.Määrittele kaikki syy-seuraussuhteiden ja rakenteellisten seurausten näkökulmasta.
5. Muunna abstraktiot konkreettisiksi tuloksiksi.Ilmastonmuutosromahdus, velkakriisit, eriarvoisuuskäyrät, resurssien ylitys, kansanterveyden romahdukset jne.
6. Osoita, että markkinat ovat yhteensopimattomia 2000-luvun kanssa.Ei moraalisesti yhteensopimattomia – matemaattisesti yhteensopimattomia ekologisen ja teknologisen todellisuuden kanssa.
7. Korosta, että vaihtoehtoja on jo olemassa.Osuustoimintamallit, open access -suunnittelu, kyberneettinen koordinointi, yhteisvaurauden hallinta – nämä eivät ole fantasioita; ne ovat jo olemassa osittain ja niitä voidaan laajentaa, jos haluamme.
8. Tunnista, milloin väittelet todellisen uskovan kanssa.Joihinkin ihmisiin ei voi ottaa yhteyttä. Näissä tapauksissa puhu yleisön, älä kultin jäsenen puolesta.

Markkinafundamentalismin kulttirakenne

Jotta voimme todella purkaa markkinamyönteisen ideologian, meidän on tunnistettava sen uskonnollinen arkkitehtuuri:

• Alkuperämyytti: Markkinat ovat luonnollisia ja ikivanhoja
• Profeetat: Adam Smith, Friedman, Hayek
• Pyhä teksti: ”Näkymätön käsi”
• Synti: Markkinoiden häirintä
• Pelastus: Sääntelyn purkaminen ja kilpailu
• Paholainen: ”Sosialismi”
• Evankeliumi: Kasvu
• Uhrilahja: Ihmisten hyvinvointi ja ekologinen vakaus

Markkinaideologia kukoistaa, koska se antaa merkityksen, identiteetin ja järjestyksen tunteen ihmisille, jotka muuten tuntevat itsensä voimattomiksi. Se tarjoaa illuusion kontrollista: ”Jos teen kovasti töitä, voin menestyä.”

Totuus on tietenkin se, että menestys kapitalismin oloissa on pitkälti sidoksissa rakenteelliseen asemaan, perintöön ja ajoitukseen – ei ansioihin. Mutta myytit säilyvät, koska ne tarjoavat lohtua.

Uusi viitekehys: Systeeminen lukutaito vapautumisena

Jos on olemassa tie eteenpäin, se alkaa systeemilukutaidosta – ei akateemisena harjoituksena vaan kulttuurisena välttämättömyytenä. Ihmisten on opittava näkemään:

• Takaisinkytkentäsilmukat yksittäisten tapahtumien sijaan
• Kannustimet aikomusten sijaan
• Emergentit mallit moraalisten kertomusten sijaan
• Ekologiset rajat taloudellisten abstraktioiden sijaan
• Yhteistyö kilpailun sijaan monimutkaisten järjestelmien perustana

Ihmiskunnan selviytyminen riippuu kyvystämme suunnitella sosioekonomista arkkitehtuuriamme uudelleen tarkoituksella eikä tietämättömyydellä. Markkinatalous on perintöjärjestelmä ajalta, jolloin ekologiset rajat olivat tuntemattomia, sosiaalinen keskinäisriippuvuus ymmärrettiin väärin ja teknologinen kapasiteetti oli rajallinen.

Se ei ole enää yhteensopiva todellisuutemme kanssa.

Tulevaisuus kuuluu järjestelmille, jotka kykenevät sovittamaan ihmisen käyttäytymisen ekologiseen tasapainoon, yhteistyöhön perustuvaan tuotantoon ja hajautettuun älykkyyteen. Markkinoiden puolustajat eivät voi kuvitella tätä tulevaisuutta, koska he ovat psykologisesti ankkuroituneet menneisyyden retoriikkaan.

Tehtävämme ei ole pelkästään voittaa väittelyä.
Tehtävämme on auttaa ihmisiä näkemään maailma eri näkökulmasta.

Yhteenveto: Debatin loppu

Jossain vaiheessa markkinataloudesta keskusteleminen on kuin keskustelua siitä, palaako tuli. Todisteet ovat ylivoimaisia. Trendit ovat selkeitä. Rakenteelliset viat eivät ole enää teoreettisia – ne ovat miljardien ihmisten elettyä todellisuutta.

Ongelma ei ole ”huonot toimijat”, huono politiikka tai korruptoituneet instituutiot. Ongelma on itse markkinajärjestelmän arkkitehtuuri: kone, joka palkitsee tuhoisaa käyttäytymistä, rankaisee yhteistyötä, hyödykkeellistää ihmiselämää ja kohtelee planeettaa kertakäyttöisenä.

Väittely markkinamyönteisten kultistien kanssa edellyttää myyttien paljastamista, mekanismien paljastamista ja vaihtoehtojen valaisemista. Mutta lopulta todellinen yleisö ei ole järjestelmän puolustaja – kaikki keskustelua seuraavat hiljaa tunnistavat, että jokin on syvästi vialla ja etsivät tietä eteenpäin.

Markkinafundamentalismi ei romahda keskustelun kautta. Se romahtaa omien ristiriitojensa painon alle.

Vastuumme on nopeuttaa kulttuurista ymmärrystä, joka tekee tästä romahduksesta selviytymisen mahdollisen.

Alla on lista 25 yleisimmästä myytistä, joita ortodoksisen markkinauskonnon kannattajat jatkuvasti levittävät. Nämä tarjotaan viitteeksi tilanteisiin, joissa väistämättä kohtaat tällaista hölynpölyä.

Seuraavassa järjestyksessä:

1. “Kapitalismi luo vaurautta.”
2. “Kapitalismi on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä.”
3. “Vapaat markkinat jakavat resursseja tehokkaasti.”
4. “Kilpailu synnyttää innovaatioita.”
5. “Markkinat tietävät parhaiten.”
6. “Kapitalismi palkitsee kovasta työstä.”
7. “Sosialismi epäonnistuu aina.”
8. “Näkymätön käsi luo järjestystä.”
9. “Kapitalismi on luonnollinen osa ihmisen käyttäytymistä.”
10. “Eriarvoisuus on luonnollista ja välttämätöntä.”
11. “Ihmiset ovat luonnostaan ​​itsekkäitä, joten kapitalismi toimii.”
12. “Ilman markkinoita mikään ei tulisi tehdyksi.”
13. “Kapitalismi edistää vapautta.”
14. “Sääntely tuhoaa innovaatiot.”
15. “Valtio on tehoton; markkinat ovat tehokkaat.”
16. “Kapitalismi on paras järjestelmä, jota olemme kokeilleet.”
17. “Köyhät ovat köyhiä huonojen valintojensa takia.”
18. “Jos rikkaita verotetaan, he lopettavat sijoittamisen.”
19. “Markkinat ovat demokraattiset – ihmiset äänestävät omilla rahoillaan.”
20. “Kapitalismi tuottaa meritokratiaa.”
21. “Kapitalismi suojelee tyranniaa vastaan.”
22. “Hintasignaaleissa on viisautta.”
23. “Yrittäjät ovat edistyksen moottori.”
24. “Ympäristöongelmat voidaan ratkaista markkinakannusteilla.”
25. “Kapitalismille ei ole vaihtoehtoa.”

1. “Kapitalismi luo vaurautta.”

Nopea vastalause: Tiede ja teknologia luovat vaurautta; kapitalismi vain muuttaa sen tavaraksi ja jakaa sen hierarkiassa.

Pitkä vastalause:
Tämä on klassinen hyperyleistyksenne ja yksittäisen kausaliteetin virhe. Vaikka hyväksymmekin väliaikaisesti valtavirran määritelmät, ydin on: kapitalismi ei luo vaurautta; se omaksuu ja kanavoi sen. Todelliset materiaalikapasiteetin tekijät ovat:

· tieteelliset löydöt

· teknologinen kehitys

· kertynyt inhimillinen tieto

· yhteistyöhön perustuva ongelmanratkaisu

Tarkemmin ottaen meidän on kysyttävä, mitä rikkaus edes tarkoittaa. Markkinataloudessa – eli kapitalismissa – rikkaus määritellään pääasiassa rahallisena kertymänä: varallisuutena, pääoman omistuksena, liikevoittona ja kykynä hallita resursseja taloudellisin keinoin. Se on kapea, ihmiskeskeinen, transaktionaalisesti määritelty käsite, joka rajoittaa arvon siihen, mitä voidaan omistaa, hinnoitella ja myydä.

Tämä määritelmä jättää huomiotta kaiken sen, mikä todella tekee elämästä mahdollisen:

· ekologinen vakaus

· julkinen infrastruktuuri

· ihmisten tieto

· sosiaalinen yhteenkuuluvuus

· tieteelliset löydöt

· ympäristön terveys

· kollektiivinen hyvinvointi

Tämän logiikan mukaan öljyvuoto, jonka puhdistaminen vaatii miljardeja, lisää keinotekoisesti BKT:tä. Metsän tuhoaminen ja puutavaran myynti lasketaan ”varallisuuden luomiseksi”, kun taas metsän säilyttäminen ehjänä – biosfäärin aktiivinen tukeminen – lasketaan nollaksi taloudelliseksi arvoksi. Ihmisten kärsimys muuttuu teollisuudeksi, ympäristön romahtaminen muuttuu voittojen lähteeksi.

Toisin sanoen kapitalismi määrittelee vaurauden tavalla, joka palkitsee järjestelmällisesti tuhoa, raaka-aineiden hyödyntämistä ja riippuvuuden kaupallistamista, samalla kun se sivuuttaa tai aliarvioi ihmisten ja ekologisen hyvinvoinnin todelliset perustat.

Joskus markkinatalouden puolustajat muuttavat määritelmää ja käyttävät termiä ”vauraus” tarkoittamaan luovaa tuotantoa – kykyä yhdistää resursseja ja kekseliäisyyttä autojen tai tietokoneiden kaltaisten tuotteiden rakentamiseksi. Vaikka tämä määritelmä onkin hienovaraisempi, se on silti virheellinen, koska luova kehitys ja teknologinen edistyminen eivät vaadi markkinataloutta. Niitä esiintyy jatkuvasti myös muissa kuin markkinataloudellisissa yhteyksissä, kuten:

· ihmiset, jotka ratkaisevat ongelmia yhteistyössä perheissä ja yhteisöissä

· tiedemiehet, jotka edistävät yhteistä tietämystä ilman voitontavoittelua

· avoimen lähdekoodin ohjelmoijat, jotka kehittävät ohjelmistoja yhteiseen käyttöön

· taiteilijat, jotka säveltävät, suunnittelevat ja keksivät markkinakannustimien ulkopuolella

· insinöörit, tutkijat ja akateemikot, jotka kehittävät läpimurtoja julkisen rahoituksen avulla

· vapaaehtoiset ja yhteisöryhmät, jotka järjestäytyvät vastaamaan yhteisiin tarpeisiin

Ihmiset ovat aina luoneet, innovoineet ja ratkaisseet ongelmia kauan ennen kapitalismin olemassaoloa, ja he tekevät niin edelleen lukemattomilla ei-markkina-alueilla tänään. Keksintökyky on ihmisen kognition, yhteistyön ja kertyneen tiedon funktio – ei markkinoiden dynamiikan antama lahja.

Lopuksi, jos määrittelemme vaurauden todella universaalilla, ei-ideologisella tavalla, se olisi:

tehokkuuden ja optimoinnin edistäminen, jonka avulla ihmisyhteisö voi saada aikaan ”enemmän vähemmällä”, kuten Buckminster Fuller usein korosti.

Todellinen vauraus mitataan teknisellä kyvykkyydellämme vastata ihmisten tarpeisiin seuraavin keinoin:

· mahdollisimman vähäinen resurssien käyttö

· mahdollisimman vähäinen ekologinen haitta

· mahdollisimman vähäinen ihmistyövoima

Se on kyvykkyyden laajentamista yhdistettynä materiaalien, energian ja ajan kustannusten vähentämiseen – ei rahan, omaisuuden tai voiton kasvattamista.

Tässä näkemyksessä vauraus ei ole:

· rahaa

· omaisuutta

· pääoman kertymistä

· yritysten voittoa

Varallisuus on:

· energiajärjestelmien tehokkuuden parantamista

· maatalouden tuotannon parantamista ja samalla ympäristövaikutusten vähentämistä

· kestävämpien ja vähemmän jätettä tuottavien tuotteiden suunnittelua

· ihmisten työtaakan vähentävien teknologioiden kehittämistä

· infrastruktuurin kehittämistä, joka laajentaa saatavuutta ja samalla vähentää resurssien kulutusta

· järjestelmien rakentamista, jotka parantavat yhteistä hyvinvointia ja jättävät mahdollisimman pienen ekologisen jalanjäljen

Tämän määritelmän mukaan kapitalismi usein tuhoaa varallisuuden.

· Suunniteltu vanhentuminen tuhoaa varallisuutta.

· Turha kilpailu tuhoaa vaurautta.

· Markkinaosuuden vuoksi turha tuotanto tuhoaa vaurautta.

· Kaivannaisteollisuus tuhoaa vaurautta heikentämällä elämän ekologista perustaa.

Todellinen vauraus on yhteiskunnan asteittainen kyky vastata tarpeisiin kestävästi, tehokkaasti ja ilman hyväksikäyttöä. Ja tämä vaurauden muoto – luultavasti ainoa mielekäs laji – on historiallisesti syntynyt markkinakannustimista huolimatta, ei niiden takia.

2. “Kapitalismi on nostanut miljoonia köyhyydestä.”

Nopea vastalause: Teollistuminen ja tieteellinen kehitys nostivat elintasoa; kapitalismi kiinnittyi näihin voittoihin ja vaati luottoa.

Pitkä vastalause:
Tämä hyperyleistetty harhaluulo johtuu pinnallisesta ymmärryksestä siitä, mitä köyhyys on, miten se sai alkunsa ja miten sitä pitäisi mitata.

Lyhyt vastalause on suoraviivainen: teollistuminen, tieteellinen menetelmä ja julkinen infrastruktuuri nostivat elintasoa – ei kapitalismi itse. Tekninen kyky tuottaa runsautta on kumulatiivinen tulos:

· tekniikasta ja soveltavasta tieteestä

· julkisista ja osuustoiminnallisista investoinneista

· vuosisatojen yhteisestä tiedosta

· kollektiivisesta yrityksestä ja erehdyksestä

Kapitalismi yksinkertaisesti rahallistaa nämä voitot ja kirjoitti tarinan uudelleen asettaakseen itsensä pelastajaksi.

Ymmärtääksemme tämän myytin ytimessä olevan valheen meidän on selvennettävä, mitä ”köyhyys” itse asiassa tarkoittaa. Köyhyys ei ole mikään ikuinen, luonnollinen perusehto, kun ihmisen perustarpeet, kuten ravinto, puhdas vesi, suoja ja turvallisuus ympäristön vaaroilta, on täytetty. Näiden perustekijöiden lisäksi se, mitä kutsumme ”köyhyydeksi”, muuttuu suhteelliseksi köyhyydeksi: puutteeksi mitattuna tietyn yhteiskunnan normeilla, odotuksilla ja varallisuuden jakautumisella.

Ja suhteellinen köyhyys tässä rakenteellisessa mielessä on markkinatalouden tuote.

Ennen markkinajärjestelmien nousua ei ollut:

· henkilöitä, jotka omistavat miljoonia kertoja enemmän resursseja kuin muut

· globaalia hierarkiaa, jossa selviytyminen riippuu palkan ja rahan saatavuudesta

· rakenteellista työttömyyttä ja ”ylijäämäväestöä”, jotka julistettiin taloudellisesti tarpeettomiksi

· systeemista velkaa, joka ulottuu sukupolville.

Köyhyys nykyisessä merkityksessä on itse kapitalismin keksintö – sivutuote:

· kilpailun niukkuudesta

· epätasa-arvoisista mahdollisuuksista saada omaisuutta ja pääomaa

· selviytymisen palkkariippuvuudesta

· työn pakkokaupasta

· yhteisvaurauden aitaamisesta ja varastamisesta

· siirtomaiden riistosta ja imperialistisesta ryöstöstä

· varallisuuden keskittymisestä pääoman kertymisen kautta.

Kapitalismi ei ”nostanut ihmisiä pois köyhyydestä”; se loi uusia köyhyyden muotoja ja siirsi sitten joitain ihmisiä hieman ylöspäin omassa keinotekoisessa hierarkiassaan – samalla kun se vaati tunnustusta jokaisesta teknologian ja julkisten investointien aikaansaamasta parannuksesta.

Mikä pahempaa, kapitalismi luo jatkuvasti uudelleen köyhyyttä rakenteensa kautta:

· varallisuus keskittyy korkoa korolle -efektin kautta

· eriarvoisuus kasvaa matemaattisesti kilpailussa

· automaatio syrjäyttää työntekijät nopeammin kuin se luo turvallisia työpaikkoja

· elinkustannukset nousevat, kun palkat junnaavat paikallaan

· ihmisten perustarpeet (ruoka, asuminen, terveydenhuolto, koulutus) myydään voittoa tavoitellen

· velka vangitsee enemmistön pitkän aikavälin taloudelliseen orjuuteen.

Joten kun joku sanoo: ”Kapitalismi nosti miljardeja pois köyhyydestä”, he sekoittavat teknologisen nousun markkinoiden purkamiseen ja sekoittavat väliaikaiset materiaaliset parannukset järjestelmälliseen oikeuteen.

Se mikä itse asiassa paransi elintasoa oli:

· julkiset terveydenhuoltojärjestelmät

· sanitaatio ja puhdas vesi

· sähkö ja infrastruktuuri

· tieteellinen lääketiede ja rokotteet

· maataloustekniikka ja koneistus

· julkinen koulutus

· teollinen tuotantokapasiteetti

· demokraattiset ja sosiaaliset liikkeet

· tiedon globaali leviäminen.

Kaikki tämä voi tapahtua ja tapahtuu tiukan markkinalogiikan ulkopuolella.

Kapitalismi ei nostanut miljardeja pois köyhyydestä. Ihmisen kekseliäisyys teki sen. Kapitalismi monetisoi tulokset, keskitti voitot ja kirjoitti itsensä edistyksen mytologiaan.

3. “Vapaat markkinat allokoivat resursseja tehokkaasti.”

Nopea vastalause: Markkinat allokoivat hyötyäkseen liikevoittoa, eivät tarpeeseen – ne luovat niukkuutta, tuhlausta ja väärinkäyttöä.

Pitkä vastalause:
Tämä väite on yksi pysyvimmistä ja pohjimmiltaan virheellisistä väitteistä markkinatalouden mytologiassa. Se perustuu naiiveihin uskomuksiin, että liikevoiton tavoittelu on maagisesti linjassa optimaalisten sosiaalisten tulosten kanssa. Tarina jatkuu: miljoonat yksittäiset ostopäätökset ”signaloivat” yhteiskunnan tarpeita, ja yritykset kilpailevat tyydyttääkseen nämä tarpeet mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

Todellisuudessa markkinat eivät allokoi resursseja tehokkaasti.
Ne kohdistavat resursseja sinne, missä voittoa voidaan saada – mikä on täysin eri asia.

A) ”Tehokkuudella” vapaiden markkinoiden teoriassa ei ole mitään tekemistä todellisen tehokkuuden kanssa

Talousoppikirjoissa ”tehokkuus” määritellään ehdoilla, jotka ovat puhdasta fantasiaa:

· kuluttajilla on täydellinen tieto

· markkinat ovat täysin kilpailullisia

· tuottajat eivät kohtaa ulkoisvaikutuksia

· tavarat hinnoitellaan todellisten kustannusten mukaan

· toimijat käyttäytyvät rationaalisesti

· vallan epätasapainoa ei ole.

Mitään näistä ehdoista ei ole olemassa todellisessa maailmassa. Ei mitään. Koskaan. Milloin tahansa. Koko teoria romahtaa koskettaessaan todellisuutta.

Markkinakannustimet vääristävät aktiivisesti näitä oletuksia, koska voitto priorisoi:

· suunniteltu vanheneminen

· kuluttajien manipulointi

· markkinoiden ylivalta ja monopoli

· resurssien liikakäyttö

· ympäristön tuhoaminen

· salassapito ja omistusoikeus

Tämä ei ole virhe – se on itse mekanismi.

B) Markkinat allokoivat ostovoiman, eivät tarpeen mukaan

Jos markkinat todella kohdentaisivat resursseja ”tehokkaasti”, niin:

· kukaan ei olisi koditon

· kenelläkään ei olisi nälkä

· terveydenhuolto olisi yleismaailmallista

· lääketiede ei olisi voittoa tavoitteleva toimiala

· puhdasta vettä ei yksityistettäisi

· koulutus ei riippuisi tuloista

· kestävät tuotteet hallitsevat markkinoita.

Mikään näistä ei pidä paikkaansa, koska markkinat allokoivat perustuen:

”Kuka voi maksaa?”
ei
”Kuka sitä tarvitsee?”

Jos nälkää näkevällä lapsella ei ole rahaa, markkinat kohtelevat lasta taloudellisesti näkymättömänä.
Jos miljardööri haluaa neljännen jahdin, markkinat täyttävät tämän ”tarpeen” välittömästi.

Tämä ei ole tehokkuutta. Tämä on luokkajakoa.

C) Markkinat synnyttävät keinotekoista niukkuutta, koska niukkuus on kannattavaa

Yksi markkina-allokaation tuhoisimmista piirteistä on, että se palkitsee niukkuutta, ei runsautta. Kun jostain tulee liian runsasta, hinnat laskevat ja voitot katoavat. Tämä kannustaa yrityksiä:

· tuhoamaan ylijäämätavarat

· rajoittamaan tuotantoa

· estää pääsy tai toimia pääsyn portinvartijana

· lukitsemaan elämää pelastavat teknologiat patenttien taakse

· suunnittelemaan keinotekoisia tarjonnan pullonkauloja

· ylläpitämään niukkuutta hintojen ylläpitämiseksi.

Tästä syystä yritykset polttavat satoa, kaatavat maitoa viemäriin, tuhoavat myymättömän varaston ja rajoittavat lääkkeiden saatavuutta. Runsaus ei ole kannattavaa – vaikka se pelastaisi ihmishenkiä.

Markkinat eivät allokoi runsautta tehokkaasti; he tukahduttavat sen.

D) Markkinat haaskaavat valtavasti

Jos markkinat olisivat tehokkaita, tuotanto olisi optimoitu ja virtaviivaistettu. Sen sijaan näemme:

· satoja lähes identtisiä kuluttajatuotteita, jotka kilpailevat tarpeettomasti

· miljardien syytämistä mainontaan, brändäykseen ja psykologiseen manipulointiin

· suunniteltua vanhentumista, joka edellyttää jatkuvaa uudelleenostoa

· kaivannaisteollisuuden, joka tuottaa vuoria jätettä, koska jätteiden tuottaminen on halvempaa

· päällekkäisiä infrastruktuureja, jotka tuhlaavat huikeasti resursseja

· tuotetoimituksia ympäri maailmaa pelkästään työvoima-arbitraasiin.

Markkinoiden ”tehokkuus” on itse asiassa liikevoiton välistävetämisen tehokkuutta, ei resurssien, työvoiman tai ekologisen vakauden tehokkuutta. Järjestelmä tuottaa sitä, mikä myy, ei sitä, mikä on hyödyllistä, kestävää tai kestävää.

E) Liikevoittomotiivi aktiivisesti allokoi väärin resursseja

Mieti, mihin resurssit todella menevät:

· Ylellisyystuotteisiin käytetään enemmän resursseja kuin maailmanlaajuisen nälän lopettamiseen.

· Algoritmiseen mainontaan investoidaan enemmän kuin ympäristön ennallistamiseen.

· Enemmän osaavaa työvoimaa työskentelee riippuvuutta aiheuttavien sovellusten kuin puhtaiden energiajärjestelmien parissa.

· Tutkimusrahoitusta menee enemmän rahaa tuottaviin sairauksiin kuin laiminlyötyihin tai harvinaisiin sairauksiin.

· Enemmän pääomaa virtaa spekulatiiviseen rahoitukseen kuin julkiseen infrastruktuuriin.

Markkinat palkitsevat kannattavimmat, eivät kaikkein hyödyllisimmät ideat. Siksi:

· fossiiliset polttoaineet hallitsevat, vaikka uusiutuvat energialähteet ovat pitkällä aikavälillä halvempia

· pikamuoti kukoistaa katastrofaalisesta saastumisesta huolimatta

· roskaruoka päihittää terveellisen ruoan

· autot hallitsevat kaupunkeja, vaikka joukkoliikenne on tehokkaampaa

· sotateollisuus kukoistaa, vaikka sillä ei ole positiivista sosiaalista panosta.

Markkinat jakavat resursseja väärin, koska voitto on kapea, lyhytaikainen, itseään vahvistava mittari.

F) Tehokkuus tulee mitata kestävyydellä, ei myyntimäärillä

Todellinen tehokkuus tarkoittaa:

· resurssien käytön minimoimista

· jätteen vähentämistä

· tuotteen pitkäikäisyyden maksimointia

· yleisen saatavuuden varmistamista

· suunnittelua uudelleenkäyttöä, korjausta ja kiertokulkua varten

· tuotannon yhdenmukaistamista ekologisten rajojen kanssa.

Markkinat toimivat päinvastoin, koska ne riippuvat:

· jatkuvasta kapasiteetista

· jatkuvasta kulutuksesta

· jatkuvasta korvaamisesta

· jatkuvasta kasvusta.

Tästä syystä markkinaideologiaan koulutetut taloustieteilijät kutsuvat kulutusta ”hyväksi” ja säilyttämistä ”huonoksi”. Markkinat eivät rakenteellisesti pysty mukautumaan ekologiseen todellisuuteen.

G) Yhteenveto: Markkinat allokoivat liikevoittoa, eivät vaurautta

Väite ”vapaat markkinat allokoivat resursseja tehokkaasti” säilyy vain siksi, että ihmiset sekoittavat rahavirran sosiaaliseen optimointiin. Markkinoiden allokaatiomekanismi ei ole viisauden moottori. Se ei ole älykäs järjestelmä. Se ei ole kollektiivinen aivo.

Se on kilpailullinen, lyhytaikainen, voittohakuinen lajittelualgoritmi, joka systemaattisesti vääristää ihmisten tarpeita ja ekologista kestävyyttä.

Jos mikään, markkinat ovat nykyisen teknologisen kapasiteetin kannalta heikoin mahdollinen allokointijärjestelmä. Meillä on jo valmiudet koordinoida resursseja järkevästi, yhteistoiminnallisesti ja kestävästi.

Markkinat eivät mahdollista tätä kykyä.
Ne estävät sen.

4. “Kilpailu synnyttää innovaatioita.”

Nopea vastalause: Yhteistyö ajaa todellista innovaatiota; kilpailu aiheuttaa salailua, redundanssia ja riskinottoa.

Pitkä vastalause:
Slogan ”kilpailu synnyttää innovaatiota” kuulostaa uskottavalta, koska olemme tottuneet yhdistämään kilpailun parantamiseen: yritykset ”kilpailevat”, joten niiden oletetaan paranevan jatkuvasti. Mutta järjestelmätasolla tämä on syvästi harhaanjohtavaa.

Markkinataloudessa kilpailu ei tarkoita ihmisten ongelmien yhteistyöhön perustuvaa ratkaisemista – se koskee etulyöntiaseman suojelemista ja markkinaosuuksien valtaamista. Tämä logiikka tuottaa luotettavasti:

• salailua tiedon jakamisen sijaan
• patenttien hamstrausta avoimen saatavuuden sijaan
• turhaa tuotantoa rationaalisen suunnittelun sijaan
• lyhyen aikavälin kikkoja pitkän aikavälin läpimurtojen sijaan

Todella transformatiivinen innovaatio – sellainen, joka muuttaa yhteiskunnan rakennetta – riippuu lähes aina yhteistyöstä, jaetusta tiedosta ja julkisista investoinneista, ei nollasummakilpailusta. Mietipä:

• internetiä
• nykyaikaista tietojenkäsittelyä
• GPS:ää
• kansanterveysjärjestelmiä
• avaruustutkimusta
• perustieteellistä tutkimusta

Nämä syntyivät yhteistyötä tekevistä instituutioista, yliopistoista, julkisesti rahoitetuista laboratorioista ja kansainvälisestä yhteistyöstä – eivät joukosta kilpailevia yrityksiä, jotka piilottivat työtään toisiltaan.

Markkinat pirstaloivat tietoa omien siilojen välillä; ne tekevät tiedosta aseen, eivät yhteistä hyödykettä. Tuloksena on hukkaan heitettyä osaamista, päällekkäistä työtä ja tilanne, jossa yritykset kilpailevat tuotteiden pinnallisesta erottamisesta (brändäys, tyyli, pienet ominaisuudet) sen sijaan, että koordinoisivat tehokkaimpia ja kestävimpiä ratkaisuja.

Innovaatio, vakavassa mielessä, on jaetun tiedon ja systeemisen takaisinkytkennän funktio, ei brändisodankäynti. Kilpailu voi synnyttää uutuutta, mutta uutuus ei ole sama asia kuin edistys.

5. “Markkinat tietävät parhaiten.”

Nopea vastine: Markkinat eivät ”tiedä” mitään – hinnat heijastavat valtaa, niukkuutta ja ulkoistettua haittaa.

Pitkä vastine:
Tämä on puhdasta antropomorfismia. Markkinat eivät ole aivot, mieli tai älykkyys. Ne ovat mekanismi, joka reagoi ostovoimaan, ei viisauteen. Sanoa ”markkinat tietävät parhaiten” on sekoittaa hintaliikkeet ymmärrykseen.

Hinnat eivät sisällä:

• ekologista todellisuutta
• inhimillistä kärsimystä
• pitkän aikavälin seurauksia
• sosiaalista yhteenkuuluvuutta
• sukupolvien välisiä vaikutuksia.

Hinnat kertovat sen, mitä rahakkaat ihmiset ovat tällä hetkellä valmiita (tai pakotettuja) maksamaan manipuloinnin, epäsymmetrisen informaation ja rakenteellisen vallan olosuhteissa.

Kun asuntojen hinnat räjähtävät, onko se ”tietoa” vai spekulatiivinen kupla? Kun fossiiliset polttoaineet pysyvät kannattavina, onko se ”energiaviisautta” vai juurtuneen pääoman inertiaa? Kun elämää pelastavia lääkkeitä ei ole saatavilla, onko se ”tehokasta allokointia” vai markkinat, jotka eivät pysty erottamaan voittoa ja julmuutta?

Se, mikä hinnoitellaan ja miten, riippuu seuraavista tekijöistä:

• kuka omistaa mitä
• kuka hallitsee mitä
• kuka ulkoistaa mitä.

Markkinat ”tietävät” vain yhden asian: miten vipuvaikutus muutetaan rahaksi. Se ei ole älykkyyttä. Se on lajitteluprosessi ilman omatuntoa, muistia ilman käsitystä tulevaisuuden kannattavuudesta.

6. “Kapitalismi palkitsee kovasta työstä.”

Nopea vastine: Se palkitsee rakenteellista etua, omistajuutta, perintöä ja onnea – ei työtä.

Pitkä vastine:
Jos kapitalismi todella palkitsisi ”kovaa työtä”, maapallon ahkerimmin työskentelevät ihmiset olisivat rikkaimpia. Sen sijaan näemme päinvastaisen: fyysisesti raskaimpia, psykologisesti vaativimpia ja sosiaalisesti välttämättömimmille työpaikoille – hoiva-, puhtaanapito-, maatalous- ja ruumiillinen työ – maksetaan järjestelmällisesti alipalkkaa ja niitä usein halveksitaan.

Se mitä kapitalismi oikeasti palkitsee:

• tuottavien varojen omistaminen
• kontrolli muiden työvoimasta
• aiempi varallisuus (pääomatulot, osingot, vuokrat)
• asemaetu (verkosto, perhe, luokka)
• ajoitus ja silka onni.

Henkilö voi periä omaisuuden tekemättä loppuelämällään mitään yhteiskunnallisesti arvokasta – ja silti ”ansaita” päivässä enemmän kuin sairaanhoitaja, opettaja tai maatyöläinen vuodessa. Tämä ei ole kapitalismin vääristymä; se on se, miten kapitalismi rakenteellisesti toimii.

Myytti, että ”kova työ” on palkkio, on psykologinen työkalu, jota käytetään syyttämään köyhiä heidän olosuhteistaan ​​ja moraalisesti hygienisoimaan rikkaiden etuja. Se peittää sen tosiasian, että suuri osa siitä, mitä kutsumme ”tuloiksi” huipulla, on yksinkertaisesti passiivista ottamista muiden työstä ja resursseista.

Käytännössä ”työ” on kaupallistettua ja arvoltaan alennettua, kun taas omistaminen on sakralisoitua. Työ ei hallitse pääomaa. Pääoma hallitsee työtä.

7. “Sosialismi epäonnistuu aina.”

Nopea vastaus: Markkinataloudet epäonnistuvat jatkuvasti – romahdukset, kuplat, taantumat, lamat – koska epävakaus on sisäänrakennettua.

Pitkä vastaus:
”Sosialismi epäonnistuu aina” on sisällötön iskulause. Se niputtaa yhteen laajan kirjon historiallisia kokeiluja – joista useimmat olivat hybridejä, epätäydellisiä tai geopoliittisten paineiden vääristämiä – ja julistaa ne kaikki identtisiksi. Samaan aikaan kapitalismin jatkuvat epäonnistumiset joko normalisoidaan, muotoillaan uudelleen tai yksinkertaisesti jätetään keskustelusta pois.

Kapitalistiset taloudet rutiininomaisesti:

• romahtavat
• kuplaantuvat
• räjähtävät
• vaativat pelastuspaketteja
• aiheuttavat massatyöttömyyttä
• siirtävät kriisejä köyhimpien ja haavoittuvimpien harteille.

Meillä on jopa kokonaisia ​​tieteenaloja (esim. ”suhdanneteoria”), jotka on rakennettu kapitalististen markkinoiden kroonisen epävakauden ympärille, ikään kuin säännöllinen tuho olisi vain ”miten asiat ovat”.

Kun ihmiset sanovat ”sosialismi epäonnistui”, he yleensä tarkoittavat joko:

• Tietty autoritaarinen valtio romahti – usein yhdistäen markkinat, suunnittelun ja sorron ainutlaatuisilla tavoilla; tai
• se ei noudattanut idealisoitua, koskaan määrittelemätöntä täydellisyyden standardia.

Mutta missä vastaavaa standardia sovelletaan kapitalismiin? Jos mittarina on inhimillinen kärsimys, ympäristön tuhoutuminen ja systeeminen epävakaus, kapitalismi on ”epäonnistunut” suurimmalla osalla maailman väestöä ja koko biosfäärin osalta. Se ei selviä siksi, että se toimii – vaan koska minkään vakavasti otettavan vaihtoehdon ei ole vielä annettu skaalautua ilman sabotaasia, kauppasaartoa tai hyökkäystä.

8. “Näkymätön käsi luo järjestystä.”

Nopea vastine: ”Näkymätön käsi” on retorinen metafora, ei mekanismi – ja se tuottaa kaaosta, ei tasapainoa.

Pitkä vastine:
”Näkymättömästä kädestä” on tullut mystinen loitsu. Se antaa ymmärtää, että yksityinen oman edun tavoittelu kääntyy salaperäisesti yleiseksi hyödyksi, ikään kuin olisi olemassa piilotettu koordinaattori, joka yhdistää ahneuden yhteisen hyvän kanssa.

Todellisuudessa “näkymätön käsi” on pelkästään:

• miljoonia koordinoimattomia liiketoimia,
• jotka ovat lyhytaikaisten kannustimien ohjaamia
• suodatettuina vallan, manipuloinnin ja eriarvoisuuden läpi.

Se ei luo järjestystä; se luo stokastista kaaosta ja tilapäisiä vakauspisteitä. Markkinat eivät seuraa sosiaalisia tarpeita tai ekologisia rajoituksia; ne seuraavat sitä, mikä myy nykyisissä olosuhteissa.

Ajatus siitä, että tämä itseorganisoituva turbulenssi maagisesti konvergoi optimaalisiin tuloksiin, kuuluu enemmän teologiaan kuin tieteeseen. Ihmiset vetoavat näkymättömään käteen, kun he eivät halua tutkia todellisia syy-seuraussuhteita:

• Miksi ilmasto muuttuu epävakaaksi?
• Miksi eriarvoisuus on räjähtänyt?
• Mitä perustarpeita ei tyydytetä?

Jos näkymätön käsi todella ”loi järjestyksen”, emme kohtaisi kasaantuvia globaaleja kriisejä, joita ajavat juuri ne toimet, joista markkinat eniten hyötyvät. Käsi ei ole näkymätön; se on vain selittämätön.

9. “Kapitalismi on luonnollinen osa ihmisen käyttäytymistä.”

Nopea vastine: Suurin osa ihmiskunnan menneisyydestä on yhteistyöhön, yhteisöllisyyteen ja markkinattomuuteen perustuvaa. Kapitalismi on poikkeus.

Pitkä vastine:
Tämä myytti perustuu sarjakuvamaiseen versioon ”ihmisluonnosta”, jossa ihmiset ovat luonnostaan ​​kilpailullisia, omaisuutta hankkivia ja kaupankäyntihaluisia. Antropologiset ja historialliset todisteet puhuvat päinvastaista.

Suurimman osan lajimme olemassaolosta ihmisyhteiskunnat olivat:

• metsästäjä-keräilijäyhteisöjä
• pienimuotoisia puutarhayhteisöjä
• yhteistyöhön perustuvia ja vastavuoroisia
• osa lahjojen antamisen, sukulaisuuden ja yhteisten varojen hallinnan yhteisiä normeja.

Markkinat, kokonaisvaltaisena järjestelmänä, joka järjestää kaiken elämän hyödykkeiden vaihdon ja palkkatyön ympärille, ovat erittäin uusia. Kapitalismi on historiallinen sattuma, ei ajaton ilmaus siitä, keitä me olemme.

Kyllä, ihmiset kykenevät kilpailuun – mutta meillä on myös luonnostaan​:

• empatiaa
• yhteistyötä
• oikeudenmukaisuuden normit
• kollektiivinen ongelmanratkaisu.

Kapitalismi vahvistaa yhtä kapeaa käyttäytymisulottuvuutta – itsekkyyttä niukkuuden vallitessa – suunnittelemalla instituutioita, jotka palkitsevat sitä. Sitten se viittaa tuloksena olevaan käyttäytymiseen todisteena ”ihmisluonnosta”. Tämä on kehälogiikkaa. Suunnittelet järjestelmän, joka kannustaa itsekkyyteen, ja sitten julistat, että itsekkäät tulokset todistavat järjestelmän olevan ”luonnollinen”.

Jos mikään, niin keskinäisen avun, solidaarisuuden ja jokapäiväisen anteliaisuuden läsnäolo kapitalismista huolimatta on todiste siitä, että syvempi luontomme kieltäytyy täysin kaupallistamasta itseään.

10. “Eriarvoisuus on luonnollista ja välttämätöntä.”

Nopea vastine: Eriarvoisuus on akkumulaation rakenteellinen artefakti, ei ihmisyhteiskunnan luonnonlaki.

Pitkä vastine:
Tämä myytti sekoittaa eriytymisen (ihmisillä on erilaiset roolit, taidot tai mieltymykset) ja stratifikaation (jäykät vallan ja varallisuuden hierarkiat). Kapitalismin vallitessa eriarvoisuus ei ole lempeä erojen kirjo; se on strukturoitu etujärjestelmä, joka keskittää resursseja yhä harvempiin käsiin.

Kapitalismi luo matemaattisesti eriarvoisuutta seuraavien kautta:

• pääoman tuotto ylittää työn tuoton
• korkoja ja myyntivoittoja korolle
• peritty varallisuus
• maan ja keskeisten omaisuuserien hallinta.

Tuloksena ei ole mikään hyvänlaatuinen ”kannustinrakenne”, joka kannustaa ihmisiä ”työskentelemään kovemmin”. Se on takaisinkytkentäsilmukka, jossa omistamalla enemmän saa enemmän, riippumatta panoksesta.

Tämän kutsuminen ”luonnolliseksi” on ideologista peitettä. Nykyajan äärimmäiset eriarvoisuudet eivät ole biologisesti ennalta määrättyjä eivätkä sosiaalisesti välttämättömiä. Ne:

• horjuttavat demokratiaa
• heikentävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta
• pahentavat terveystilannetta
• heikentävät luottamusta
• vääristävät poliittista valtaa.

”Välttämätöntä” on toimintojen eriytyminen monimutkaisissa yhteiskunnissa – ei miljardööriluokka, joka hamstraa enemmän kuin kokonaiset kansakunnat, samalla kun toiset kamppailevat perustarpeiden tyydyttämiseksi. Se ei ole luonnollista; se on suunnittelua.

11. “Ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä, joten kapitalismi toimii.”

Nopea vastine: Ihmiset ovat luonnostaan ​​yhteistyökykyisiä; kapitalismi edellyttää itsekkyyttä kannustimien kautta.

Pitkä vastine:
Ajatus siitä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan itsekkäitä ja kilpailuhenkisiä, on sekä huonoa tiedettä että kätevää propagandaa. Evoluutiobiologia ja sosiaalipsykologia osoittavat, että yhteistyö on lajimme ensisijainen selviytymisstrategia. Olemme ultrasosiaalisia eläimiä.

Me:

• Hoidamme lapsia pitkiä aikoja
• Jaamme ruokaa ja resursseja
• Suremme, osoitamme empatiaa ja koordinoimme
• Muodostamme monimutkaisia ​​kulttuureja, jotka perustuvat normeihin ja keskinäiseen velvollisuuteen.

Kapitalismi käyttää hyväkseen ehdollista omaneduntavoittelua keinotekoisesti luodun niukkuuden alla. Kun ihmisten on kilpailtava palkoista, asunnoista, terveydenhuollosta ja perusturvasta, he käyttäytyvät tavalla, joka heijastaa näitä paineita. Järjestelmä viittaa sitten näihin käyttäytymismalleihin todisteena omista oletuksistaan.

Tämä on kuin laittaisi ihmiset palavaan rakennukseen ja päätelisi, että ihmisluonto on ”paniikissa ja itsekäs”. Ei – olosuhteet ovat tärkeitä.

Se, että keskinäinen avunanto, solidaarisuusverkostot, vapaaehtoistyö ja jokapäiväiset ystävällisyyden teot kukoistavat edelleen laajalle levinneestä taloudellisesta paineesta huolimatta, on osoitus siitä, että yhteistyökykymme on poikkeuksellisen sitkeä, ei siitä että itsekkyys olisi ydinolemuksemme.

12. “Ilman markkinoita mikään ei tulisi tehdyksi.”

Nopea vastine: Kriittisimmät sektorit – tiede, terveydenhuolto, koulutus, infrastruktuuri – menestyvät kilpailullisten markkinoiden ulkopuolella.

Pitkä vastine:
Väite, että markkinat ovat välttämättömiä monimutkaisen toiminnan järjestämiseksi, on historiallinen ja empiirinen absurdius. Ihmiset ovat aina koordinoineet laaja-alaisia ​​tehtäviä ilman, että markkinavaihto olisi ollut ensisijainen mekanismi.

Mieti:

• Tiedettä: Tiedontuotanto on pitkälti markkinatonta. Tutkijat tekevät yhteistyötä, jakavat havaintojaan ja rakentavat toistensa työn pohjalle. Tärkeimmät läpimurrot syntyvät avoimista, vertaisarvioiduista ja julkisesti rahoitetuista prosesseista, eivät tarjouskilpailuista.
• Julkista infrastruktuuria: Tiet, sillat, sähköverkot, vesijärjestelmät – tyypillisesti julkisten tai osuuskuntalaitosten suunnittelemat ja rakentamat, ei sen mukaan, ”kuka pystyy maksamaan eniten asfaltista”.
• Terveydenhuoltoa ja koulutusta (joissa ne toimivat parhaiten): Yleismaailmalliset järjestelmät, jotka eivät ole hyödykkeitä ja joiden oikeudet taataan, ovat parempia kuin pirstaloituneet, voittoa tavoittelevat mallit saatavuuden ja kokonaistulosten suhteen.
• Katastrofiapua ja hätätilanteisiin reagointia: Koordinoidaan julkisten virastojen, kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistyön kautta, eikä sitä huutokaupata reaaliajassa korkeimman tarjouksen tehneelle.

Markkinat ovat vain yksi koordinointimenetelmä – ja syvästi virheellinen sellainen kaikessa, johon liittyy jaettu riski, pitkän aikavälin suunnittelu tai yleinen saatavuus. Sanominen, että ”ilman markkinoita mikään ei tulisi tehdyksi”, on kuin sanoisi, että ”ilman uhkapelejä ei olisi numeroita”. Se sekoittaa yhden kapean institutionaalisen järjestelyn ihmisen koordinointiin sinänsä.

13. “Kapitalismi edistää vapautta.”

Lyhyt vastaus: Rippuvuus elantoon tarvittavista tuloista on pakkoa, ei vapautta.

Pitkä vastaus:
Kapitalismi rinnastaa ”vapauden” seuraaviin asioihin:

• pääoman vapaa liikkuvuus
• työnantajien vapaus palkata ja irtisanoa työntekijöitä
• yritysten vapaus tavoitella voittoa
• kuluttajien vapaus valita lähes identtisten tuotteiden välillä.

Mutta syvemmällä tasolla useimmilla ihmisillä ei ole lainkaan merkityksellistä vapautta. Jos et tee töitä palkan eteen, menetät pääsyn ruokaan, suojaan ja perusturvallisuuteen. Se ei ole vapautta; se on ehdollista selviytymistä.

Todellinen vapaus tarkoittaisi:

• kykyä kieltäytyä haitallisesta tai merkityksettömästä työstä
• kykyä osallistua elämääsi muokkaaviin päätöksiin
• taattua pääsyä välttämättömyyksiin markkinatilanteesta riippumatta
• ajallista autonomiaa ja luovaa itseohjautuvuutta.

Kapitalismin vallitessa jopa ”itsenäinen ammatinharjoittaminen” on usein vain yksi epävarmuuden muoto – nyt saat olla oma pomosi ja oma riistäjäsi.

Järjestelmä vääristää myös poliittista vapautta: niillä, joilla on enemmän rahaa, on enemmän sananvaltaa, enemmän vaikutusvaltaa ja enemmän pääsyä asioihin. Ajatus siitä, että kapitalismi suojelee vapautta, on ovela vastakohta; se rakenteellisesti kaupallistaa ja kerrostaa sen.

14. “Sääntely tuhoaa innovaatiot.”

Lyhyt vastaväite: Innovatiivisimmat läpimurrot – tietokoneet, internet, GPS – rahoitettiin ja säänneltiin julkisesti.

Pitkä vastaväite:
Tämä myytti olettaa, että innovaatio on jokin hauras kipinä, jonka sääntely sammuttaa. Todellisuudessa suuri osa siitä, mitä pidämme ”innovaationa”, syntyy julkisissa, säännellyissä ja erittäin koordinoiduissa ympäristöissä – ja myöhemmin yksityiset yritykset tekevät siitä kaupallista.

Esimerkkejä:

• Internet: ARPANET ja julkinen tutkimus
• GPS: armeijan ja julkisen sektorin kehitys
• Nykyaikainen tietojenkäsittely: yliopistot, valtion rahoittamat laboratoriot
• Lääkkeet: massiivinen julkinen tutkimus- ja kehitystoiminta ennen yksityistä varojen ottamista käyttöön

Sääntely tekee innovaatioista usein käyttökelpoisia ja turvallisia seuraavilla tavoilla:

• asettamalla standardeja
• estämällä petoksia
• suojelemalla käyttäjiä
• varmistamalla yhteentoimivuuden.

Sääntelemättömät markkinat pyrkivät innovoimaan seuraavilla aloilla:

• talouspetokset
• petohinnoittelujärjestelmät
• riippuvuutta aiheuttava suunnittelu
• työvoiman hyväksikäyttömallit.

Kapitalismi rakastaa ottaa itselleen kunnian innovaatioista, joita se ei ole itse kehittänyt, ja sitten valittaa, että kaikki hyväksikäytön rajoitukset ”tappavat innovaatiot”. Todellisuudessa se pelkää menettävänsä kyvyn yksityistää voitot samalla kun se sosialisoi riskit ja kustannukset.

15. “Valtio on tehoton; markkinat ovat tehokkaat.”

Nopea vastine: Markkinat ovat tehokkaat vain kustannusten ulkoistamisessa ja voiton maksimoinnissa – eivät yhteiskunnallisten tarpeiden tyydyttämisessä.

Pitkä vastine:
Tämä meemi perustuu sarjakuvaversioon ”hallituksesta” (aina korruptoitunut, paisunut, epäpätevä) verrattuna romantisoituun versioon ”markkinoista” (ketterät, kevyet, reagoivat). Todellisuudessa molemmat ovat institutionaalisia muotoja, jotka kykenevät olemaan enemmän tai vähemmän tehokkaita suunnittelusta, valvonnasta ja tarkoituksesta riippuen.

Markkinat määrittelevät ”tehokkuuden” seuraavasti:

• yrityksen minimaaliset kustannukset
• sijoitetun pääoman maksimaalinen tuotto.

Ne eivät määrittele sitä seuraavasti:

• vähäisimmät ekologiset vahingot
• maksimaalinen yleinen hyvinvointi
• pitkän aikavälin kestävyys.

Tämän laajemman standardin mukaan markkinat ovat katastrofaalisen tehottomia. Ne:

• tuhlaavat resursseja irtisanomisten ja suunnitellun vanhenemisen kautta
• aiheuttavat valtavia terveys- ja ympäristökustannuksia
• vaativat jatkuvaa kriisinhallintaa ja pelastuspaketteja
• nojaavat julkisiin järjestelmiin, joista ne eivät maksa suhteellisesti.

Julkinen sektori on korruptiosta ja byrokratiasta huolimatta usein ainoa foorumi, jossa pitkän aikavälin voittoa tavoittelemattomia, yleismaailmallisia tavoitteita voidaan ylipäätään tavoitella rokotuskampanjoista ilmastotutkimukseen.

Oikea vertailukohta ei ole ”täydelliset markkinat vs. korruptoitunut hallinto”, vaan todelliset markkinat vs. todellinen kollektiivinen suunnittelu. Tällä maaperällä markkinoiden tehokkuuden myytti murenee nopeasti.

16. “Kapitalismi on paras järjestelmä, jota olemme kokeilleet.”

Nopea vastine: Se on ainoa järjestelmä, jonka sallitaan skaalautua globaalisti – koska se tukahdutti väkivaltaisesti kaikki vaihtoehdot.

Pitkä vastine: Tämä on selviytymisvinouma, joka naamioituu viisaudeksi. Kapitalismi ei hallitse siksi, että se ”päihitti” kilpailijansa jossakin neutraalissa kokeessa, vaan koska se:

• kolonisoi valtavia osia maailmasta
• tuhosi tai assimiloi yhteisvaurauteen perustuvia yhteiskuntia
• kaatoi tai horjutti vaihtoehtoisia polkuja etsiviä hallituksia
• juurrutti itsensä globaaleihin instituutioihin ja kauppajärjestelmiin.

Emme ole suorittaneet reilua koetta useiden talousjärjestelmien välillä kontrolloiduissa olosuhteissa. Olemme nähneet yhden järjestelmän globalisaation, jota tukevat sotilaallinen voima, velkariippuvuus ja ideologinen hegemonia.

Lisäksi, mikä lasketaan ”parhaaksi”? Jos:

• ekologinen romahdus
• krooninen eriarvoisuus
• toistuvat kriisit
• suuren mittakaavan sosiaalinen vieraantuminen
• ja kaiken kaupallistaminen

ovat mittareita, niin kapitalismi ei ole ”parasta” mitään. Se on vain sitä, mitä meillä nyt on – kuin sanoisimme, että Titanic oli ”paras” laiva merellä, koska se upposi viimeisenä.

17. “Köyhät ovat köyhiä huonojen valintojensa takia.”

Nopea vastine: Köyhyys on matemaattisesti välttämätön kilpailuhierarkiassa; se on suunnitelmallista, ei valinta.

Pitkä vastine:
Tämä myytti yksilöi rakenteellisen lopputuloksen. Se esittää, että jos köyhät ihmiset olisivat yksinkertaisesti tehneet parempia päätöksiä, he eivät olisi köyhiä – jättäen huomiotta sen, että järjestelmä vaatii ihmisryhmän, jolla on vähemmän valtaa, vähemmän pääsyä resurssreihin ja vähemmän turvallisuutta.

Kilpailukykyisillä työmarkkinoilla:

• kaikilla ei voi olla ”hyvää työpaikkaa”
• työttömyys ja vajaatyöllisyys ovat sisäänrakennettuja ominaisuuksia
• työvoiman ylitarjonta painaa palkkoja.

Lisäksi:

• peritty epäedullinen asema
• rotuun ja sukupuoleen perustuva syrjintä
• maantieteellinen eriarvoisuus
• epätasainen koulutus ja terveydenhuolto.

Ajatus siitä, että kaikki tämä voidaan voittaa ”hyvillä valinnoilla”, on loukkaava ja järjetön.

Kyllä, yksilöllisillä päätöksillä on merkitystä mikrotasolla. Mutta ne tehdään luokan, politiikan, historian ja rakenteen asettamissa rajoissa. Et voi valita vanhempiasi, alkuperäisiä olosuhteitasi, syntymäpaikkaasi, lähtöterveyttäsi, globaalia rahoitusjärjestelmääsi tai työmarkkinoita.

Kapitalismi tuottaa köyhyyttä hierarkiansa sivutuotteena. Sitten se moralisoi tuon köyhyyden henkilökohtaisena epäonnistumisena välttääkseen itse hierarkian kyseenalaistamista.

18. “Jos rikkaita verotetaan, he lopettavat sijoittamisen.”

Nopea vastaus: He eivät ”sijoita” anteliaisuudesta – he sijoittavat, koska järjestelmä pakottaa heidät tavoittelemaan tuottoa.

Pitkä vastaus:
Tämä uhkaus – ”verottakaa meitä, niin lopetamme sijoittamisen” – perustuu fantasiaan, että sijoittaminen on jonkinlainen hyväntekeväisyysteko, jonka varakkaat tekevät yhteiskunnalle. Todellisuudessa heidän on investoitava säilyttääkseen ja kasvattaakseen varallisuuttaan. Käyttämättä jäänyt raha kuluu inflaation ja menetettyjen korkoa korolle -mahdollisuuksien vuoksi.

Kehittyneessä taloudessa:

• investoinnit virtaavat sinne, missä tuotot ovat korkeimmat
• julkinen politiikka vaikuttaa siihen, mikä on kannattavaa
• verotus, tuet ja sääntely muokkaavat maisemaa.

Varakkaiden korkeammat verot eivät poista investointeja; ne:

• muuttavat käytettävissä olevien tulojen jakautumista
• rahoittavat julkishyödykkeitä ja infrastruktuuria
• vähentävät kysyntää vääristävää eriarvoisuutta.

Historiallisesti ajanjaksot, jolloin huipputuloisten marginaaliveroaste oli korkea (esim. 1900-luvun puoliväli Yhdysvalloissa), osuivat yksiin vahvan kasvun, laajenevan infrastruktuurin ja laaja-alaisen elintason paranemisen kanssa.

Jos osa erittäin rikkaista päättää ”rangaista” yhteiskuntaa pidättäytymällä investoinneista, se ei ole rakenteellinen väistämättömyys – se on luokkakiristystä. Ja se on argumentti rahoituksen demokratisoinnin puolesta, ei heidän vaatimuksiinsa taipumisen puolesta.

19. “Markkinat ovat demokraattiset – ihmiset äänestävät omilla rahoillaan.”

Nopea vastine: Demokratia kuuluu siis vain niille, joilla on rahaa; se on aristokratiaa, ei demokratiaa.

Pitkä vastine:

”Lompakolla äänestäminen” kuulostaa voimaannuttavalta, kunnes tajuaa, että tässä mallissa:

• yksi rahayksikkö = yksi ääni
• enemmän rahaa = enemmän sananvapautta, enemmän vaikutusvaltaa, enemmän valtaa

Jos markkinat ovat ”demokraattiset”, miljardöörit ovat miljardi kertaa enemmän ”kansalaisia” kuin köyhät.

Demokratia perustuu yleensä missään merkityksessä tasavertaiseen poliittiseen ääneen – yksi henkilö, yksi ääni. Markkinoiden allokaatio sitä vastoin koskee nimenomaisesti epätasa-arvoista taloudellista ääntä – yksi rahayksikkö, yksi päätösvaltayksikkö.

Missä markkinalogiikka hallitsee:

• köyhillä ihmisillä ei ole juurikaan vaikutusvaltaa siihen, mitä tuotetaan
• kokonaiset yhteisöt poistetaan, jos ne ovat ”kannattamattomia”
• julkiset tarpeet jätetään huomiotta, jos ne eivät tuota tuottoa.

Tämän kutsuminen ”demokratiaksi” on kielellinen huijaus. Se sekoittaa kuluttajan valinnan valmiiden vaihtoehtojen joukosta aitoon osallistumiseen yhteisten prioriteettien määrittelyssä.

20. “Kapitalismi tuottaa meritokratiaa.”

Nopea vastaväite: Ansioilla on merkityksetön rooli; rakenteellinen perintö, vaurauden korko ja luokka-asema hallitsevat.

Pitkä vastaväite:
Meritokratian myytti on kapitalismin itseään imarteleva tarina. Se väittää, että ihmiset päätyvät sinne, minne heidän kuuluukin: rikkaat ansaitsivat sen; köyhät epäonnistuivat.

Mutta tuloksiin vaikuttavat voimakkaasti:

• perheen varallisuus ja kontaktit
• varhainen pääsy koulutukseen ja terveydenhuoltoon
• naapuruston turvallisuus ja resurssit
• kulttuuripääoma ja sosiaaliset verkostot
• perityt yritykset ja varat.

Vaikka yksilöt ”työskentelisivät kovasti”, hyöty suodattuu näiden rakenteellisten etujen tai haittojen kautta. Kahdella ihmisellä, joilla on samat kyvyt ja näkevät yhtä paljon vaivaa, voi olla hyvin erilaiset kehityskaaret riippuen siitä, mistä he lähtevät liikkeelle.

Lisäksi monet kapitalismin korkeimmista tuloista eivät ole sidoksissa mihinkään suhteelliseen yhteiskunnalliseen maksuosuuteen:

• spekulatiivinen rahoitus
• vuokran tavoittelu
• monopolistinen hallinta
• immateriaalioikeuksien trollaus.

Samaan aikaan välttämättömät työntekijät – opettajat, hoitajat, maanviljelijät – joutuvat usein ahdinkoon.

Kapitalismi ei mittaa ansioita. Se mittaa markkinavoimaa, joka korreloi paljon enemmän aiempaan etuun ja rakenteelliseen asemaan kuin lahjakkuuteen tai ponnisteluihin.

21. “Kapitalismi suojelee tyranniaa vastaan.”

Nopea vastine: Yritysvalta on oma tyranniansa – epädemokraattinen, vastuuton ja rakenteellisesti sääntelemätön.

Pitkä vastine:
Tämä myytti kuvittelee kapitalismin valtion vallan vastaiseksi vastarinnaksi: hajauttamalla taloudellista toimintaa se muka estää keskusvaltaa tulemasta liian vahvaksi. Todellisuudessa kapitalismi kuitenkin luo yksityisiä tyrannioita yritysten ja keskittyneen varallisuuden muodossa.

Yritykset:

• Tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään
• Hallitsevat työpaikkoja kuin minidiktatuureja
• Siirtävät pääomaa rajojen yli välttääkseen sääntelyä
• Vaikuttavat hallituksiin tai suoraan kaappaavat ne.

Työntekijöillä ei ole merkityksellistä demokratiaa useimpien yritysten sisällä. Kuluttajilla ei ole sananvaltaa siihen, miten yritykset kohtelevat työntekijöitä, eläimiä tai ekosysteemejä – äärimmäisen tylyn ”osta/älä osta” -instrumentin lisäksi, jota rajoittavat tulot ja saatavuus.

Lisäksi varallisuuden keskittyessä pääoma ja valtio pyrkivät yhdistymään:

• lobbaus
• kampanjarahoitus
• pyöröovi yritysten ja hallituksen välillä
• yritysten etujen mukaisesti ja niiden puolesta kirjoitettu politiikka.

Tuloksena ei ole suoja tyranniaa vastaan, vaan sekoitettu yritys- ja valtiokoneisto, joka on ensisijaisesti vastuussa pääoman haltijoille, ei yleisölle.

22. “Hintasignaaleissa on viisautta.”

Nopea vastine: Hinnat sisältävät vain niukkuutta, voittomarginaaleja ja vääristymiä – eivät ekologista totuutta tai sosiaalista arvoa.

Pitkä vastine:
Hintateoria väittää, että hinnat ovat ”informaatiota”: ne tiivistävät lukemattomia yksityiskohtia tarjonnasta, kysynnästä ja mieltymyksistä. Hyvin kapealla tasolla tämä pitää paikkansa: hinnat viestivät jotakin siitä, mikä on tällä hetkellä niukkaa ja kannattavaa.

Mutta ne eivät kerro:

• onko tuote ekologisesti katastrofaalinen
• ovatko työolot kohtuuttomia
• ovatko pitkän aikavälin vaikutukset katastrofaalisia
• vastaako tuote ihmisten todellisia tarpeita.

Halpa muovinen laite ja hyvin tehty kestävä työkalu lähettävät erilaisia ​​hintasignaaleja. Mutta halvempi ja tuhlailevampi vaihtoehto voi voittaa lyhyellä aikavälillä juuri siksi, että hinta jättää huomiotta pitkän aikavälin kustannukset.

Hinta on sokea:

• hoivatyölle josta ei makseta palkkaa
• korvaamattomille ekosysteemipalveluille
• hinnoittelemattomille saasteille ja terveysvaikutuksille
• systeemisten riskien kasautumiselle.

Hinnan pitäminen ”viisautena” on osittaisten, puolueellisten signaalien sekoittamista kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen. Se on kuin yrittäisi navigoida monimutkaisessa maisemassa yhden numeron avulla kartan sijaan.

23. “Yrittäjät ovat edistyksen moottori.”

Nopea vastine: Kollektiivinen tieteellinen tutkimus, julkiset investoinnit ja yhteistyöhön perustuva infrastruktuuri ovat todellisia moottoreita.

Pitkä vastine:
Yrittäjämyytti keskittää yksinäisen visionäärin – startup-yrityksen perustajan, sankarillisen liikemiehen – innovaatioiden lähteeksi. Tämä kätevästi pyyhkii pois valtavan kollektiivisen infrastruktuurin, joka mahdollistaa kaiken yrittäjyyden.

Jokaisen ”mullistavan” tuotteen takana on:

• julkiset tiet, sähkö- ja tietoliikenneverkot
• julkisesti rahoitettu tutkimus ja teknologia
• koulutusjärjestelmät, jotka kouluttivat työvoimaa
• oikeusjärjestelmät, jotka valvovat sopimuksia ja omistusoikeuksia
• yhteiskunnallinen vakaus, joka mahdollistaa pitkän aikavälin suunnittelun.

Yrittäjät järjestelevät palasia uudelleen pääosin muiden rakentamalla laudalla. Joskus he tekevät sen mielenkiintoisilla tavoilla; usein he vain löytävät uusia menetelmiä tiedon erottamiseksi tai dopamiinia laukaisevaa suunnittelua.

Syvemmässä merkityksessä edistys – laajentuneet ihmisen kyvyt, vähentynyt kärsimys, ekologinen tasapaino – riippuu kollektiivisesta älykkyydestä ja yhteisistä instituutioista, ei pienestä riskipääomaa jahtaavasta ”innovaattoreiden” luokasta.

Yrittäjien palvonta on narratiivinen keino personoida ja yksilöidä sitä, mikä on pohjimmiltaan sosiaalinen, historiallinen ja yhteistyöhön perustuva prosessi.

24. “Ympäristöongelmat voidaan ratkaista markkinakannusteilla.”

Nopea vastine: Markkinakannustimet aiheuttavat ympäristötuhoja tarkoituksella – haittojen ulkoistaminen on kannattavaa.

Pitkä vastine:
Tämä myytti väittää, että voimme yksinkertaisesti ”hinnoitella” ympäristöhaitat, säätää kannustimia ja antaa markkinoiden ratkaista ekologiset kriisit. Ongelmana on, että markkinalogiikka itsessään on ekologisen tuhon moottori.

Voiton tavoittelu kasvun ja kilpailun olosuhteissa johtaa väistämättä:

• resurssien liikakäyttöön
• saasteisiin ja jätteisiin
• elinympäristöjen tuhoutumiseen
• riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista.

Miksi? Koska lyhyellä aikavälillä on halvempaa ulkoistaa kustannukset ympäristölle kuin sisällyttää ne hintoihin.

Yritykset ”vihreyttää” markkinat – hiilidioksidipäästöjen kauppa, päästöoikeudet, ESG-brändäys – usein:

• luovat uusia spekulatiivisia markkinoita
• antavat saastuttajille mahdollisuuden ostaa päästöoikeuksia
• siirtävät ongelmia maantieteellisesti tai ajallisesti
• keskittyvät ulkoiseen vaikutelmaan todellisten vähennysten sijaan.

Ajatus, että sama logiikka, joka aiheutti kriisin, nyt ratkaisee sen, on maagista ajattelua. Todellinen ekologinen järki vaatii:

• rajat ja kieltoja, ei vain hintoja
• koordinoitua suunnittelua
• julkista omistamista tai keskeisten alojen tiukkaa sääntelyä
• siirtymistä pois kasvusta talouden keskeisenä tavoitteena.

Markkinat eivät voi asettaa pitkän aikavälin planeetan vakautta etusijalle lyhyen aikavälin tuottojen sijaan. Ne eivät ole rakennettu sitä varten.

25. “Kapitalismille ei ole vaihtoehtoa.”

Nopea vastine: Tämä ei ole havainto – se on psykologinen tila, joka tunnetaan ideologisena kaappauksena. Vaihtoehtoja ei ainoastaan ​​ole olemassa, vaan ne ovat välttämättömiä ihmisen selviytymiselle.

Pitkä vastine:
”Vaihtoehtoa ei ole” (TINA) on kapitalismin tehokkain loitsu. Se sammuttaa mielikuvituksen, estää keskustelun ja muuttaa ehdollisen järjestelmän luonnonlaiksi.

Todellisuudessa:

• Lukemattomat yhteisöt ovat kokeilleet yhteistyöhön perustuvia, yhteisvaurauteen perustuvia ja markkinattomia järjestelyjä.
• Julkiset järjestelmät toimivat jo nyt markkinalogiikan ulkopuolella keskeisillä aloilla.
• Nykyaikainen teknologia mahdollistaa koordinoinnin ja suunnittelun muotoja, jotka olivat aiemmin mahdottomia.

TINA-väite ei pysy ennallaan siksi, että se olisi totta, vaan koska:

• ihmiset pelkäävät menettävänsä sen vähäisenkin turvan, joka heillä on
• vaihtoehtoja on hyökätty, karikatyyritetty tai väkivaltaisesti tukahdutettu
• käsitteellinen kielemme on markkina-ajattelun kolonisoima.

Lähde: https://substack.com/home/post/p-155876965

Tämä on José Ramosin, Michel Bauwensin, Sharon Eden ja James Gien Wongin toimittaman kirjan Cosmo-local Reader neljäs luku. Luvun on kirjoittanut Michel Bauwens ja José Ramos.

Yleiskatsaus

Uskomme, että kosmolokaalit strategiat ovat ratkaisevan tärkeitä seuraavan globaalin järjestelmän uudenlaisena muotona. Muistutettakoon, että tarkoitamme termillä kosmolokaali ja kosmolokaali tuotanto seuraavaa, jossa ei ole kyse pelkästään paikallisen ja globaalin yhdistämisestä:

1. Se on tae siitä, että ekologiset ja sosiaaliset ongelmat voidaan ratkaista sekä paikallisesti että globaalisti vaarantamatta paikallisia erityispiirteitä, sopeutumisia ja eroja. Se tunnustaa tiedon ja kulttuuristen resurssien todellisen runsauden, jota ei pitäisi vaarantaa keinotekoisella niukkuudella;
2. Kosmolokaali tuotanto perustuu materiaalituotannon toissijaisuusperiaatteeseen eli älykkääseen paikallistamiseen, joka vähentää merkittävästi materiaalikuljetusten jalanjälkeä; paikalliset yhteisöt voivat valita viisaasti konkreettisten resurssirajojensa puitteissa;
3. Paikalliset tuotantoyksiköt perustuvat solidaarisuuteen ja vastavuoroisuuteen.

Uskomme, että tällä erityisellä tavalla ymmärrettynä kosmolokaalisuus ”ylittää ja sisältää” aiempien sosioekonomisten järjestelmien parhaat puolet ja ”mitätöi” samalla niiden degeneratiiviset puolet:

• Tiedon keinotekoisen niukkuuden, joka estää varattomia käyttämästä parhaita ratkaisuja ekologisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen;
• Siinä tunnustetaan täysin planeettamme aineelliset rajoitukset ja muiden olentojen tarpeet sekä keskinäinen riippuvuutemme vähentämällä radikaalisti ihmisen jalanjälkeä;
• Siinä tunnustetaan täysin, että onnistunut ekologinen muutos ei voi tapahtua ilman riittävää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Esitämme tässä lukemistossa hyvin rohkean hypoteesin, jonka mukaan tuotannon ja arvonluonnin logiikassa on alkanut tapahtua varsin perustavanlaatuinen käänne, ja että ehdottamallamme mallilla on vahvat mahdollisuudet olla iso osa syntymässä olevaa jälkikapitalistista logiikkaa.

Tässä alustavassa esseessä haluaisimme antaa lukijoille käsityksen ajoituksesta ja tarjota selityksen kontekstista, jossa materiaalisen tuotannon ja arvonluonnin siirtyminen uuteen tuotantotapaan tapahtuu.

Esittelyssä Pogany: Kaaoottisen siirtymän aika on alkanut

Ensimmäinen ajallinen kehys, jonka haluamme esitellä, on Peter Poganyn kehys. Pogany on hyvin omaperäinen mutta melko tuntematon unkarilais-amerikkalainen ajattelija, joka on julkaissut kaksi kirjaa. [¹] Rethinking the World on työläs mutta palkitseva uusi näkemys maailmanjärjestelmästä ja sen rakenteista. Hän on yksi harvoista ajattelijoista, jotka yhdistävät maailmamme termodynaamisen perustan (eli sen, kuinka paljon ainetta ja energiaa on käytettävissämme keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun otetaan huomioon termodynamiikan toinen laki, jonka mukaan aineen laatu heikkenee maapallon kaltaisessa ”eristetyssä” järjestelmässä [saamme energiaa maailmankaikkeudesta, mutta tuskin uutta ainetta]), sosioekonomiseen järjestelmään. Vielä tärkeämpää on, että hän yhdistää nämä kaksi tasoa kolmanteen tasoon, ”havaintotapaan”, eli siihen, miten ihmiskulttuurit näkevät maailman, mitä ne ‘näkevät’, mutta mikä tärkeämpää, mitä ne ”eivät näe”. Tämä on tärkeää, koska esimerkiksi tyypillinen keskusta-vasemmistolainen analyysi keskittyy tavallisesti aineellisiin rakenteisiin, mutta jättää usein huomiotta systemaattisen näkemyksen inhimillisestä toimijuudesta, kun taas keskusta-oikeistolainen analyysi keskittyy tavallisesti inhimilliseen toimijuuteen ja vastuullisuuteen, mutta jättää huomiotta inhimillisten ja luonnollisten systeemien rakenteelliset rajoitteet. Tässä meillä on eräänlainen kokonaisvaltainen teoria, joka pitää todellisuuden kolme tasoa orgaanisessa ja kokonaisvaltaisessa syleilyssä.

Perustuen biofysikaalisen taloustieteen valtavaan kirjallisuuteen ja löydöksiin sekä maailmankaikkeuden ja ihmiskunnan itseorganisoitumista (kompleksisuusteoria) käsitteleviin kirjoihin Pogany päättelee, että maailmamme eli luontoon upotettu ihmisyhteiskunta on ”monimutkainen sopeutuva systeemi”, ja muistuttaa meitä siitä, että tällaiset systeemit muuttuvat ”pistemäisen tasapainon”, ”kaoottisten siirtymien” ja ”haarautumien” kautta. Tämä on valtava toteamus, sillä se tarkoittaa sitä, että ihmiskunta ei sopeudu radikaaleihin uusiin olosuhteisiin perustellun keskustelun kautta vaan systeemiin kohdistuvien järkytysten kautta. Ensin vanha järjestelmä hajoaa ja vanhat instituutiot menettävät legitimiteettinsä, sitten syntyy vaihtoehtojen kambrialainen räjähdysmäinen kasvu, joka kantaa mukanaan seuraavan järjestelmän siemenmuotoja, mutta näiden vaihtoehtojen on taisteltava keskenään, ennen kuin uusi vakaa järjestelmä syntyy. On tärkeää huomata, että kompleksisia adaptiivisia järjestelmiä ja bifurkaatiodynamiikkaa koskeva työ on laajalle levinnyttä, ja Poganyn työtä edelsi ja kulki rinnakkain monien muiden kanssa. [²]

Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunnallisissa siirtymissä on kyse myös uusien logiikkojen käyttöönotosta, ei vain vanhan järjestelmän uudelleenjärjestelystä. Esimerkiksi romahtaneen Rooman valtakunnan korvannut kristillinen feodaalinen yhteiskunta uskoi, että työ oli myönteistä ja pyhää, mikä oli perustavanlaatuinen vastakohta kreikkalais-roomalaiselle näkemykselle työstä orjia halventavana toimintana. Odottaessamme uutta tapaa järjestää tuottava elämä paremmin sopusoinnussa aineellisen planeetan ja sen elävien olentojen rajoitusten kanssa meidän ei siis pitäisi odottaa pelkkää ”business as usual” -sopeutumista. Uuden järjestelmän on ”ylitettävä ja sisällytettävä” joitakin edellisen järjestelmän saavutuksia ja ratkaistava ongelmansa monimutkaisuuden ja integraation korkeammalla tasolla, tai vaihtoehtoisesti se hajoaa alemmalle monimutkaisuuden tasolle.

Pogany näkee nykyisen tilanteemme kolmen peräkkäisen ”globaalin” vakaan järjestelmän analyysin perusteella. Hän kutsuu nimellä Global System 0 (GS0), proto-globaalia yhteiskuntaa, merkantilistista järjestelmää, joka hallitsi Eurooppaa 17.-18. vuosisadan absoluuttisten kuninkaiden aikana. Tämän vakaan järjestelmän katkaisi hetkeksi ”kaoottinen siirtymäkausi”: Ranskan vallankumous ja Napoleonin sodat (1789-1815).

Toinen vakaa järjestelmä, joka syntyi tuon kaoottisen siirtymävaiheen jälkeen, oli ensimmäinen todella globaali järjestelmä, eli Global System 1 (GS1), niin sanottu ”smithiläinen” kapitalistinen järjestelmä, joka perustui pääoman täyteen valtaan työstä. Tuo järjestelmä ja sen instituutiot lakkasivat toimimasta, ja ensimmäisen maailmansodan kaoottinen siirtymävaihe keskeytti sen toiseen maailmansotaan. Tämän siirtymävaiheen aikana kaksi muuta järjestelmää kilpaili ”demokraattisen kapitalismin” kanssa, nimittäin fasismi ja Neuvostoliiton ”kommunistinen” järjestelmä.

Kolmas vakaa järjestelmä, Global System 2 (GS2), syntyi vuoden 1945 jälkeen ja loi ”heikon multilateraalisuuden” järjestelmän (GS0:lla ei ollut monenvälisiä instituutioita), ja se perustui ainakin länsimaissa pääoman ja työvoiman väliseen sopimukseen (hyvinvointijärjestelmä ja kapitalismin ”fordistinen” järjestelmä). Se perustui tietenkin myös luonnonvarojen ylikäyttöön ja uusokoloniaaliseen suhteeseen globaalin etelän maiden kanssa. Vaikka ne saivat suurelta osin poliittisen itsenäisyyden uusille kansallisvaltioille, ne olivat myös sidottuja epäsuotuisiin kauppaehtoihin, ja niillä oli vain vähän tai ei lainkaan valtaa uusissa instituutioissa, joita toisen maailmansodan voittajat hallitsivat (Bretton Woodsin instituutiot, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailman kauppajärjestö). Pogany kirjoittaa vuoden 2008 maailmanlaajuisen järjestelmäkriisin puhkeamisen jälkeen:

”Tuskin on pelkkä sattuma, että maailmanlaajuisen finanssikasinon romahdus osui samaan aikaan halvan öljyn ja muiden tuotantoresurssien täysimääräisen hyödyntämisen välisen eron kanssa. Emme enää koskaan näe näitä kahta yhdessä — tilanteeseen liittyy se mahtava seuraus, että maailma on edestakaisin taantuman ja keskeytyneen elpymisen välillä, kun öljyn hinnan vuoristorata vuoroin rohkaisee ja vuoroin lannistaa tuhlailemaan talouselämämme elintärkeällä pääomalla. Tämä esiin nouseva syklisyys paljastaa, että ihmiskunnan aineellisten pyrkimysten ja planeetan fyysisten rajoitusten välinen törmäys ei ole yksittäinen dramaattinen tapahtuma, kuten yli kolme vuosikymmentä vanha ”ylikulutus ja romahdus” -meemi symboloi. Pikemminkin se on pitkittynyt, makrohistoriallisesti tunnistettava ajallinen prosessi.”

Voimme siis todeta, että GS2:n toiminta alkoi purkautua vuonna 2008. Kyse ei ole vain syvästä talouskriisistä, joka aiheutti ja vaikutti finanssoituneeseen järjestelmään, vaan myös Yhdysvaltojen ylivaltaan perustuvan multilateraalisen järjestelmän heikkenemisestä, yhteiskunnallisista levottomuuksista, jotka lopulta johtivat oikeistopopulistien voittoihin, mutta myös nykyisen tuotantojärjestelmämme fyysisen kestämättömyyden nopeasta tiedostamisesta. Olemme siis astuneet ainakin uuden kaoottisen siirtymävaiheen alkuvaiheeseen.

Pääoman ja työvoiman välinen sosiaalinen yhteisymmärrys on hitaasti purkautunut uusliberalismin myötä 80-luvun jälkeen, mutta se ei ole täysin tuhoutunut. Se on kuitenkin heikentynyt, samoin kuin multilateraalinen järjestelmä. Pogany on melko selvä, mihin meidän on mentävä: seuraavan järjestelmän, Global System 3:n (GS3), on perustuttava 1) sopimukseen luonnon kanssa, eli meidän on opittava tuottamaan inhimillisiä tarpeita varten planeettamme rajojen sisällä, ja jotta tämä onnistuisi sosiaalisen vakauttamisen kanssa, siihen on liityttävä myös jonkinasteinen sosiaalinen oikeudenmukaisuus, eli sosiaalisesta sopimuksesta ei voida luopua, koska se on onnistuneen ekologisen sopimuksen edellytys. Lopuksi toteamme, että tähän tarvitaan vahvaa ja kaksitasoista multilateralismia. Tarvitaan globaalin hallinnon muoto, joka voi sisällyttää inhimillisen tuotannon suhteellisen pakottaviin suunnittelukehyksiin, jotka koskevat resurssien saatavuutta ihmiskunnan pitkän aikavälin selviytymisen kannalta. Tämä näkemys on ilmaistu esimerkiksi R30-hankkeen ehdotuksessa ”maailmanlaajuisesta kynnysarvo- ja allokaationeuvostosta” [³]

Tämä Poganyn näkemys maailmanhistoriasta ”sykkimisenä vakaiden järjestelmien ja kaoottisten siirtymien välillä” on hyvin samansuuntainen kuin muutkin käsitykset ihmisen ja luonnon pitkäaikaisesta historiasta. On kuitenkin huomattava, että Poganyn mielestä ei ole mitään varmuutta siitä, että ihmiskunta onnistuu tässä tulevassa siirtymässä. Kyse ei ole vain siitä, että taantuminen voi tapahtua alemmalle monimutkaisuuden tasolle, joka ei enää kykene ylläpitämään niin montaa ihmistä, vaan jopa paljon syvempi romahdus on mahdollisuuksien rajoissa, ja tätä mieltä on myös eräs toinen historiallisen monimutkaisuuden kirjoittaja, Dixon. [⁴] Se antaa meille kuitenkin selkeän metahistoriallisen näkemyksen painopisteistä, joita meidän on noudatettava tässä kaoottisessa siirtymävaiheessa.

HANDY-projekti ja Mark Whitakerin ekologiset vallankumoukset

Hypoteesimme on, että nykyisessä tilanteessa olemme jälleen siirtymässä kohti yhteismaamuodon esiinmarssia ja lopullista ”keskeistä asemaa”. Tämän siirtymän puolesta voidaan esittää myös ”syklinen” argumentti.

Alan Page Fiske on laatinut yhteiskunnan resurssien jakamiselle relationaalisen kieliopin, jonka Kojin Karatani on ”historisoinut” teoksessaan Structures of World History [⁵] (joka tutkii vaihtotapojen kehitystä eikä Marxin tapaan tuotantotapoja):

• Ihmiskunnan alkuperäinen toimintatapa on yhteistoiminta, jossa kaikki osallistuvat ja antavat panoksensa yhteiseen varantoon; se on ensisijainen toimintatapa metsästäjä-keräilijäjoukoissa;
• lahjatalous, jossa lahja luo sosiaalisia velvoitteita vastalahjalle, on hallitseva toimintatapa monimutkaisemmissa heimoyhteiskunnissa;
• auktoriteettijärjestys, kun luokkapohjaisessa valtiossa hallitsijoiden on legitimoitava valta-asemansa resurssien uudelleenjaon avulla;
• ja lopuksi markkinahinnoittelu, jossa hinnat mahdollistavat samanarvoisina pidettyjen resurssien vaihdon.

Kuten edellä todettiin, nämä neljä toimintatapaa ovat lähes aina olleet rinnakkain (valtiot ja markkinat ilmestyvät myöhemmin ihmisen evoluutiossa), mutta niiden suhde on kehittynyt ajan myötä. Alkuperäiset nomadi- ja puutarhaviljelykansat harjoittivat pääasiassa yhteisomistusta ja lahjataloutta. Valtioperustaisissa yhteiskunnissa, jää. enemmän tai vähemmän jokaisessa yli 200 000 asukkaan yhteiskunnassa on ollut valtiomuotoinen hallinto, jossa harjoitettiin uudelleenjakoa verotuksen avulla. [⁶] Nykyään kapitalistiset markkinat hallitsevat ylivoimaisesti, ja valtio on niiden palveluksessa. [⁷] Yhteiskunnalla on aina ollut alisteinen rooli luokkayhteiskunnissa, kunnes kapitalismi ryhtyi poikkeuksellisiin ponnisteluihin sen marginalisoimiseksi.

On kuitenkin myös vahvaa historiallista näyttöä siitä, että yhteisten hyödykkeiden rooli on muuttunut suhteessa niihin taloudellisiin välistävedon järjestelmiin, joiden yhteydessä ne elävät rinnakkain. Itse asiassa ihmisen ja luonnon dynamiikkaa käsittelevässä HANDY-raportissa [⁸] tarkastellaan ihmisyhteisöjä neoliittisesta ajasta lähtien saalistaja-saalishypoteesin pohjalta. Heidän johtopäätöksensä on, että kaikki luokkapohjaiset vertaispoliittiset järjestelmät, jotka kilpailevat keskenään, päätyvät rutiininomaisesti resurssipohjansa liikakäyttöön. Tällöin välistävedon logiikka pysähtyy ja syntyy voimakas paine palata yhteisiin resursseihin eli antaa niille tärkeämpi rooli kokonaisuudessa. Tällaisina kriisin hetkinä kantokyvyn vähentäminen mutualisaation avulla on yksi tehokkaimmista keinoista välttää tai lieventää yhteiskunnan romahdusta tai toipua siitä. Resurssien yhdistäminen on keskeinen tapa pienentää aine-energiajalanjälkeä. HANDYn kirjoittajat korostavat ja osoittavat, että tasa-arvo on keskeinen tekijä näiden kriisien syvyydessä ja vakavuudessa. Autoritäärisemmät ja välistävetoa harjoittavat yhteiskunnat eristävät hallitsevan luokan kasautuvilta ympäristöongelmilta, joten niiden romahdus on syvempi ja toipuminen kestää kauemmin; kun taas yhteiskunnissa, joissa on voimakkaampi tasa-arvoisuus, on enemmän herkkyyttä havaita tulevan romahduksen merkit: näissä yhteiskunnissa siirtymä on pehmeämpi ja toipumisaika on lyhyempi. On kuitenkin selvää, että tässä visiossa on aika, jolloin palataan yhteisomistukseen.

HANDY-tutkimushankkeen johtopäätökset vaikuttavat hyvin yhteneväisiltä Peter Turchinin ym. ”sekulaarisia syklejä” koskevan tutkimuksen kanssa, [⁹] ja niissä yhdistyvät kaksi tekijää. Toinen on väestömäärän kehitys (demografia) ja toinen on valtion ja eliitin harjoittamien välistävedon mekanismien kehitys. Turchin ja kliodynaaminen koulukunta (eli suurten yhteiskuntien ajallisen dynamiikan tutkiminen historiassa), joka käyttää laajaa tietopankkia [¹⁰] historiallisesta aineistosta (sodat, konfliktit, nälänhädät, poliittiset ja yhteiskunnalliset vallankumoukset jne.), päättelee myös, että on olemassa pitkän aikavälin heilahteluja, jotka liittyvät siihen, miten väestömäärillä on taipumus ylittää kyseisten yhteiskuntien paikallinen kantokyky ja miten hallitsevan luokan välistäveto pahentaa näitä olosuhteita. Toistaiseksi nämä tutkijat ovat varmoja väittäessään, että näitä maallisia syklejä esiintyy järjestelmällisesti maatalousyhteiskunnissa. [¹¹] Vaikka emme olekaan tietoisia tämän koulukunnan tutkimuksista, jotka koskevat yhteisomaisuutta, voimme siis olettaa, että näiden heilahtelujen sisällä ja silloin, kun paikallinen ylitys ilmenee kriisinä, olisi pyrittävä vastavuoroistamiseen, jotta pysyttäisiin paikallisen kantokyvyn rajoissa. Tämän hypoteesin testaaminen on juuri sitä, mitä Mark Whitaker on tehnyt useiden historiallisten esimerkkien avulla. [¹²]

Whitakerin mukaan hänen 3000 vuotta kestäneessä katsauksessaan Euroopan, Japanin ja Kiinan ekologisiin kriiseihin ja siihen, miten yhteiskunnat/sivilisaatiot selviytyvät tämäntyyppisistä kriiseistä, yhteisvauraudella on toistuvasti ratkaiseva rooli. Tämä ilmenee poliittisina ja yhteiskunnallisina liikkeinä, jotka ovat aiemmin saaneet uskonnollisen ilmeen, mutta Whitaker tarkastelee myös nykypäivän vihreän liikkeen roolia Saksassa vahvistaakseen teesinsä. Tuottajaluokat seurasivat uskonnollisten uudistajien ja/tai vallankumouksellisten esimerkkiä, jotka vaativat uutta tasapainoa ihmisten välille ja tasapainoisempaa suhdetta luontoon. Whitakeria siteeraten:

”Useimmat väittävät, että ympäristöliikkeet ovat uusi piirre maailmanpolitiikassa. Minä väitän, että ne ovat degradatiivisen poliittisen talouden kestävä piirre. Menneisyydessä tai nykyisyydessä ympäristöpolitiikka tuli ilmaistuksi uskonnollisissa muutosliikkeissä vastalauseina valtion ympäristön pilaantumiselle käytettävissä olevien diskurssien avulla. Ekologinen vallankumous kuvaa piirteitä, joiden vuoksi historialliset valtiomme romahtavat ja joita uskonnollis-ekologiset liikkeet ennustettavasti vastustavat näiden piirteiden vuoksi. Näin ollen laajamittaisten ihmiskeskisten aksiaalisten uskontojemme juuret liittyvät systeeminvastaisiin ympäristöliikkeisiin. Monet menneisyyden suuret uskonnolliset liikkeet olivat ympäristöliikkeitä olemalla terveys-, ekologisia ja taloudellisia liikkeitä yhdeksi kokonaisuudeksi. Koska ekologiset vallankumoukset ovat luontaisia hajoamiseen perustuvalle poliittiselle taloudelle, ne jatkuvat tänäkin päivänä.”

Yksi esimerkki on tuttu länsimaisille lukijoille. Voimme todellakin pitää katolisten luostariyhteisöjen harjoittamaa tiedon keskinäistä jakamista vastauksena läntisen Rooman valtakunnan kriisiin esimerkillisenä tapaustutkimuksena.

Nämä munkit olivat myös aikansa insinöörejä, ja Jean Gimpelin ensimmäisestä keskiaikaisesta teollisesta vallankumouksesta kirjoittaman kirjan mukaan he olivat vastuussa lähes kaikista tuon aikakauden teknisistä innovaatioista. [¹³] Toiseksi luostarit itse, joita pidettiin suojien ja yhteisten tuotantoyksiköiden vastavuoroisena yhdistämisenä, tarjosivat suojaa, kulttuuria ja hengellisyyttä huomattavasti alhaisemmalla kustannustasolla kuin roomalaisen eliitin kustannukset; kolmas tekijä oli tuotannon uudelleensijoittaminen feodaalisen ”kartanon” kautta. Yhdennäköisyys tämän päivän tilanteeseen on hämmentävä. Ekologisten ja sosiaalisten haasteiden edessä on nähtävissä tiedon yhteisomistuksen uudelleen syntyminen vapaiden ohjelmistojen ja avoimien suunnitteluyhteisöjen muodossa. Lisäksi on nähtävissä pyrkimys tuotantoinfrastruktuurin keskinäistämiseen, esimerkiksi fablabien, makerspaces- ja coworking-tilojen syntyminen sekä nouseva monitehtaan malli. [¹⁴] Kehitys, kuten kapitalistinen ”jakamistalous”, joka keskittyy alustojen luomiseen vajaakäytössä oleville resursseille, on osa tätä suuntausta; lopuksi uudet teknologiat hajautetun valmistuksen ympärillä, joita prototyyppejä kehitetään makerspaces- ja fablab-tiloissa, viittaavat tuotannon uudelleenorganisointiin ”kosmolokalisessa” mallissa. [¹⁵]

Nykyään tietoyhteisöt lisääntyvät räjähdysmäisesti, ja myös infrastruktuurin yhteisomistajuus on syntymässä nopeasti, eikä vain Etelä-Euroopan maissa, joissa valtion ja markkinoiden epäonnistuminen on ilmeisintä. Flanderin Gentin kaupungissa hiljattain tehty tutkimus kaupunkien yhteismaista osoitti, että siellä on lähes 500 kaupunkien yhteismaata, jotka toimivat kaikilla ihmisten elinehtojen tuottamisen aloilla [¹⁶], mikä on huima harppaus kymmenen vuotta aiemmasta 50:stä yhteisomistuksesta.

Erona aiempiin kriisiaikoina tapahtuneisiin yhteisvaurauden syklisiin uudelleen syntymisiin on se, että nykyinen resurssien ehtyminen ja ekosysteemimme vaarantuminen ovat luonteeltaan globaaleja ja edellyttävät valtioiden rajat ylittäviä ja maailmanlaajuisesti koordinoituja vastatoimia (samalla kun ne ovat samalla paikallisia, siis kosmolokaaleja).

On runsaasti todisteita siitä, että yhteisöllistäminen, jolla vastattiin resurssien liiallisesta hyödyntämisestä johtuviin yhteiskunnallisiin ja sivilisaatiokriiseihin, ei ollut pelkästään korjaava strategia, vaan se loi itsessään myös edellytykset hyvinvoinnille.

Adam Arvidsson [¹⁷] kertoo yhteisomaisuuden ja markkinoiden huomattavasta yhdentymisestä 11. vuosisadan jälkeen. Vuonna 970 alkanut [¹⁸] ”ensimmäinen eurooppalainen vallankumous”, niin sanottu ”Jumalan rauha” -liike, oli yhteiskunnallinen vallankumous, joka yhdisti munkit ja talonpojat Ranskassa ja naapurimaissa. Se loi yhteiskuntasopimuksen (Jumalan rauhan peruskirjat allekirjoitettiin useissa sadoissa kaupungeissa ja alueilla), joka mahdollisti tuottavuuden nousun maaseudulla, mikä johti maastapakoon uudelleen syntyviin kaupunkeihin, jotka olivat kutistuneet edeltävällä kaudella (5.-10. vuosisadalla). Siellä kaupunkityöläiset perustivat kiltoja eli tuottavia yhteismaita, kun taas vapaat maanviljelijät loivat sopimuksin maatalouden yhteismaita [¹⁹], mikä loi uuden eettisen talouden, jossa oli vahvoja uudelleenjakoon ja solidaarisuuteen liittyviä elementtejä. Euroopan väestö kaksinkertaistui kolmessa vuosisadassa ja kolminkertaistui Länsi-Euroopassa. Toinen esimerkki on Japanin Tokugawan-kausi [²⁰] (1600-1868), joka alkoi sen jälkeen, kun keisari oli ottanut suurelta osin metsäojitetun Japanin takaisin hallintaansa ja suojellut maata keisarillisina yhteismaina. Tämä kausi oli tunnettu paitsi vauraudestaan myös siitä, että se onnistui luomaan pitkällä aikavälillä vakaan ekologisen yhteiskunnan, jonka väestömäärä pysyi vakaana.

Muut kirjoittajat ovat tehneet samankaltaisia havaintoja. William Irwin Thompson tunnisti aiemmin sivilisaatioiden taipumuksen ylikehitykseen Babylonian, Kreikan, Rooman ja Euroopan sivilisaatioissa, joissa sivilisaation ytimen kasvu tapahtuu sen reuna-alueiden kustannuksella ja joissa ylikehitys lopulta heikentää itse sivilisaation ytimen elinkelpoisuutta. [²¹] Homer-Dixonin yksityiskohtainen analyysi roomalaisen sivilisaation energiankäytöstä päätyi myös yhtenevään näkemykseen: kasvudynamiikka perustui alkuvaiheessa suuriin ”energiantuottoihin investoinneille” (uusien energialähteiden hyödyntämiseen tarvittava energiamäärä), mutta heikkeni ajan mittaan sosiaalisten ja ekologisten ulkoisvaikutusten kasvaessa. [²²] Ja tietysti 1900-luvun ydin- ja periferiadynamiikan analyysi lisää valtioiden välisen poliittisen ulottuvuuden käsitykseemme siitä, miltä hajoava poliittinen talous näyttää. [²³]

Emme tietenkään elä vain abstraktissa maailmassa, jolla on yleinen maailmanhistoria, vaan elämme nyt hyvin konkreettisesti kapitalistisessa järjestelmässä, jota tuskin pystytään kaatamaan tai ylittämään hyvin lyhyellä aikavälillä. Siksi on myös tärkeää, että tarkastelemme kapitalistiselle järjestelmälle ominaisia syklejä ja rytmejä. Kaksi kirjailijaa, jotka voivat auttaa meitä tässä, ovat Karl Polanyi ja Carlota Perez.

Karl Polanyin kaksoisliike vs. Carlota Perezin mukaelma Kondratjevin sykleistä

Karl Polanyin klassisessa kapitalismin syntyä ja kehitystä [²⁴] käsittelevässä teoksessa ”korostetaan historian sykettä, jota hän kutsuu ”kaksoisliikkeeksi”, joka ajoittain haastoi markkinoiden ja valtion välisen tasapainon, mutta johon liittyi myös yhteisomaisuuden nousu ja lasku. Kuten myös Carlota Perez osoittaa kirjassaan ”Teknologiset vallankumoukset ja rahoituspääoma” [²⁵], kapitalismia leimaavat taloudellisen edistyksen ja pysähtyneisyyden aallot, jotka päättyvät kriisiin ja kestävät keskimäärin 50-60 vuotta. Jossain vaiheessa talouskaarta tietty yhdistelmä energiankäyttöä, geopoliittista hallintaa, maankäyttöä ja hallintokäytäntöjä, joihin liittyy erityisiä teknologisia infrastruktuureja, käynnistää korkean kasvun vaiheen. Tässä vaiheessa pääoma tarvitsee paljon työvoimaa, mikä vahvistaa sitä, joten siihen liittyy työläismyönteisiä uudistuksia ja markkinat kiinnittyvät vahvemmin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin. On huomattava, että tämän kauden hyvinvoinnin edistysaskeleet eivät useimmiten ole ylhäältä alaspäin suuntautuvia keksintöjä ja innovaatioita, vaan edellisen laskevan aallon kriisivaiheessa luotujen vastavuoroistettujen siemenmuotojen yleistyksiä. Niinpä sekä Atleen että Rooseveltin New Deal -uudistukset saivat innoituksensa yhteisöllisinä kehitetyistä muodoista, mutta sitten ne byrokratisoitiin valtiovetoisen yleistämisen kautta koko yhteiskuntaan.

Kun tämä sykli päättyy, syntyy tarjontakriisi, koska pääoma tekee vähemmän voittoa. Tämän syklin poliittinen muoto on konservatiivinen vallankumous pääoman hyväksi, joka ”vapauttaa” markkinat yhteiskunnallisista rajoitteista ja joka käynnistää alhaisemman kasvun kauden, johon liittyy työn kannalta epäedullisempi finanssistuminen. Yhteiskunnalliset liikkeet heikkenevät, ja se päättyy yleensä kysyntäkriisiin, kun kansalaiset/työntekijät/kuluttajat kärsivät tulojen pysähtyneisyydestä ja suuresta velkaantumisesta. Tämä kysyntäkriisi käynnistää uudelleen sosiaaliset levottomuudet ja paineet markkinoiden sisällyttämiseksi uudelleen yhteiskuntaan, mutta myös, kun työväen- ja keskiluokan tilanne heikkenee, se käynnistää kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistoiminnan uudistamisen.

Kyseessä on kaksoisliike, jota kutsutaan myös lib-lab-heiluriksi (viitaten Polanyin brittiläiseen tapaustutkimukseen), lib tarkoittaa sääntelyn purkamisen/yksityistämisen/markkinoinnin vaiheita, lab viittaa uudelleen sääntelyyn. Lib-jaksoja leimaa ylhäältä alaspäin tapahtuva demutualisaatio ja markkinoiden painostuksen kautta tapahtuva demutualisaatio varhaisessa käyttöönotossa, mutta hyvinvointijärjestelmien rappeutuessa ja niiden loppua merkitsevien järjestelmäkriisien jälkeen tapahtuu keskinäistäminen uudelleen. Olemme edellä huomauttaneet, että tämä dynamiikka olisi nähtävä myös osana kapitalismin yleistä vihamielisyyttä yhteisvaurautta kohtaan. Kapitalismin kasvu ja sen valta-aseman saavuttaminen on yhteydessä talonpoikien omistamien yhteisomaisuuksien, niin sanottujen aitaamisten, tuhoamiseen. Talonpojat, jotka menettivät tämän maan ja myös mahdollisuuden itsenäiseen toimeentuloon, joutuivat muuttamaan kaupunkeihin. Aivan kuten heidän esi-isänsä tekivät 11. vuosisadalla selviytyäkseen, he perustivat sosiaalisia yhteisomistuksia eli yhdistivät riskinsä. Näin syntyivät uuden hyvinvointivaltion siemenmuodot.

Missä siis olemme nyt: voimme nyt myös nähdä pitkän aikavälin suuntausten lähentymisen kapitalismin lyhyemmän aikavälin dynamiikkaan. Pidemmän aikavälin suuntaus kohti kapitalistisen järjestelmän liioiteltua välistävetoa, joka on luonut edellytykset antroposeenille (ks. jäljempänä), sulautuu yhteen kapitalistisen Kondratjevin syklin lyhyemmän aikavälin päättymisen kanssa.

Kondratjevin syklit, jotka liittyvät hyödykkeiden hintojen 50-vuotisiin malleihin, olivat ensimmäisenä venäläisen maataloustaloustieteilijän Kondratjevin havaitsemia. Vaikka ne ovat edelleen kiistanalaisia taloustieteilijöiden keskuudessa, ne ovat jatkuvasti keskusteltu kapitalismin syklinen malli, jonka taloustieteilijä Schumpeter ja uusschumpeterilainen taloustieteilijä Carlota Perez ottivat käyttöön. Nämä analyyttiset koulukunnat yhdistävät nämä aallot teknologisiin innovaatioihin, jotka luovat uusia teknososiaalisia järjestelmiä. Polanyin klassikkoteoksessa ”The Great Transformation”, joka käsittelee kapitalismin historiaa 1700-luvun lopusta lähtien, nämä syklit näkyvät järjestelmän sosiaalisessa ja poliittisessa historiassa, ja hän on keksinyt termin ”kaksoisliike” Kun Polanyi korostaa sosiaalisia ja poliittisia vaikutuksia, Perez keskittyy teknologisiin ja taloudellisiin infrastruktuureihin.

Jos kapitalismin radikaali muutos ei ole näköpiirissä ”lyhyellä aikavälillä”, tämä voi tarkoittaa, että ennen kuin siirrymme täydellisempään yhteisvaurauteen keskittyvään sivilisaatiomuotoon, pääoma yrittää integroida nämä yhteisvaurauteen liittyvät piirteet seuraavaan Kondratjevin sykliin, ilman tietenkään takeita onnistumisesta. Mutta se tarkoittaa, että sosiaalisten yhteismaiden elementit (jotka nykyään ovat usein P2P-muotoisia) ja luonnon yhteismaiden elementit (ilmastonmuutos ja energian niukkuuden uudistukset) ovat ehdottomasti asialistalla ja että uuteen Perez-sykliin on sisällytettävä P2P- ja vihreitä elementtejä.

Alustava johtopäätöksemme on, että olemme käymässä läpi sekä metahistoriallista tapahtumaa, tasapainon menettämistä luonnon kanssa globaalilla tasolla, että samalla muutosta kapitalismin sykleissä. Molemmat ajalliset tapahtumat, jotka molemmat johtavat yhteisvaurauden uudelleen vahvistumiseen, lähenevät toisiaan yhdeksi ainoaksi globaaliksi prosessiksi, joka tuo yhteisvaurauden uudelleen syntymisen välttämättömyyden etualalle.

Vallankumous ja vaihesiirtymä — siemenmuotojen käsite

Ranskan ja Venäjän vallankumouksen ikonisten esimerkkien jälkeen osa radikaalivasemmiston perinteistä, erityisesti marxilais-leniniläinen suuntaus, on keskittynyt pohtimaan, miten porvarillista valtiota vastaan tehtävä lopullinen hyökkäys voitaisiin strategisesti suunnitella. Toiset vasemmistoperinteet (anarkismi/autonomismi) korostavat valtiosta irtautumista. Ja on vielä muitakin vasemmistoperinteitä, jotka omaksuvat asteittaisen lähestymistavan. Mutta kun tarkastellaan vaiheittaista siirtymää kohti teollisia kapitalistisia rakenteita, havaitaan pikemminkin suurempi määrä erilaisia muutoksen hetkiä, joissa on monenlaisia toimijoita, kuten Bismarckin ottaessa käyttöön hyvinvointivaltion Preussissa/Saksassa tai Venäjän tsaarin vapauttaessa maaorjat tai perustuslailliset sisällissodat Englannissa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi jos tarkastellaan aiempaa vaiheen siirtymää, vaikkapa roomalaisesta järjestelmästä ”feodaaliseen” järjestelmään, nähdään hyvin pitkä siirtymä, joka perustuu hitaasti syntyviin siemenmuotoihin, jotka alkavat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja luovat edellytykset vaihemuutokselle, joka voi saada useita muotoja. Näin ollen näemme pohjimmiltaan sosialistisen perinteen tärkeimmissä jäljellä olevissa muodoissaan toistavan keskustelua kapitalistisen vaihtotavan sisällä joko työn hedelmien oikeasta osuudesta (sosialidemokratia) tai toimivan yhteiskunnan uudelleen suuntaamisesta siten, että valtio toimii pääoman edustajana, mutta kuitenkin pitkälti samoissa palkkatyöhön perustuvissa organisatorisissa puitteissa.

Vastaavasti kapitalistisen järjestelmän osatekijät syntyivät jo 1100-luvulla jKr. Kapitalismin kehittymisen osalta näimme tällaisia varhaisia siemenmuotoja Italian kaupunkivaltioiden kanssa, merkantilismia tämän logiikan vakiinnuttamisena ja nykyistä aikakautta sekä saaliskapitalismin että vihreän kapitalismin muotojen kautta. Näin ollen sen vaiheenvaihdoksen, jonka osana olemme, pitkä kesto on riippuvainen sellaisten siemenmuotojen luomisesta, jotka lopulta ”puhkeavat” niiden yhteiskuntien organisatoriseen logiikkaan, joista ne oli istutettu.

Jälkikapitalistisen commons-poliittisen talouden syntyyn liittyvät siemenmuodot ovat paljon tuoreempia, 1900-luvulta, ja pitkä kesto näkyy hajautettujen kokeilujen kautta (joihin liittyy yhteisvauraus ja yhteistekeminen), jotka osoittavat ja tuovat esiin uuden organisatorisen logiikan. Tämä ei tarkoita sitä, että ”vallankumouksia” ei tapahtuisi, vaan että ne ovat seurausta pitkäaikaisemmista muutoksista tuotantojärjestelmissä ja -rakenteissa sekä niiden synnyttämistä yhteiskunnallisista voimista. Jos meillä on kapitalismi, se johtuu siitä, että meillä on ollut kapitalisteja; jos meillä on jälkikapitalistinen yhteisvauraussiirtymä, se johtuu siitä, että meillä on kommonereja. Mikä sitten on näiden siemenmuotojen luonne jälkikapitalistisessa yhteisvauraussiirtymässä?

Pogany opetti meille, että yhteiskunnat muuttuvat kaoottisten vaiheiden kautta, jolloin vanhat sitovat elementit alkavat hajota ja uudet siemenmuodot, jotka määrittelevät mahdollisia tulevaisuuksia, alkavat syntyä ja lisääntyä erilaisissa yhteyksissä ja markkinaraoissa. Emme siis välttämättä voi ennustaa, mitkä siemenmuodot ovat lopulta seuraavan järjestelmän siemeniä. Kun kuitenkin otetaan huomioon kantokyvyn rajojen ratkaiseva merkitys ihmisyhteisöjen kasvulle ja mutualisaatio yhtä tärkeä merkitys ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen pienentämisessä, olemme melko varmoja siitä, että nykyisin syntyvillä P2P- ja yhteisvaurauspohjaisilla siemenmuodoilla on ratkaiseva rooli nykyisessä siirtymävaiheessa. Tästä pääsemmekin viimeiseen pitkän aikavälin muutosta koskevaan näkökulmaan, joka on antroposeenin käsite.

Antroposeenin keskinäistäminen

Nykyään kirjoitetaan paljon niin sanotusta ”antroposeenista”, uudesta aikakaudesta, joka merkitsee, että ihmiskunta on enemmän kuin vain passiivinen matkustaja maapallolla. Anthroposeeni merkitsee, että ihmiskunta on planeettamme muuntaja tai terraformaaja, joka saa aikaan suuriin geologisiin siirtymiin verrattavia vaikutuksia. Tässä keskustelussa voimme erottaa kolme antroposeenin ”liikettä”.

Ensimmäinen liike on ihmisen merkitys lajina, jolla on vaikutuksia planeetalle. Tämä on suosittu määritelmä antroposeenille — ihmiskunnasta on tullut niin voimakas kokonaisvaltainen voima, että voimme osoittaa itsellemme geologisen aikakauden! Jos tämä olisi kuitenkin ainoa antroposeenin ulottuvuus, emme olisi sen kummempia kuin laji, joka aiheutti ensimmäisen planetaarisen kriisin noin 2,5 miljardia vuotta sitten, anaerobiset syanobakteerit, jotka johtivat suureen hapettumistapahtumaan, jossa planeetan myrkytti kirjaimellisesti ylimääräinen happi, joka oli syanobakteerien jätetuotetta.

Onneksi antroposeeni merkitsee myös tietoisuutta siitä, että olemme planetaarinen laji, jolla on planeettaan kohdistuvia vaikutuksia. Meillä ei ole vain sokeasti vaikutuksia planeetalle, vaan olemme yhä tietoisempia voimakkaista ja epävarmoista vaikutuksistamme. Meillä on valta pohtia, keitä olemme, ja arvioida, mitä tarkoittaa olla ihminen. Vaikka antroposeenin ensimmäinen liike — ihmisen instrumentaalinen voima — on paljon edistyneempi kuin toinen liike — heijastava planetaarinen tietoisuus — tämä toinen liike on selvistä syistä saavuttamassa ensimmäistä liikettä.

Kolmas antroposeenin liike sulkee silmukan kahteen ensimmäiseen: refleksiiviset planetaariset reaktiot. Refleksiiviset planetaariset reaktiot merkitsevät ihmiskunnan kykyä hyödyntää toista näkökohtaa, reflektiivistä planetaarista tietoisuutta, koordinoidun, älykkään vastauksen löytämiseksi yhteisesti kohtaamiimme haasteisiin. Tämä antroposeenin kolmas liike on ylivoimaisesti eniten alkuvaiheessa oleva, mutta viime kädessä ratkaisevin, ja ilman sitä meillä on vain vähän toivoa todellisesta pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta. Nämä kolme näkökohtaa muodostavat klassisen toiminta-oppimissyklin, joka on toiminta-pohdinta-muutos, mutta suuressa mittakaavassa, jota olemme vasta nyt alkaneet kokea.

Tämä näennäinen toimintaoppimissykli on luultavasti paljon pidempi. Kokemuksemme ja kielemme ovat usein identiteettimme ja tietoisuutemme perusta. [²⁶] Ryhmä- tai heimo-identiteetti on ihmisyyden ensisijainen piirre, koska synnyimme miljoonia vuosia sitten kädellisiksi pienissä ryhmissä. Ajan myötä olemme lisänneet muita kokemus- ja identiteettikerroksia, esimerkiksi klaaneja, valtioita ja kansallisia identiteettejä tai jopa uudempia yritys- ja organisaatioidentiteettejä. Nykyään kamppailemme edelleen etnosentrismin kanssa. Blue Marble -kuva maapallosta otettiin vasta vuonna 1972 — ei voi vähätellä sitä, miten hiljattain aloimme sitoutua tai omaksua planetaarisen identiteetin. [²⁷]

Vaikka olemme keskustelleet hajoavaa poliittista taloutta koskevasta tutkimuksesta ja historiallisista näkökulmista, suuri osa kirjallisuudesta on käsitellyt kansakuntien tai sivilisaatioiden mittakaavaa, ei planetaarista analyysiyksikköä. Samana vuonna, kun Blue Marble -kuva otettiin, Rooman klubi julkaisi käänteentekevän raportin Limits to Growth (Kasvun rajat), [²⁸] jossa käytettiin tätä planetaarista analyysiyksikköä ja ekstrapoloitiin se vuoteen 2100. Ei ole yllättävää, että siinä ennustettiin merkittävää heikkenemistä, jopa romahdusta, 21. vuosisadan puolivälissä tai jälkipuoliskolla, jos kasvun/kulutuksen/väestön kehityskaarta ei muuteta. 70-, 80- ja 90-luvuilla tehtiin monia seurantatutkimuksia, [²⁹] mutta käänne kohti uusliberalistista globalisaatiota vain voimisti kasvua, kulutusta ja välistävetoa; kuten William Robinson väittää, [³⁰] kapitalismi muuttui globaalisti ekspansiiviseksi (maantieteellisesti) ja intensiiviseksi (subjektiviteettien/suhteiden tuotteistaminen).

Nykyään tämä planetaarinen analyysiyksikkö on yleinen, kun puhutaan rappeutumisesta, kuten planetaaristen rajojen tutkimus, [³¹] ”donitsitaloustiede” ja muut. [³²] Näin ollen ensinnäkin me, kuten monet muutkaan, emme voi nähdä, miten karkaava globaali kasvukoneisto johtaisi mihinkään muuhun kuin käsittämättömiin ekologisiin häiriöihin, jopa romahdukseen, jolla olisi dramaattisia seurauksia ihmiskunnalle, erityisesti kaikkein haavoittuvimmille. Mutta edelleen, vaikka ”kurssin korjaus” (kuten aiemmin keskusteltiin eräänlaisesta säännellystä kapitalismista) tapahtuisi, seurauksena olisi silti suuria häiriöitä, elinympäristöjen ja elinkeinojen menetyksiä ja käsittämätöntä eriarvoisuutta. Teesimme mukaan tämä viittaa mutualisaatioon, commons-muotoon, mutta tällä kertaa planetaarisessa mittakaavassa, jota kutsumme kosmolokalismiksi.

Kuten aiemmin mainittiin, kosmolokalismi kuvaa planetaarista tiedon ja resurssien keskinäistä jakamista ihmiskunnan muodostavien lukemattomien yhteisöjen hyväksi. Uskomme, että jos meillä on pääsy ihmisen tietämyksen, suunnittelun, innovaatioiden ja teknologian perintöön, voimme nopeuttaa ilmastohätätilaan reagoimista, vastata lukemattomiin kestävyyshaasteisiin ja mahdollistaa paikallisen toimeentulon. Näin ollen, kun koemme planetaarisessa mittakaavassa globaalia poliittista taloutta heikentävää tilannetta ja paikalliset vaikutukset/häiriöt tuntuvat yhä selvemmin, tarvitsemme myös planetaarisen mittakaavan mutualisaation ja yhteistekemisen toimintatapaa vastataksemme siihen.

Asettaaksemme tämän takaisin ajalliseen kontekstiin meidän on tunnustettava, että tämä planetaarinen muutos ihmisen identiteetissä ja kosmolokaalin yhteenkuuluvuuden syntyminen tapahtuu sekä geologisissa että antropologisissa viitekehyksissä. Geologisesti katsottuna olemme siirtymässä pois holoseenista, noin 10 000 vuotta kestäneestä suhteellisen vakaasta ilmastojaksosta, joka oli otollinen sivilisaatioiden syntymiselle. Suurin osa maapallon geologisesta aineistosta ei välttämättä vastaa näitä olosuhteita. Antropologisesti tarkasteltuna suurin osa ihmisten evoluutiokokemuksesta on ollut pieninä joukkioina ja heimoina. Sivilisaatioiden, saati sitten planetaarisen sivilisaatioyksikön kehittyminen on hyvin tuore, alle minuutti kosmisessa kellossa. [³³] Ei liene yllätys, että nykyään ihmiset kokevat kognitiivista dissonanssia ja tulevaisuusshokkia, kyvyttömyyttä kohdata nykyplaneettamme olemassaolon monimutkaisuutta ja käsitellä normaalin jälkeistä tulevaisuutta ja kohtaamiamme haasteita, jotka ovat ennennäkemättömiä. Samaan aikaan evoluutiokokemuksemme antaa meille myös kaksi voimavaraa: harjoitimme heimojen välistä ja heimojen välistä keskinäistämistä (yhteistekeminen) ehkä miljoonien vuosien ajan, ja tuona aikana olemme kokeneet dramaattisia ilmastovaihteluita — olemme kokeneet tämän ennenkin, mutta se on kaukana kollektiivisessa muistissa. Kosmolokaali siirtymä tässä yhteydessä, yhteistekeminen planetaarisessa mittakaavassa, saattaa edellyttää paljon pidempiä aikavälejä, ja tämä edellyttää muistamista, sitoutumista tähän uuteen kokemukseen ja intensiivistä sosiaalista oppimisprosessia.

Jotta tämä voitaisiin ilmaista yhteisvaurauden kielellä, Antroposeenin toinen ja kolmas vaihe ovat sitä, miten yhteisvauraus muuttuu substantiivista verbiksi. Antroposeenin toinen liike on kykymme tulkita ja ymmärtää itseämme nykyaikana. Siihen liittyy kykymme nähdä itsemme riippuvaisina toisista ihmisistä ja lajeista hyvinvointimme ja yhteisen tulevaisuutemme — elämän verkon ja ihmiskunnan perheen — kannalta. Tästä voi syntyä antroposeenin kolmas liike, refleksiiviset planetaariset reaktiomme, jota Bollier ja Helfrich kutsuvat ”yhteistekemiseksi” [³⁴].

Tämä subjektiivinen muutos on ”implikaation” liike, jossa suhteellinen tietoisuutemme keskinäisestä riippuvuudestamme elämän ja ihmisperheen verkoston kanssa johtaa meidät ymmärtämään, että olemme osa planetaarista yhteisvaurautta. Meistä tulee tietoisia siitä, että jaamme muiden kanssa yhteiset edut. Tämä selitys planetaarisesta yhteisvauraudesta, jaetun huolenpidon ja huolen alueesta, on samalla kehotus maapallon yhteisölle, jonka on yhdessä huolehdittava planeetan yhteisen hyvän hoitamisesta — yhteistoiminnasta, joka on sananmuodossa antroposeenin kolmas liike.

Antroposeenin kolmas liike on riippuvainen sekä nousevasta tietoisuudesta koskien yhteisvaurautta että nousevasta subjektiviteetista, joka reagoi tähän tietoisuuteen yhteistoiminnan kautta suhteellisesti latautuneena toimintamuotona. Yhteistekeminen hallinnan toimintana integroituu tähän itsetietoisuuden liikkeeseen — niiden, jotka jakavat tämän yhteisvaurauden yhteisen hyvinvointinsa ja selviytymisensä vuoksi, on siirryttävä aktiivisiksi yhteisomaisuuden suojelijoiksi, muokkaajiksi ja laajentajiksi. Tämä on siirtymä yhteisvauraudesta-itsestään yhteisvaurauteen-itseään-varten, ja se merkitsee planeetan hallinnan radikaalia demokratisoitumista.

2000-luvun kokemus subjektiviteetista, minuudesta ja yhteisöstä sekä niiden määritelmän muutos on ruumiillistuneen suhteellisuutemme herääminen uudelleen suhteessa moninaisiin yhteisvaurauden kategorioihin ja sen ilmaiseminen uusien yhteisöllisten käytäntöjen kautta. Tämä voi johtua yhteydestämme paikallisyhteisöömme tai resursseihin, joita paikallisyhteisö hallinnoi hyvinvointinsa vuoksi, mutta se voi myös liittyä siihen, mitä koemme suhteessa maapallon ilmakehän tulevaisuuteen ja sen soveltuvuuteen ihmiselämälle, jolloin toteutuva yhteisö on globaali yhteisö, jossa me kaikki ja lapsemme ja/tai lapsenlapsemme olemme kriittisiä sidosryhmiä.

Yhteenveto

Tämän vertailevan katsauksen ansio on siinä, että se antaa käsityksen siitä, että sivilisaatioiden ylilyönnit eivät ole poikkeuksellisia tai että ne ovat jopa säännönmukaisia. Esimerkiksi Whitakerin teesissä ja dokumentaatiossa väitetään, että jokainen eliittien väliseen kilpailuun perustuva luokkapohjainen järjestelmä synnyttää ”hajottavaa poliittista taloutta” ja sekä sisäisten että ulkoisten resurssien liikakäyttöä. Tätä vastaan syntyy ennakoitavalla tavalla ekologis-uskonnollisia liikkeitä, jotka korostavat ihmisen ja ihmisen, ihmisen ja kokonaisuuden (jumalallisen) sekä ihmisen ja ympäristön välistä tasapainoa. Nämä ajatukset, joita uskonnolliset uudistusmieliset johtavat mutta joita noudattavat ihmiset, jotka kohtaavat suoraan tuotannon ja selviytymisen haasteet, johtavat yhteiskunnan väliaikaisiin uudelleenjärjestelyihin. Juuri nämä yhteisvaurauteen perustuvat muutokset mahdollistavat sen, että ylikierroksilla olevat järjestelmät voivat löytää uusia tapoja toimia oman alueensa biokapasiteetin puitteissa. Juuri tämä dynamiikka, joka on tähän asti toteutunut paikallisessa, alueellisesti rajatussa mittakaavassa, on nyt tarpeen planetaarisessa mittakaavassa.

Lähdeviitteet

1. Pogany, P. (2006). Rethinking the world. iUniverse
   
   Pogany, P. (2015). Havoc, Thy Name is Twenty-First Century! Thermodynamic Isolation and the New World Order, iUniverse. ︎
2. Homer-Dixon, T. (2010). The upside of down: catastrophe, creativity, and the renewal of civilization. Island Press.
   
   Gunderson, L. Hollings, B. (2001). Panarchy: understanding transformations in human and natural systems. Island press. ︎
3. Lisätietoja GTAC-ehdotuksesta on osoitteessa https://reporting3.org/gtac/: ”ottaa käyttöön arvovaltainen lähestymistapa taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen suorituskyvyn raportointiin suhteessa yleisesti hyväksyttyihin rajoihin ja rajoituksiin”. ︎
4. Homer-Dixon, T. (2010). The upside of down: catastrophe, creativity, and the renewal of civilization. Island Press. ︎
5. Karatani, K. (2014). The Structure of World History: From Modes of Production to Modes of Exchange. Duke University Press. ︎
6. Turchin, P., Whitehouse, H., Korotayev, A., Francois, P., Hoyer, D., Peregrine, P., & Currie, T. E. (2018). Evolutionary pathways to statehood: old theories and new data. SocArXiv. ︎
7. Bobbitt, P. (2002). The Shield of Achilles: War, Peace and the Course of History. Knopf. ︎
8. Motesharrei, S, Rivas, J, Kalnay E. (2014). Human and nature dynamics (HANDY): Modeling inequality and use of resources in the collapse or sustainability of Societies. Ecological Economics. Volume 101, May. ︎
9. Turchin, P., Nefedov, S. (2009). Secular Cycles, Princeton University Press. ︎
10. Katso Seshat: Global History Databank , joka ”perustettiin vuonna 2011 kokoamaan yhteen paikkaan ajantasaisin ja kattavin tietämys ihmiskunnan historiasta”, http://seshatdatabank.info/ ︎
11. Abel, T. (2007). Pulsing and Cultural Evolution in China. Proceedings from the 4th Biennial Emergy Research Conference, 2007. Emergy Synthesis 4, December 2007 https://www.academia.edu/3052637/Pulsing_and_Cultural_Evolution_in_China ︎
12. Whitaker, M. (2008). Ecological Revolution: The Political Origins of Environmental Degradation and Environmental Amelioration: Patterns, Processes, Outcomes: A Comparative Study of Japan, China, and Europe. [Doctoral dissertation, University of Wisconsin-Madison]. ︎
13. Gimpel, J. (1977). The Medieval Machine: The Industrial Revolution of the Middle Ages. New York: Penguin Books. ︎
14. Salati, L, Focardi, G. (2018). The rise of community economy : from coworking spaces to the multifactory model. Sarajevo: Udruzenje Akcija. https://www.academia.edu/41043179/THE_RISE_OF_COMMUNITY_ECONOMY_From_Coworking_Spaces_to_the_Multifactory_Mode ︎
15. Ramos, J. (2017). Cosmo-localization and leadership for the future. Journal of Futures Studies, 21(4), pp 65-83. ︎
16. Bauwens, M., & Onzia, Y. (2017). A Commons Transition Plan for the City of Gent. Commons Transition. ︎
17. Arvidsson, A. (2019). Changemakers: The industrious future of the digital economy. John Wiley & Sons. ︎
18. Moore, R. I. (2000). The First European Revolution, c. 970-1215. Oxford and New York: Blackwell Publishers. ︎
19. De Moor, T. (2008). The silent revolution: A new perspective on the emergence of commons, guilds, and other forms of corporate collective action in Western Europe. International review of social history, 53(S16), pp 179-212. ︎
20. Kts. https://wiki.p2pfoundation.net/Tokugawan_Period_in_Japan ︎
21. Thompson, W. I. (1985). Pacific shift. Random House (NY). ︎
22. Homer-Dixon, T. (2010). The upside of down: catastrophe, creativity, and the renewal of civilization. Island Press. ︎
23. Galtung, J. (1971). A structural theory of imperialism. Journal of Peace Research, 8(2), 81-117. ︎
24. Polanyi, K. (1944). The great transformation. Boston: Beacon press. ︎
25. Perez, C. (2003). Technological revolutions and financial capital. Edward Elgar Publishing. ︎
26. Lakoff, G., & Johnson, M. (2008). Metaphors we live by. University of Chicago press
    
    Maturana, H. R., & Varela, F. J. (1987). The tree of knowledge: The biological roots of human understanding. New Science Library/Shambhala Publications. ︎
27. Kts: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Blue_Marble ︎
28. Meadows, D. H., Meadows, D. L., Randers, J. (1972). The Limits to Growth. Yale University Press. ︎
29. Henderson, H. (1996). Building a win-win world: Life beyond global economic warfare. Berrett-Koehler Publishers
    
    Daly, H. E. (1973). Toward a steady-state economy. San Francisco: WH Freeman
    
    Thompson, W.I. (1985). Pacific shift. Random House (NY). ︎
30. Robinson, W. I. (2004). A theory of global capitalism: Production, class, and state in a transnational world. JHU Press. ︎
31. Rockstrém, J., Steffen, W., Noone, K., Persson, A., Chapin III, F. S., Lambin, E., & Foley, J. (2009). Planetary boundaries: exploring the safe operating space for humanity. Ecology and society, 14(2). ︎
32. Raworth, K. (2017). Doughnut economics: seven ways to think like a 21st-century economist. Chelsea Green Publishing. ︎
33. Kts: https://en.wikipedia.org/wiki/Cosmic_Calendar ︎
34. Bollier, D., & Helfrich, S. (Eds.). (2015). Patterns of commoning. Commons Strategy Group and Off the Common Press. ︎

Abel, T. (2007). Pulsing and Cultural Evolution in China. Proceedings from the 4th Biennial Emergy Research Conference, 2007. Emergy Synthesis 4, December 2007 https://www.academia.edu/3052637/Pulsing_and_Cultural_Evolution_in_China?

Arvidsson, A. (2019). Changemakers: The industrious future of the digital economy. John Wiley & Sons.

Bauwens, M., & Onzia, Y. (2017). A Commons Transition Plan for the City of Gent. Commons Transition.

Bobbitt, P. (2002). The Shield of Achilles: War, Peace and the Course of History. Knopf

Bollier, D., & Helfrich, S. (Eds.). (2015). Patterns of commoning. Commons Strategy Group and Off the Common Press.

Daly, H. E. (1973). Toward a steady-state economy (Vol. 2). San Francisco: WH Freeman.

De Moor, T. (2008). The silent revolution: A new perspective on the emergence of commons, guilds, and other forms of corporate collective action in Western Europe. International review of social history, 53(S16), 179-212.

Henderson, H. (1996). Building a win-win world: Life beyond global economic warfare. Berrett-Koehler Publishers

Homer-Dixon, T. (2010). The upside of down: catastrophe, creativity, and the renewal of civilization. Island Press.

Galtung, J. (1971). A structural theory of imperialism. Journal of Peace Research, 8(2), 81-117.

Gimpel, J. (1977). The Medieval Machine: The Industrial Revolution of the Middle Ages. New York: Penguin Books.

Gunderson, L. Hollings, B. (2001). Panarchy: understanding transformations in human and natural systems. Island press.

Karatani, K. (2014). The Structure of World History: From Modes of Production to Modes of Exchange. Duke University Press

Lakoff, G., & Johnson, M. (2008). Metaphors we live by. University of Chicago press.

Lane, M. (2014). The development of a carrying capacity assessment model for the Australian socio environmental context. Queensland University Of Technology.

Maturana, H. R., & Varela, F. J. (1987). The tree of knowledge: The biological roots of human understanding. New Science Library/Shambhala Publications.

Meadows, D. H., Meadows, D. L., Randers, J., & Behrens, W. W. (1972). The limits to growth. New York.

Moore, R. I. (2000). The First European Revolution, c. 970-1215. Oxford and New York: Blackwell Publishers.

Motesharrei, S, Rivas, J, Kalnay E. (2014). Human and nature dynamics (HANDY): Modeling inequality and use of resources in the collapse or sustainability of societies. Ecological Economics Volume 101, May, pp. 90-102.

Perez, C. (2002) . Technological Revolutions and Financial Capital. The Dynamics of Bubbles and Golden Ages. Edward Elgar, Cheltenham, UK.

Pogany, P (2006). Rethinking the World, iUniverse.

Pogany, P. (2015). Havoc, Thy Name is Twenty-First Century! Thermodynamic Isolation and the New World Order.

Polanyi, K. (1944). The Great Transformation. Boston: Beacon Press.

Ramos, J. (2017). Cosmo-localization and leadership for the future. Journal of Futures Studies, 21(4), 65-83.

Raworth, K. (2017). Doughnut economics: seven ways to think like a 21st-century economist. Chelsea Green Publishing.

Robinson, W. I. (2004). A theory of global capitalism: Production, class, and state in a transnational world. JHU Press.

Rockstrom, J., Steffen, W., Noone, K., Persson, A., Chapin III, F. S., Lambin, E., & Foley, J. (2009). Planetary boundaries: exploring the safe operating space for humanity. Ecology and society, 14(2).

Salati, L, Focardi, G. (2018). The rise of community economy : from coworking spaces to the multifactory model. Sarajevo : Udruzenje Akcija https://www.academia.edu/41043179/THE_RISE_OF_COMMUNITY_ECONOMY_From_Coworking _Spaces_to_the_Multifactory_Mode

Thompson, W. I. (1985). Pacific shift. Random House, NY.

Turchin, P., Whitehouse, H., Korotayev, A., Francois, P., Hoyer, D., Peregrine, P., & Currie, T. E. (2018). Evolutionary pathways to statehood: old theories and new data. SocArXiv.

Turchin, P., Nefedov, S. (2009), Secular Cycles. Princeton University Press.

Whitaker, M. (2008). Ecological Revolution: The Political Origins of Environmental Degradation and Environmental Amelioration: Patterns, Processes, Outcomes: A Comparative Study of Japan, China, and Europe. [Doctoral dissertation, University of Wisconsin-Madison] .

kirjoittaja: Gary Chartier

Individualistinen anarkistinen suuntaus elää ja voi hyvin. Markets Not Capitalism tarjoaa ikkunan tämän suuntauksen historiaan ja korostaa sen mahdollista panosta maailmanlaajuiseen antikapitalistiseen liikkeeseen. Pyrimme tällä kirjalla herättämään kukoistavan keskustelun kaikenlaisten libertaarien ja muiden poliittisesti sitoutuneiden keskuudessa hedelmällisimmästä polusta kohti ihmisen vapautumista. Olemme vakuuttuneita siitä, että individualisti-anarkistien näkemykset markkinoiden vapauttavasta potentiaalista ilman kapitalismia voivat rikastuttaa tätä keskustelua, ja rohkaisemme teitä osallistumaan siihen.

Johdanto

Markkina-anarkistit uskovat markkinavaihtoon, eivät taloudellisiin etuoikeuksiin. He uskovat vapaisiin markkinoihin, eivät kapitalismiin. Anarkisteiksi heidät tekee heidän uskonsa täysin vapaaseen ja yhteisymmärrykseen perustuvaan yhteiskuntaan — yhteiskuntaan, jossa järjestystä ei saavuteta laillisella voimalla tai poliittisella hallinnolla vaan vapailla sopimuksilla ja vapaaehtoisella yhteistyöllä tasa-arvon pohjalta. Markkina-anarkistit ovat markkina-anarkisteja siksi, että he tunnustavat vapaan markkinavaihdon olevan elintärkeä väline rauhanomaisen anarkistisen yhteiskuntajärjestyksen kannalta. Heidän kuvittelemansa markkinat eivät kuitenkaan ole samanlaisia kuin ne etuoikeuksia täynnä olevat ”markkinat”, joita näemme nykyään ympärillämme. Hallituksen ja kapitalismin alaisuudessa toimivat markkinat ovat täynnä jatkuvaa köyhyyttä, ekologista tuhoa, radikaalia vaurauden eriarvoisuutta ja keskittynyttä valtaa yhtiöiden, pomojen ja maanomistajien käsissä. Yksimielinen näkemys on, että riisto — olipa kyse sitten ihmisten tai luonnon riistosta — on yksinkertaisesti luonnollinen seuraus siitä, että markkinat jätetään valloilleen. Konsensusnäkemyksen mukaan yksityisomistus, kilpailupaine ja voiton tavoittelu johtavat — hyvässä ja pahassa — väistämättä kapitalistiseen palkkatyöhön, vaurauden ja yhteiskunnallisen vallan keskittymiseen valikoituneen luokan käsiin tai liiketoimintatapoihin, jotka perustuvat kasvuun hinnalla millä hyvänsä ja siihen, että piru saa kaiken.

Markkina-anarkistit ovat eri mieltä. Heidän mukaansa taloudelliset etuoikeudet ovat todellinen ja laajalle levinnyt sosiaalinen ongelma, mutta ongelma ei ole yksityisomistukseen, kilpailuun tai voittoihin sinänsä liittyvä ongelma. Kyse ei ole markkinamuodon ongelmasta vaan vääristyneistä markkinoista, jotka ovat vääristyneet historiallisten epäoikeudenmukaisuuksien pitkän varjon ja pääoman puolesta tapahtuvan jatkuvan  juridisen etuoikeuden käytön vuoksi. Markkina-anarkistinen perinne on radikaalisti markkinamyönteinen ja antikapitalistinen — se heijastaa sen johdonmukaista huolta yritysvallan syvästi poliittisesta luonteesta, taloudellisen eliitin riippuvuudesta valtion suvaitsevaisuudesta tai aktiivisesta tuesta, poliittisen ja taloudellisen eliitin välisistä läpäisevistä rajoista sekä valtion harjoittaman ja hyväksymän väkivallan avulla luotujen ja ylläpidettyjen hierarkioiden kulttuurisesta juurtuneisuudesta.

Markkinamuoto

Tämä kirja on tarkoitettu laajemmaksi johdannoksi vasemmistolaisen markkina-anarkismin talous- ja yhteiskuntateoriaan. Markkina-anarkismi on radikaalisti individualistinen ja antikapitalistinen yhteiskunnallinen liike. Muiden anarkistien tavoin markkina-anarkistit kannattavat radikaalisti yksilönvapautta ja keskinäistä suostumusta yhteiskuntaelämän kaikilla osa-alueilla ja torjuvat näin ollen kaikenlaisen vallan ja hallinnon vapauden loukkauksina ja ihmisarvon loukkauksina. Markkina-anarkistien selkeä panos anarkistiseen ajatteluun on heidän analyysinsä markkinamuodosta täysin vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan keskeisenä osana — heidän ymmärryksensä vallankumouksellisista mahdollisuuksista, jotka ovat luontaisia hallituksesta ja kapitalistisesta etuoikeudesta vapautetuissa markkinasuhteissa, sekä heidän näkemyksensä poliittisen etuoikeuden ja valvonnan rakenteista, jotka vääristävät tosiasiassa olemassa olevia markkinoita ja pitävät yllä riistoa markkinaprosessien luonnollisista tasapainottavista taipumuksista huolimatta. Koska he vaativat niin jyrkkää eroa markkinamuodon sinänsä ja todellisuudessa vallitsevan kapitalismin taloudellisten piirteiden välillä, on tärkeää erottaa huolellisesti markkinoiden keskeiset piirteet sellaisina kuin markkina-anarkistit ne ymmärtävät. Sosiaaliset suhteet, joita markkina-anarkistit nimenomaisesti puolustavat ja jotka he toivovat vapauttavansa kaikenlaisesta valtiollisesta valvonnasta, ovat suhteita, jotka perustuvat:

1. yksityisomaisuuden omistukseen, erityisesti desentralisoituun yksityisomistukseen, ei ainoastaan henkilökohtaisessa omaisuudessa, vaan myös maan, asuntojen, luonnonvarojen, työkalujen ja pääomahyödykkeiden tapauksessa;
2. hyödykkeiden ja palvelujen sopimukselliseen ja vapaaehtoiseen vaihdantaan yksilöiden ja ryhmien kesken, perustuen kaikkien osapuolten keskinäisen hyödyn odotukseen;
3. vapaaseen kilpailuun kaikkien myyjien ja ostajien kesken — hinnoissa, laadussa ja kaikissa muissa vaihdannan aspekteissa — ilman ex ante rajoitteita tai rasittavia markkinoille pääsyn esteitä;
4. yrittäjämäisiin keksintöihin, joita kehitetään sekä nykyisillä markkinoilla kilpailuun että uusien taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen kehittämiseksi; sekä
5. spontaaniin järjestykseen, joka tunnustetaan merkittävänä ja positiivisena koordinaatiovoimana — jossa hajautetut neuvottelut, vaihdanta ja yrittäjyys konvergoivat tuottamaan suuren mittakaavan koordinaatiota ilman minkäänlaisia harkittuja suunnitelmia yhteiskunnalliselle tai taloudelliselle kehitykselle, tai ylittäen sellaisten suunnitelmien kapasiteetin.

Markkina-anarkistit eivät rajoita omistusta hallussapitoon tai yhteis- tai kollektiiviseen omistukseen, vaikka he eivät sulje pois näitäkään omistusmuotoja; he korostavat sopimuksen ja markkinavaihdon merkitystä sekä voittoon perustuvaa vapaata kilpailua ja yrittäjyyttä; ja he eivät ainoastaan suvaitse vaan jopa ylistävät suunnittelematonta, spontaania koordinointia, jota marxilaiset pilkkaavat ”tuotannon sosiaalisena anarkiana”. Vasemmistolaiset markkina-anarkistit ovat kuitenkin myös radikaalisti antikapitalisteja, ja he torjuvat ehdottomasti sekä markkinavasemmistolle että kapitalismia kannattaville oikeistolaisille yhteisen uskomuksen, jonka mukaan nämä viisi markkinamuodon piirrettä merkitsevät yhteiskunnallista järjestystä, jossa on pomoja, maanomistajia, keskitettyjä yrityksiä, luokkien riistoa, kurkunleikkausyrityksiä, kurjistettuja työntekijöitä, rakenteellista köyhyyttä tai laajamittaista taloudellista epätasa-arvoa. Sen sijaan he pitävät kiinni viidestä erityisestä väitteestä, jotka koskevat markkinoita, vapautta ja etuoikeuksia:

• Markkinoiden keskipakoistaipumus: markkina-anarkistit näkevät vapaan kilpailun markkinoiden pyrkivän hajauttamaan varallisuutta ja hajottamaan omaisuuksia — mikä vaikuttaa keskipakoistavasti tuloihin, omistusoikeuksiin, maahan ja pääoman saatavuuteen — sen sijaan, että ne keskittyisivät sosioekonomisen eliitin käsiin. Markkina-anarkistit eivät tunnusta oikeudellisia rajoituksia sille, kuinka paljon tai millaista varallisuutta kuka tahansa henkilö voi kerätä, mutta he uskovat, että markkinat ja sosiaaliset realiteetit asettavat paljon tiukempia tosiasiallisia paineita massiivista varallisuuseroja vastaan kuin mitä oikeudelliset rajoitukset voisivat saavuttaa.
• Markkinoiden yhteiskunnallisen aktivismin radikaalit mahdollisuudet: markkina-anarkistit näkevät vapautetut markkinat myös tilana paitsi voittoa tavoittelevalle kaupankäynnille myös yhteiskunnallisille kokeiluille ja ruohonjuuritason aktivismille. He näkevät ”markkinavoimien” sisältävän kapea-alaisen taloudellisen voiton tavoittelun tai sijoittajien tuottojen maksimoinnin lisäksi myös solidaarisuuden, vastavuoroisuuden ja kestävyyden vetovoiman. ”Markkinaprosesseihin” voi — ja pitäisi — kuulua tietoisia ja koordinoituja ponnisteluja tietoisuuden lisäämiseksi, taloudellisen käyttäytymisen muuttamiseksi sekä taloudellisen tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymysten käsittelemiseksi väkivallattoman suoran toiminnan avulla.
• Valtiollisten taloussuhteiden hylkääminen: markkina-anarkistit erottavat jyrkästi toisistaan markkinamuodon puolustamisen ja tosiasiassa vallitsevien rikkauksien ja luokkaerojen puolustamisen, sillä nämä jakaumat ja luokkaerot ovat tuskin syntyneet rajoittamattomien markkinoiden tuloksena, vaan pikemminkin nykyisin vallitsevien säänneltyjen, säännösteltyjen ja etuoikeuksia nauttivien markkinoiden tuloksena; he näkevät tosiasiassa vallitsevat vaurauden ja luokkaerojen jakaumat vakavina ja aitoina yhteiskunnallisina ongelmina, mutta eivät ongelmina, jotka liittyvät markkinamuotoon sinänsä; ne eivät ole markkinaongelmia vaan omistusongelmia ja koordinointiongelmia.
• Sääntelyn taantumuksellisuus: markkina-anarkistit näkevät koordinaatio-ongelmat — ongelmat, jotka aiheutuvat vapaan vaihdannan ja kilpailun epäluonnollisesta, tuhoisasta ja poliittisesti määrätystä keskeyttämisestä — tuloksena jatkuvasta juridisesta etuoikeudesta, joka on annettu vakiintuneille kapitalisteille sekä muille vakiintuneille talousintresseille pienten kilpailijoiden ja työväenluokan kustannuksella.
• Riistäminen ja sen hyvittäminen: markkina-anarkistit näkevät taloudellisten etuoikeuksien olevan osittain seurausta vakavista omistusongelmista — ongelmista, jotka johtuvat luonnottomasta, tuhoisasta ja poliittisesti pakotetusta omistusoikeuksien vääränlaisesta jakautumisesta — ja jotka ovat seurausta poliittisen riistämisen ja pakkolunastuksen historiasta, jota on aiheutettu maailmanlaajuisesti sodan, kolonialismin, segregaation, kansallistamisen ja kleptokratian keinoin. Markkinoita ei pidetä mahdollisimman vapaina niin kauan kuin niitä varjostaa massaryöstön varjo tai omistusoikeuden kieltäminen; ja niissä korostetaan menneisyyden vääryyksien kohtuullisen korjaamisen merkitystä — mukaan lukien ruohonjuuritason yritystenvastaiset ja uusliberalistiset lähestymistavat valtion hallitsemien resurssien ”yksityistämiseen”, prosessit, joilla hyvitetään vääryys tunnistettaville uhreille, sekä valtion ja sen monopolien vilpillisesti vaatiman omaisuuden vallankumouksellinen pakkolunastus.

Markkina-anarkistiperinne

Varhaiset anarkistiset ajattelijat, kuten Josiah Warren ja Pierre-Joseph Proudhon, korostivat markkinasuhteiden myönteisiä, sosiaalisesti harmonisoivia piirteitä, kun ne toteutettiin tasa-arvon puitteissa — Proudhon esimerkiksi kirjoitti, että yhteiskunnallinen vallankumous poistaisi ”lakijärjestelmän” ja ”auktoriteettiperiaatteen” ja korvaisi ne ”sopimusjärjestelmällä”. [1]

Warrenin ja Proudhonin sopimuksen ja vaihdon käytöstä sosiaalisen vastavuoroisuuden malleihin nojautuen markkina-anarkismin erityiset suuntaukset ovat nousseet toistuvasti esiin laajassa anarkistisessa perinteessä, ja niitä ovat vaivanneet kriisit, romahdukset, välikausien tauot ja uudelleennousut. Historia on monitahoinen, mutta se voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääkauteen, joita tässä tekstissä esitellään: i) ”ensimmäinen aalto”, jota edustivat pääasiassa ”individualistiset anarkistit” ja ”mutualistit”, kuten Benjamin Tucker, Voltairine de Cleyre ja Dyer Lum, ja joka ulottui suunnilleen Amerikan sisällissodasta vuoteen 1917; [2] ii) ”toinen aalto”, joka osui yksiin aiemmin kapitalismia kannattavien amerikkalaisten libertaarien radikalisoitumisen kanssa ja anarkismin nousun kanssa yhteiskunnallisten liikkeiden perheeksi 1960- ja 1970-lukujen radikalismin aikana; ja iii) ”kolmas aalto”, joka kehittyi toisinajattelijoiden suuntauksena 1990-luvun anarkistisessa miljöössä ja uuden vuosituhannen Seattle-liikkeen jälkeisessä liikkeessä.

Epäjatkuvuuksista ja eroista huolimatta kukin aalto on tyypillisesti elvyttänyt aiempien aaltojen kirjallisuutta ja tukeutunut nimenomaisesti niiden teemoihin; yleisesti ottaen niitä on yhdistänyt se, että ne ovat puolustaneet markkinasuhteita ja korostaneet erityisesti markkinamuotoon sisältyviä vallankumouksellisia mahdollisuuksia silloin, kun se on — siinä määrin kuin se on — vapautettu oikeudellisista ja yhteiskunnallisista etuoikeusinstituutioista.

”Ensimmäisen aallon” individualistien kapitalisminvastaisuus oli heille ja monille heidän aikalaisilleen ilmeistä. Benjamin Tucker väitti tunnetusti, että neljä monopolia tai valtion takaamien etuoikeuksien ryhmää olivat vastuussa yrityseliitin vallasta: patenttimonopoli, tosiasiallinen monopoli, jonka valtio loi jakamalla mielivaltaisesti haltuunsa saamaa maata poliittisesti suosimilleen ja suojelemalla epäoikeudenmukaisia maanomistuksia, raha- ja luottomonopoli sekä tullien antamat monopolistiset etuoikeudet. Taloudellisesti voimakkaat olivat riippuvaisia näistä monopoleista; jos ne poistettaisiin, eliitin valta häviäisi.

Tucker oli sitoutunut ajamaan oikeudenmukaisuutta työläisille, jotka olivat konfliktissa nykykapitalistien kanssa, ja hän samaistui selvästi orastavaan sosialistiseen liikkeeseen. Hän kuitenkin väitti Marxia ja muita sosialisteja vastaan, että markkinasuhteet voisivat olla hedelmällisiä ja riistämättömiä edellyttäen, että neljän monopolin markkinoita vääristävät etuoikeudet poistettaisiin.

Tuckerin ja hänen maanmiestensä radikalismi ja heidän synnyttämänsä anarkismin suuntaus eivät olleet ensimmäisen aallon puhkeamisen jälkeen yhtä ilmeisiä kuin heidän aikalaisilleen. Ehkä tämä johtuu osittain siitä, että he kiistelivät muiden anarkismin suuntausten edustajien kanssa, joiden kritiikki heidän näkemyksiään kohtaan on vaikuttanut myöhempien anarkistien käsityksiin. Se on myös väistämättä seurausta siitä, että monet heidän 1900-luvun jälkeläisistään samaistuvat libertaristisen liikkeen oikeaan siipeen ja siten yrityseliitin ja sen yhteiskunnallisen ylivallan puolustajiksi.

Vaikka kunniakkaita poikkeuksia olikin, 1900-luvun markkinasuuntautuneet vapaamieliset libertaristit usein ylistivät suuryrityksiä, jättivät huomiotta työntekijöiden hyväksikäytön tai järkeistivät sen ja vähättelivät tai hyväksyivät taloudellisen ja sosiaalisen hierarkian. Vaikka monet kannattivat Tuckerin ja hänen individualistitovereidensa esittämää kritiikkiä valtiota ja valtion turvaamia etuoikeuksia kohtaan, he usein jättivät huomiotta tai hylkäsivät aikaisempien individualistien luokkaperusteisen analyysin radikaalit seuraukset rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Lyhyesti sanottuna individualistien antikapitalismille oli 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä vain vähän äänekkäitä kannattajia.

Libertaristisen liikkeen markkinalähtöisen suuntauksen radikaaleimmat ääriryhmät — joita edustivat Murray Rothbardin ja Roy Childsin kaltaiset ajattelijat — eivät yleensä kannattaneet individualismin ja mutualismin antikapitalistista taloustiedettä vaan kantaa, jota sen kannattajat kutsuivat ”anarkokapitalismiksi”. Heidän kuvittelemansa vapaa yhteiskunta oli markkinayhteiskunta — mutta sellainen, jossa markkinasuhteet eivät juurikaan muuttuneet tavanomaisesta liiketoiminnasta, ja valtion valvonnan loppumisen kuviteltiin vapauttavan liike-elämän tekemään pitkälti sitä, mitä se oli tehnyt ennenkin, sen sijaan, että se vapauttaisi kilpailevia taloudellisen organisoitumisen muotoja, jotka saattaisivat muuttaa markkinamuotoja radikaalisti alhaalta ylöspäin.

Mutta 1960-luvun ”toisessa aallossa” anarkististen sosiaalisten liikkeiden perhe — jonka elvyttivät uuden vasemmiston antiautoritaariset ja vastakulttuuriset suuntaukset — ja libertaristien joukossa olevat sodanvastaiset radikaalit alkoivat löytää ja julkaista uudelleen mutualistien ja muiden individualistien teoksia. Rothbardin ja Childsin kaltaiset ”anarkokapitalistit” alkoivat kyseenalaistaa libertarismin historiallista liittoa oikeiston kanssa ja luopua suuryritysten ja tosiasiallisesti olemassa olevan kapitalismin puolustamisesta johdonmukaisemman vasemmistolaisen markkina-anarkismin hyväksi. Ehkä näkyvin ja dramaattisin esimerkki oli Karl Hessin omaksuma uuden vasemmiston radikalismi ja hänen luopumisensa ”kapitalistisesta” taloustieteestä pienimuotoisten, yhteisöpohjaisten, ei-kapitalististen markkinoiden hyväksi. Vuonna 1975 entinen Goldwaterin puheenkirjoittaja julisti: ”Olen menettänyt uskoni kapitalismiin” ja ”vastustan tätä kapitalistista kansallisvaltiota” ja totesi, että hän oli ”kääntynyt pois kapitalismin uskonnosta”. [3]

”Toista aaltoa” seurasi anarkismin ja erityisesti markkina-anarkismin toinen alamäki. Myöhäisemmällä 1970- ja 1980-luvuilla markkinasuuntautuneiden libertaristien antikapitalistinen suuntaus oli suurelta osin haihtunut tai huudettu alas hyvin rahoitettujen ”libertarististen” instituutioiden, kuten Cato Instituten ja Libertarian Party -puolueen johdon, valtavirtaistuvan kapitalismimyönteisen politiikan vuoksi. Kylmän sodan päättymisen, pitkäaikaisten poliittisten koalitioiden uudelleenjärjestäytymisen ja kolmannen aallon anarkistisen liikkeen julkisen esiinmarssin myötä 1990-luvulla älylliset ja yhteiskunnalliset vaiheet olivat kuitenkin valmiit nykyiselle antikapitalistisen markkina-anarkismin uudelle nousulle.

2000-luvun alkuun mennessä individualistien antikapitalistiset jälkeläiset olivat kasvattaneet lukumääräänsä, vaikutusvaltaansa ja näkyvyyttään. He jakoivat varhaisten individualistien vakaumuksen siitä, että markkinoiden ei periaatteessa tarvitse olla riistävät. Samaan aikaan he kehittivät ja puolustivat luokka-analyysin selvästi liberalistista versiota, jossa laajennettiin Tuckerin monopolien luetteloa ja korostettiin valtion turvaamien etuoikeuksien ja systemaattisen menneisyyden ja jatkuvan riistämisen sekä ekologian, kulttuurin ja ihmisten välisten valtasuhteiden risteyskohtia. He korostivat, että vaikka aidosti vapautuneet — vapautetut — markkinat voivat olla voimaannuttavia, menneen ja jatkuvan epäoikeudenmukaisuuden muokkaamissa yhteyksissä tapahtuneet markkinatransaktiot olivat yllättäen heikentäviä ja alistavia. Uudet individualistit (kuten edeltäjänsä) korostivat, että ongelma ei kuitenkaan ollut markkinoilla vaan pikemminkin kapitalismissa — valtion turvaaman taloudellisen eliitin yhteiskunnallisessa ylivallassa. Ratkaisu oli siis kapitalismin lakkauttaminen poistamalla lailliset etuoikeudet, mukaan lukien etuoikeudet, joita tarvitaan varastetun ja haltuunotetun omaisuuden omistusoikeuden suojaamiseksi.

Uudet individualistit ovat suhtautuneet yhtä kriittisesti nimenomaisesti valtiojohtoisiin konservatiiveihin ja edistysmielisiin kuin markkinasuuntautuneisiin oikeistolaisiin libertaareihin, jotka käyttävät vapauden retoriikkaa yritysten etuoikeuksien oikeuttamiseen. Heidän aggressiivinen kritiikkinsä tällaista ”vulgaaria libertarismia” kohtaan on korostanut sitä, että nykyiset taloudelliset suhteet ovat täynnä epäoikeudenmukaisuutta ylhäältä alaspäin ja että vapauden vaatimusta voidaan helposti käyttää peittämään alleen pyrkimykset säilyttää eliitin vapaus säilyttää valtion suvaitsemalla tai harjoittamalla väkivallalla ja valtion takaamalla etuoikeudella hankittu vauraus.

Markkina-anarkistin luonnollinen elinympäristö

Tämä kirja ei olisi ollut mahdollinen ilman Internetiä. Markkinat eivät kapitalismia -kirjan lukija huomaa nopeasti, että monet sen artikkeleista eivät ole aivan tavallisen kirjan lukuja. Monet niistä ovat lyhyitä. Monet niistä alkavat keskellä vuoropuhelua — yksi yleisimmistä avauslauseista on ”Äskettäisessä tämän ja tämän lehden numerossa tämä ja tämä sanoi, että…”. Artikkelit ovat usein alun perin ilmestyneet verkossa, blogiviesteinä; niissä viitataan usein aiempiin viesteihin tai jo olemassa oleviin keskusteluihin, ja usein niissä kritisoidaan tai kehitellään toisten kirjoittajien muissa paikoissa esittämiä kommentteja. Vaikka artikkelit on muotoiltu uudelleen painokelpoisiksi, monet niistä ovat edelleen hyvin selvästi blogikirjoituksia, joita ne olivat aikoinaan.

Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään Internet-pohjaisten sosiaalisten verkostojen tulosta. Individualistisen ja mutualistisen perinteen historia on suurelta osin lyhytaikaisten julkaisujen, lyhytikäisten painosten, itse julkaistujen pamflettien ja pienten radikaalilehtien historiaa. Tunnetuin niistä on varmasti Benjamin Tuckerin Liberty (1881-1908), mutta siihen kuuluvat myös sellaiset julkaisut kuin Hugh Pentecostin Twentieth Century (1888-1898) sekä ”toisen aallon” markkina-anarkistilehdet kuten Left and Right (1965-1968) ja Libertarian Forum (1969-1984). Kaikki nämä julkaisut olivat lyhyitä ja niitä julkaistiin usein; niiden artikkelit olivat tyypillisesti pikemminkin kriittisiä kuin kattavia ja lähestymistavaltaan ja sävyltään pikemminkin omintakeisia kuin teknisiä. Lehtien, kirjeenvaihtajien ja ympäröivän liikkeen väliset pitkäkestoiset ja kauaskantoiset keskustelut olivat jatkuvia aineiston lähteitä; jos joihinkin näistä artikkeleista ei ollut saatavilla tiettyä keskustelukumppania, kirjoittaja saattoi, kuten de Cleyren ja Slobodinskyn artikkelissa ”The Individualist and the Communist: A Dialogue”, jopa keksiä sellaisen. ”Ensimmäisen aallon” tunnetuin kirjan mittainen teos — Tuckerin teos Instead of a Book, by a Man Too Busy to Write One (1893) — on yksinkertaisesti kokoelma lyhyitä Libertyn artikkeleita, joista suurin osa on selvästi vastauksia kysymyksiin ja väitteisiin, joita Libertyn lukijat tai muut lehden päätoimittajat ovat esittäneet. Kriittiset keskustelut ovat hyvin samankaltaisia kuin ne, joihin nykyään voi törmätä Blogger- tai WordPress-sivustoilla — koska nykyään blogi on tietysti vain pieni, riippumaton lehdistö on ottanut käyttöönsä uuden teknologisen muodon.

Riippumaton, dialogiin perustuva pieni lehdistö on tarjonnut markkina-anarkistiselle kirjallisuudelle luonnollisen elinympäristön kukoistaa — kun taas liberaalit ja marxilaiset kirjoitukset ovat löytäneet omaleimaisimmat elinympäristönsä julistuksista, manifesteista ja monimutkaisista, kattavista traktaateista. Miksi näin on, on laaja kysymys, jota kannattaa tutkia paljon laajemmin kuin tämän esipuheen puitteissa on mahdollista. On kuitenkin ehkä syytä huomata, että markkina-anarkismi on enemmän tai vähemmän aina syntynyt kriittisenä ja kokeilevana hankkeena — yhteiskunnallisten liikkeiden radikaaleilla marginaaleilla (olipa kyse sitten oweniittiliikkeestä, vapaa-ajattelijaliikkeestä, työväenliikkeestä, amerikkalaisesta markkinasuuntautuneesta libertaristisesta liikkeestä tai globalisaation vastaisesta liikkeestä ja siihen liittyvästä yhteiskunnallisesta anarkistisesta miljööstä).

Markkina-anarkismilla ei pyritä löytämään yhteiskunnallisia totuuksia dogmatisoimalla tai säätämällä lakeja, vaan pikemminkin sallimalla mahdollisimman paljon ideoiden ja yhteiskunnallisten voimien vapaata vuorovaikutusta, etsimällä hyväksyttyjen ideoiden tahattomia seurauksia, sitoutumalla avoimeen kokeilu- ja löytämisprosessiin, joka mahdollistaa sekä ideoiden että instituutioiden jatkuvan testaamisen kilpailijoita ja todellisuutta vastaan.

Vallankumouksellinen anarkisti ja mutualisti Dyer D. Lum (1839-1893) kirjoitti teoksessaan ”The Economics of Anarchy” (Anarkian talous), että markkina-anarkian tunnusmerkki oli sosiaalisten ja taloudellisten järjestelyjen ”plastisuus” vastakohtana valtiojohtoisen hallinnan tai kommunististen talousjärjestelmien ”jäykkyydelle”. Markkina-anarkististen ajatusten sisältö on luultavasti muokannut sitä muotoa, jossa markkina-anarkistiset kirjoittajat tuntevat olonsa kotoisimmaksi ilmaistessaan niitä. Tai ehkäpä päinvastoin, kirjoitusmuoto on jopa usein tehnyt sisällön mahdolliseksi: markkina-anarkistiset ajatukset ovat ehkä luonnollisimmin muotoutuneet pikemminkin vuoropuhelussa kuin tutkielmassa, pikemminkin kriittisessä antamisessa ja ottamisessa kuin yksipuolisessa monologissa. Spontaanius, tutkiva sitoutuminen ja kilpailukokeen ankaruus saattavat olla yhtä tärkeitä markkina-anarkististen ajatusten muodostumiselle kirjallisesti kuin niiden toteuttamiselle maailmassa.

Jos näin on, näitä artikkeleita on luettava tietoisina siitä, että ne on tietyssä määrin nostettu pois niiden luonnollisesta ympäristöstä. Niissä käsiteltyjä aiheita käsitellään pidempään ja pitkäjänteisemmin, mutta suurin osa artikkeleista on alun perin osallistunut pitkäaikaisiin, käynnissä oleviin projekteihin, ja ne ovat syntyneet laaja-alaisten keskustelujen aikana. Olemme keränneet ne painettuun antologiaan tehdaksemme palveluksen opiskelijoille, tutkijoille ja kaikille muille, jotka ovat uteliaita vapaiden markkinoiden taloustieteen ja anarkistisen yhteiskunnallisen ajattelun vaihtoehtoisista lähestymistavoista. Parhaiten niitä ei kuitenkaan ymmärretä niin, että ne merkitsisivät aiheen loppua tai edes oikeastaan alkua, vaan pikemminkin niin, että ne tarjoavat kutsun sukeltaa in medias res, nähdä vasemmistolaisten markkina-anarkististen ajatusten nousevan esiin itse dialogisesta prosessista – ja osallistua jatkuvaan keskusteluun. […]

Lähdeviitteet:

1. Kts. “Organization of Economic Forces,” General Idea of the Revolution in the Nineteenth Century, luku 3 (37-58).

2. ”Individualistien” ja ‘mutualistien’ väliset tarkat erot ensimmäisen aallon aikana olivat tuskin koskaan selvät; monet kirjoittajat (kuten Tucker) käyttivät kumpaakin sanaa eri aikoina viitaten omaan kantaansa. Voidaan kuitenkin hahmotella muutamia eroja niiden välillä, joita useimmiten kutsuttiin ”individualisteiksi”, kuten Tucker tai Yarros, ja niiden välillä, joita useimmiten kutsuttiin ”mutualisteiksi”, kuten Dyer Lum, Clarence Swartz tai Proudhonin eurooppalaiset seuraajat — erityisesti se, että vaikka molemmat kannattivat työläisten emansipaatiota ja sen varmistamista, että kaikilla työläisillä oli pääsy pääomaan, ”mutualistit” korostivat yleensä työntekijöiden omistamien osuuskuntien ja tuotantovälineiden suoran omistuksen merkitystä, kun taas ‘individualistit’ korostivat, että yhtäläisen vapauden vallitessa työläiset sopivat siitä, millaiset omistusjärjestelyt olivat olosuhteisiin nähden järkevimpiä.

Asiaa mutkistaa se, että ”mutualismia” käytetään nyt 2000-luvulla jälkikäteen viittaamaan useimpiin antikapitalistisiin markkina-anarkisteihin tai erityisesti niihin (kuten Kevin Carsoniin), jotka poikkeavat niin sanotusta lokeilaisesta maanomistusta koskevasta kannasta — jotka uskovat, että maanomistus voi perustua vain henkilökohtaiseen käyttöön ja käyttöön, ja jotka sulkevat pois poissaolevat maanomistajat epätoivottavina ja oikeudellisen suojan arvottomina. ”Mutualisteihin” tässä merkityksessä kuuluvat sekä ne, joita ensimmäisen aallon aikana kutsuttiin useimmiten ‘individualisteiksi’ (kuten Tucker) että ne, joita kutsuttiin useimmiten ‘mutualisteiksi’ (kuten Lum).

3. Vaikka Hessin yhteiskunnalliset asenteet eivät näytä muuttuneen olennaisesti näiden lausuntojen jälkeen, hän ei kuitenkaan ollut enää yhtä kiintynyt kapitalisminvastaiseen kieleen; hän julkaisi Capitalism for Kids: Growing Up to Be Your Own Boss vuonna 1986. Ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä, että Hess tarkoitti ”kapitalismilla” tässä yhteydessä sitä, mitä nykyiset vasemmistolaiset markkina-anarkistit tarkoittavat puhuessaan rauhanomaisesta, vapaaehtoisesta vaihdosta aidosti vapautetuilla markkinoilla, eikä sitä, minkä hän oli torjunut vuonna 1975. Kuten kirjan alaotsikosta käy ilmi, hänellä ei todellakaan ollut aikomusta ohjata nuoria lukijoita uralle yritysten apureiksi.

Lähde: https://c4ss.org/content/41130

Yksittäiset kuluttajat voivat osoittaa vastustavansa Israelin Palestiinan kansaan kohdistamaa apartheid-politiikkaa ja kansainvälisen oikeuden rikkomista osallistumalla israelilaisten tavaroiden ja palvelujen kuluttajaboikottiin. Boikotilla voidaan myös painostaa yrityksiä, joiden vienti liittyy joihinkin Israelin miehityksen ja apartheidin ilmeisimpiin piirteisiin.

Muista boikotoida israelilaisia tuotteita ja palveluja: /boikotoi-israelilaisia-tuotteita-ja-palveluja/

sekä länsimaisia yrityksiä, jotka ovat mukana Israelin siirtokuntien rakentamisessa: /boikotoi-israelilaisia-tuotteita-ja-palveluja-osa-3-yritysmaailman-mekanismit/

Israeli laittomien siirtokuntien rahoitusvirtojen paljastaminen

Alkusanat

kirjoittanut Fernanda Hopenhaym, YK:n liiketoiminta- ja ihmisoikeustyöryhmän jäsen

Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) hyväksymisestä on kulunut 11 vuotta, ja olemme nähneet, että narratiivissa on tapahtunut muutos ja vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että on tärkeää ottaa käyttöön viitekehykset, joilla edistetään ihmisoikeuksien kunnioittamista yritystoiminnassa.

YK:n yleissopimukset ovat osaltaan selventäneet valtioiden nykyisiä suojeluvelvoitteita ja korostaneet yritysten vastuuta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Keskeinen väline näiden velvollisuuksien täyttämisessä on ihmisoikeuksien huolellisuusvelvollisuuden noudattaminen, eikä tämä koske ainoastaan yrityksiä vaan myös institutionaalisia sijoittajia.

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevä työryhmä (UNWG) on tehnyt paljon työtä selvittääkseen tällaisen huolellisuusvelvoitteen eri osatekijöitä ja kannustaakseen sekä valtioita sääntelemään että yrityksiä toteuttamaan näitä prosesseja asianmukaisella tavalla. Osana näitä toimia UNWG on laatinut aihekohtaisia raportteja ja oppaita, jotka liittyvät tämän raportin tarkoitukseen ja siihen sisältyvään analyysiin.

YK:n työryhmän yleiskokoukselle lokakuussa 2020 esittämässä raportissa Business, human rights and conflict-affected regions: towards heightened action korostettiin ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvollisuuden tehostamisen merkitystä kahdella tavalla: valtioiden, myös yritysten kotivaltioiden, tarvitsemat toimet ja konfliktin vaikutuspiirissä olevilla alueilla toimivilta yrityksiltä odotettavat toimet. Yksi keskeinen suositus, jota haluan korostaa, on, että sekä koti- että isäntävaltioiden olisi käytettävä keskeisiä poliittisia välineitään ja vipuvarsiaan varmistaakseen, että yritykset noudattavat konfliktitilanteen huomioon ottavaa tehostettua huolellisuusmenettelyä toimiessaan konfliktialueilla. Tähän voi sisältyä vientiluottojen, investointilupien ja sijoitusrahoituksen saannin kytkeminen todistettavasti tehostettuun huolellisuuteen ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. [1]

Tämä suositus on hyvin selkeä, sillä siinä asetetaan yritysten kotivaltioille odotuksia, jotka koskevat luottojen ja investointien saannin sitomista konfliktialueilla toimivien yritysten käyttäytymiseen. Tämä koskisi tietenkin Euroopan valtioita, joissa sijoittajat, luotonantajat tai yritykset ovat rekisteröityneet, kuten tässä mietinnössä todetaan.

Muut keskeiset suositukset, joita haluan korostaa, on suunnattu yrityksille ja niissä todetaan, että niiden olisi: Yritysten on ryhdyttävä tehostettuun huolellisuusmenettelytarkastukseen, jossa käytetään hirmutekojen ja konfliktien ehkäisemisen välineitä nykyisten huolellisuusmenettelyjärjestelyjen täydentämiseksi, ja sitouduttava aktiiviseen sitoutumiseen paikallisyhteisöjen ja -ryhmien kanssa konflikti- ja konfliktinjälkeisissä tilanteissa. [2] Sen lisäksi, että odotetaan tehostettua huolellisuusmenettelytarkastusta, myös merkityksellistä sitoutumista paikallisyhteisöjen ja -ryhmien kanssa. Tämä on yksi suurista puutteista, joita olemme havainneet miehitettyjen palestiinalaisalueiden tapauksessa: yritykset ja sijoittajat eivät ole sitoutuneet riittävästi paikallisiin ryhmiin, jotka ajavat yritysten vastuullisuutta, eivätkä yhteisöihin, joihin liiketoiminta vaikuttaa.

Lisäksi YK:n työryhmä on antanut institutionaalisille sijoittajille suosituksia, jotka koskevat niiden omaa huolellisuusvelvollisuutta, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ihmisoikeuksien loukkaamisen välttämiseksi sijoitustoiminnassaan. Ihmisoikeusneuvostolle heinäkuussa 2021 esitellyn raportin Taking stock of investor implementation of the Guiding Principles on Business and Human Rights yleinen johtopäätös on, että sijoittajat eivät ole vielä sisällyttäneet YK:n yleisten toimintaperiaatteiden sisältöä riittävän perusteellisesti, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusmenettelyprosessit. [3]

Raportin suosituksista haluan korostaa kahta: sijoittajien olisi tutkittava sijoitussalkkuja todellisten ja mahdollisten kielteisten ihmisoikeusvaikutusten varalta ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jos riskejä tai kielteisiä vaikutuksia havaitaan. [4] Tämä tarkoittaa, että sijoittajien tulisi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin estääkseen toimintaansa liittyvät haitat.

Yhteenvetona voidaan todeta, että YK:n työryhmä on ollut hyvin selvillä institutionaalisten sijoittajien ja näiden laitosten kotivaltioiden vastuista erityisesti konfliktialueilla. Tämä raportti paljastaa keskeistä tietoa sellaisten sijoitusten vaikutuksista, jotka eivät ole täysin YK:n yleisten toimintaperiaatteiden mukaisia, mukaan luettuna se, että YK:n työryhmän suositusten mukaisesti ei ole noudatettu tehostettua huolellisuutta ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.

Tässä raportissa esitetyt kannanotot ovat selkeä esimerkki siitä, että konfliktiyritykset ovat edelleen tärkeä osa sijoittajien salkkuja. Tämän laajan asiantuntijaorganisaatioiden yhteenliittymän tekemä työ rahoituslaitosten ja institutionaalisten sijoittajien roolista on erittäin tärkeää, jotta voidaan käsitellä yhtä tämänhetkistä ”kuumaa aihetta”: liiketoiminnan vastuuta konfliktialueilla. Toivon, että miehitetyillä palestiinalaisalueilla toimivat asianomaiset toimijat noudattavat tähän raporttiin sisältyviä suosituksia ja toimivat esimerkkinä muille maailmanlaajuisesti.

Yhteenveto ja suositukset

Don’t Buy into Occupation (DBIO) -koalitio on 24 palestiinalaisen, alueellisen ja eurooppalaisen järjestön yhteinen hanke, joka toimii Belgiassa, Ranskassa, Irlannissa, Alankomaissa, Norjassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (UK). Koalition tavoitteena on tutkia ja tuoda esiin taloudellisia suhteita Israelin laittomaan siirtokuntatoimintaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla osallistuvien yritysten ja eurooppalaisten rahoituslaitosten välillä.

Israelin siirtokunnat, niiden ylläpito ja laajentaminen ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia, ja ne ovat tekoja, jotka johtavat yksilölliseen rikosoikeudelliseen vastuuseen sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön (Rooman perussääntö) nojalla. Neljännen Geneven yleissopimuksen mukaisessa kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa kielletään miehittäjävaltoja siirtämästä ja karkottamasta suojeltuja henkilöitä väkisin tai joukkokuljetuksin sekä siirtämästä osia omasta siviiliväestöstään miehittämälleen alueelle. Lisäksi maan anastaminen siirtokuntien rakentamiseksi tai laajentamiseksi miehitetyllä alueella on kielletty, ja omaisuuden laajamittainen tuhoaminen ja anastaminen siirtokuntien hyväksi rikkoo useita kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määräyksiä, jotka sisältyvät vuoden 1907 Haagin säännöstöön, neljänteen Geneven yleissopimukseen ja tavanomaisen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määräyksiin.

Lisäksi Israelin siirtokunnat ovat johtaneet lukemattomiin ihmisoikeusloukkauksiin suojeltua palestiinalaisväestöä kohtaan, samalla kun ne ovat pirstoneet Länsirannan ja eristäneet sen Jerusalemista ja tehneet kestävän ja itsenäisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen saavuttamisen mahdottomaksi palestiinalaisille miehitetyssä Palestiinassa. Kuten nopeasti kasvava joukko oikeusasiantuntijoita, ihmisoikeusjärjestöjä ja YK:n asiantuntijoita on esittänyt, siirtokunnat ovat myös keskeinen osa Israelin Palestiinan kansaan kohdistamaa apartheidia, jossa Israel hallinnoi aluetta kahdella täysin erillisellä oikeusjärjestelmällä ja toimielinkokonaisuudella. Siihen kuuluu yhtäältä laittomissa siirtokunnissa asuvien ja työskentelevien Israelin juutalaisten siirtokuntalaisten siviilihallinto ja toisaalta palestiinalaisten sotilashallinto, joka koskee palestiinalaishallintoa koko miehitetyssä Palestiinassa.

Israelilaisilla, eurooppalaisilla ja kansainvälisillä liikeyrityksillä, jotka toimivat Israelin siirtokunnissa tai tarjoavat palveluja niille, on ratkaiseva rooli laittomien siirtokuntien toiminnassa, kestävyydessä ja laajentumisessa. Kun otetaan huomioon siirtokuntien laittomuus, niihin liittyvät lukuisat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön rikkomukset sekä Palestiinan talouden kehityksen tarkoituksellinen estäminen, yksityisillä toimijoilla on vastuu varmistaa, että ne eivät osallistu kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin eivätkä myötävaikuta kansainvälisiin rikoksiin tai ole osallisina niihin. Yksityisten toimijoiden, kuten eurooppalaisten rahoituslaitosten ja liikeyritysten, olisi puututtava haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, jotka johtuvat niiden toiminnasta ja liikesuhteista Israelin siirtokuntien kanssa. Laittomuudestaan huolimatta eurooppalaiset rahoituslaitokset kuitenkin investoivat edelleen miljardeja Israelin siirtokuntaliiketoimintaan liittyviin yrityksiin.

Keskeiset havainnot

• Palestiinalaisista ja eurooppalaisista järjestöistä koostuvan alueellisen koalition uusi tutkimus osoittaa, että tammikuun 2019 ja elokuun 2022 välisenä aikana 725 eurooppalaisella rahoituslaitoksella, mukaan lukien pankit, omaisuudenhoitajat, vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot, oli taloudellisia suhteita 50 yritykseen, jotka ovat aktiivisesti tekemisissä Israelin siirtokuntien kanssa.

• Tarkastelujakson aikana myönnettiin 171,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria lainojen ja merkintöjen muodossa. Elokuussa 2022 eurooppalaisilla sijoittajilla oli hallussaan myös 115,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta näiden yritysten osakkeita ja joukkovelkakirjoja.

• Kaikki raportissa mainitut taloudelliset tiedot koskevat kokonaisinvestointeja (osakkeita, joukkovelkakirjoja, lainoja ja/tai merkintätoimeksiantoja) yrityksiin, jotka toimivat laittomissa siirtokunnissa miehitetyn Palestiinan alueella. Nämä yritykset voivat harjoittaa myös muuta toimintaa siirtokuntien ulkopuolella. Emme siis väitä, että kaikki tämä pääoma virtaa yksinomaan siirtokuntayrityksiin. Yritykseen tehdyt sijoitukset tukevat kuitenkin yleensä kyseistä yritystä kokonaisuudessaan, jolloin sijoittaja on sidoksissa yrityksen koko toimintaan ja näin ollen myös kaikkiin tähän toimintaan liittyviin haitallisiin vaikutuksiin. Riippumatta sijoituksen koosta tai siitä, kuinka suuri osa pääomasta virtaa suoraan siirtokuntateollisuuteen, rahoituslaitoksilla on velvollisuus käyttää vaikutusvaltaansa, myös sellaisten yritysten kanssa, jotka aiheuttavat tai edistävät rikkomuksia ja väärinkäytöksiä, tällaisten haittojen ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja poistamiseksi.

• Ne 50 yritystä, joilla tämä tutkimus havaitsi olevan yhteyksiä eurooppalaiseen rahoitusalaan ovat: Airbnb; Alstom; Altice International; Ashtrom Group; Bank Hapoalim; Bank Leumi; Bezeq Group; Booking Holdings; Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles (CAF); Carrefour; Caterpillar; Cellcom Israel; Cemex; CETCO Mineral Technology Group; Cisco Systems; CNH Industrial; Delek Group; Delta Galil Industries; eDreams ODIGEO; Elbit Systems; Electra Group; Energix Renewable Energies; Expedia Group; First International Bank of Israel (FIBI); Hamat Group; Heidelberg Materials; Hyundai Heavy Industries; IBM; Israel Discount Bank; MAN Group; Matrix IT; Mivne Group; Mizrahi Tefahot Bank; Motorola Solutions; Partner Communications; Paz Oil Company; PUMA; Rami Levy Chain Stores Hashikma Marketing 2006; RE/MAX Holdings; Shapir Engineering and Industry; Shikun & Binui; Shufersal; Siemens; Solvay; Tripadvisor; TUI Group; Villar International; Vinci / Semi; Volvo Group; WSP Global.

• Kaikki 50 yritystä ovat mukana yhdessä tai useammassa ”luetellussa toiminnassa, joka herättää erityisiä ihmisoikeusongelmia”, jotka muodostavat perustan sisällyttämiselle YK:n tietokantaan israelilaisissa siirtokunnissa toimivista liikeyrityksistä, joka julkaistiin helmikuussa 2020.

Pelkästään 10 suurinta luotonantajaa (lainat ja takaukset) myönsi 124,32 miljardia Yhdysvaltain dollaria yhdelle tai useammalle näistä 50 yrityksestä:

1. BNP Paribas (Ranska): USD 25.09 miljardia
2. HSBC (Britannia): USD 15.04 miljardia
3. Société Générale (Ranska): USD 14.27 miljardia
4. Deutsche Bank (Saksa): USD 14.07 miljardia
5. Barclays (Britannia): USD 12.29 miljardia
6. KfW (Saksa): USD 11.15 miljardia
7. Santander (Espanja): USD 9.46 miljardia
8. Crédit Agricole (Ranska): USD 9.09 miljardia
9. UniCredit (Italia): USD 6.95 miljardia
10. ING Group (Alankomaat): USD 6.91 miljardia

Pelkästään 10 suurinta sijoittajaa (osakkeet ja joukkovelkakirjalainat) sijoittivat 60,42 miljardia dollaria yhteen tai useampaan näistä 50 yrityksestä:

1. Government Pension Fund Global (Norja): USD 13.90 miljardia
2. Crédit Agricole (Ranska): USD 12.25 miljardia
3. Groupe BPCE (Ranska): USD 6.68 miljardia
4. Deutsche Bank (Saksa): USD 6.38 miljardia
5. Legal & General (Britannia): USD 5.52 miljardia
6. Allianz (Saksa): USD 4.00 miljardia
7. DZ Bank (Saksa): USD 3.02 miljardia
8. BNP Paribas (Ranska): USD 3.01 miljardia
9. AB Industrivärden (Ruotsi): USD 2.89 miljardia
10. Nordea (Suomi): USD 2.74 miljardia

1) https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N20/190/21/PDF/N2019021.pdf?OpenElement (page 21)
2) Ibid, s. 22.
3) https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G21/151/67/PDF/G2115167.pdf?OpenElement
4) Ibid, s. 33.

Yritysten ja rahoituslaitosten velvollisuudet

Israelin siirtokuntatoimintaan suoraan tai epäsuorasti osallistuvilla liikeyrityksillä on suuri riski osallistua kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakaviin rikkomuksiin, olla osallisena sotarikoksissa ja rikoksissa ihmisyyttä vastaan sekä myötävaikuttaa ihmisoikeusloukkauksiin. Tähän sisältyy sellaisten kumppaneiden, toimittajien ja tytäryhtiöiden rahoittaminen, vakuuttaminen ja kaupankäynti, joilla on yhteyksiä Israelin laittomien siirtokuntien rakentamiseen, laajentamiseen ja ylläpitoon ja joilla on todistetusti yhteyksiä niihin. Tällainen riski ei rajoitu tuotanto- ja kauppasuhteisiin, vaan se ulottuu myös rahoituslaitoksiin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) totesi tammikuussa 2018 julkaistussa raportissaan seuraavaa:

“Kun otetaan huomioon kansainvälisen oikeudellisen yksimielisyyden painoarvo itse siirtokuntien laittomuudesta ja niiden aiheuttamien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten järjestelmällinen ja laaja-alainen luonne, on vaikea kuvitella skenaariota, jossa yritys voisi harjoittaa toimintaa siirtokunnissa tavalla, joka olisi YK:n ohjaavien periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden mukainen.”. [1]

Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen mukaisesti yritykset, jotka toimintansa ja suhteidensa kautta voivat helpottaa ihmisoikeusloukkauksia ja myötävaikuttaa niihin, ovat velvollisia noudattamaan tehostettua huolellisuutta estääkseen tai lieventääkseen haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia ja välttääkseen siten mukanaoloa tai osallisuutta kansainvälisen oikeuden rikkomiseen. Nämä velvollisuudet koskevat myös toimitusketjua ja epäsuoria suhteita.

Yrityksiltä, joiden toiminta, tuotteet tai palvelut liittyvät suoraan vakaviin ihmisoikeusvaikutuksiin, odotetaan nopeaa reagointia ja vastuullista irtautumista. Vastuullinen vetäytyminen on maailmanlaajuinen normi, jonka mukaan kaikkien yritysten odotetaan toimivan riippumatta siitä, missä ne toimivat, ja se on riippumaton valtioiden kyvystä ja halukkuudesta täyttää omat ihmisoikeusvelvoitteensa. Myös kansainvälisillä rahoituslaitoksilla, kuten pankeilla ja eläkerahastoilla, on YK:n yleissopimusten ja OECD:n suuntaviivojen mukaan velvollisuus käyttää vaikutusvaltaansa mielekkään ja ajallisesti sidotun sitoutumisen kautta varmistaakseen, että niiden sijoituskohteena olevat yritykset toimivat vastuullisesti ja kansainvälisen oikeuden normien mukaisesti, ja luopua niistä, jotka eivät toimi näin. Kuten YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevä työryhmä toteaa, sijoittajilla on ”ennennäkemättömät mahdollisuudet” vaikuttaa yrityksiin ja lisätä edistystä YK:n yleisten ihmisoikeusperiaatteiden täytäntöönpanossa: ”Institutionaalisten sijoittajien odotetaan pyrkivän ehkäisemään tai lieventämään osakeomistusten yhteydessä havaittuja ihmisoikeusriskejä” (…) ”Jos toimet eivät ole tuloksellisia, institutionaalisen sijoittajan olisi ohjeiden mukaan harkittava suhteen lopettamista.” (YK:n yleiset ihmisoikeusperiaatteet). [2]

Viime vuosina useat rahoituslaitokset ovatkin kantaneet vastuunsa luopumalla israelilaisiin siirtokuntiin liittyvistä yrityksistä, koska ne ovat vaarassa olla osallisina rikkomuksissa. Kolme suhteellisen uutta ja tärkeää esimerkkiä ovat Kommunal Landspensjonskasse (KLP), Storebrand ja Norjan valtion eläkerahasto Global (GPFG). KLP on Norjan suurin eläkeyhtiö, joka luopui heinäkuussa 2021 KLP:n due diligence -prosessien jälkeen 16:sta Israelin siirtokuntaliiketoimintaan liittyvästä yrityksestä. Vastaavasti GPFG ilmoitti syyskuussa 2021, että se jättää pois kolme yritystä, jotka ovat aktiivisesti mukana Israelin siirtokunnissa, kun taas norjalainen omaisuudenhoitaja Storebrand on luopunut yli 20 tällaisesta yrityksestä viime vuosikymmenen aikana.

Lisäksi Alankomaiden suurin eläkerahasto ABP luopui kesäkuussa 2020 kahdesta israelilaisesta pankista (Bank Leumi ja Bank Hapoalim), ja General Mills — yksi niistä yrityksistä, joiden rahoitusta tutkittiin ja korostettiin tämän raportin vuoden 2021 painoksessa — päätti hiljattain lopettaa Pillsbury-tuotteidensa valmistuksen Atarotin laittomassa teollisuussiirtokunnassa. Vuodesta 2010 lähtien lukuisat muut instituutiot, pankit ja yritykset, kuten Dexia Crédit Local (Ranska), Deutsche Bank (Saksa), Barclays (Yhdistynyt kuningaskunta), HSBC (Yhdistynyt kuningaskunta), AXA IM (Ranska), Danske Bank (Tanska), Sampension (Tanska), United Methodist Church (Yhdysvallat), Quakers in Britain Church (Yhdistynyt kuningaskunta) ja Europcar Groupe (Ranska), ovat tehneet päätöksiä luopua joistakin israelilaisissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä.

Suositukset

Tässä raportissa esitetään esitettyjen tutkimusten, analyysien ja havaintojen, sovellettavan kansainvälisen oikeuden ja eri kansainvälisten välineiden oikeuskäytännön perusteella suosituksia rahoituslaitoksille, liikeyrityksille, Euroopan hallituksille ja toimielimille sekä paikallisille viranomaisille eri puolilla Eurooppaa:

Rahoituslaitosten tulisi:

1. Suorittaa tehostettua ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusmenettelytarkastusta — myös ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin avulla — päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa kaikissa liikesuhteissa sellaisten yritysten kanssa, jotka kuuluvat rahoituslaitoksen luotonanto-, merkintä- ja sijoitussalkkuihin ja joiden tiedetään osallistuvan toimintaan, joka liittyy Israelin laittomiin siirtokuntiin Palestiinan pakolaisalueella.

2. Luoda mekanismeja, joiden avulla vaikutustenarviointien tulosten perusteella voidaan toteuttaa ajallisesti sidottuja ja tehokkaita toimia, ja luodaan asianmukaiset välineet, joilla voidaan julkisesti tiedottaa siitä, miten kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin puututaan.

3. Vaikuttaa liikeyrityksiin, joiden tiedetään osallistuvan miehitetyn Palestiinan siirtokuntiin liittyvään toimintaan, jotta yritys lopettaisi tällaisen toiminnan ja suhteet. Tapauksissa, joissa vipuvaikutuksen käyttäminen ei ole käytettävissä oleva toimintatapa tai joissa sitoutuminen ja vipuvaikutuksen käyttäminen ei ole johtanut muutoksiin yrityksen toiminnassa, rahoituslaitosten olisi vastuullisesti lopetettava rahoitussuhde kyseiseen yritykseen.

4. Kehittää selkeät suuntaviivat ja poliittiset lausunnot, joissa todetaan, että osallistuminen miehitetyillä alueilla sijaitseviin laittomiin siirtokuntiin, joissa rikotaan vakavasti kansainvälistä oikeutta, on poissulkukriteeri rahoituslaitoksen sijoitussalkussa.

5. Käydä vuoropuhelua paikallisten sidosryhmien eli suojellun palestiinalaisväestön kanssa, jotta rahoituslaitoksen sijoitusten ja suhteiden aiheuttamat tai niihin myötävaikuttaneet vahingot voidaan korjata tehokkaasti.

6. Käyttää vaikutusvaltaansa toimialajärjestöihin, sääntelyviranomaisiin, poliittisiin päättäjiin ja standardointielimiin edistääkseen ja varmistaakseen kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden noudattamisen ja tehostetun ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen noudattamisen toimialan standardina erityisesti konfliktien koettelemissa tilanteissa.

Yritysten tulisi:

7. Lopettaa vastuullisesti kaikki toiminta ja suhteet Israelin laittomiin siirtokuntiin sekä irrottautua vastuullisesti laittomista Israelin siirtokunnista YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden, OECD:n suuntaviivojen ja kaikkien kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden mukaisten velvollisuuksien mukaisesti.

8. Ottaa käyttöön asianmukaiset hyvitys- ja korjaavat prosessit, joissa kuullaan niitä, joita asia suoraan koskee, jotta varmistetaan hyvitys- ja vastuuvelvollisuus kaikille niille, joihin liiketoimintayrityksen toiminta Israelin siirtokuntatoiminnan yhteydessä on vaikuttanut ja jotka ovat joutuneet kärsimään rikkomuksista ja haitallisista vaikutuksista, jotka liiketoimintayrityksen toiminta Israelin siirtokuntatoiminnan yhteydessä on aiheuttanut tai joihin se on myötävaikuttanut, sekä osana liiketoimintayrityksen valitusmekanismia.

9. Ottaa käyttöön vahvat ja tehostetut ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusmenettelyt koko toimitusketjussa sen varmistamiseksi, että ulkomailla ja tytäryhtiöissä toteutettavissa toimissa ja toiminnoissa noudatetaan täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta, myös kansainvälistä humanitaarista oikeutta aseellisten konfliktien ja sotilaallisen miehityksen tilanteissa.

Euroopan maiden hallitusten ja instituutioiden tulisi:

10. Antaa poliittista ja taloudellista tukea YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle (OHCHR), jotta se voi täyttää toimeksiantonsa, joka koskee YK:n tietokannan vuosittaista päivittämistä ja julkaisemista sellaisista liikeyrityksistä, jotka ovat osallisina tietyissä israelilaisiin siirtokuntiin liittyvissä toimissa miehitetyllä palestiinalaisalueella.

11. Ottaa konfliktialueet ja miehitetyt alueet huomioon kansallisella, eurooppalaisella ja YK:n tasolla kehitettävissä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa kehyksissä (kuten Euroopan komission direktiivi yritysten kestävään kehitykseen liittyvästä due diligence -direktiivistä, kansalliset toimintasuunnitelmat), ja YK:n sitova sopimus liike-elämästä ja ihmisoikeuksista) ja varmistaa, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla toimivat yritykset toteuttavat tehostettuja ihmisoikeuksia koskevia due diligence -menettelyjä lopettaakseen välittömästi ja/tai estääkseen osallistumisen ihmisoikeusloukkauksiin konfliktialueilla, myös miehitystilanteissa, YK:n yleisten toimintaperiaatteiden, OECD:n suuntaviivojen ja muiden kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja humanitaariseen oikeuteen perustuvien asiaankuuluvien vastuiden ja velvoitteiden mukaisesti.

12. Varmistaa kansallisen ja EU:n tason huolellisuusmenettelylainsäädännön täysi ja tehokas yhdenmukaistaminen YK:n yleismaailmallisten toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen kanssa muun muassa seuraavin keinoin:

• Sisällyttämällä konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla harjoitettavaa vastuullista liiketoimintaa koskevat erityissäännökset tulevaan yritysten kestävän kehityksen huolellisuusmenettelydirektiiviin sekä kansallisiin huolellisuusmenettelylainsäädäntöihin.
• Viittaamalla kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen direktiivin normatiivisessa soveltamisalassa olennaisena osana oikeudellista kehystä, jota olisi noudatettava konflikti- ja miehitystilanteissa.
• Määräämällä tehostetusta, konfliktit huomioon ottavasta huolellisuusmenettelyvelvoitteesta, joka koskee kaikkia yrityksiä, jotka toimivat tai joilla on liikesuhteita konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla, myös miehitystilanteissa, toimialasta tai koosta riippumatta.

13. Kieltää laittomien siirtokuntatuotteiden ja -palvelujen tuonti Euroopan markkinoille ja kieltää Israelin laittomien siirtokuntien kanssa käytävä kauppa ja niiden taloudellinen tukeminen osana kolmansien valtioiden kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisten positiivisten ja tavanomaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa.

14. Tapauksissa, joissa yksittäinen Euroopan maan hallitus on osakkeenomistaja rahoituslaitoksessa, joka on osallisena yhdessä tai useammassa ”luetellussa toiminnassa”, ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että rahoituslaitos sitoutumis- ja poissulkemisprosessien avulla lopettaa osallistumisensa ja kehittää virallisen toimintalinjan, jolla estetään tällaiset rikkomuksiin liittyvät tulevat sijoitukset.

15. Toimia täysimääräisesti yhteistyössä Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjänviraston kanssa Rooman perussäännössä ja Geneven yleissopimuksissa määrättyjen velvoitteiden mukaisesti ja ilmaista julkinen tuki tuomioistuimen riippumattomuudelle sen tutkiessa Palestiinan tilannetta, johon voi kuulua yksityisiä ja yritystoimijoita.

16. Antaa täysi poliittinen ja taloudellinen tuki YK:n miehitettyjä palestiinalaisalueita käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission työlle ja toimeksiannolle, mukaan lukien Itä-Jerusalemissa ja Israelissa, joka perustettiin 27. toukokuuta 2021.

17. Julkaista ajantasaisia yritysneuvoja suorista ja epäsuorista taloudellisista sijoituksista, toimista ja suhteista Israelin siirtokuntayrityksiin ja varoittaa niihin liittyvistä oikeudellisista riskeistä ja seurauksista; ja ottaa käyttöön ennakoiva tiedotusstrategia yrityksille ja yritystoimijoille. Kannustaa aktiivisesti Euroopan unionia (EU) julkaisemaan EU:n yhteisen yritysneuvonnan Israelin siirtokuntayrityksiin liittyvistä finanssisijoituksista ja -toimista sekä kehittämään ja hyväksymään ennakoiva levitysstrategia.

18. Soveltaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä kansainvälisen oikeuden, YK:n yleisten toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen mukaisten valtioiden velvoitteiden ja vastuiden mukaisesti, mikä tarkoittaa julkisten hankintojen epäämistä yrityksiltä, jotka ovat osallisina kansainvälisen oikeuden vakavissa loukkauksissa.

19. Tehdä hankintaohjeissa selväksi, että valtion ja paikallisviranomaisten odotetaan soveltavan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä johdonmukaisesti valtion kansainvälisestä oikeudesta johtuvien velvoitteiden mukaisesti ja varmistaa, että yritykset noudattavat YK:n yleisten toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen mukaisia käyttäytymisnormeja.

20. Sisällyttää lainsäädäntöönsä lakeja, jolla pannaan täytäntöön yleismaailmallisen lainkäyttövallan periaate kansallisella tasolla, jotta yritykset voivat nostaa syytteen Geneven yleissopimusten vakavista rikkomisista ja kansainvälisistä rikoksista, jotka on tehty avoimilla pakolaisalueilla, osana EU:n taistelua rankaisemattomuutta vastaan ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi.

21. Sisällyttää yrityksiin liittyvät ihmisoikeusloukkaukset, vakavat rikkomukset ja kansainväliset rikokset, jotka on tehty miehitetyn Palestiinan alueella, erityisesti laittomaan siirtokuntaliiketoimintaan liittyvät, EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeussanktiojärjestelmän täytäntöönpanoon.

Euroopan paikallisviranomaisten tulisi:

22. Jos paikallisella kunnalla on omia eläkerahastoja, tarkistaa sijoitukset yrityksiin, jotka ovat mukana jossakin YK:n mainitsemassa Israelin siirtokuntaliiketoiminnan ”luettelossa mainituista toiminnoista”. Näissä tapauksissa paikallisviranomaisten olisi aloitettava luopumisprosessi yrityksistä, jotka OHCHR on listannut YK:n tietokantaan.

23. Varmistaa, että paikalliset eläkerahastot panevat täytäntöön asianmukaiset sijoitusten seulonta- ja huolellisuusmenettelyt, jotta ne noudattavat asiaankuuluvia velvoitteita ja vastuita ja välttävät osallistumisen ja osallisuuden kansainvälisen oikeuden rikkomiseen.

24. Soveltaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä kansainvälisen oikeuden, YK:n yleisten toimintaperiaatteiden ja OECD:n suuntaviivojen mukaisten velvoitteiden ja vastuiden mukaisesti, mikä tarkoittaa julkisten hankintojen epäämistä yrityksiltä, jotka ovat osallisina kansainvälisen oikeuden vakavissa loukkauksissa.

Johdanto

Don’t Buy into Occupation (DBIO) -koalitio on 24 palestiinalaisen, alueellisen ja eurooppalaisen järjestön yhteinen hanke, joka toimii Belgiassa, Ranskassa, Irlannissa, Alankomaissa, Norjassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (UK). Tammikuussa 2021 perustetun DBIO-koalition tavoitteena on tutkia ja tuoda esiin taloudellisia suhteita Israelin laittomaan siirtokuntayritystoimintaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla (OPT) osallistuvien liikeyritysten ja eurooppalaisten rahoituslaitosten välillä julkaisemalla vuosittain päivitettävä raportti.

Tämä raportti (DBIO II) on toinen DBIO-raportti, joka täydentää ja päivittää syyskuussa 2021 julkaistua ensimmäistä raporttia (DBIO I). Ennen DBIO I -raportin julkaisemista ja sen jälkeen koalitio tavoitti sekä yksityisiä yrityksiä että rahoituslaitoksia maissa, joissa DBIO-koalition jäsenet ovat läsnä. DBIO-koalitio on myös osallistunut lukuisiin yksityisiin edunvalvontakokouksiin Euroopan hallitusten kanssa. Helmikuussa 2022 koalitio järjesti ”toimintaviikon” mobilisoidakseen yleistä mielipidettä ja keskittyi erityisesti ranskalaiseen pankkikonserniin BNP Paribasiin, joka on suurin eurooppalainen luotonantaja Israelin siirtokuntatoimintaa harjoittaville yrityksille, kuten DBIO I -raportissa 2021 todettiin. Toukokuussa 2022 DBIO-koalitio jatkoi myös BNP Paribas -yhtiötä koskevaa kampanjaansa Pariisissa pidetyn pankin yhtiökokouksen yhteydessä.

DBIO-koalitio keskittyy muiden eurooppalaisten rahoituslaitosten ohella BNP Paribasiin, koska nämä laitokset ovat olleet suoraan ja välillisesti osallisina lukuisissa rikkomuksissa, jotka liittyvät Israelin laittomiin siirtokuntiin palestiinalaisalueella, koska ne ovat myöntäneet lainoja, merkintäpalveluja ja sijoituksia osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin siirtokuntaliiketoimintaan osallistuville yrityksille. DBIO-koalitio pyrkii näin ollen muistuttamaan eurooppalaisia rahoituslaitoksia riskeistä ja seurauksista, joita niiden osallistuminen siirtokuntayrityksiin aiheuttaa, sekä niiden vastuusta kansainvälisen oikeuden, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

Tässä raportissa on yksilöity yhteensä 50 korporaatiota, jotka osallistuvat Israelin laittomaan siirtokuntatoimintaan miehitetyllä palestiinalaisalueella ja joilla on taloudellisia suhteita yhteen tai useampaan eurooppalaiseen rahoituslaitokseen. Tämä luettelo yrityksistä, joka perustuu olemassa olevaan YK:n tietokantaan, joka koskee yrityksiä, jotka ovat osallisina Israelin siirtokuntatoimintaan avoimilla pakolaisalueilla (YK:n tietokanta) [3], sekä YK:n yleisiin toimintaperiaatteisiin, toimii perustana yrityksille ja eurooppalaisille rahoituslaitoksille suunnattujen taloudellisten suhteiden jatkotutkimuksille. Kaikki raportissa mainitut taloudelliset tiedot koskevat kokonaisinvestointeja (osakkeita, joukkovelkakirjoja, lainoja ja/tai merkintätakauksia) yrityksiin, jotka toimivat laittomissa siirtokunnissa miehitetyssä Palestiinassa. Nämä yritykset voivat harjoittaa toimintaa myös siirtokuntien ulkopuolella. Siksi DBIO-koalitio ei väitä, että koko pääoma virtaa ainoastaan siirtokuntatoimintaan.

Koska rahoitusvälittäjien sijoitukset yritykseen yleensä tukevat yritystä kokonaisuudessaan, sijoitus yritykseen yhdistää sijoittajan yrityksen kaikkeen toimintaan ja liikesuhteisiin ja näin ollen kaikkiin niihin liittyviin haitallisiin vaikutuksiin. Riippumatta sijoituksen koosta tai siitä, kuinka suuri osa pääomasta virtaa suoraan siirtokuntaliiketoimintaan, rahoituslaitoksilla on selkeä vastuu käyttää vaikutusvaltaansa vaikuttaakseen toimijoihin, jotka ovat osallisina rikkomuksissa, aiheuttavat niitä ja/tai myötävaikuttavat niihin, jotta tällaiset haitat voidaan ehkäistä, lieventää ja korjata.

Tiivistelmässä esitellään tärkeimmät suositukset yrityksille, rahoituksen välittäjille sekä kansallisille ja paikallisille viranomaisille, ja tämän raportin 2. osiossa esitellään 50 tunnistettua yritystä ja hahmotellaan näiden yritysten ja eurooppalaisten rahoituksen välittäjien väliset rahoitussuhteet, mukaan lukien lainat, merkintäpalvelut ja osakeomistukset. Osiossa 3 esitetään tapaustutkimuksia kolmesta erityissektorista, jotka ovat yhdyskuntarakentaminen, raskaat koneet ja valvonta. Osiossa 4 selvitetään asiaa koskevat oikeudelliset puitteet sekä kansainvälisten normatiivisten standardien mukaiset velvoitteet ja vastuut.

Tähän osioon sisältyy myös ulkopuolisen oikeudellisen asiantuntijan Gabriela Quijanon laatima lyhyt asiantuntija-analyysi joidenkin rahoituslaitosten esittämien lähestymistapojen ja perustelujen pätevyydestä selittäessään, miksi ne jatkavat sijoituksiaan yrityksiin, jotka ovat mukana laittomassa siirtokuntatoiminnassa Pakistanin pakolaisalueella. Lopuksi 5. osiossa esitetään lyhyt katsaus viime vuosien myönteiseen kehitykseen ja poliittisiin lausuntoihin, joissa rahoituslaitokset ja/tai yksityiset yritykset ovat ryhtyneet toimiin lopettaakseen osallistumisensa Israelin laittomiin siirtokuntiin. Tässä osiossa käsitellään myös myönteistä kehitystä liike-elämän ja ihmisoikeuksien alalla laajemmin, kuten käynnissä olevia neuvotteluja YK:n sitovasta sopimuksesta liike-elämän ja ihmisoikeuksien alalla, ehdotettua EU:n direktiiviä yritysten kestävään kehitykseen liittyvästä huolellisuusvelvoitteesta ja muita sitovia sääntelypuitteita kansallisella tasolla. Tutkimusmenetelmät sekä yleiskatsaus yrityksiltä ja rahoituslaitoksilta kuulemismenettelyn aikana saaduista vastauksista selostetaan raportin liitteissä 1 ja 2.

Miten eurooppalaiset rahoituslaitokset ovat mukana Israelin laittomissa siirtokunnissa?

Miehitetyllä palestiinalaisalueella sijaitseviin siirtokuntiin liittyvään toimintaan osallistumisen laajuus

Maaliskuussa 2013 YK:n ihmisoikeusneuvoston vuonna 2012 perustama riippumaton kansainvälinen selvitysvaltuuskunta esitti loppuraporttinsa Israelin siirtokuntien vaikutuksista palestiinalaisten kansalais-, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin koko miehitetyllä palestiinalaisalueella, joka käsittää Länsirannan, mukaan lukien Jerusalemin itäosan, ja Gazan alueen. [4] Selvitysvaltuuskunta esitti raportissaan luettelon toimista, jotka herättävät erityistä huolta ihmisoikeusloukkauksista.

Selvitysvaltuuskunnan raportin jatkotoimena YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2016 päätöslauselman 31/36, jossa se pyysi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa ”laatimaan tietokannan kaikista edellä mainitun raportin 96 kohdassa eriteltyyn toimintaan osallistuvista liikeyrityksistä ja päivittämään sitä vuosittain”. [5] Voimakkaan poliittisen painostuksen aiheuttaman huomattavan viivästymisen jälkeen OHCHR julkaisi YK:n tietokannan lopulta helmikuussa 2020 kirjallisen raportin muodossa. Tässä raportissa OHCHR yksilöi 112 israelilaista ja monikansallista liikeyritystä, jotka ovat mukana yhdessä tai useammassa ”luetellussa toiminnassa”: [6]

1. Laitteiden ja materiaalien toimittaminen siirtokuntien ja muurin sekä niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamisen ja laajentamisen helpottamiseksi;

2. Valvonta- ja tunnistusvälineiden toimittaminen siirtokuntia, muuria ja siirtokuntiin suoraan liittyviä tarkastuspisteitä varten;

3. Kaluston toimittaminen asuntojen ja omaisuuden tuhoamiseen, maatilojen, kasvihuoneiden, oliivitarhojen ja viljelykasvien tuhoamiseen;

4. Turvallisuuspalvelujen, -välineiden ja -materiaalien toimittaminen siirtokunnissa toimiville yrityksille;

5. Asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten laitosten tarjonta, mukaan lukien liikenne;

6. Pankki- ja rahoitustoiminta, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään asutusta ja sen toimintaa, mukaan lukien asuntolainat ja yritysten kehittäminen;

7. Luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttö liiketoimintaan;

8. Saastuttaminen ja jätteiden kaataminen tai siirtäminen palestiinalaisiin kyliin;

9. Palestiinan rahoitus- ja talousmarkkinoiden vangitseminen sekä käytännöt, jotka asettavat palestiinalaiset yritykset epäedulliseen asemaan muun muassa liikkumisrajoitusten sekä hallinnollisten ja oikeudellisten rajoitusten avulla;

10. Uudisasukkaiden kokonaan tai osittain omistamien yritysten hyötyjen ja uudelleensijoitusten käyttö siirtokuntien kehittämiseen, laajentamiseen ja ylläpitoon.

Palestiinalaiset, eurooppalaiset ja kansainväliset ihmisoikeusryhmät ja kansalaisyhteiskunta suhtautuivat innostuneesti YK:n tietokannan julkaisemiseen ja korostivat sen merkitystä avoimuuden varmistamisessa ja vastuullisuuden edistämisessä miehitetyllä palestiinalaisalueella ja muissa miehitys- ja konfliktitilanteissa harjoitettavassa yritystoiminnassa. [7] Samaan aikaan useat ryhmät kritisoivat sitä, että OHCHR tulkitsi toimeksiantoa suppeasti, sekä sovellettua rajoittavaa ajallista kehystä. Who Profits, riippumaton tutkimuskeskus, joka on omistautunut paljastamaan israelilaisten ja kansainvälisten yritysten kaupallisen osallistumisen Israelin miehitykseen palestiinalais- ja syyrialaisalueilla ja joka ylläpitää omaa tietokantaa israelilaisissa siirtokunnissa mukana olevista liikeyrityksistä, totesi, että ”[T]ämä YK:n luettelo 112:sta Israelin miehitykseen osallistuvasta yrityksestä on tärkeä askel kohti yritysten vastuuvelvollisuutta. Sen kapea-alaisuus ja rajoitettu ajallinen kehys jättävät kuitenkin ulkopuolelle satoja osallisia yrityksiä ja laajempia pakkolunastuksen rakenteita.”. [8]

Tämän totesi myös YK:n silloinen erityisraportoija Michael Lynk, joka käsitteli ihmisoikeustilannetta vuodesta 1967 lähtien miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja joka heinäkuussa 2021 YK:n ihmisoikeusneuvostolle antamassaan raportissa pahoitteli ”ajallisia rajoituksia (jotka rajoittuvat tammikuun 2018 ja elokuun 2019 väliseen ajanjaksoon) ja sitä, että tietokantaan sisältyi vain murto-osa siirtokunnissa toimivista liikeyrityksistä”. [9]

Tätä kirjoitettaessa YK:n tietokantaa ei ole vielä päivitetty vuosittain, kuten YK:n ihmisoikeusneuvoston vuoden 2016 päätöslauselmassa 31/36 nimenomaisesti pyydetään ja kuten teknisesti on tarkoitus julkaista vuosina 2021 ja 2022. On edelleen epäselvää, päivitetäänkö YK:n tietokanta ja miten se päivitetään, koska OHCHR:ään kohdistuu tältä osin jatkuvaa poliittista painetta ja taloudellisia rajoitteita. [10] Tämän vuoksi DBIO-koalitio on tätä raporttia varten yksilöinyt useita muita liikeyrityksiä, joita ei ole sisällytetty vuoden 2020 YK:n tietokantaan, mutta jotka kuitenkin täyttävät tutkimuksemme mukaan sisällyttämiskriteerit.

Tässä raportissa on tunnistettu yhteensä 50 yritystä (lueteltu 2.4 kohdassa), jotka ovat mukana yhdessä tai useammassa ”luetellussa toiminnassa” ja joilla on rahoitussuhteita yhteen tai useampaan eurooppalaiseen rahoituslaitokseen.

Yleiskatsaus pörssilistattujen yritysten tärkeimpiin eurooppalaisiin velkojiin

Alla olevassa taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti kaikki 40 eurooppalaista luotonantajaa, jotka tarjoavat tammikuun 2019 ja elokuun 2022 välisenä aikana lainoja ja merkintäpalveluja 50 yritykselle, jotka tunnistettiin tätä raporttia varten.

Kaikki jäljempänä olevaan taulukkoon sisältyvät taloudelliset tiedot viittaavat velkojan ja niiden yritysten (konsernitasolla) väliseen taloudelliseen kokonaissuhteeseen, jotka toimivat laittomissa siirtokunnissa Pakistanin ulkoalueilla. Nämä yritykset voivat harjoittaa toimintaa myös siirtokuntien ulkopuolella. Näin ollen emme väitä, että kaikki tämä pääoma virtaa ainoastaan siirtokuntiin. Koska sijoitukset yritykseen kuitenkin yleensä tukevat yritystä kokonaisuudessaan, sijoitus yritykseen yhdistää sijoittajan yrityksen kaikkeen toimintaan ja näin ollen myös sen kaikkiin haitallisiin vaikutuksiin.

TAULUKKO 1: Yleiskatsaus pörssinoteerattujen yritysten tärkeimpiin eurooppalaisiin velkojiin

Yleiskatsaus pörssilistattujen yritysten suurimpiin eurooppalaisiin sijoittajiin

Seuraavassa taulukossa esitetään yleiskatsaus 30 suurimmasta eurooppalaisesta sijoittajasta, jotka hallinnoivat tai omistavat joukkovelkakirjalainoja ja osakkeita 50:stä tätä raporttia varten määritellystä yrityksestä. Kaikkiaan 719 rahoitusvälittäjän on todettu olevan rahoitussuhteessa yhteen tai useampaan 50 yrityksestä.

Kaikki jäljempänä olevaan taulukkoon sisältyvät taloudelliset tiedot viittaavat sijoittajan ja kyseisten yritysten väliseen taloudelliseen kokonaissuhteeseen konsernitasolla.

TAULUKKO 2: Katsaus 30 suurimpaan eurooppalaiseen sijoittajaan pörssilistatuissa yrityksissä

Yleiskatsaus listatuista yrityksistä

Airbnb

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1,53 miljardia kolmelta eurooppalaiselta rahoituslaitokselta.

Suurimmat luotonantajat: Barclays, BNP Paribas, Deutsche Bank.

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): 1,98 miljardia dollaria 126 eurooppalaiselta rahoitusvälittäjältä.

Suurimmat sijoittajat: Groupe BPCE, Legal & General, Allianz, Squarepoint Capital, Polar Capital Holdings.

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data//dbio-data/

Airbnb on maailmanlaajuinen digitaalinen matkailuyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa. Se toimii välittäjänä yksityishenkilöille, jotka haluavat vuokrata majoitustaan lyhyeksi ajaksi. Airbnb tarjoaa verkkosivullaan lyhytaikaista vuokrausta useissa Israelin siirtokunnissa. Useimmissa tapauksissa kiinteistöjen kuvauksissa mainitaan siirtokunnan sijainti, mutta kiinteistöt mainitaan sijaitseviksi ”Israelissa”, eikä mahdollisille vierailijoille kerrota, että majoitus sijaitsee miehitetyllä palestiinalaisalueella. [11]

Marraskuussa 2018 Airbnb ilmoitti poistavansa noin 200 majoituspaikkaa siirtokunnista, jotka ”ovat israelilaisten ja palestiinalaisten välisen kiistan ytimessä”. [12] Se kuitenkin pyörsi päätöksensä kuusi kuukautta myöhemmin, kun Yhdysvalloissa ja Israelissa oli nostettu useita oikeusjuttuja. Airbnb ilmoitti lahjoittavansa kaikki tuotot asiaan liittymättömille voittoa tavoittelemattomille järjestöille. [13] Vuonna 2020 tapahtuneen listautumisannin esitteessä ei mainittu riskejä, jotka liittyvät Airbbnb:n liikesuhteisiin Israelin siirtokuntiin. [14]

Vuonna 2018 julkaistussa raportissaan ”Bed and Breakfast on Stolen Land” Human Rights Watch väittää, että Airbnb:n tarjoama majoitus auttaa tekemään Länsirannan siirtokunnista kannattavampia ja siten kestävämpiä, mikä helpottaa Israelin kansalaistensa laitonta siirtämistä siirtokuntiin. [15] Amnesty International päättelee, että Airbnb edistää siirtokuntamatkailua ja sen seurauksena siirtokuntien taloutta ja hyötyy laittomien siirtokuntien ylläpitämisestä, kehittämisestä ja laajentamisesta. [16]

Airbnb on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä liikeyrityksistä, koska se on mukana tarjoamassa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

Alstom

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 25,69 miljardia 24 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta.

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Sociéte Générale, Crédit Agricole, HSBC, UniCredit.

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 3,41 miljardia USD 161 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta.

Suurimmat sijoittajat: BNP Paribas, Crédit Agricole, Groupe BPCE, Deutsche Bank, Abrdn.

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Alstom on ranskalainen kansainvälinen energia- ja kuljetusalan yritys. Yhtiö on mukana Jerusalemin kevytrautatieverkossa (Jerusalem Light Rail, JLR), joka yhdistää Jerusalemin miehitetyssä itäosassa sijaitsevat laittomat siirtokunnat kaupungin länsiosaan. [17] Vuonna 2019 Alstom vetäytyi tarjouskilpailusta kansalaisyhteiskunnan merkittävän painostuksen jälkeen. [18] Heinäkuussa 2021 Alstom oli kuitenkin mukana yhdessä niistä konsortioista, jotka valittiin tarjouskilpailuun Jerusalemin kevyen raideliikenteen sinistä ja violettia linjaa koskevasta tarjouskilpailusta, joka yhdistää siirtokuntien asuinalueet kaupungin etelä- ja pohjoisosassa. [19] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022.

Tammikuussa 2021 Alstom osti Bombardier Transportationin. [20] Bombardier Transportation tekee yhteistyötä Israel Railwaysin kanssa Tel Avivin ja Jerusalemin välisen junayhteyden rakentamisessa. [21] Juna ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, mikä tarkoittaa, että se käyttää laittomasti julkista ja yksityistä palestiinalaisten maata miehitetyllä palestiinalaisalueella Israelin liikennehankkeeseen, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia.

Alstom kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin yrityksiin, koska se on mukana tarjoamassa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, mukaan lukien liikenne, sekä luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, laitonta käyttöä ja hyödyntämistä liiketoimintatarkoituksiin. Norjalainen eläkeyhtiö KLP on sulkenut yrityksen rahoituksen ulkopuolelle, koska ”on olemassa kohtuuton riski, että se edistää ihmisoikeuksien loukkaamista sota- ja konfliktitilanteissa yhteyksiensä kautta Israelin siirtokuntiin miehitetyllä Länsirannalla”.

Altice International

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1.39 miljardia 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Barclays, BNP Paribas, Crédit Agricole, Deutsche Bank, ING Group, Société Générale

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Altice International on monikansallinen televiestintäyhtiö, jonka kotipaikka on Luxemburgissa. [22] Alticella on israelilaisen tytäryhtiönsä Hot Telecommunication Systemsin kautta Israelin siviilihallinnon (ICA) myöntämä erityislupa (voimassa marraskuuhun 2023 asti) kaapelitelevisio- ja televiestintäpalvelujen tarjoamiseen useisiin israelilaisiin siirtokuntiin miehitetyllä palestiinalaisalueella. [23] Marraskuussa 2019 Israelin viestintäministeri ilmoitti, että Hot Telecommunications laajentaa palveluitaan 220 siirtokunnalle tarjotakseen televiestintäratkaisuja joko fyysisen infrastruktuurin tai langattomien yhteyksien avulla. [24] Lisäksi Who Profits raportoi, että tammikuussa 2021 ja uudelleen tammikuussa 2022 Israelin Jerusalemin piirin rakennus- ja asuntoministeriö, teki yritykselle sopimuksen viestintäinfrastruktuurin siirtämisestä julkisiin tiloihin eri Länsirannan siirtokunnissa. [25]

Kuten Who Profits kertoi helmikuussa 2022, Hot Mobile, toinen täysin israelilaisessa omistuksessa oleva tytäryhtiö, ylläpitää satoja matkapuhelinantenneja ja televiestintäinfrastruktuurin laitoksia miehitetyllä Länsirannalla, mukaan lukien Jerusalemin itäosa, joista osa sijaitsee anastetulla palestiinalaisten yksityismaalla, ja maksaa rojaltimaksuja israelilaisille siirtokunnille. Hot Mobilella on ICA:n lupa tarjota palveluja israelilaisiin siirtokuntiin miehitetyllä palestiinalaisalueella. Se on antanut ICA:lle 4 miljoonan NIS:n (1,1 miljoonan euron) pankkitakauksen Länsirannan C-alueen toimintalupaa varten, joka on voimassa joulukuuhun 2022 saakka. [26]

Hot Mobilella on myynti- ja asiakaspalvelukeskuksia myös Israelin siirtokunnissa, esimerkiksi Pisgat Ze’evissä Itä-Jerusalemissa. [27] Lisäksi Who Profits raportoi, että Hot Mobile käyttää Jerusalemin kevytrautatien moottorivaunuihin asennettua viestintäverkkoa ja että sillä on antenneja Hizman sotilastarkastuspisteellä Länsirannalla ja Erezin tarkastuspisteellä Gazan kaistalla. [28]

Altice on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä yrityksistä, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

Ashtrom Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 3 miljoonaa 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Legal & General, Crédit Agricole, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW)

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Ashtrom on yksi suurimmista israelilaisista rakennus- ja infrastruktuuriyrityksistä. Who Profits on dokumentoinut, että yhtiö on osallistunut useiden israelilaisten siirtokuntien rakentamiseen pakolaisalueella. He raportoivat myös, että Ashtrom on toteuttanut useita hankkeita kolmessa israelilaisessa vankilassa, mukaan lukien miehitetyllä palestiinalaisalueella sijaitseva Oferin vankila, jossa tiedetään olevan vangittuna palestiinalaisia poliittisia vankeja. [29]

Ashtromilla on Adumit-louhos Mishor Adumimin siirtokunnan teollisuusalueella Länsirannalla. Lisäksi se toimii tytäryhtiönsä Isra-Betonin kautta betonitehtaalla Atarotin siirtokunnan teollisuusalueella. [30] Helmikuuhun 2020 asti Ashtrom oli osana konsortiota mukana myös Jerusalemin kevytrautatien rakentamisessa, joka yhdistää siirtokuntien asuinalueet kaupunkiin. [31]

Ashtrom kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

Bank Hapoalim

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 188 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin luotonantaja: Barclays

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 383 miljoonaa from 33 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), BNP Paribas, Legal & General

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Human Rights Watchin ja Who Profitsin mukaan Bank Hapoalim on rahoittanut useita rakennushankkeita israelilaisissa siirtokunnissa pakolaisalueella sekä myöntänyt lainoja alueellisille siirtokuntaviranomaisille. [32] Who Profits raportoi, että vuonna 2020 Bank Hapoalim oli osa kuuden pankin ja sijoitusyhtiön muodostamaa konsortiota, joka tarjosi Efratin siirtokunnalle 15 miljoonan NIS:n (4,1 miljoonan euron) investoinnin. [33]

Lisäksi Who Profits kertoo, että pankki tarjoaa rahoitusta Jerusalemin kevytrautatiehankkeelle, joka on monivuotinen sopimus, jonka Shapir Engineering and Industryn johtama konsortio voitti marraskuussa 2020 ja jonka tarkoituksena on pidentää punaista linjaa ja rakentaa uusi vihreä linja. [34] Toiminta alkaa vuonna 2022 ja 2025. [35] Molemmat linjat palvelevat miehitetyn Itä-Jerusalemin siirtokuntia. [36] Bank Hapoalimilla on myös useita konttoreita Länsirannan ja Itä-Jerusalemin siirtokunnissa. [37] Pankki kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se on mukana tarjoamassa siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien lainat asumiseen ja yritysten kehittämiseen.

Bank Leumi

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 542 miljoonaa 3 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Barclays, BNP Paribas, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 419 miljoonaa 43 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Crédit Agricole, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Deutsche Bank, Bankinvest

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profitsin mukaan Bank Leumi lainaa rahaa rakennushankkeisiin Israelin siirtokunnissa miehitetyllä alueella, myöntää lainoja useille siirtokuntien alue- ja paikallisneuvostoille ja on rahoittanut Jerusalemin kevytrautatiehanketta. [38] He kertovat, että lainoja on myönnetty muun muassa Alfei Menashen siirtokunnan rakennushankkeisiin vuonna 2022 ja Beitar Illitin ja Atarotin siirtokunnan teollisuusalueen rakennushankkeisiin vuonna 2021. [39]

Who Profits toteaa myös, että Bank Leumi myönsi 250 miljoonan NIS:n (72 miljoonan euron) lainan Design City -ostoskompleksin perustamista varten, joka avattiin heinäkuussa 2021 Mishor Adumimin teollisuusalueella. [40] Kuten vuonna 2021 julkaistussa Who Profits -raportissa todetaan, Design City on osa poliittista tavoitetta integroida ja normalisoida entisestään Israelin rakentamia alueita miehitetylle palestiinalaismaalle ja edistää laittomien siirtokuntien taloudellista kehitystä ympäröivien palestiinalaisyhteisöjen kustannuksella. [41] Lisäksi Bank Leumilla on useita konttoreita Länsirannan ja Itä-Jerusalemin siirtokunnissa. [42]

Bank Leumi kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien asuntolainat ja yritysten kehittäminen.

Bezeq Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 205 miljoonaa 17 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Algemeen Burgerlijk Pensioenfonds (ABP), Deutsche Bank, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Allianz

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profits raportoi, että julkisesti noteerattu israelilainen televiestintäyhtiö Bezeq tarjoaa palveluja kaikkiin Israelin siirtokuntiin, armeijan tukikohtiin ja sotilastarkastusasemiin miehitetyllä Länsirannalla sekä rakentaa ja ylläpitää infrastruktuuria Länsirannalla. [43] Bezeq esimerkiksi mainittiin infrastruktuurin tarjoajana Efratin ja Beitar Illitin siirtokuntien laajentamisessa miehitetyllä Länsirannalla, yhteensä 8 333 asuntoa vuoteen 2021 ulottuvassa hankkeessa, jonka asuntoministeriö on tilannut israelilaiselta Gadish Groupilta. [44] Who Profitsin mukaan yhtiö pääsee myös Palestiinan markkinoille kytkösmarkkinoina, sillä se kerää tuloja palestiinalaisilta operaattoreilta kaikista ulkomaanpuheluista, kaikista Länsirannalle suuntautuvista puheluista ja monista Gazan sisäisistä puheluista sekä internet-liikenteestä. [45]

Bezeq kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, yritystarkoituksiin.

Booking Holdings

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 2.17 miljardia 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, BNP Paribas, HSBC, Standard Chartered

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 14.56 miljardia 251 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Groupe BPCE, Janus Henderson, Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Schroders

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Booking Holdings (Yhdysvallat) väittää olevansa maailman johtava online-matkojen ja niihin liittyvien palvelujen tarjoaja. [46] Sen tytäryhtiö Booking.com (Alankomaat) on verkkopalvelu, joka edistää majoitusta ja helpottaa matkapalveluvarauksia ja kattaa yli 220 maata ja aluetta. [47] Booking.com tarjoaa myös varauspalveluja useille hotelleille, majataloille ja loma-asunnoille Israelin siirtokunnissa miehitetyllä palestiinalaisalueella, mukaan lukien Jerusalemin itäosa. [48] Booking.com listaa esimerkiksi majoituksia Kfar Adumimin, Almogin, Ovnatin ja Kalian siirtokunnissa. Booking.com luokittelee nämä paikat majoituspaikkojen kuvauksissa ”Länsiranta, Israel”. Jerusalemin miehitetyssä osassa sijaitsevassa siirtokuntakorttelissa Pisgat Ze’evissa sijaitseva kotimajoitus on merkitty yksinkertaisesti ”Jerusalemiksi”, [49] kun taas Booking Holdings oli ilmoittanut, että Jerusalemin itäosassa sijaitseviin listauksiin lisätään merkintä ”Israelin siirtokunta” jo vuonna 2018. [50]

Booking Holdings suoritti ihmisoikeusriskien arvioinnin vastauksena osakkeenomistajien päätöslauselmaan, joka koski listautumista konfliktialueille, mukaan lukien miehitetyt palestiinalaisalueet. [51] Tuloksena syntyi toukokuussa 2022 julkaistu ihmisoikeuslausuma, jossa viitataan kansainvälisiin standardeihin ja periaatteisiin. Konfliktialueilla, kiistellyillä tai miehitetyillä alueilla tapahtuvien listautumisten osalta siinä todetaan, että jos paikallisyhteisöihin kohdistuu mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia tai -riskejä, se noudattaa ”tehostettua asianmukaista huolellisuutta […] ja pyrkii välttämään yhteyksiä ihmisoikeusloukkauksiin tai tilanteen pahentamista”. Lisäksi se toteaa, että asiakkaille annetaan avointa tietoa listautumisista konfliktialueilla. [52] Booking ei kuitenkaan noudata sitoumustaan. Syyskuusta 2022 lähtien Booking on lisännyt varoituksen kaikkiin Länsirannalla lueteltuihin kiinteistöihin, ei ainoastaan Israelin laittomiin siirtokuntiin vaan myös palestiinalaiskaupungeissa sijaitseviin palestiinalaiskiinteistöihin, sekä hyvin epämääräisen vastuuvapauslausekkeen, jossa kehotetaan asiakkaita tarkistamaan hallituksensa matkustustiedotteet ennen varauksen tekemistä, koska aluetta ”voidaan pitää konfliktin vaikutuspiirissä olevana”. [53] Koska Booking.com ei kerro asiakkaalle Israelin siirtokuntien laittomuudesta ja jatkaa listausta, se ei myöskään täytä sitoumustaan ”pyrkiä lieventämään matkustamisen ja matkailun mahdollisia kielteisiä vaikutuksia paikallisiin kulttuureihin ja yhteisöihin”. [54]

Välittämällä majoituspalveluja miehitetyn Länsirannan siirtokunnissa, mukaan lukien Itä-Jerusalem, Booking.com tekee näistä siirtokunnista kannattavampia ja näin ollen kestävämpiä, mikä helpottaa Israelin kansalaistensa laitonta siirtämistä siirtokuntiin, kuten Human Rights Watch on väittänyt. [55] Vastaavasti Amnesty International päättelee, että edistämällä siirtokuntien matkailuteollisuutta ja sen seurauksena siirtokuntien taloutta Booking.com edistää laittomien siirtokuntien ylläpitoa, kehittämistä ja laajentamista ja hyötyy siitä. [56]

Booking kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se on mukana tarjoamassa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles (CAF)

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 334 miljoonaa 62 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Kutxabank, Santander, EDM Group, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Crédit Agricole

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

CAF on espanjalainen yritys, joka on Who Profitsin mukaan mukana Jerusalem Light Rail -raitiovaunujärjestelmän (JLR) laajentamisessa. Kyseessä on julkinen raitiovaunujärjestelmä, joka palvelee Israelin laittomia siirtokuntia miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [57] Vuonna 2019 Jerusalem Transportation Masterplan Team (Israelin julkinen yksikkö, jolla on oikeus hallinnoida Jerusalemin julkista liikennettä) myönsi 11 miljardin NIS:n (3 miljardin euron) arvoisen sopimuksen JLR:n laajentamisesta CAF:n ja israelilaisen rakennusyhtiön Shapir Engineering and Industryn (mainittu YK:n tietokannassa) perustamalle TransJerusalem J-Net -konsortiolle. Hanke käsittää nykyisen ”punaisen linjan” jatkamisen ja uuden ”vihreän linjan” rakentamisen, joka ulottuu Israelin siirtokuntiin miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. Sopimukseen sisältyy myös ajoneuvojen ja teknisten palvelujen toimittaminen liikenneverkon ylläpitoa varten. Uuden verkon odotetaan olevan täysin toiminnassa vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2022 alussa Neve Yaakovin siirtokuntaan alettiin rakentaa uutta 150 000 neliömetrin kokoista varikkoa. [58] Käyttöoikeussopimus alkoi huhtikuussa 2021 ja kestää 15 vuotta. [59]

Huolimatta kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja Espanjan parlamentin jäsenten kehotuksista ja osakkeenomistajien esittämistä kysymyksistä lopettaa osallistuminen JLR-järjestelmään yhtiön vuosikokouksessa kesäkuussa 2021, CAF jatkaa raitiovaunuhankkeen parissa työskentelyä. [60] Lisäksi CAF oli heinäkuussa 2021 osa yhtä niistä konsortioista, jotka hyväksyttiin tekemään tarjous Jerusalemin kevytrautatietä koskevaan Blue and Purple line -kilpailuun, joka yhdistää kaupungin etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevia asuinalueita. [61] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022.

CAF:n toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy miehitetyn palestiinalaisalueen luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoimintatarkoituksiin sekä siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen.

Carrefour

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 7.49 miljardia 15 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Société Générale, BNP Paribas, Groupe BPCE, Crédit Agricole, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 2.81 miljardia 204 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Schroders, Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Baillie Gifford62, BNP Paribas

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Carrefour on ranskalainen vähittäiskauppaketju, jolla on yli 3 400 myymälää maailmanlaajuisesti. [63] Maaliskuussa 2022 Carrefour ilmoitti kumppanuudesta Electra Consumer Productsin (ECP) ja ECP:n vähittäiskaupan tytäryhtiön Yenot Bitanin kanssa. ECP on julkisesti noteerattu israelilainen yhtiö, jonka enemmistöomistajana on niin ikään noteerattu Elco Ltd. -holdingyhtiö. ECP oli hankkinut enemmistöosuuden vähittäismyyjä Yenot Bitanista vuonna 2021. Yenot Bitanilla on kymmeniä myymälöitä Israelissa ja kaksi myymälää laittomissa Länsirannan siirtokunnissa Arielissa ja Ma’ale Adumimissa. [64] Kumppanuuden myötä Carrefourin lipun alla toimivien myymälöiden odotetaan avautuvan Israelissa ennen vuoden 2022 loppua. [65] ”Samaan aikaan Yeinot Bitan -myymälöissä on saatavilla Carrefour-merkkisiä tuotteita jo vuoden 2022 aikana.” Tiettävästi Yeinot Bitan saa valmistaa joitakin Carrefour-tuotteita Israelissa ja markkinoida niitä Carrefour-brändin alla. [66] Carrefourin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen tarjoamiseen ja luonnonvarojen käyttöön liiketoimintatarkoituksiin.

Caterpillar

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 8.29 miljardia 11 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Société Générale, Barclays, Commerzbank, BNP Paribas, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 6.56 miljardia 194 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Legal & General, Crédit Agricole, Groupe BPCE, B. Metzler seel. Sohn & Co

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profitsin mukaan yhdysvaltalaisen Caterpillar-yhtiön valmistamia raskaita koneita käytetään laajalti Israelin armeijassa, muun muassa pyöräkuormaajia, panssaroituja kaivinkoneita, minikuormaajia ja useita D9-panssaroidun puskutraktorisarjan malleja (D9R, D9N ja D9L). [67]

Al-Haqin mukaan panssaroituja D9-puskutraktoreita on käytetty laittomiin operaatioihin, kuten laajamittaisiin talojen tuhoamisiin ja maanraivaustehtäviin palestiinalaiskaupungeissa. Al-Haq dokumentoi useita tapauksia, joissa Caterpillar-koneita käytettiin palestiinalaisten omistamien rakennusten ja kotien tuhoamiseen vuonna 2020. [68] Viime aikoina, kesäkuussa 2021, Al-Haq dokumentoi palestiinalaisen vesirakennuksen purkamisen, jossa käytettiin Caterpillar-puskutraktoreita. [69] Kesäkuussa 2022 Caterpillar-koneita käytettiin tiettävästi Al-Fakheet- ja Al-Markez-kylien asuintelttojen ja eläinsuojien ryöstöihin ja purkamiseen sen jälkeen, kun Israelin korkein oikeus oli toukokuussa 2022 antanut päätöksen kahdeksan kylän karkottamisesta Masafer Yattan alueella. [70] Lisäksi Who Profits dokumentoi, että D9-koneita on käytetty palestiinalaisten henkilöiden pidättämiseen tai tappamiseen (käyttäen ”painekattilamenettelyä”). [71] Lisäksi Who Profits toteaa, että Caterpillar-koneita on käytetty myös siirtokuntien ja niihin liittyvän infrastruktuurin, erotusmuurin ja tiesulkujen rakentamiseen. [72]

Caterpillarin yksinomainen edustaja Israelissa on Zoko Enterprises. [73] Who Profitsin mukaan Ramta, joka on osa valtion omistamaa Israel Aerospace Industries -yhtiötä (IAI), vastaa Caterpillar-koneiden asennuksesta Israelin armeijan käyttöön, toisinaan yhteistyössä Zokon kanssa. [74] Tähän kuuluu muun muassa tykistöasemien ja luodinkestävän ohjaamon asentaminen. [75]

Caterpillarin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy sellaisten laitteiden ja materiaalien toimittamiseen, jotka helpottavat siirtokuntien ja muurin ja niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista sekä palestiinalaisten asuntojen ja omaisuuden tuhoamista.

Cellcom Israel

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 5 miljoonaa 3 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, Legal & General

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Israelilainen teleyritys Cellcom tarjoaa Israelin viestintäministeriön myöntämällä yleisellä lisenssillä matkapuhelin- ja lankapuhelinpalveluja sekä verkkopäätepalveluja Israelin C-alueen siirtokunnissa. [76] Who Profits raportoi, että matkaviestinpalvelujen toimilupa päättyi tammikuussa 2022, mutta sitä on saatettu jatkaa, kun taas kiinteän verkon toimilupa on voimassa vuoteen 2026. [77] Who Profits väittää, että yhtiö nauttii israelilaisten teleoperaattoreiden rakenteellisista eduista palestiinalaisiin kilpailijoihin nähden Palestiinan markkinoilla. [78]

Muiden yritysten joukossa Cellcom nimettiin infrastruktuurin tarjoajaksi Efratin ja Beitar Illitin siirtokuntien laajentamisessa miehitetyllä Länsirannalla. Hankkeessa rakennetaan yhteensä 8 333 asuntoa vuoteen 2021 asti, jonka asuntoministeriö on tilannut israelilaiselta Gadish Groupilta. [79]

Cellcom Israel on yksi YK:n tietokantaan sisällytetyistä yrityksistä, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintatarkoituksiin.

Cemex

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 8.90 miljardia 11 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, HSBC, Santander, Crédit Agricole, ING Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 795 miljoonaa 44 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Baillie Gifford, Groupe BPCE, Allianz, Universities Superannuation Scheme, Schroders

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Cemex on meksikolainen rakennusmateriaaliyritys. Sen kokonaan omistama tytäryhtiö Readymix Industries käytti useita betonitehtaita miehitetyllä palestiinalaisalueella ainakin vuoteen 2021 asti. [80] Verkkosivustolla ei kuitenkaan enää heinäkuusta 2022 alkaen luetella miehitetyllä palestiinalaisalueella sijaitsevia laitoksia. [81] 23. helmikuuta 2022 Calcalist kertoi, että Readymix oli myynyt tehtaansa Mishor Adumimissa ja Atarotissa. [82] Readymixin toimitusjohtaja ja puheenjohtaja vahvistivat maan ja laitosten myynnin, mutta kommentoivat, että yhtiö hallinnoi edelleen näitä kahta tehdasta, mukaan lukien suhteet asiakkaisiin sekä teknologiset ja laadunvalvontapalvelut. Toimitusjohtaja totesi myös, että nämä kaksi tehdasta olivat ainoat viime vuonna myydyt tehtaat. Readymixillä on edelleen sementtitehdas Katzrinin siirtokunnassa Syyrian miehitetyllä Golanilla. [83]

Who Profitsin aiemmilta vuosilta keräämä todistusaineisto osoitti, että Readymix toimitti betonielementtejä laittomien siirtokuntien rakentamiseen, turvamuurin rakentamiseen Gilon sillan varrelle miehitetylle Länsirannalle, sotilastarkastusasemien rakentamiseen sekä viestintä-, sähkö-, viemäröinti- ja viemäröintijärjestelmiä Jerusalemin kevytrautatiehanketta varten. [84] Cemex on toistuvasti väittänyt, että sen toiminta on laillista ja sallittua Israelin lain mukaan, jotta se voisi perustella osallistumistaan laittomien siirtokuntien rakentamiseen. [85]

Cemexin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoimintatarkoituksiin sekä asutuksen ja siihen liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista helpottavien materiaalien toimittamiseen.

CETCO Mineral Technology Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 100 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin luotonantaja: Barclays

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 177 miljoonaa 30 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, AXA, Government Pension Fund Global, Groupe BPCE, Argenta

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

CETCO Mineral Technology Group on yhdysvaltalainen pörssiyhtiö, joka kehittää, tuottaa ja markkinoi erilaisia mineraalipohjaisia, erikois- ja synteettisiä mineraalituotteita sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja palveluja. [86] Who Profits raportoi, että CETCOn tuotteita käytettiin ohitusvesiputken rakennustyömaalla palestiinalaisessa Bardalan kylässä. [87] Who Profitsin mukaan Israelin kansallisen vesiyhtiön Mekorotin Bardalan ohitusputkihanke käynnistyi vuonna 2019, ja sen arvioitu budjetti on 2,5 miljoonaa NIS (0,6 miljoonaa euroa), ja se kestää vuoden 2020 jälkeiseen aikaan saakka ja sen tarkoituksena on kuljettaa miehitettyjen alueiden palestiinalaisista vesilähteistä kerättyä makeaa vettä israelilaisten siirtokuntien lähteisiin ohittaen palestiinalaisyhteisöt. [88]

CETCO:n toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoiminnassa.

Cisco Systems

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1.69 miljardia 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, Barclays, BNP Paribas, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 17.58 miljardia 299 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Legal & General, Crédit Agricole, Allianz, Nordea

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Cisco Systems on verkkoratkaisujen tarjoaja, jonka pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa. Who Profitsin mukaan sen tytäryhtiö Cisco Israel tekee yhteistyötä Israelin hallituksen kanssa noin sadan teknologiakeskuksen perustamiseksi osana vuonna 2018 käynnistettyä Digital Initiative -aloitetta. [89] Keskusten sijaintipaikkoja ovat muun muassa Sha’ar Binyaminin teollisuusalue Mateh Binyaminin siirtokunnan alueneuvostossa ja Shomronin alueneuvostossa miehitetyllä Länsirannalla, ja suunnitelmissa on lisäkeskuksia Modi’in Illitin, Kiryat Arban ja Beitar Illitin siirtokunnissa. [90]

Yhtiö vastasi vuonna 2021 esitettyyn tietopyyntöön toteamalla, että se pyrkii edistämään innovointia, yrittäjyyttä ja digitaalisia taitoja yhteistyössä Israelin hallituksen kanssa, mutta että Israelin hallitus asentaa Webex-taulut ja että Cisco Israel ei osallistu keskusten sijaintia koskevaan päätöksentekoon. [91]

Ciscon toiminta on huolestuttavaa, sillä keskusten tavoitteena on vahvistaa yrittäjyyttä ja työllisyyttä ja siten edistää Israelin siirtokuntaliiketoiminnan olemassaoloa ja jatkuvuutta.

CNH Industrial

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 11.22 miljardia 18 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Rabobank, Santander, BNP Paribas, Société Générale, Barclays

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 4.40 miljardia 142 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Groupe BPCE, Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Banca d’Italia, Allianz

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

CNH Industrial on monikansallinen maatalous- ja rakennuslaitteiden, kuorma-autojen, hyötyajoneuvojen ja linja-autojen valmistaja. Se on rekisteröity Alankomaissa, ja sillä on toimistot Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä julkiset listat Italiassa ja Yhdysvalloissa. [92] Who Profits toteaa toistuvasti, että CNH Industrialin raskaita koneita on käytetty viimeisten kymmenen vuoden aikana Israelin siirtokuntien, teollisuusalueiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakentamiseen Palestiinan miehitetyillä alueilla sekä muurin rakentamiseen palestiinalaisten maille. [93] Who Profits raportoi myös, että CNH:n koneita on käytetty palestiinalaisten talojen tuhoamisessa Etelä-Hebronin kukkuloilla ja vuonna 2017 siirtokuntalaisten ohitustien rakentamisessa Nabi Eliasin palestiinalaiskylän lähelle, jota varten takavarikoitiin palestiinalaisyhteisöille kuuluneita maita ja oliivipuita. [94]

Vastauksessaan Who Profitsin helmikuussa 2022 lähettämään kirjeeseen yhtiö vahvistaa, että jotkin sen tytäryhtiöistä sallivat CNH:n koneiden myynnin miehitetyn palestiinalaisalueen asiakkaille riippumattomien jälleenmyyjien kautta, mutta korostaa, että CNH ei myy raskaita koneita suoraan miehitetyn palestiinalaisalueen asiakkaille. [95]

CNH Industrialin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy sellaisten laitteiden ja materiaalien toimittamiseen, jotka helpottavat siirtokuntien ja rajamuurin sekä niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista. CNH:n toiminta liittyy myös laitteiden toimittamiseen palestiinalaisten kotien ja omaisuuden tuhoamiseen sekä maatilojen, kasvihuoneiden, oliivitarhojen ja viljelykasvien tuhoamiseen.

Delek Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 3.70 miljardia 12 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, HSBC, Lloyds Banking Group, ABN Amro, Deutsche Bank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 241 miljoonaa 23 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Groupe BPCE, Allianz, Government Pension Fund Global, Aviva, Ashmore Group

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Delek Group on israelilainen yritys, joka Who Profitsin mukaan osallistuu maakaasun tuotantoon kiistellyillä merialueilla. [96] Lokakuussa 2020 se vähensi osuutensa Delek Israel Fuelista 33,34 prosenttiin [97] vähentääkseen velkaansa. [98] Vuodesta 2021 se omisti edelleen 25 prosenttia yhtiön osakkeista. [99] Delek Israel Fuelilla on useita kaasu- ja huoltoasemia Israelin siirtokunnissa ja niiden ympäristössä Länsirannalla ja Jerusalemin itäosassa, mukaan lukien Talpiot East, French Hill, Neve Yaakov ja Kokhav Ya’akov. [100]

Yritys kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintatarkoituksiin.

Delta Galil Industries

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 3 miljoonaa 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Baillie Gifford, Government Pension Fund Global, Kommunal Landspensjonskasse, AXA, Mediobanca Banca di Credito Finanziario

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Delta Galil Industries on israelilainen vaatetusalan yritys. Sillä on toimipisteitä useissa israelilaisissa siirtokunnissa Länsirannalla, muun muassa Ma’ale Adumimin siirtokunnassa, sekä Pisgat Ze’evin ostoskeskuksessa ja Ramotin ostoskeskuksessa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [101]

Delta Galil Industries on yksi niistä 112 yrityksestä, jotka on sisällytetty YK:n tietokantaan, koska ne käyttävät luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

eDreams ODIGEO

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 34 miljoonaa 3 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Banco Bilbao Vizcaya Argentaria (BBVA), La Caixa Group, Santander

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 48 miljoonaa 20 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Janus Henderson, Astaris Capital Management, Banca March, DZ Bank, Bestinver, Deutsche Bank

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

eDreams ODIGEO on espanjalainen online-matkatoimisto, jonka tuotemerkkejä ovat eDreams, GO Voyages, Opodo ja Travellink. [102] Sen verkkosivustoilla mainostetaan erilaisia kiinteistöjä, jotka sijaitsevat Israelin siirtokunnissa miehitetyllä Länsirannalla. eDreams ODIGEO kuvaa Shilon, Ma’ale Levonan, Geva Binyaminin ja Kfar Adumimin kaltaisten siirtokuntien sijaintia seuraavasti: ”Palestiinalaisalue, Israelin siirtokunta”. Kuluttajille ei kerrota siirtokuntien laittomasta asemasta kansainvälisen oikeuden mukaan. [103] Yhtiö katsoo, että nämä yksittäiset majoitusilmoitukset ulkoisten palveluntarjoajien kautta ovat ”sovellettavan lainsäädännön mukaisia”, kun taas ”laittomat” ilmoitukset poistetaan säännöllisesti manuaalisilla tarkastuksilla. [104] Muun muassa Amnesty International toteaa, että edistämällä siirtokuntamatkailuteollisuutta ja sitä kautta siirtokuntataloutta eDreams ODIGEOn kaltaiset digitaaliset matkailuyritykset ”edistävät laittomien siirtokuntien ylläpitoa, kehittämistä ja laajentamista ja hyötyvät niistä”. [105]

Yritys on yksi YK:n tietokannassa olevista liikeyrityksistä, koska se on mukana tarjoamassa palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

Elbit Systems

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 174 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin luotonantaja: BNP Paribas.

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 16 miljoonaa 15 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: HSBC, Janus Henderson, Barclays, Deutsche Bank, Baillie Gifford

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Israelilainen yritys Elbit Systems toimii monilla aloilla, kuten ilmailu- ja avaruusalalla, maa- ja merenkulkujärjestelmissä, miehittämättömissä ilma-aluksissa, viestinnässä, tietokoneissa, tiedustelussa ja valvonnassa. [106]

Who Profits raportoi, että Elbit Systems toimittaa laajalti tuotteita ja palveluja Israelin armeijalle, sisäministeriölle ja poliisille. [107] Sillä on tiiviit ja laajat suhteet Israelin sotilaskoneistoon. Elbit Systemsin suhteet Israelin armeijaan vahvistuivat entisestään, kun se osti Israeli Military Industries Ltd.:n (IMI) vuonna 2018, joka valmistaa ampumatarvikkeita, aseita ja sotilasteknologiaa Israelin armeijalle. [108] Al-Haq raportoi, että Elbit Systems on Israelin armeijan tärkein dronejen sekä muiden valvontatyökalujen toimittaja, joita käytetään miehitetyillä alueilla Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa sekä sotilaallisissa iskuissa Gazan kaistalla. [109] Tiettävästi Elbitin droneja oli käytössä ja yhtiön henkilökunta kuului drone-erikoisyksikön operaatio-osastoon, joka lähetettiin Israelin 11 päivää kestäneen hyökkäyksen aikana Gazaa vastaan toukokuussa 2021. [110] Elbit Systems on yksi laittoman rajamuurin elektronisen havaintoaita-järjestelmän päätoimittajista. [111] Lisäksi Elbit Systems on valmistanut aseita, kuten käsikranaatteja, joita on käytetty Israelin sotilasiskuissa miehitetyillä palestiinalaisalueella. [112]

Elbit Systemsin toiminta on huolestuttavaa, koska se toimittaa sotilasmateriaalia ja valvontadroneja ja -laitteita, joita käytetään miehitetyillä alueilla, sekä elektronisia laitteita ja materiaaleja, jotka helpottavat laittoman rajamuurin rakentamista ja laajentamista.

Electra Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 0.2 miljoonaa 3 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Legal & General, Deutsche Bank, Aviva

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Electra Group on israelilainen yritys, joka toimii kiinteistöjen, infrastruktuurin kehittämisen, laitoshallinnon ja sähkömekaanisen infrastruktuurin aloilla. [113] Julkisesti noteerattua liiketoimintaa hallitsee holdingyhtiö Elco Ltd. Who Profits kertoo, että elokuussa 2020 Electran tytäryhtiö Electra Infrastructure voitti 470 miljoonan NIS:n (128 miljoonan euron) arvoisen tarjouskilpailun, joka koski suurten tieinfrastruktuuritöiden ja tunneleiden rakentamista French Hillissä, miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. Hankkeeseen kuuluu neljän 3,5 kilometrin pituisen tunnelin rakentaminen. Ne mahdollistavat vapaan liikenteen Ramotin ja Pisgat Ze’evin siirtokuntien ja Ma’ale Adumimin siirtokunnan välillä. [114] Huhtikuuhun 2022 mennessä Electra Infrastructure ja sen kumppanit olivat kaivaneet 65 prosenttia tunneleista. [115]

Lisäksi Who Profits on dokumentoinut, että Electra Infrastructure ja Electra M&E rakensivat radan ja sähköiset järjestelmät sekä tunnelin 3A Tel Aviv-Jerusalem-pikajunan (A1) D-osuudella. Radan ja elektronisten järjestelmien rakentamiseen liittyvään 750 miljoonan NIS:n (205 miljoonan euron) hankkeeseen, joka saatiin päätökseen vuonna 2018, sisältyy huoltopalveluja toimituksen jälkeen 10 vuoden ajan. [116] A1-junareitti ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, Who Profitsin mukaan laittomasti käyttäen julkista ja yksityistä palestiinalaismaata miehitetyllä alueella Israelin liikennehankkeeseen, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia. Kuten Who Profits raportoi tammikuussa 2021, yhtiö on mukana myös suuressa jätehuoltohankkeessa, jossa jätevesi kuljetetaan Länsirannalta, mukaan lukien Jerusalemin miehitetty itäinen osa, Jordanin laaksossa sijaitsevaan Ogin puhdistamoon. Who Profits toteaa myös, että puhdistettua jätevettä käytetään kasteluun Jordanin laakson maataloussiirtokunnissa. [117]

Tammikuussa 2021 perustettiin Electra Afikim ostamalla 51 prosentin määräysvaltaosuus Amnon Mesilotista, johon kuului Afikim Public Transportation. [118] Afikim palvelee eri siirtokuntia Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa, kuten Beitar Illit, Ariel, Givat Ze’ev, Beit Horon, Efart ja Kiryat Arba. [119] Toukokuussa 2021 Electra Afikim osti Egged Ta’avuran israelilaiselta kuljetusyhtiöltä Eggediltä. Egged Ta’avura operoi bussilinjoja useissa ryppäissä, kuten Ma’aleh Adumimissa ja kymmenissä muissa miehitetyn Länsirannan siirtokunnissa. [120] Heinäkuussa 2021 Electra oli osa yhtä niistä konsortioista, jotka hyväksyttiin tekemään tarjous Jerusalemin kevytrautatien sinisen ja violetin linjan tarjouskilpailuun, joka yhdistää siirtokuntien asuinalueet kaupungin etelä- ja pohjoisosissa. [121] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022.

Electra Group ja Afikim kuuluvat YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska ne ovat mukana tarjoamassa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, mukaan lukien liikenne.

Energix Renewable Energies

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 4 miljoonaa 7 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Svenska Handelsbanken, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), ACATIS Investment, Abrdn

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Energix on yksi Israelin suurimmista uusiutuvan energian yrityksistä. [122] Yhtiöllä on 51 prosentin omistusosuus aurinkoenergiakentästä Meitarimin teollisuusalueella, joka sijaitsee Etelä-Hebronin kukkuloilla. [123] Who Profitsin tutkimuksen mukaan Meitarimin aurinkokenttä vie yli 98 000 neliömetriä palestiinalaisten maata. Who Profits kirjoittaa myös, että ympäröivät palestiinalaiskylät ovat joutuneet pakkosiirtolaisiksi, joutuneet purkutöihin, peruspalvelujen puutteeseen ja taloudellisiin rajoituksiin Meitarimin teollisuusalueen vuoksi, jossa aurinkokenttä sijaitsee. [124] Energix on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä liikeyrityksistä, koska se käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan. [125]

Expedia Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 2.46 miljardia 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, HSBC, Standard Chartered, Crédit Agricole

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 2.23 miljardia 123 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Allianz, Legal & General, Groupe BPCE, Crédit Agricole, Pelham Capital

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Yhdysvaltalainen matkailuyritys Expedia Group ylläpitää useita nettiportaaleja matkavarauksia varten. Johtavia tuotemerkkejä ovat Expedia, Hotels.com ja Trivago. [126] Expedian ja Hotel.comin verkkosivustoilla luetellaan erilaisia majoituspaikkoja miehitetyn Länsirannan siirtokunnissa, joita kuvataan ”Israelin siirtokunniksi”. [127] Expedia ja Hotels.com eivät kuitenkaan kerro kuluttajille siirtokuntien laittomasta asemasta kansainvälisen oikeuden mukaan ja niiden sijainnista miehitetyllä palestiinalaisalueella.

Muun muassa Amnesty International toteaa, että Expedia edistää laittomien siirtokuntien ylläpitoa, kehittämistä ja laajentamista ja hyötyy siitä edistämällä siirtokuntamatkailua ja sen seurauksena siirtokuntataloutta. [128]

Yritys kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

First International Bank of Israel (FIBI)

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 84 miljoonaa 11 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Baillie Gifford, Mediobanca Banca di Credito Finanziario, Janus Henderson

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profits raportoi, että FIBI rahoittaa rakennus- ja infrastruktuurihankkeita israelilaisissa siirtokunnissa miehitetyillä palestiinalaisalueilla sekä asuntolainoja siirtokunnissa asuville asunnonostajille. [129] Pankki oli muun muassa osa Bank Hapoalimin johtamaa konsortiota vuonna 2020, joka rahoitti punaisen linjan laajentamista ja vihreän linjan perustamista osana Jerusalemin kevytrautatietä, joka yhdistää siirtokuntien lähiöt Jerusalemiin. Who Profits raportoi myös, että vuosina 2020 ja 2021 FIBI tuki useita rakennushankkeita siirtokunnissa, mukaan lukien linja-autojen pysäköintialue Atarotin siirtokunnassa ja 7 657 neliömetrin hanke Givat HaMatosin siirtokunnassa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. Osana sopimuksia FIBI:llä on vakuudeksi yritysten oikeudet hankkeisiin sekä omaisuuden tuotot ja oikeus saada liitännäisvaroja Israelin veroviranomaisilta. [130]

Lisäksi pankilla on useita konttoreita Länsirannan siirtokunnissa ja Jerusalemin itäosassa. [131] Sen tytäryhtiö Bank Massadilla on tytäryhtiö French Hillin siirtokunnassa Itä-Jerusalemissa. [132]

FIBI kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien lainat asumiseen ja yritysten kehittämiseen.

Hamat Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 0.1 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin sijoittaja: Baillie Gifford

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Nior Holdingsin määräysvallassa oleva Hamat Group on israelilainen kylpyhuone- ja keittiötuotteiden, kuten kylpyhuone- ja keittiöhanojen, suihkukaappien ja keraamisten tuotteiden valmistaja. [133] Sen tytäryhtiö Lipski valmistaa muovituotteita kylpyhuoneisiin, keittiöihin ja käymälöihin. [134] Lipskin tuotantolaitokset sijaitsevat Barkanin siirtokunnan teollisuusalueella.

Hamat Group ja Lipski kuuluvat YK:n tietokantaan sisällytettyihin liikeyrityksiin, koska ne käyttävät luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

Heidelberg Materials

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 2.88 miljardia 12 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: ING Group, Deutsche Bank, Standard Chartered, BNP Paribas, Intesa Sanpaolo

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 1.50 miljardia 180 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Crédit Agricole, Bestinver, Government Pension Fund Global, Intesa Sanpaolo

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Heidelberg Materials (Saksa), entinen HeidelbergCement AG, on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaaliyrityksistä. Vuonna 2007 se osti Hanson Groupin (Britannia) (konsernin omistusosuus 99,98 %), ja Hanson Israel oli osa hankintaa. Hanson Israel tuottaa yli 20 prosenttia maan kiviaines- ja betonituotteiden kysynnästä. [135] Sillä on 24 valmisbetonitehdasta, kaksi kiviainestehdasta, yksi asfalttiasema ja yksi sementtiterminaali. [136] Kaksi valmisbetonitehdasta miehitetyllä palestiinalaisalueella, Modi’in Illit ja Atarot, olivat osa kauppaa, mutta ne suljettiin vuonna 2017 ja 2018. [137] Atarotin betonitehdas avattiin uudelleen helmikuusta joulukuuhun 2020, oletettavasti ”minimaalisen kapasiteetin käytössä”, jotta myyntiä varten tarvittavat käyttöoikeudet saataisiin turvattua. Paikan päällä olleet tutkijat dokumentoivat kuitenkin säännöllisiä toimituksia siirtokuntiin tuona aikana. Tehdas myytiin vuonna 2021. [138]

Al-Haq ja SOMO raportoivat, että Heidelberg Materials hankki oston myötä myös Naha Raban louhoksen, johon on integroitu betoni- ja asfalttiasemat ja joka sijaitsee Al-Zawiyan ja Rafatin kyliin kuuluvalla maalla Salfitin C-alueella miehitetyllä Länsirannalla. Israelin siviilihallinto oli laittomasti takavarikoinut maan, jolle Nahal Raban louhos perustettiin 1980-luvulla, julistamalla sen ”valtion maaksi”. Al-Haqin ja SOMO:n mukaan louhoksen toimintaan liittyy paikallisen palestiinalaisväestön järjestelmällisiä rajoituksia maansa ja luonnonvarojensa käytössä, muun muassa maa-alueiden takavarikoinnin ja eristysmuurin rakentamisen kautta. [139] Vuonna 2018 Heidelberg Materials aloitti luovutusprosessin Nahal Raban louhoksen ja viereisen asfaltti- ja betonitehtaan myymiseksi. Tästä huolimatta Israelin armeija osoitti helmikuussa 2019 Hanson Israelille noin 10 hehtaaria (98 dunumia) maata louhoksen laajennuksen suunnittelua varten. [140] Tammikuussa 2020 Hanson Israel toimitti suunnitelmansa mainitusta laajennuksesta (suunnitelma nro 52/14/2) siviilihallinnon Länsirannan keskiosien suunnitteluyksikön kaivostoiminnan ja louhinnan alakomitealle. [141] Sittemmin toimitetusta suunnitelmasta on jätetty yli 30 vastalausetta, ja tätä kirjoitettaessa niiden käsittely on edelleen kesken.

Yhtiö pyrkii laajentamaan louhosta, koska sen dolomiittikiven tarjonta loppui vuonna 2018. Raaka-aineen loppuminen tekee louhoksesta arvoltaan rajallisen ilman laajennusta, joka mahdollistaisi ostajan pääsyn uusiin luonnonvaroihin. SOMO:n ja Al-Haqin helmikuussa 2020 julkaistua raporttia varten tekemän kysymyksen johdosta Heidelberg Materials ilmoitti, että se ”ei aio laajentaa [omaa] louhostoimintaansa”, vaan että luvan laajentaminen on ”pelkkä toimenpide, jolla varmistetaan louhoksen myynti”. [142] Tämä tarkoittaa, että Heidelberg Materials pyrkii ensin anastamaan lisää maata ja resursseja paikallisilta palestiinalaisyhteisöiltä kansainvälisen oikeuden vastaisesti, ennen kuin se antaa kolmannen osapuolen jatkaa resurssien anastamista palestiinalaisilta maanomistajilta ilman näiden suostumusta. Toiminnasta irtautuminen ei myöskään voi korvata kattavia toimia ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. [143]

Useat järjestöt ovat kyseenalaistaneet väitetyt työllistymismahdollisuudet ja yhtäläiset työolot, kuten Al-Haqin vuonna 2021 keräämät työntekijöiden lausunnot. [144] Kuten Human Rights Watchin toukokuussa 2020 yritykselle lähettämässä kirjeessä todetaan, ”palestiinalaisten työntekijöiden työllistäminen ei korjaa yritysten väistämätöntä osuutta vakaviin humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin”. [145] Vaikka liikeyritys tässä yhteydessä ”hyödyttää” palestiinalaisia jollakin tavalla, se ei vapauta sitä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta. [146] Hanson Israel on toimittanut rakennusmateriaaleja israelilaisiin siirtokuntiin Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa tavanomaisena liiketoimintakäytäntönä ainakin vuodesta 2019 lähtien, mutta toimituksia siirtokuntiin on dokumentoitu myös aiempina vuosina. [147] Riippumattomassa paikan päällä tehdyssä tutkimuksessa paljastui yli 150 betonitoimitusta rakennustyömaille Israelin siirtokunnissa Länsirannalla, mukaan lukien Itä-Jerusalemissa, vuosina 2019-2021, pääasiassa Efratin, Nokdimin, Ramat Shlomon ja Migronin siirtokuntien asuinrakennusten rakentamista varten. [148] Hanson Israelin toimittamilla rakennusmateriaaleilla rakennetut asunnot mahdollistavat tuhansien israelilaissiirtolaisten asumisen miehitetyllä palestiinalaisalueella.

Heidelberg Materialsin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy miehitetyn palestiinalaisalueen luonnonvarojen, erityisesti kiven ja muiden mineraalien, käyttöön liiketoimintatarkoituksiin sekä siirtokuntien ja niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista helpottavien materiaalien toimittamiseen.

Hyundai Heavy Industries

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 498 miljoonaa 5 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Société Générale, BNP Paribas, HSBC, Standard Chartered, Crédit Agricole

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 7.8 miljoonaa 15 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Allianz, Deutsche Bank, HSBC, Aviva, Prudential Plc

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Eteläkorealainen Hyundai Heavy Industries (HHI) on maailman johtava raskaan teollisuuden yritys, joka toimii laivanrakennuksen, offshore-teollisuuden laitteiden ja raskaiden koneiden alalla. [149] Sen yksinomainen edustaja Israelissa on EFCO Equipment. [150]

Vuosien varrella Who Profits on toistuvasti dokumentoinut HHI:n laitteiden käytön palestiinalaisten kotien ja omaisuuden tuhoamisessa Itä-Jerusalemissa ja muualla Palestiinan pakolaisalueella. [151] Lisäksi Al-Haq dokumentoi, että Hyundain kaivinkoneita käytettiin rakennustöissä siirtokunnissa ja niihin liittyvillä teollisuusalueilla. [152] Al-Haq raportoi myös HHI:n kaivinkoneiden käytöstä vedenkeräyskaivon purkamisessa Hebronin alueella maaliskuussa 2021. [153] Helmikuussa 2022 HHI:n puskutraktoria kerrottiin käytetyn palestiinalaisperheen kodin ja vesikaivon purkamiseen Khallet Al-Maissa. [154]

HHI:n toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy sellaisten laitteiden ja materiaalien toimittamiseen, jotka helpottavat siirtokuntien ja muurin ja niihin liittyvien infrastruktuurien rakentamista ja laajentamista sekä palestiinalaisten asuntojen ja omaisuuden tuhoamista.

IBM

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 32.35 miljardia 15 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Barclays, HSBC, Société Générale, Santander

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 8.58 miljardia 253 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Legal & General, Deutsche Bank, DZ Bank

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

IBM on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayhtiö, joka on yksi maailman suurimmista tietokone- ja tietotekniikkayhtiöistä. Who Profits raportoi, että Israelin hallitukselle ja armeijalle suunnattujen erilaisten toimintojen joukossa IBM:n keskeinen hanke on vuodesta 2019 lähtien toimeksianto suunnitella ja käyttää Israelin väestö-, maahanmuutto- ja rajaviranomaisen Eitan-järjestelmää, joka korvaa aiemman HPE:n ja DXC Technologiesin hallinnoiman Aviv-järjestelmän. [155] Rekisteri sisältää tiedot kaikista palestiinalaisista, joilla on Israelin kansalaisuus, miehitetyssä Itä-Jerusalemissa asuvista ei-kansalaisista sekä Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaisista. Investigaten mukaan sitä käytetään syrjivän politiikan toteuttamiseen palestiinalaisia kohtaan, joihin sovelletaan erilaista politiikkaa ja käytäntöjä ja joita syrjitään liikkumisvapaudessa, äänioikeudessa, perheenyhdistämisessä ja palvelujen saannissa. [156] Who Profitsin mukaan IBM sai vuosina 2018-2021 yhteensä 800 miljoonan NIS:n (229 miljoonan euron) arvosta laskentapalveluja ja laitteistoja koskevia sopimuksia, jotka ovat voimassa vuoteen 2035 asti. [157]

Eitan-järjestelmä dokumentoi myös Israelin valvonnassa olevat rajanylityspaikat. Siihen kuuluu Allenbyn sillan ylityspaikka, joka on Länsirannalla asuvien palestiinalaisten ainoa maahantulo- ja maastapoistumispaikka Jordanian kautta, sekä Erezin tarkastuspiste, joka on ainoa rajanylityspaikka, jonka kautta ihmiset voivat liikkua Gazan, muiden pakolaisalueiden ja Israelin välillä. [158]

IBM:n toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy palestiinalaisia syrjivien valvonta- ja tunnistuslaitteiden toimittamiseen.

Israel Discount Bank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 184 miljoonaa 23 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Crédit Agricole, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Groupe BPCE, Government Pension Fund Global

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profits -lehden mukaan Israel Discount Bank ja sen tytäryhtiö Mercantile Discount Bank rahoittavat rakennushankkeita israelilaisissa siirtokunnissa pakolaisalueella ja myöntävät lainoja alueellisille siirtokuntaneuvostoille. [159] Esimerkkeinä mainittakoon vuonna 2021 myönnetty laina Shitrit Ayalon -yhtiölle Beitar Illitin siirtokunnassa toteutettavaan 4 500 neliömetrin rakennushankkeeseen, Mercantile Discount Bankin lokakuussa 2021 Kiryat Arban siirtokunnan paikallisneuvostolle myöntämä kymmenvuotinen NIS 1,85 miljoonan (0,51 miljoonan euron) laina ja Mercantile Discount Bankin vuonna 2020 myöntämä 15-vuotinen NIS 3,0 miljoonan (0,83 miljoonan euron) suuruinen laina Arielin siirtokunnan kunnalle. [160] Sillä on myös useita konttoreita miehitetyn Länsirannan siirtokunnissa, mukaan lukien miehitetty Itä-Jerusalem. [161] Ma’ale Adumimin konttorissaan pankki tarjoaa asuntolainakonsultin palveluja. [162]

Israel Discount Bank kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien asuntolainat ja yritysten kehittäminen.

MAN Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 12.18 miljardia 16 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, Société Générale, UniCredit, Santander, Commerzbank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 399 miljoonaa 20 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Deutsche Bank, Erste Group, HSBC, Banque Degroof Petercam

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

MAN Group on saksalainen monikansallinen yritys ja johtava ammattiajoneuvojen ja kuljetusratkaisujen toimittaja Euroopassa. [163] Kuten Who Profits vuonna 2019 raportoi, yritys toimittaa alustan autoon, jossa on ”Skunk” — Odortecin valmistama väkijoukkojen hallitsemisase, jota Israelin miehitysjoukot käyttävät kaikkialla miehitetyllä palestiinalaisalueella. [164]

MAN Group on toimittanut linja-autojen alustoja israelilaiselle Eggedille. [165] Kesäkuussa 2021 yhtiö toimitti alustat Eggedin ja liikenneministeriön toteuttamaan kaksikerroksisten autojen kokeiluun. Lisää tilauksia odotetaan tulevan vuonna 2022. [166] Toukokuuhun 2021 asti Egged omisti 50 prosentin osuuden Egged Ta’avurasta, joka liikennöi bussilinjoja eri siirtokuntiin miehitetyllä Länsirannalla. Ta’avura on nyt osa Electra Groupia. [167]

Egged Tours -nimellä toimiva yritys tarjoaa matkoja ja matkapaketteja Qumranin kansallispuiston siirtokunta-alueelle miehitetyllä Länsirannalla ja Itä-Jerusalemin vanhaankaupunkiin ja siirtokuntalaisten hallinnoimaan Daavidin kaupunkiin, joka on arkeologinen alue Silwanin palestiinalaisalueella. [168] Global Legal Action Networkin (GLAN) ja SOMO:n mukaan nämä matkailutoiminnot tukevat siirtokuntien taloutta, mutta niistä on vain vähän hyötyä palestiinalaisyhteisöille, ja ne rajoittavat palestiinalaisyhteisöjen pääsyä omaan maahansa ja luonnonvaroihinsa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti. [169]

MANin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen.

Matrix IT

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 19 miljoonaa 7 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Mediobanca Banca di Credito Finanziario, Baillie Gifford, Kommunal Landspensjonskasse, Legal & General

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Matrix IT on israelilainen IT-yhtiö, joka tarjoaa palveluja Israelin puolustusministeriölle ja Israelin armeijalle erityisesti ilma- ja ohjuspuolustuksen, johtamisen ja valvonnan, tiedustelun ja kyberjärjestelmien kehittämisen aloilla. [170] Se on muun muassa tarjonnut erilaisia palveluja Israelin Coordination of Government Activities in the Territories (COGAT) -hallinnon koordinointitoiminnalle useiden konsulttisopimusten puitteissa vuodesta 2016 lähtien, Who Profitsin mukaan. [171] Näihin kuului vuonna 2020 tehty kolmen kuukauden sopimus konsulttipalvelujen tarjoamisesta ”Rolling Stone” -järjestelmään, jota Who Profitsin mukaan käytetään palestiinalaisia koskevien tietojen seurantaan ja keräämiseen sekä työlupien myöntämiseen Israelissa ja Israelin siirtokunnissa työskenteleville palestiinalaisille työntekijöille. [172] Maaliskuussa 2020 yritys sai Israelin siviilihallinnon (ICA) Beit Elin siirtokunnassa tekemän sopimuksen tietokonepalvelujen tarjoamisesta tammikuun 2021 loppuun asti 243 243 uudella Israelin nisulla (68 000 euroa). [173]

Lisäksi Matrix ylläpitää tytäryhtiönsä Talpiotin kautta kehityskeskusta Israelin Modi’in Illitin siirtokunnassa miehitetyllä Länsirannalla, ja se työllistää yli 1 000 siirtokuntalaista. [174] Vuonna 2020 Who Profits kirjasi, että Matrixin tytäryhtiö Matrix I.T. Integration and Infrastructures tarjosi Arielin siirtokunnassa sijaitsevalle Arielin yliopistolle tietotekniikkapalveluja. [175]

Matrix IT kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokunnan ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoiminnallisiin tarkoituksiin.

Mivne Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 17 miljoonaa 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Svenska Handelsbanken, Legal & General, HSBC, Crédit Agricole

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Mivne Group on israelilainen kiinteistöyritys, joka on erikoistunut teollisuus- tai kaupalliseen käyttöön tarkoitettuihin kiinteistöihin. [176] Mivne-yhtiöt tarjoavat erilaisia teollisuustiloja vuokrattavaksi muun muassa Länsirannan Ma’ale Efraimin siirtokunnan teollisuusalueella ja Katzrinin siirtokunnan teollisuusalueella Syyrian miehitetyllä Golanilla. [177]

Mivnen (entiset) tytäryhtiöt Jerusalem Economy (sulautui Mivne Real Estate Ltd:hen 4. marraskuuta 2019), Industrial Buildings Corporation (IBC) (nykyisin Mivne Real Estate Ltd.) ja Darban Investments (kokonaan Mivne Real Estate Ltd:n omistuksessa 4. marraskuuta 2019 alkaen) [178] kuuluvat YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin. Tämä johtuu luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käytöstä liiketoimintaan.

Mizrahi Tefahot Bank

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 150 miljoonaa yhdeltä eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin luotonantaja: BNP Paribas

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 300 miljoonaa 29 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, Crédit Agricole, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Carmignac Gestion

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profitsin mukaan Mizrahi Tefahot Bank rahoittaa rakennushankkeita israelilaisissa siirtokunnissa miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja tarjoaa rahoitusta siirtokuntien asunnonomistajille sekä alueellisille ja paikallisille siirtokuntaneuvostoille. [179] Useiden viime vuosien esimerkkien joukossa pankki myönsi Avnei Derech -yritykselle lainoja vuosina 2020 ja 2021 sen 160 asunnon asuntohanketta varten Alfei Menashe -siirtokunnassa. Vuonna 2020 Who Profits kirjasi lainan Kotler Adika -yhtiölle Ramotissa, miehitetyssä Itä-Jerusalemin siirtokuntakorttelissa, toteutettavaan rakennushankkeeseen ja vuonna 2021 kiinnityksen kolmeen Ramotin tonttiin. [180] Molemmissa esimerkeissä pankki pitää vakuutena yhtiöiden sopimukseen perustuvia ja tosiasiallisia oikeuksia tonttiin ja hankkeeseen.

Lisäksi Who Profits toteaa, että Mizrahi Tefahot Bank tarjoaa palveluja useille paikallisille ja alueellisille siirtokuntaneuvostoille, mukaan lukien Gush Etzionin, Efratin ja Alfei Menashen tilit. [181] Vuonna 2020 Efratin siirtokunta sai 15 miljoonan NIS:n (4,1 miljoonan euron) suuruisen sijoituksen, johon osallistui kuusi pankkia ja sijoitusyritystä, mukaan lukien Mizrahi Tefahot Bank. Pankilla ja sen tytäryhtiöllä Bank Yakavilla on myös useita konttoreita Länsirannalla ja miehitetyssä Itä-Jerusalemissa sijaitsevissa siirtokunnissa. [182]

Mizrahi Tefahot Bank kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä pankki- ja rahoitustoimintaa, joka auttaa kehittämään, laajentamaan tai ylläpitämään siirtokuntia ja niiden toimintaa, mukaan lukien asuntolainat ja yritysten kehittäminen.

Motorola Solutions

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1.25 miljardia 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, BNP Paribas, HSBC, Santander, Lloyds Banking Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 4.45 miljardia 110 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, Groupe BPCE, Janus Henderson

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Who Profits väittää, että yhdysvaltalainen viestintälaitteiden toimittaja Motorola Solutions on tytäryhtiönsä Motorola Solutions Israelin kautta [183] osallistunut Israelin laittomiin siirtokuntiin yli 10 vuoden ajan. [184] Tutkimuskeskus dokumentoi, miten yritys tekee yhteistyötä Israelin armeijan, puolustusministeriön ja siirtokuntaneuvostojen kanssa kaikkialla miehitetyllä palestiinalaisalueella. Motorola on esimerkiksi suunnitellut ja valmistanut valvontajärjestelmän ”MotoEagle”, jota käytetään kymmenissä laittomissa siirtokunnissa Länsirannalla, Gazaa ympäröivällä muurilla ja Israelin sotilastukikohdissa. [185] Joissakin tapauksissa, kuten Who Profits totesi, tutka-asemat pystytettiin laittomasti haltuun otetulle palestiinalaisten yksityismaalle, mikä myös esti palestiinalaisten liikkumisen. [186] Who Profitsin mukaan yritys tarjoaa tukipalveluja näille järjestelmille. Motorola on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä yrityksistä, koska se toimittaa valvonta- ja tunnistuslaitteita siirtokuntiin, muuriin ja siirtokuntiin suoraan liittyviin tarkastuspisteisiin.

Partner Communications

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 17 miljoonaa 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Apax Partners, Government Pension Fund Global, Baillie Gifford, Legal & General

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Partner Communications on israelilainen yritys, joka tarjoaa televiestintäpalveluja C-alueen siirtokunnissa Israelin viestintäministeriön myöntämien matkaviestin- ja kiinteän verkon toimilupien nojalla. [187] Who Profitsin mukaan yrityksellä oli elokuussa 2021 250 aktiivista matkapuhelinantennia ja muuta infrastruktuurilaitosta kaikkialla miehitetyllä palestiinalaisalueella, joista osa oli rakennettu palestiinalaisten yksityisomistuksessa oleville maille. [188] Tutkimuskeskus raportoi, että Partner Communications maksaa vuokra- ja maankäyttömaksuja siirtokunnille, joskus yksityisen palestiinalaismaan käytöstä. [189]

Partner Communicationsilla on myynti- ja asiakaspalvelukeskus Atarotin teollisuusalueella. Lisäksi kolme myynti- ja asiakaspalvelukeskusta sijaitsee miehitetyn Itä-Jerusalemin palestiinalaisalueilla. [190] Koska palestiinalaisilla matkaviestintäyrityksillä ei ole pääsyä tälle alueelle, Who Profits väittää, että yritys hyötyy palestiinalaisista pakkomarkkinoista. [191]

Yritys kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, yritystarkoituksiin.

Paz Oil Company

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 5 miljoonaa 8 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Baillie Gifford, Allianz, Legal & General, HSBC

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Paz Oil Company on Israelin johtava energiayhtiö. [192] Sillä on huoltoasemia eri siirtokunnissa miehitetyllä Länsirannalla, kuten Beit Elissä, Ma’ale Adumimissa, Mishor Adumimissa ja Ofrasta, sekä Pisgat Zeevin siirtokunnassa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [193] Who Profits väittää, että Paz Oil Companyllä on myös pääsy Palestiinan pakkomarkkinoille. [194] Palestiinalaishallinnon tärkeänä toimittajana sillä on oikeus periä maksunsa Israelin hallituksen keräämistä palestiinalaisten verotuloista. [195]

Paz Oil Company kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokunnan ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

Puma

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 2.54 miljardia 9 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, HSBC, ING Group, Standard Chartered, Commerzbank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 2.13 miljardia 167 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Carmignac Gestion, Deutsche Bank, Liontrust Asset Management

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Puma, jonka pääkonttori sijaitsee Saksassa, on maailman kolmanneksi suurin urheiluvaatteiden valmistaja. [196] Vuoteen 2020 asti Delta Galil oli yksinomainen kumppani Puman maahantuonnissa ja bränditoiminnassa Israelissa. Delta Galililla on useita myymälöitä Länsirannan siirtokunnissa sekä Itä-Jerusalemissa. [197] Vuonna 2021 Irani Corporationiin kuuluvasta Al Srad Ltd:stä tuli PUMAn yksinomainen lisenssinsaaja Israelissa. [198] Irani Corporation pyörittää Factory 54 -vaateketjua, johon kuuluu myymälä Mamilla-ostoskeskuksessa, joka sijaitsee miehitettyä Itä-Jerusalemia ympäröivällä ”ei-kenenkään-maalla”. [199]

PUMA on myös Israelin jalkapalloliiton (IFA) sponsori. [200] Se teki IFA:n kanssa vuonna 2018 alustavan nelivuotisen sopimuksen, jonka mukaan siitä tulee Israelin maajoukkueiden virallinen varustekumppani, joka toimittaa, peli- ja harjoitusasuja, jalkineita ja kaikkia tarvittavia varusteita pelaamiseen kilpailujen aikana. [201] IFA:n alaisuuteen kuuluvat Israelin siirtokuntien, kuten Ma’ale Adumimin, Oranitin ja Giv’at Ze’evin, joukkueet. [202] IFA on myös ajanut laittomien israelilaisten siirtokuntien joukkueiden säilyttämistä maailman jalkapalloliiton FIFA:ssa. [203] Ihmisoikeusjärjestöt ovat jo vuosien ajan huomauttaneet, että sponsorina PUMA antaa tuotemerkkinsä valkopestä ihmisoikeusloukkauksia, sillä siirtokuntaseurojen kotiottelut pelataan palestiinalaisilta anastetulla maalla. Lisäksi ne toteavat, että joukkueet tarjoavat siirtokuntalaisille osa-aikatyötä ja vapaa-ajan palveluja. [204] Palestiinalaisilta evätään vastaavat palvelut, sillä he eivät saa mennä siirtokuntiin virkistystarkoituksiin eivätkä pelata tai harjoitella jalkapalloa kentillä tai katsella pelejä. Vuonna 2022 IFA jatkoi sponsorisopimusta PUMAn kanssa kahdella vuodella. [205] Puman toiminta on huolestuttavaa, koska yritys on mukana tarjoamassa palveluja sekä työllistämässä ja siten tukemassa siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa.

Rami Levy Chain Stores Hashikma Marketing 2006

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 5 miljoonaa 5 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Baillie Gifford, Mediobanca Banca di Credito Finanziario, Kommunal Landspensjonskasse, Legal & General, Government Pension Fund Global

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Rami Levy Chain Stores Hashikma Marketing 2006 on israelilainen supermarketketju, jolla on myymälöitä Arielin, Beitar Illitin, Gush Etzionin, Mishor Adumimin ja Sha’ar Binyaminin siirtokunnissa miehitetyllä Länsirannalla sekä Atarotin teollisuusalueella miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [206] Sillä on myös kaksi ostoskeskusta, joissa on erilaisia kauppoja: Arielin siirtokunnassa miehitetyllä Länsirannalla ja Atarotin ostoskeskuksessa teollisuusalueella miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [207] Yhtiö kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintatarkoituksiin.

RE/MAX Holdings

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 20 miljoonaa 20 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Assenagon, Evli Bank, KBC Group, Punter Southall, BNP Paribas

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

RE/MAX Israel, yhdysvaltalaisen RE/MAX Holdingsin paikallinen franchising-yritys, ylläpitää myyntitoimistoa Länsirannan Ma’ale Adumimin siirtokunnassa. [208] RE/MAX Israel tarjoaa myytäviä ja vuokrattavia kiinteistöjä Länsirannan tärkeimmissä siirtokunnissa, myös miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. Kesäkuussa 2022 tarjontaan kuului kaksi kiinteistöä Ma’ale Adumimissa ja yksi kiinteistö Barkanin siirtokunnassa miehitetyllä Länsirannalla. Lisäksi Itä-Jerusalemin siirtokuntien lähiöissä sijaitseviin kiinteistöihin kuului neljä kohdetta French Hillissä ja yksi Neve Yaakovissa. [209]

RE/MAX Israel on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä liikeyrityksistä, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa.

Shapir Engineering and Industry

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 5 miljoonaa 7 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Deutsche Bank, Mediobanca Banca di Credito Finanziario, ACATIS Investment, Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), HSBC

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Shapir Engineering and Industry toimii Natufin louhoksella, Migdal Ozin siirtokunnassa miehitetyllä Länsirannalla sijaitsevalla betonitehtaalla ja Atarotin teollisuussiirtokunnassa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa sijaitsevalla betonitehtaalla. [210] Se on myös osallistunut erilaisiin asunto- ja liikenneinfrastruktuurihankkeisiin Israelin siirtokunnissa, mukaan lukien Tel Aviv-Jerusalem-pikajunan (A1) infrastruktuurityöt. [211] Juna ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, mikä Who Profitsin mukaan käyttää laittomasti julkista ja yksityistä palestiinalaismaata miehitetyllä alueella Israelin liikennehankkeeseen, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia.

Vuonna 2019 Shapir ja CAF voittivat tarjouskilpailun Jerusalemin kevytrautatien toisen vaiheen toteuttamisesta, johon sisältyy kahden lisälinjan rakentaminen, käyttö ja ylläpito. [212] Marraskuussa 2020 Shapir teki YK:n tietokantaan merkitsemisestä huolimatta yhdessä CAF:n kanssa hankerahoitussopimuksen Jerusalemin kevytrautatien käyttöoikeussopimuksen toteuttamisesta. [213] Uuden verkon odotetaan olevan täysin toiminnassa vuoteen 2025 mennessä. Konsortio aloitti 16. huhtikuuta 2021 toimiluvan, joka kestää 15 vuotta. [214] Heinäkuussa 2021 Shapir Engineering oli osa yhtä niistä konsortioista, jotka hyväksyttiin tekemään tarjous Jerusalemin kevyen raideliikenteen sinisen ja violetin linjan tarjouskilpailuun, joka yhdistää siirtokuntien asuinalueet kaupungin etelä- ja pohjoisosissa. [215] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022.

Marraskuussa 2021 Who Profits dokumentoi Shapirin kuorma-auton, joka työskenteli Nabi Elyasin ohitustien (valtatie 55) laajennuksen parissa, jonka se väittää pakkolunastavan palestiinalaisten maata hanketta varten, jonka tarkoituksena on hyödyttää laittomia siirtokuntalaisia. [216]

Shapir Engineering and Industry kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoiminnallisiin tarkoituksiin.

Shikun & Binui

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 1 miljoonaa 6 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Svenska Handelsbanken, Legal & General, Deutsche Bank, Crédit Agricole, HSBC

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Shikun & Binui on israelilainen infrastruktuuri- ja kiinteistöalan yritys, joka Who Profitsin mukaan osallistuu laittomien israelilaisten siirtokuntien ja infrastruktuurin rakentamiseen ja laajentamiseen miehitetylle Länsirannalle, Itä-Jerusalem mukaan lukien. [217] Yhtiö sai muun muassa vuonna 2019 urakan rakentaa tunnelitien laajennuksen, joka on valtatie 60:n osa, jolla palestiinalaisilta ajoneuvoilta on kielletty ajo. Rakentaminen on käynnissä ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2025. [218] Samana vuonna sen kokonaan omistama tytäryhtiö Shikun & Binui Solel Boneh Infrastructures sai sopimuksen rakennustöistä Jerusalemin kevytrautatien vihreän linjan varikkokompleksissa, joka yhdistää miehitetyssä Itä-Jerusalemissa sijaitsevat suuret israelilaiset siirtokuntakorttelit kaupungin läntisiin osiin ja joka on rakennettu laittomasti pakkolunastetulle palestiinalaiselle yksityisomaisuudelle miehitetyllä alueella, kuten Who Profits raportoi. [219]

Heinäkuussa 2021 Shikun & Binui oli mukana yhdessä konsortiossa, joka hyväksyttiin osallistumaan Jerusalemin kevytrautatien sinisen ja violetin linjan tarjouskilpailuun, joka yhdistää kaupungin etelä- ja pohjoisosien asuinalueet. [220] Linjat ovat edelleen tarjouskilpailussa heinäkuussa 2022. Shikun & Binuin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten laitosten tarjoamiseen, mukaan lukien liikenne, sekä luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoimintaan.

Shufersal

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 13 miljoonaa 13 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Algemeen Burgerlijk Pensioenfonds (ABP), Pensioenfonds Zorg en Welzijn (PFZW), Baillie Gifford, Government Pension Fund Global, Svenska Handelsbanken

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Shufersal on israelilainen yritys, jolla on supermarkettiensa ja apteekkiensa sivuliikkeitä useissa israelilaisissa siirtokunnissa pakolaisalueella. Näihin kuuluvat myymälät Arielissa, Modi’in Illitissä, Beitar Illitissä ja Maaleh Adumimissa Länsirannalla sekä Gilon, Pisgat Zeevin, Ramat Eshkolin ja Ramat Shlomon kaupunginosissa miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [221]

Yritys kuuluu YK:n tietokantaan sisältyviin liikeyrityksiin, koska se tarjoaa yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokunnan ylläpitoa ja olemassaoloa, sekä käyttää luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoiminnallisiin tarkoituksiin.

Siemens

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 8.00 miljardia 20 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Santander, ING Group, Standard Chartered, HSBC

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 14.28 miljardia 313 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Deutsche Bank, DZ Bank, Crédit Agricole, Deka Group

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Siemens on saksalainen pörssissä noteerattu teknologiayhtiö, joka keskittyy teollisuuteen, infrastruktuuriin ja liikenteeseen maailmanlaajuisesti. [222] Who Profitsin tutkimus on osoittanut, miten Siemensin liikenteenohjausjärjestelmät on asennettu miehitetyllä Länsirannalla sijaitseville teille 5 ja 443 osana Israelin tiejärjestelmää, jota pitkin palestiinalaiset eivät saa matkustaa. [223] Siemensin liikenteenohjausjärjestelmiä asennettiin myös tielle 1 Mishor Adumimin siirtokunnan teollisuusalueen sisäänkäynnille. Vuonna 2018 Siemens allekirjoitti Israelin rautateiden kanssa NIS 3,8 miljardin (1,1 miljardia euroa) arvoisen sopimuksen 60 Desiro HC -seutujunan toimittamisesta 10 vuoden aikana ja kunnossapidosta 15 vuoden ajan, huoltokorjaamon rakentamisesta Ashkeloniin sekä muista huolto-optioista. [224] Junat liikennöivät suurimmassa osassa A1-pikajunaradan vuoroja. [225] Who Profits toteaa, että juna ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, jolloin käytetään haltuun otettua palestiinalaisten maata — josta osa on yksityisomistuksessa — israelilaisen liikennehankkeen toteuttamiseen yksinomaan israelilaisten hyödyksi. [226]

Siemensin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen, jotka tukevat siirtokunnan ylläpitoa ja olemassaoloa, liikenne mukaan luettuna.

Solvay

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 4.40 miljardia 8 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Crédit Agricole, HSBC, Commerzbank, KBC Group

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 2.47 miljardia 153 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Crédit Agricole, Government Pension Fund Global, Janus Henderson, Intesa Sanpaolo, Banque Degroof Petercam

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Solvay on belgialainen monikansallinen tiedeyritys, joka toimii kemikaali- ja muovialalla. [227] Airframerin mukaan Solvay toimittaa Elbit Hermes 450 -miehittämättömän ilma-aluksen (UAV) valmistukseen valmiiksi kyllästettyjä lujitettuja kuituja (MTM 46 –epoksiprepreg-järjestelmä). [228] Dronen valmistaa UAV Tactical Systems, joka on Elbit Systemsin ja Thales UK:n yhteisyritys. Elbit on Israelin armeijan Länsirannan, Itä-Jerusalemin ja Gazan miehitetyillä alueilla sekä Gazan kaistaleella toteutettavissa sotilasoperaatioissa käyttämien dronejen ja muiden valvontatyökalujen tärkein toimittaja. [229]

Who Profits kirjasi Solvayn tuotteita myös Bardalan palestiinalaiskylässä sijaitsevan ohitusvesiputken rakennustyömaalla. [230] Israelin kansallisen vesilaitoksen Mekorotin Bardalan ohitusputkihanke käynnistyi vuonna 2019, ja sen budjetti on arviolta NIS 2,5 miljoonaa (0,6 miljoonaa euroa), ja se kestää vuoden 2020 jälkeiseen aikaan saakka ja sen tarkoituksena on kuljettaa miehitettyjen palestiinalaisalueiden vesilähteistä otettua makeaa vettä israelilaisten siirtokuntien lähteisiin ohittaen palestiinalaisyhteisöt. [231] Solvayn toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy miehitetyllä palestiinalaisalueella käytettävien valvonta- ja tunnistusvälineiden toimittamiseen sekä siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen.

Tripadvisor

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 271 miljoonaa 2 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: BNP Paribas, Barclays

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 400 miljoonaa 45 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Polar Capital Holdings, Van Lanschot Kempen, Allianz, Azimut, Government
Pension Fund Global

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Tripadvisor on yhdysvaltalainen digitaalinen matkailuyritys, joka ylläpitää verkossa toimivia matkailubrändejä ja verkkosivustoja, kuten tripadvisor.com. [232]

Sivustollaan Tripadvisor mainostaa majoituksia ja nähtävyyksiä miehitetyn palestiinalaisalueen siirtokunnissa. Israelin siirtokunnat miehitetyllä Länsirannalla kuvataan nimellä ”Israelin siirtokunta, palestiinalaisalueet”, mutta Tripadvisor ei kerro kuluttajille siirtokuntien laittomasta asemasta kansainvälisen oikeuden mukaan ja niiden sijainnista miehitetyllä alueella. [233] Lisäksi Tripadvisorin tytäryhtiö Viator tarjoaa retkiä ja matkailuaktiviteetteja Israelin siirtokunnissa. Sen kuvauksessa ”Länsi-Samarian yksityisestä kiertomatkasta” ei mainita Länsirannan miehitettyä asemaa, ja siihen sisältyy vierailu kiisteltyyn Tel Shilohin kohteeseen, joka rakennettiin palestiinalaisten yksityiselle maalle ja jota hallinnoivat paikallinen siirtokuntaneuvosto ja yksityinen voittoa tavoittelematon järjestö Mishkan Shilohby. [234] Amnesty International toteaa, että TripAdvisor edistää laittomien siirtokuntien ylläpitoa, kehittämistä ja laajentamista ja hyötyy siitä, koska se edistää siirtokuntamatkailua ja sen seurauksena siirtokuntien taloutta. [235]

Tripadvisor on yksi YK:n tietokantaan sisältyvistä liikeyrityksistä, koska se tarjoaa yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat asutuksen ylläpitoa ja olemassaoloa.

TUI Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 15.44 miljardia 19 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: KfW, Commerzbank, Barclays, UniCredit, Deutsche Bank

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 159 miljoonaa 58 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Legal & General, HSBC, Marathon-London, Abrdn

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Saksalainen TUI-konserni on yksi maailman suurimmista matkailuyrityksistä, jolla on 1600 matkatoimistoa sekä omia lentoyhtiöitä, hotelleja ja risteilyaluksia. [236] Kuten GLAN ja SOMO ovat dokumentoineet, useat sen tytäryhtiöistä tarjoavat opastettuja matkoja, joiden ainoana merkkinä on vierailu Israeliin, mutta joihin sisältyy kohteita laittomissa siirtokunnissa miehitetyllä Länsirannalla ja Syyrian miehitetyllä Golanilla. [237] Sen alankomaalainen tytäryhtiö TUI Nederland N.V. tarjoaa kahta ryhmämatkaa, jotka molemmat vierailevat Qumranin kansallispuiston siirtokunnassa. GLAN ja SOMO toteavat, että kansallispuisto ja sen viereinen turistibussien pysäköintialue oli aiemmin alkuperäisten palestiinalaisten beduiiniyhteisöjen käytössä. Nämä yhteisöt ovat yhä useammin joutuneet siirtymään pois esi-isiensä mailta, ja niiden pääsyä maahan, veteen, sähköön ja muuhun infrastruktuuriin ja peruspalveluihin on rajoitettu. [238]

Matkat on merkitty vierailuiksi ”Israel ja Jordania” ja ”Israelin kohokohdat”. [239] Toinen esimerkki on TUI Belgiumin tarjoama kiertomatka ”Back to the beginning – Israel”, joka sisältää vierailuja Betlehemiin miehitetyllä palestiinalaisalueella sekä miehitetyille Golanin kukkuloille ja nähtävyyksiä miehitetyssä Itä-Jerusalemissa. [240] TUI Groupin toiminta on huolestuttavaa, koska se tukee laittomien siirtokuntien olemassaoloa ja edistää niiden normalisointia.

Villar International

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 0.1 miljoonaa one eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurin sijoittaja: Deutsche Bank

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Villar International on israelilainen yritys, joka toimii rakennus- ja kiinteistöhankkeissa, mukaan lukien teollisuuskiinteistöjen vuokraus. [241] Sen tytäryhtiö Archivist tarjoaa arkistointi-, varastointi- ja tallennepalveluja.

Villar Internationalin omaisuuteen kuuluu kiinteistöjä Barkanin siirtokunnassa. [242] Vuodesta 1999 lähtien Archivistilla on ollut myös päävarastokeskus Barkanin siirtokunnassa. Sen pinta-ala on noin 47 000 neliömetriä. Sen asiakkaita ovat muun muassa Israel Post, Bank Leumi ja IBM. [243] Villar International ja Archivist kuuluvat YK:n tietokantaan sisällytettyihin liikeyrityksiin, koska ne käyttävät luonnonvaroja, erityisesti vettä ja maata, liiketoimintaan.

Vinci / SEMI

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022)244: USD 2.38 miljardia 9 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Groupe BPCE, HSBC, BNP Paribas, Société Générale, Crédit Agricole

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 8.56 miljardia 279 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Crédit Agricole,Deutsche Bank, DZ Bank,
Nordeas

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Vinci on ranskalainen infrastruktuuri-, energia- ja rakennusalan yritys. Aiemmin espanjalaiseen ACS-konserniin kuulunut SEMI, joka on erikoistunut sähkölinjojen, rautateiden sähköistyksen, viestintäinfrastruktuurien ja teollisuuslaitosten huoltoon ja asennukseen, tuli joulukuussa 2021 osaksi Vinciä. [245]

SEMI voitti vuonna 2015 tarjouskilpailun, jonka arvo oli 2 miljardia NIS ja jonka tarkoituksena oli sähköistää Israelin rautatieverkko, mukaan lukien A1 Tel Aviv-Jerusalem-pikajuna, vuosina 2016-2032 toteutettavassa hankkeessa. [246] Sopimuksen uudelleenharkinnan ja kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen Israel Railways ilmoitti helmikuussa 2020, että SEMI jatkaa Israelin rautatieverkon sähköistämisen pääurakoitsijana. [247] Ensimmäisenä hankkeen puitteissa valmistuvana ratana A1-radan kerrottiin olevan täysin sähköistetty syyskuussa 2020. [248] SEMI vastaa edelleen 10 vuoden kunnossapitojaksosta osana alkuperäistä sopimusta. [249]

Who Profitsin mukaan A1-pikajunan reitti ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella, mikä tarkoittaa, että julkista ja yksityistä palestiinalaismaata käytetään laittomasti Israelin liikennehankkeeseen, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia ja siirtokuntalaisia, mikä on suoraan kansainvälisen oikeuden vastaista. [250]

Vincin toiminta liittyy miehitetyn palestiinalaisalueen luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, laittomaan käyttöön ja hyväksikäyttöön liiketoimintatarkoituksiin sekä siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten toimintojen, kuten liikenteen, tarjoamiseen.

Volvo Group

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 12.47 miljardia 16 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: Deutsche Bank, Skandinaviska Enskilda Banken, Nordea, Danske Bank, BNP Paribas

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 15.18 miljardia 190 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: AB Industrivärden, Swedbank, Government Pension Fund Global, AMF
Pensionsförsäkring, Alecta

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

Volvo Group on ruotsalainen monikansallinen yritys, joka valmistaa kuorma-autoja, linja-autoja, rakennuskoneita sekä meri- ja teollisuusmoottoreita. [251] Vuoden 2020 ja vuoden 2021 alun aikana Al-Haq raportoi useista tapauksista, joissa Volvon koneita käytettiin palestiinalaisten rakenteiden laittomissa purkutöissä. [252] Viime aikoina Al-Haq on raportoinut vedenottokaivon (maaliskuu 2021) ja palestiinalaisen vesirakennelman purkamisesta Volvon puskutraktoreilla (kesäkuu 2021). [253] Kesäkuussa 2022 Volvo-koneita käytettiin tiettävästi Al-Fakheet- ja Al-Markez-kylien asuintelttojen ja eläinsuojien ryöstöihin ja purkamiseen sen jälkeen, kun Israelin korkein oikeus oli toukokuussa 2022 antanut päätöksen kahdeksan kylän karkottamisesta Masafer Yattan alueella. [254] Volvon maahantuoja ja jakelija Israelissa on Mayer Cars and Trucks Ltd, myös linja-autojen alustojen osalta. Volvo Bus Corporation (26,5 %) ja Mayer omistavat yhdessä Merkavimin. Merkavim käyttää Volvon alustoja panssaroituihin Mars-busseihinsa [255], joita käytetään Israelin siirtokunnissa. Mayer ja Merkavim sisältyvät YK:n tietokantaan.

Vastauksessaan sidosryhmien esittämiin kysymyksiin konsernin tuotteiden käytöstä Israelissa Volvo ei ota vastuuta yhtiön osallisuudesta: ”Israelissa kuorma-autojemme, linja-autojemme, rakennuskoneidemme ja muiden tuotteidemme myynti tapahtuu yksityisen maahantuojan kautta. Myyntiä ei ole suunnattu millekään tietylle alueelle Israelissa, ja eri käyttäjät voivat käyttää tuotteita monissa eri sovelluksissa. Lisäksi tuotteillamme on pitkä käyttöikä, ja ne voidaan vuokrata ja vaihtaa omistajaa useita kertoja elinkaarensa aikana, ja meillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten ja missä tuotteitamme käytetään koko niiden elinkaaren ajan”. [256]

Volvon toiminta on huolestuttavaa, koska sen kalustoa käytetään asuntojen, kiinteistöjen ja infrastruktuurin purkamiseen miehitetyllä palestiinalaisalueella sekä siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa tukevien palvelujen ja yleishyödyllisten toimintojen, kuten liikenteen, tarjoamiseen.

WSP Global

Lainat ja merkinnät yhteensä (tammikuu 2019 – elokuu 2022): USD 1.01 miljardia 4 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat luotonantajat: HSBC, Swedbank, BNP Paribas, Crédit Agricole

Joukkovelkakirjalainat ja osakeomistukset yhteensä (elokuu 2022): USD 543 miljoonaa 64 eurooppalaiselta rahoituslaitokselta

Suurimmat sijoittajat: Government Pension Fund Global, Swedbank, Deka Group, Didner & Gerge Fonder, Storebrand

Lisätiedot kts. https://dontbuyintooccupation.org/dbio-data/

WSP Global (aiemmin WSP|Parsons Brinckerhoff) on kanadalainen strategisen neuvonnan ja suunnittelun yritys. [257] WSP johti A1-junaradan Modi’in-Jerusalem-Yitzhak Navon -osuuden sähköistyshanketta. [258] Linja sähköistettiin kokonaan syyskuussa 2020. [259] Juna ylittää vihreän linjan miehitetylle Länsirannalle kahdella alueella ja kulkee laittomasti haltuun otetun julkisen ja yksityisen palestiinalaismaan läpi miehitetyllä alueella Israelin liikennehanketta varten, joka hyödyttää yksinomaan Israelin kansalaisia. WSP:n kanssa on tehty sopimus myös Jerusalemin kevytrautatietä koskevista suunnittelu- ja valvontatoimista. [260] Raitiovaunujärjestelmä tarjoaa liikennepalveluja siirtokuntien lähiöihin.

WSP Globalin toiminta on huolestuttavaa, koska se liittyy miehitetyn palestiinalaisalueen luonnonvarojen, erityisesti veden ja maan, käyttöön liiketoimintatarkoituksiin ja koska se tarjoaa palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, jotka tukevat siirtokuntien ylläpitoa ja olemassaoloa, mukaan lukien liikenne.

Lähdeviitteet

1) Office of the High Commissioner for Human Rights (OHCHR), “UN rights office issues report on business and human rights in settlements in the Occupied Palestinian Territory”, 31 January 2018, https://www.ohchr.org/en/press-releases/2018/01/un-rights-office-issues-report-business-and-human-rights-settlements (noudettu 20 marraskuuta 2022); YK:n ihmisoikeusneuvosto, Database of all business enterprises involved in the activities detailed in paragraph 96 of the report of the independent international fact-finding mission to investigate the implications of the Israeli settlements on the civil, political, economic, social and cultural rights of the Palestinian people throughout the Occupied Palestinian Territory, including East Jerusalem, Report of the United Nations High Commissioner for Human Rights, 1 February 2018, A/HRC/37/39 (jäljempänä OHCHR, tietokantaraportti helmikuu, 2018).

2) OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille (OECD), ”The application of the Guiding Principles on Business and Human Rights to minority shareholdings of institutional investors”, 2013,
http://mneguidelines.oecd.org/global-forum/2013_WS1_2.pdf (viitattu 20.11.2022); Ks. myös OHCHR, ”The Issue of the Applicability of the Guiding Principles on Business and Human Rights to Minority Shareholdings”, 26.4.2013, s. 3, 4, 6, https://www.ohchr.org/sites/default/files/Documents/Issues/Business/LetterSOMO.pdf (viitattu 22.11.2022).

3) UNHRC, Database of businesses involved in Israeli settlements, 2020.

4 YK:n ihmisoikeusneuvosto, ”Report of the independent international fact-finding mission to investigate the implications of the Israeli settlements on the civil, political, economic, social and cultural rights of the Palestinian people throughout the Occupied Palestinian Territory, including East Jerusalem”, 7.2.2013, A/HRC/22/63, jäljempänä ”YK:n ihmisoikeusneuvoston selvitysraportti, 2013”.)

5) ”Pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettua, tiiviissä yhteistyössä ihmisoikeuksia ja ylikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä käsittelevän työryhmän kanssa, riippumattoman kansainvälisen selvitysvaltuuskunnan raportin perusteella tutkimaan Israelin siirtokuntien vaikutuksia Palestiinan kansan poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin siviilioikeuksiin koko miehitetyllä palestiinalaisalueella”, mukaan lukien Itä-Jerusalem, ja sen 117 kohtaan sisältyvän suosituksen täytäntöönpanon edellyttämänä askeleena laatia vuosittain päivitettävä tietokanta kaikista edellä mainitun raportin 96 kohdassa eriteltyihin toimiin osallistuvista liikeyrityksistä ja toimittaa siinä olevat tiedot raportin muodossa neuvostolle sen kolmekymmentäneljännessä istunnossa”. YK:n ihmisoikeusneuvosto, ihmisoikeusneuvoston 24. maaliskuuta 2016 hyväksymä päätöslauselma, 20. huhtikuuta 2016, A/HRC/RES/31/36, kohta. 17 (jäljempänä YK:n ihmisoikeusneuvosto, päätöslauselma 31/36, 2016).

6) OHCHR määritteli ”osalliseksi” merkittävän ja olennaisen liiketoiminnan, jolla on selkeä ja suora yhteys yhteen tai useampaan lueteltuun toimintaan, mukaan lukien seuraavat liiketoimintamuodot: emoyhtiö, joka omistaa enemmistöosuuden tytäryhtiöstä, joka harjoittaa luettelossa mainittua toimintaa miehitetyllä palestiinalaisalueella. Jos yritys omistaa vähemmistöosuuden tytäryrityksestä, kyseistä yritystä ei pidetä tässä kertomuksessa ”mukana olevana”; ja yritys, joka myöntää asiaankuuluvan franchising- tai lisenssin franchising- tai lisenssinsaajalle tai lisenssinhaltijalle, joka harjoittaa lueteltua toimintaa miehitetyllä palestiinalaisalueella. Ks. UNHRC, Database of businesses involved in Israeli settlements, 2020, s. 3.

7) Al-Haq, “Palestine: Al-Haq and CIHRS Welcome Publication of UN Database on Settlement Business Activities”, 13 February 2020, https://www.alhaq.org/advocacy/16449.html (noudettu 20 marraskuuta 2022); Human Rights Watch, “Israel: New Database Will Aid Corporate Accountability”, 13 February 2020, https://www.hrw.org/news/2020/02/13/israel-new-database-will-aid-corporate-accountability (noudettu 20 marraskuuta 2022); Amnesty International, “Israel/OPT: UN list of settlement businesses offers new hope for accountability”, 13 February 2020, https://www.amnesty.org/en/latest/news/2020/02/israelopt-un-list-of-settlement-businesses-offers-new-hope-for-accountability (noudettu 20 marraskuuta 2022); 11.11.11, “11.11.11 verwelkomt publicatie VN-database Israëlische nederzettingenindustrie”, 12 February 2020, https://11.be/verhalen/111111-verwelkomt-publicatie-vn-database-israelische-nederzettingenindustrie (noudettu 20 marraskuuta 2022).

8) Who Profits, “UN Releases List of Companies Involved in the Israeli Occupation”, February 2020, https://www.whoprofits.org/updates/un-releases-list-of-companies-involved-in-the-israeli-occupation/#:~:text=On%20February%2012%2C%202020%2C%20the,considered%20illegal%20under%20international%20law. (noudettu 20 marraskuuta 2022).

9) YK:n ihmisoikeusneuvosto, Ihmisoikeustilanne miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, keskittyen siirtokuntien oikeudelliseen asemaan, ihmisoikeustilannetta vuodesta 1967 lähtien miehitetyillä palestiinalaisalueilla käsittelevän erityisraportoijan raportti, 29. heinäkuuta 2021, A/HRC/47/57, (jäljempänä YK:n ihmisoikeusneuvosto, ihmisoikeustilannetta miehitetyillä palestiinalaisalueilla käsittelevän erityisraportoijan raportti, heinäkuu 2021), s. 7.

10) Ks. esimerkiksi CIHRS, ”CIHRS and Partners Advocate for Palestinian Rights at 47th Regular Session of the Human Rights Council” (CIHRS ja kumppanit ajavat palestiinalaisten oikeuksia ihmisoikeusneuvoston 47. sääntömääräisessä istunnossa), 29.6.2021, https://cihrs.org/cihrs-and-partners-advocate-for-palestinian-rights-at-47th-regular-session-of-the-human-rights-council/?lang=en (noudettu 20.11.2022); Al-Jazeera, ”Powerful states’ blocking data on firms in Israeli settlements” (Valtaapitävät valtiot estävät tietoja israelilaisissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä), 20.9.2019, https://www.aljazeera.com/news/2019/9/20/powerful-states-blocking-data-on-firms-in-israeli-settlements (noudettu 20.11.2022).

11) Airbnb (n.d.), “Stays in selected map area – Ma’ale Adumim/Kfar Adumim”, https://www.airbnb.com/s/Beit-Horon/homes?tab_id=home_tab&refinement_paths%5B%5D=%2Fhomes&flexible_trip_dates%5B%5D=june&flexible_trip_dates%5B%5D=may&flexible_trip_lengths%5B%5D=weekend_trip&date_picker_type=flexible_dates&checkin=2021-06-22&checkout=2021-06-23&source=structured_search_input_header&search_type=unknown&ne_lat=31.862584486623323&ne_lng=35.39823658613628&sw_lat=31.757114576215447&sw_lng=35.26382572798198&zoom=13&search_by_map=true&place_id=ChIJawlzIIHTA-hURdBKcLCKFDhM (noudettu 20 marraskuuta 2022).

12) Airbnb, “Listings in disputed regions”, 19 marraskuuta 2018, https://news.airbnb.com/listings-in-disputed-regions/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

13) Julia Jacobs, “Airbnb reverses policy banning listings in Israeli settlements in West Bank”, New York Times, 9 April 2019, https://www.nytimes.com/2019/04/09/world/middleeast/airbnb-israel-west-bank.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

14) United States Securities and Exchange Commission, “Form S-1 Registration Statement under the Securities Act of 1933”, 16 marraskuuta 2020, https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/1559720/000119312520294801/d81668ds1.htm#toc81668_2 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

15) Human Rights Watch, “Bed and Breakfast on Stolen Land – Tourist Rental Listings in West Bank Settlements”, 20 marraskuuta 2018, https://www.hrw.org/report/2018/11/20/bed-and-breakfast-stolen-land/tourist-rental-listings-west-bank-settlements (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä HRW, Bed and Breakfast on Stolen Land, 2018).

16) Amnesty International, “Destination: Occupation”, 2019, https://www.amnesty.org/en/latest/campaigns/2019/01/destination-occupation-digital-tourism-israel-illegal-settlements/
(noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Amnesty International, Destination: Occupation, 2019)

17) International Federation for Human Rights (FIDH), “Israeli Settlements in East Jerusalem: 3 French Companies involved in Light-Rail Construction”, 13 June 2018, https://www.fidh.org/en/issues/globalisation-human-rights/business-and-human-rights/israeli-settlements-in-east-jerusalem-3-french-companies-involved-in (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 19.

18) Majalat, “In response to civil society pressure, the French ALSTOM withdrew from Jerusalem Light-Rail Project”, 16 May 2019, https://www.majalat.org/news/response-civil-society-pressure-french-alstom-withdrew-jerusalem-light-rail-project (noudettu 20 marraskuuta 2022).

19) Israeli Ministry of Finance, “The tenders for the construction, financing, operation and maintenance of the blue and purple rail lines in Jerusalem have been published”, 3 August 2021, https://www.gov.il/en/departments/news/press_03082021 (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021).

20) Alstom, “A transformational step for Alstom: completion of the acquisition of Bombardier Transportation”, 29 January 2021, https://www.alstom.com/press-releases-news/2021/1/transformational-step-alstom-completion-acquisition-bombardier (noudettu marraskuuta 2022).

21) GlobeNewswire, “Bombardier to overhaul 143 TWINDEXX double-deck coaches for Israel Railways”, 15 January 2021, https://www.globenewswire.com/news-release/2021/01/15/2159325/0/en/Bombardier-to-overhaul-143-TWIN-DEXX-double-deck-coaches-for-Israel-Railways.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

22) Altice International S.a r.l., “Condensed Interim Consolidated Financial Statements – As of and for the three-month period ended March 31, 2022”, https://altice.net/sites/default/files/pdf/Altice%20International%20%E2%80%93%20Q1%202022%20Condensed%20Interim%20Consolidated%20Financial%20Statements.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 6.

23) Hot – Telecommunication Systems, “Consolidated Financial Statements as of 31 December 2011”, March 2012, pp. 21. Asiakirja on saatavilla DBIO:ssa.

24) Cody Levine, “HOT Telecommunications to Expand Services to West Bank”, The Jerusalem Post, 4 marraskuuta 2019, https://www.jpost.com/israel-news/hot-telecommunications-to-expand-services-to-west-bank-606805 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

25) Who Profits, “Altice”, https://www.whoprofits.org/company/altice/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

26) Ibid.

27) HOT Mobile, “Sales and service centres”, https://www.hotmobile.co.il/HOTmobile_en/Pages/Sales-and-Service-Centers.aspx (noudettu 20 marraskuuta 2022).

28) Who Profits, “Altice”, https://www.whoprofits.org/company/altice/ (noudettu 20 marraskuuta 2022)

29) Who Profits, “Ashtrom Group”, https://www.whoprofits.org/company/ashtrom-group/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

30) Ashtrom, “Range of activities – Industries – Quarries and Raw Materials for the Construction Industries”, https://www.ashtrom.co.il/quarries-and-raw-materials-for-building (noudettu 20 marraskuuta 2022); Israbeton, “Factory deployment” [Hebrew], http://www.israbeton.co.il/%D7%A4%D7%A8%D7%99%D7%A1%D7%AA-%D7%9E%D7%A4%D7%A2%D7%9C%D7%99%D7%9D (noudettu 20 marraskuuta 2022).

31) Amiram Barkat, “Gov’t pays for mistakes in Jerusalem light rail buyback”, Globes, 17 February 2020, https://en.globes.co.il/en/article-govt-pays-for-mistakes-in-jerusalem-light-rail-buyback-1001318755 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

32) Human Rights Watch, “Bankrolling Abuse – Israeli Banks in West Bank Settlements”, 29 May 2018, https://www.hrw.org/report/2018/05/29/bankrolling-abuse/israeli-banks-west-bank-settlements (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, “Financing Land Grab – The Direct Involvement of Israeli Banks in the Israeli Settlement Enterprise”, February 2017, https://www.whoprofits.org/report/financing-land-grab-the-direct-involvement-of-israeli-banks-in-the-israeli-settlement-enterprise/ (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Who Profits, Financing Land Grab, 2017).

33) Who Profits, “Bank Hapoalim”, https://www.whoprofits.org/company/hapoalim-bank/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

34) Ibid.

35) Kobi Yeshayahou, “Shapir closes NIS 3.7b Jerusalem light rail financing”, Globes, 8 marraskuuta 2022, https://en.globes.co.il/en/article-shapir-closes-nis-37b-jerusalem-light-rail-financing-1001348678 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

36) Who Profits, “Bank Hapoalim”, https://www.whoprofits.org/company/hapoalim-bank/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

37) Banks in Israel, “Bank Hapoalim branches”, https://banks-in-israel.co.il/Bank-Hapoalim/branches.asp?bankURL=%D7%A1%D7%A0%D7%99%D7%A4%D7%99+Bank+Hapoalim&bank_code=12 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

38 Who Profits, “Leumi Bank”, https://www.whoprofits.org/company/leumi-bank/#:~:text=Leumi%20Partners%20Ltd.,%25)%3B%20Bank%20Leumi%20Britain%20P.L.C. (noudettu 20 marraskuuta 2022).

39 Ibid.; Who Profits, Financing Land Grab, 2017.

40) Who Profits, “Leumi Bank”, https://www.whoprofits.org/company/leumi-bank/#:~:text=Leumi%20Partners%20Ltd.,%25)%3B%20Bank%20Leumi%20Britain%20P.L.C. (noudettu 20 marraskuuta 2022).

41) Who Profits, “The Design City Shopping Complex Built on Occupied Palestinian Land”, December 2021, https://whoprofits.org/updates/the-design-city-shopping-complex-built-on-occupied-palestinian-land/#:~:text=The%20Design%20City%20Shopping%20Complex%20Built%20on%20Occupied%20Palestinian%20Land,-Update%20%7C%20Dec%202021&text=This%20update%20exposes%20corporate%20complicity,in%20the%20occupied%20West%20Bank. (noudettu 20 marraskuuta 2022).

42 Banks in Israel, “Bank Leumi Le-Israel Branches”, https://banks-in-israel.co.il/Bank-Leumi/branches.asp?bankURL=Bank+Leumi+Le%2DIsrael++branches&bank_code=10 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

43 Who Profits, “Flash Report – Signal Strength: Occupied – The Telecommunications Sector and the Israeli Occupation”, July 2018, https://whoprofits.org/wp-content/uploads/2018/09/SIGNAL-STRENGTH-OCCUPIED-THE-TELECOMMUNICATIONS-SECTOR-AND-THE-ISRAELI-OCCUPATION-1-1.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Who Profits, Signal Strength, 2018), pp. 13.

44 Gadish Group, “Infrastructure – Beitar Illit – Efrat”, https://www.gadish.co.il/en/project/ .) accessed 20 marraskuuta 2022( /תרפא-תיליע-רתיבב-תונוכש-תמקה

45) Who Profits, “Bezeq”, https://www.whoprofits.org/company/bezeq-the-israeli-telecommunication-corporation/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

46 Booking Holdings, “Form 10-K – Annual Report Pursuant to Section 13 or 15(d) of the Securities Exchange Act of 1934 – For the fiscal year ended: December 31, 2020”, 2021, https://d18rn0p25nwr6d.cloudfront.net/CIK-0001075531/72f6e89f-eaeb-462e-bfb0-d1677c3a7912.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 2-3.

47) Ibid, pp. 4, 231.

48) Booking.com, “Kalia Kibbutz Hotel”, https://www.booking.com/hotel/il/kalia-kibbutz.html (noudettu 20 marraskuuta 2022); Booking.com, “Panoramic Dead Sea View”, https://www.booking.com/hotel/il/panoramic-dead-sea-view.nl.html (noudettu 20 marraskuuta 2022); Booking.com, “Almog”, https://www.booking.com/hotel/il/almog-kibbutz.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

49) Booking.com, “Amazing Modern Room 4 min From The Tram”, https://www.booking.com/hotel/il/amazing-modern-room.en-gb.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

50) Barbara Kuepper and Ward Warmerdam, “Doing Business with the Occupation – Economic and Financial Relationships of Foreign Companies with the Settlement Enterprise”, Profundo, 11.11.11 and CNCD 11.11.11, https://www.profundo.nl/download/11-11-11-1806 (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 57.

51) Proxy Review, “Conflict zones”, https://www.proxypreview.org/2019/report/social-issues/human-rights/conflict-zones (noudettu 20 marraskuuta 2022); Wespath Institutional Investor, “Wespath Withdraws 2019 Resolutions at Entegris and Booking Holdings”, 8 May 2019, https://www.wespath.org/News/Wespath-Withdraws-2019-Resolutions-at-Entegris-and#!/page:1 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

52) Booking Holdings, “Human Rights Statement – Our Commitment – Promoting Human Rights Through Travel”, 14 April 2022, https://www.bookingholdings.com/wp-content/uploads/2022/05/BHI-Human-Rights-Statement-2022.04.14.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 6.

53) Booking.com, “Search properties”, https://www.booking.com/, viewed in October 2022; AP News, “Booking.com adds travel warnings for West Bank settlements”, 30 September 2022, https://apnews.com/article/travel-business-middle-east-jerusalem-0726936a40101482802aaf918004cc81 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

54) Booking Holdings, “Human Rights Statement – Our Commitment – Promoting Human Rights Through Travel”, 14 April 2022, https://www.bookingholdings.com/wp-content/uploads/2022/05/BHI-Human-Rights-Statement-2022.04.14.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 6.

55) HRW, Bed and Breakfast on Stolen Land, 2018,

56) Amnesty International, Destination: Occupation, 2019.

57) Who Profits, “CAF- Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles”, https://www.whoprofits.org/company/caf-construcciones-y-auxiliar-de-ferrocarriles/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

58) David Burroughs, “CAF and Shapir awarded Jerusalem light rail project contract”, International Railway Journal, 8 August 2019, https://www.railjournal.com/passenger/light-rail/caf-and-shapir-awarded-
jerusalem-light-rail-project-contract/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

59) Keith Fender, “New consortium takes up Jerusalem light rail concession”, Rail Journal, 25 April 2021, https://www.railjournal.com/passenger/light-rail/new-consortium-takes-up-jerusalem-light-rail-concession/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

60) BDS Movement, “CAF is feeling the heat: Pressured from all sides to drop its business with Israel’s illegal Jerusalem Light Rail”, 11 June 2021, https://bdsmovement.net/news/caf-feeling-heat-pressured-from-all-sides-to-drop-its-business-with-israels-illegal-jerusalem-light-rail (noudettu on 20 marraskuuta 2022); CAF, “Concessions and Comprehensive Systems – Cases – Jerusalem Tram”, https://www.caf.net/en/soluciones/soluciones-integrales/casos-estudio/tranvia-jerusalen.php (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

61) Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021.

62) Baillie Gifford ilmoitti DBIO-koalitiolle, että sillä on analyysissä mukana olleista yrityksistä vain Booking Holdingsin, Cemexin ja Cisco Systemsin osakkeita. Tietokanta Refinitiv ilmoittaa kuitenkin positioita useissa muissa yrityksissä sijoitusrahastojen kautta, kun taas nämä kolme yritystä ilmoitettiin suorina sijoituksina. Baillie Gifford ei ole reagoinut pyyntöön saada lisäselvityksiä sijoitusrahastojen yhteenlasketuista omistuksista ennen julkaisua.

63) Carrefour, “Stores”, https://www.carrefour.com/en/group/stores (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

64) Bitan Online, “Stores info”, https://www.ybitan.co.il/retailer/information (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

65) Carrefour, “Carrefour, in partnership with Electra Consumer Products and its subsidiary Yenot Bitan opens its franchised stores in Israel”, 8 March 2022, https://www.carrefour.com/en/actuality/carrefourpartenariatisrael (noudettu 20 marraskuuta 2022).

66) Shira Sapir, “Yeinot Bitan signs Carrefour franchise agreement”, Globes, 4 April 2022, https://en.globes.co.il/en/article-yeinot-bitan-signs-carrefour-franchisee-agreement-1001408075 (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

67) Who Profits, “Caterpillar”, https://www.whoprofits.org/company/caterpillar/ (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

68) Al-Haq, “Special Focus: Sharp High Rate of Property Demolitions since the Second Half of 2020”, 22 October 2020, https://www.alhaq.org/advocacy/17468.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

69) Al-Haq et al., “Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review – Parallel Report on Israel’s Violation and Failed Implementation of the International Covenant on Civil and Political Rights”, 31 January 2022, https://www.alhaq.org/cached_uploads/download/2022/02/17/joint-submission-to-hrc-on-iccpr-1-1645107641.pdf (noudettu on 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Al-Haq et al., Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review, 2022).

70) Stop the Wall, “Who is aiding Israel? Corporate complicity in Masafer Yatta ethnic cleansing”, 2 June 2022, https://www.stopthewall.org/2022/06/02/who-is-aiding-israel-corporate-complicity-in-masafer-yatta-ethnic-cleansing/ (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Stop the Wall, Who is Aiding Israel?, 2022); UN OCHA, “Fact Sheet: Masafer Yatta Communities at Risk of Forcible Transfer”, June 2022, https://www.un.org/unispal/wp-content/uploads/2022/07/OCHAFACTSHEET_060722.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022) (UN OCHA, Masafer Yatta Communities at Risk of Forcible Transfer, 2022).

71) Who Profitsin mukaan ”sotilastekniset koneet ovat olennainen osa pahamaineista tekniikkaa, jolla palestiinalaisepäiltyjä pidätetään ja toisinaan tapetaan ilman oikeudenkäyntiä, ja joka tunnetaan nimellä ’painekattilamenettely’. Menettely kehitettiin alun perin rakennukseen linnoittautuneiden panttivankien käsittelyyn, mutta toisen intifadan aikana sitä muutettiin ja käytettiin taloon linnoittautuneisiin palestiinalaisepäiltyihin, joilla ei ollut panttivankeja. Menettelyn tavoitteena on epäillyn luovuttaminen tai tappaminen mieluiten vahingoittamatta muita siviilejä ja minimoimalla israelilaissotilaille aiheutuva riski.” Ks. Who Profits, ”Facts on the Ground – Heavy Engineering Machinery and the Israeli Occupation”, heinäkuu 2014, https://www.whoprofits.org/report/facts-on-the-ground-heavy-engineering-machinery-and-the-israeli-occupation/ (noudettu 20 marraskuuta 2022), s. 19-20, 54.

72 Who Profits, “Caterpillar”, https://www.whoprofits.org/company/caterpillar/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Areeb Ullah, “Bulldozing Palestinian villages: The global firms aiding Israeli demolitions”, Middle East Eye, 12 September 2018, https://www.middleeasteye.net/news/bulldozing-palestinian-villages-global-firms-aiding-israeli-demolitions (noudettu 20 marraskuuta 2022).

73) Zoko Enterprises, “Caterpillar” [Hebrew], online: https://www.zoko.co.il/CAT (noudettu 20 marraskuuta 2022).

74) Who Profits, “Caterpillar”, https://www.whoprofits.org/company/caterpillar/ (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

75) Ibid.

76) Cellcom Israel (2021), Annual Report 2020, p.23, 50, 52, 57.

77) Who Profits, Signal Strength, 2018, pp. 12; Cellcom, “Contact us – Service Centers”, https://cellcom.co.il/production/Private/contact_us/centers/ (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

78) Who Profits, Signal Strength, 2018, pp. 12.

79) Gadish Group, “Infrastructure: Beitar Illit – Efrat”, https://www.gadish.co.il/en/project/תרפא-תיליע-רתיבב-תונוכש-תמקה/.

80) SII-QCD, “Certificate – Readymix Industries (Israel) Ltd. ISO 9001:2015”, 13 July 2021, [LINK]. Document available on file with DBIO.

81) Readymix, “The group’s locations” [Hebrew], https://readymix.co.il/en/about/the-groups-locations/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

82) Dotan Levy, “Because of BDS? Readymix sold its operations in the territories” [Hebrew], 23 February 2022, Calcalist, https://www.calcalist.co.il/real-estate/article/skg5gdfl5 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

83) Readymix Industries, “The Group’s locations – Katzrin”, https://readymix.co.il/en/about/the-groups-locations/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

84) Cemex, “Projects – Jerusalem Light Rail”, https://readymix.co.il/en/products-services/concrete-for-infrastructure/projects/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, “Cemex”, https://whoprofits.org/company/cemex/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

85) Mind the Gap, “Case study: Cemex’s Exploitation of Unlawful Israeli Occupation”, 7 July 2020,
https://www.mindthegap.ngo/harmful-strategies/utilising-state-power/aligning-with-suppressive-state-institutions/example-cemexs-exploitation-of-unlawful-israeli-occupation/#_ftnref8 (noudettu 20 marraskuuta 2022); Business & Human Rights Resource Centre, “Mexican firm distorts law to justify plunder of Palestinian resources”, 14 April 2015, https://www.business-humanrights.org/en/latest-news/mexican-firm-distorts-law-to-justify-plunder-of-palestinian-resources/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

86) Minerals Technologies, “Our Company – About Us”, https://www.mineralstech.com/our-company/about-us (noudettu 20 marraskuuta 2022).

87) Who Profits, “CETCO Mineral Technology Group”, https://www.whoprofits.org/company/cetco-mineral-technology-group/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

88) Who Profits, “In the Pipeline: Israeli Bypass Water Project in the Jordan Valley”, February 2020, https://www.whoprofits.org/wp-content/uploads/2020/02/Bardala-for-Website.pdf, pp. 2, 7.

89) Ministry for the Development of the Negev and Galilee Periphery, “Klika – the joint work complexes of the Ministry for the Development of the Periphery, the Negev and the Galilee” [Hebrew], 15 July 2021, https://negev-galil.gov.il/economicdevelopment/klika/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, “Cisco Systems”, https://www.whoprofits.org/company/cisco-systems/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

90) Klika, “Now find the Klika compound closest to your home” [Hebrew], https://klika.org.il/ (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

91) Communication with Cisco Investor Relations (September 2021), available on file with DBIO.

92 CNH Industrial, “Company – Who We Are”, https://www1.cnhindustrial.com/en-us/know_us/who_we_are/Pages/default.aspx (noudettu 20 marraskuuta 2022).

93) Who Profits, “CNH Industrial N.V.”, https://www.whoprofits.org/company/cnh-industrial-formerly-cnh-global/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

94) Ibid.

95) Russo, R. (2022, March 15), CNH Industrial – Company response, viewed in June 2022. Document available on file with DBIO.

96) Who Profits, “Delek Israel Fuel”, https://whoprofits.org/company/delek-israel-fuel/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

97) Delek Group, “Annual Report 2020”, 2021, https://ir.delek-group.com/wp-content/uploads/2021/04/Delek-Group-2020-Annual-Report.pdf (hereinafter, Delek Group, Annual Report 2020, 2021), pp. A-11.

98) Petrol Plaza, “Delek Group sells 70% stake in Delek Israel”, 19 October 2020, https://www.petrolplaza.com/news/25795 (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

99) Delek Group, Annual Report 2020, 2021, pp. A-10.

100) Delek Israel Fuel, “Stations around the country” [Hebrew], https://www.delek.co.il/stations?combine_1=&dropdown_first=All&dropdown_second=All (noudettu 20 marraskuuta 2022).

101) Delta, “Stores”, https://www.delta.co.il/stores (noudettu 20 marraskuuta 2022).

102) eDreams Odigeo, “Investors Overview”, https://www.edreamsodigeo.com/investors/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

103) Opodo, “Kfar Adumim”, “Ma’ale Levona”, https://hotels.opodo.co.uk/ (viewed in June 2022); eDreams, “Kfar Adumim”, “Ma’ale Levona”, https://www.edreams.com/ (viewed in June 2022).

104) Email correspondence between Profundo/DBIO and Permira (2021, July 12).

105) Amnesty International, Destination: Occupation, 2019.

106) Elbit Systems, “Lines of business”, https://elbitsystems.com/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

107) Who Profits, “Elbit”, https://www.whoprofits.org/company/elbit-systems/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

108) Elbit Systems, “About us – Major Subsidiaries”, https://elbitsystems.com/majior-subsidiaries/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

109) Al-Haq, “The Surveillance Industry and Human Rights: Israel’s Marketing of the Occupation of Palestine – Submission to the UN Special Rapporteur on the Promotion and Protection of the Right to Freedom of Opinion and Expression”, 20 February 2019, https://www.alhaq.org/advocacy/6101.html (noudettu 20 marraskuuta 2022) (hereinafter, Al-Haq, The Surveillance Industry and Human Rights, 2019).

110) Who Profits, “Elbit”, https://www.whoprofits.org/company/elbit-systems/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

111) Ibid.

112) Ibid.

113) Elektra, “Activities”, https://www.electra.co.il/en/activities (noudettu 20 marraskuuta 2022).

114) Guy Nardi, “Electra wins tender for Jerusalem’s French Hill tunnels”, 10 August 2020, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-electra-wins-tender-for-jerusalems-french-hill-tunnels-1001338833 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

115) Ground Engineering, “Jerusalem’s French Hill highway project makes tunnelling progress”, 11 April 2022, https://www.geplus.co.uk/news/jerusalems-french-hill-highway-project-makes-tunnelling-progress-11-04-2022/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

116) Elektra infrastructures, “High-Speed Railway to Jerusalem – Section D”, https://www.electra-infrastructures.co.il/en/projects/high-speed_railway_to_jerusalem_%E2%80%93_section_d (noudettu 20 marraskuuta 2022); Electra infrastructures, “Upper Structure – High-Speed Railway to Jerusalem (A1) & Slab Track”, https://www.electra-infrastructures.co.il/en/projects/upper_structure_%E2%80%93_high-speed_railway_to_jerusalem_a1__slab_track (noudettu 20 marraskuuta 2022).

117) Who Profits, “Infrastructures of Dispossession and Control Transport Development in East Jerusalem”, January 2021, https://whoprofits.org/flash-report/infrastructures-of-dispossession-and-control/ (noudettu 20 marraskuuta 2022) (jäljempänä Who Profits, Infrastructures of Dispossession and Control, 2021), pp. 14.

118) Globes, “Electra Afikim has bought the Egged-Ta’avura bus company for NIS 200 miljoonaa”, 5 May 2021, https://en.globes.co.il/en/article-egged-taavura-acquisition-makes-afikim-third-largest-bus-co-1001370042 (noudettu on 20 marraskuuta 2022).

119) Moovitapp, “455 line”, https://moovitapp.com/index/en/public_transit-lines-Israel-1-17 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

120) Electra Group, “Subsidiaries – Electra Afikim”, https://www.electra.co.il/en/subsidiaries/about_electra_
afikim (noudettu 20 marraskuuta 2022).

121) Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021.

122) Energix Group, “Business Overview”, https://www.energix-group.com/Business-Overview/
(noudettu 20 marraskuuta 2022).

123) Energix Group, “Meitarim”, https://www.energix-group.com/Meitarim/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

124) Who Profits, “Greenwashing the Occupation – The Solar Energy Industry and the Israeli Occupation”, February 2017, https://www.whoprofits.org/report/greenwashing-the-occupation-the-solar-energy-industry-and-the-israeli-occupation/ (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 25-26.

125) Who Profits, “Energix Group”, https://www.whoprofits.org/company/energix-group-0/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

126) Expedia Group, “2020 Annual Report”, 2021, https://s27.q4cdn.com/708721433/files/doc_financials/2020/ar/Expedia-Group-Annual-Report.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 1-3, 119.

127) Expedia, https://www.expedia.nl/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Hotels.com, hotels.com/search/searchmap.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

128) Amnesty International, Destination: Occupation, 2019.

129) Who Profits, “First International Bank of Israel”, https://www.whoprofits.org/company/first-international-bank-of-israel/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, Financing Land Grab, 2017.

130) Who Profits, “First International Bank of Israel”, https://whoprofits.org/company/first-international-bank-of-israel/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, Financing Land Grab, 2017, pp. 36, 59.

131) Banks in Israel, “The First International Bank of Israel Branches – Betar Illit, Ramot, Modiin Illit”, https://banks-in-israel.co.il/The-First-International-Bank-of-Israel/branches.asp?bankURL=%D7%A1%D7%A0%D7%99%D7%A4%D7%99+The+First+International+Bank+of+Israel&bank_code=31 (noudettu in June 2022).

132) Bank Massad, “Branch locator“ [Hebrew], https://www.bankmassad.co.il/wps/portal/FibiMenu/Marketing/Private/General/BranchLocator/ (noudettu in June 2022)

133) Nior Holdings, “Contact”, https://nior-holdings.com/en/contact/ (noudettu July 2022).

134) Hamat Group, “About us” [Hebrew], https://en.hamat.co.il/%D7%90%D7%95%D7%93%D7%95%D7%AA-%D7%97%D7%9E%D7%AA-1 (noudettu 20 marraskuuta 2022); Hamat Group, “Subsidiaries” [Hebrew], https://en.hamat.co.il/תבה-תורבח (noudettu in July 2022).

135) Hanson Israel, “About Hanson”, http://www.hanson-israel.com/about (noudettu 20 marraskuuta 2022).

136) HeidelbergCement, “Israel”, https://www.heidelbergcement.com/en/israel (noudettu 20 marraskuuta 2022).

137) Profundo/DBIO:n ja Heidelberg Materialsin välinen sähköpostikirjeenvaihto (25. heinäkuuta 2022); HeidelbergCementin kanssa käyty sähköpostikirjeenvaihto vastauksena raporttia koskevaan kuulemiseen 10. kesäkuuta 2018, 11.11.11.11 ja CNCD-11.11.11.

138) Vastaukset Hanson Israelia koskeviin kysymyksiin vuoden 2022 yhtiökokouksessa; Dachverband Kritische Aktionäre, ”Warum robt HeidelbergCement die Bevölkerung am Kendeng Gebirge ihrer Lebensgrundlage?”. [saksaksi], 10. toukokuuta 2022, https://www.kritischeaktionaere.de/heidelbergcement/warum-beraubt-heidelbergcement-die-bevoelkerung-am-kendeng-gebirge-ihrer-lebensgrundlage/ (noudettu 20. marraskuuta 2022) (jäljempänä DKA, Warum beraubt HeidelbergCement die Bevölkerung am Kendeng Gebirge ihrer Lebensgrundlage?, toukokuu 2022).

139) Maha Abdallah and Lydia de Leeuw, “Violations Set in Stone: HeidelbergCement in the Occupied Palestinian Territory”, February 2020, Al-Haq and SOMO, https://www.alhaq.org/publications/16408.html (noudettu 20 marraskuuta 2022) (hereinafter, Abdallah and de Leeuw, Violations Set in Stone, 2020); Human Rights Watch, “Letter to HeidelbergCement Regarding Nahal Raba Quarry Expansion” 29 May 2020, https://www.hrw.org/news/2020/05/29/letter-heidelbergcement-regarding-nahal-raba-quarry-expansion (noudettu 20 marraskuuta 2022); Human Rights Watch, “Letter to Zeid Ra’ad Al Hussein, High Commissioner Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights (OHCHR) on the subject: Human Rights Watch recommendations on the implementation of Human Rights Council Resolution 31/36 Business activities in Israeli settlements”, 12 March 2019, https://www.un.org/unispal/document/auto-insert-196447/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

140) Kirje siviilihallinnolle saatavilla: https://electronicintifada.net/blogs/adri-nieuwhof/german-firm-escalates-its-war-crimes-against-palestinians (noudettu 20 marraskuuta 2022).

141) Judean & Samarian siviilihallinto, “Notice of the deposit of a detailed outline plan No. 52/14/2 for the expansion of the Nahal Rabba quarry” [Hebrew], 4 June 2020, online: https://www.gov.il/he/departments/publications/reports/t52142 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

142) Abdallah and de Leeuw, Violations Set in Stone, 2020, pp. 25.

143) Ibid, pp. 48-49.

144) Al-Haq, “Captive Markets, Captive Lives – Palestinian Workers in Israeli Settlements”, https://www.alhaq.org/publications/18265.html, pp. 19-20.

145) Human Rights Watch, “Letter to HeidelbergCement Regarding Nahal Raba Quarry expansion”, 29 May 2020, https://www.hrw.org/news/2020/05/29/letter-heidelbergcement-regarding-nahal-raba-quarry-expansion (noudettu 20 marraskuuta 2022).

146) Abdallah and de Leeuw, Violations Set in Stone, 2020.

147) Who Profits, “The Israeli exploitation of Palestinian natural resources: Part II HeidelbergCement”, marraskuuta 2016, https://www.whoprofits.org/updates/the-israeli-exploitation-of-palestinian-natural-resources-part-ii-heidelberg-cement/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); DKA, Warum beraubt HeidelbergCement die Bevölkerung am Kendeng Gebirge ihrer Lebensgrundlage?, May 2022.

148) Ibid.

149 Hyundai Heavy Industries, “About HHI”, https://english.hhi.co.kr/biz/engine_over (noudettu in July 2022).

150) EFCO Equipment, “Hyundai”, https://www.efco.co.il/en/hyundai/ (noudettu July 2022).

151) Who Profits, “Hyundai Heavy Industries”, https://www.whoprofits.org/company/hyundai-heavy-industries/ (noudettu July 2022).

152) Al-Haq et al., Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review, 2022, pp. 17. Who Profits, “Hyundai Heavy Industries”, https://www.whoprofits.org/company/hyundai-heavy-industries/ (noudettu July 2022).

153) Al-Haq et al., Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review, 2022.

154) Stop the Wall, Who is Aiding Israel?, 2022.

155) Who Profits, “IBM: A Major Facilitator of Israel’s Surveillance and Security Apparatus”, December 2021, https://www.whoprofits.org/updates/ibm-a-major-facilitator-of-israels-surveillance-and-security-apparatus/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

156) Investigate, “International Business Machine Corp – IBM”, https://investigate.afsc.org/company/ibm (noudettu 20 marraskuuta 2022).

157) Who Profits, “IBM: A Major Facilitator of Israel’s Surveillance and Security Apparatus”, December 2021, https://www.whoprofits.org/updates/ibm-a-major-facilitator-of-israels-surveillance-and-security-apparatus/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

158) Ibid.

159) Who Profits, “Discount Bank”, https://whoprofits.org/company/discount-bank/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

160) Ibid.

161) Banks in Israel, “Israel Discount Bank branches”, https://banks-in-israel.co.il/Bank-Discount/branches.asp?bankURL=Israel+Discount+Bank+branches&bank_code=11 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

162) Discount Bank, “Branche Adumim extension, Ramat Eshkol”, https://www.discountbank.co.il/DB/en/branches?city=Maale%20Adumim&street=&name=&branch= (noudettu 20 marraskuuta 2022).

163) MAN Truck, “About” [Hebrew], https://www.mantruck.co.il/about/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

164) Who Profits, “Man Group”, https://www.whoprofits.org/company/man-group (noudettu 20 marraskuuta 2022).

165) ,” [Hebrew], 13 June 2021..סובוטוא – לארשיב הרובחתה תויעבל ידיימ ןורתפ !ושדחתת דגא – MAN ןאמ“ ,MAN Israel https://m.facebook.com/678828002302181/posts/1663534730498165/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

166) Unvi bus, “Double-deckers back on the Roads in Israel”, 29 June 2021, https://www.unvibus.com/en/double-deckers-back-on-the-roads-in-israel/ (access 20 marraskuuta 2022).

167) Globes, “Electra Afikim has bought the Egged-Ta’avura bus company for NIS 200 miljoonaa”, 5 May 2021, https://en.globes.co.il/en/article-egged-taavura-acquisition-makes-afikim-third-largest-bus-co-1001370042 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

168) Egged Tours, “Bethlehem, Jericho, Qumran, Dead Sea”, https://www.eggedtours.com/tour/bethlehem-jericho-qumran-and-the-dead-sea-spa-health-and-relaxation/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Egged Tours, “Jerusalem & City of David Tour”, https://www.eggedtours.com/tour/jerusalem-walking-tour/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

169) Global Legal Action Network (GLAN) and SOMO, “Tainted Tourism: Package tourism’s contribution to the illegal settlement economy in Israeli occupied territories”, March 2021, https://www.somo.nl/wp-content/uploads/2021/03/Tainted-Tourism.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022) (hereinafter, GLAN and SOMO, Tainted Tourism, 2021).

170) Matrix, “Defence”, https://www.matrix-globalservices.com/defense/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

171) Who Profits, “Matrix IT”, https://www.whoprofits.org/company/matrix-it/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

172) Ibid.

173) Ibid.

174) Matrix Talpiot, “About us”, https://www.linkedin.com/showcase/talpiot-nearshore/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); IT News, “The Minister of Economy and Industry meets the ultra-Orthodox women who work in high-tech” [Hebrew], 20 September 2022, https://itnews.co.il/news/events-expos/?p=40781 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

175) Who Profits, “Matrix IT”, https://www.whoprofits.org/company/matrix-it/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

176) Mivne Group, “About the group” [Hebrew], https://www.mivnegroup.co.il/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

177) Mivne Group, “Industry and Logistics” [Hebrew], https://www.mivnegroup.co.il/logistics (noudettu 20 marraskuuta 2022).

178) Mivne Real Estate (K.D) Ltd., “Report of the Board of Directors on the State of Corporate Affairs as of December 31”, 2021, pp. 14. Document available on file with DBIO.

179) Who Profits, “Mizrahi Tefahot Bank”, https://www.whoprofits.org/company/mizrahi-tefahot-bank (noudettu 20 marraskuuta 2022).

180) Ibid.

181) Ibid.

182) Banks in Israel, “Mizrahi Tefahot Bank Branches”, https://banks-in-israel.co.il/Bank-Mizrahi-Tefahot/branches.asp?bankURL=Mizrahi+Tefahot+Bank++branches&bank_code=20 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

183) Motorola Solutions (2022), Form 10-K: Annual report 2021, Exhibit 21. Document available on file with DBIO.

184) Who Profits, “Motorola Solutions”, https://www.whoprofits.org/company/motorola-solutions/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

185) Who Profits, “Motorola Solutions”, https://www.whoprofits.org/company/motorola-solutions/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

186) Ibid.

187) Partner Communications, “Annual report 2021”, 28 February 2022, https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/1096691/000117891322000840/zk2227367.htm, pp. 109, 390, 391.

188) Who Profits, “Partner Communications (former Orange)”, https://www.whoprofits.org/company/partner-communications-orange/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

189) Ibid.

190) Partner Communications, “Service and sales centers – Atarot, Jerusalem”, https://www.partner.co.il/n/servicecenter/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

191) Who Profits, “Partner Communications (former Orange)”, https://www.whoprofits.org/company/partner-communications-orange/ (noudettu 20 marraskuuta 2022)

192) Paz Group, “About us”, https://www.paz.co.il/en-US/content/About%20us/about-the-group (noudettu June 2022).

193) Paz Group, “Stations accessibility status”, https://www.paz.co.il/en-US/content/Our%20stations/accessibility-of-paz-compounds (noudettu in June 2022).

194) Who Profits, “Paz Oil Company”, https://www.whoprofits.org/company/paz-oil-company/ (accesses 20 marraskuuta 2022).

195) Paz Group, “Annual report 2020”, http://www.paz.co.il/en-US/investor-tools?category=Investor%20relations (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. A-55.

196) TotalSportal Staff, “Biggest sportswear brands – ranked according to 2021 yearly revenue”, 15 March 2022, https://www.totalsportal.com/list/biggest-sportswear-brands/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

197) Delta, “Stores”, https://www.delta.co.il/stores (noudettu 20 marraskuuta 2022).

198) IFA, 2020 Annual Report, Hebrew, pg 31, point 8
https://www.football.org.il/files/SiteCollectionDocuments/FTP/eitan/IFA/asifa/2021/caspi.pdf

199) https://www.alrovmamilla.com/en/business/?char=F

200) IFA, “Homepage”, https://www.football.org.il/en/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

201) Sport Business, “Puma returns to Israel Football Association”, 27 July 2018, https://sponsorship.sportbusiness.com/news/puma-returns-to-israel-football-association/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

202) Israel Football Association, “National teams”, https://www.football.org.il/en/clubs/ (noudettu in marraskuuta 2022).

203) FIFA Monitoring Committee: Israel-Palestine https://daoudkuttab.medium.com/full-text-of-tokyo-sexwale-chairmans-report-to-fifa-on-palestine-israel-53c27c909a5b

204) Sari Bashi, “FIFA must take strong stance against Israeli settlement clubs”, Human Rights Watch, https://www.hrw.org/news/2017/01/10/fifa-must-take-strong-stance-against-israeli-settlement-clubs (noudettu 20 marraskuuta 2022).

205) IFA, 2021 Annual Report, Hebrew, pg 26, point 7 https://www.football.org.il/files/SiteCollectionDocuments/FTP/eitan/IFA/asifa/2022/%D7%94%D7%AA%D7%90%D7%97%D7%93%D7%95%D7%AA%20%D7%9C%D7%9B%D7%93%D7%95%D7%A8%D7%92%D7%9C%20%D7%93%D7%95%D7%97%20%D7%9B%D7%A1%D7%A4%D7%99%202021.pdf

206) BdiCode, “Rami Levy Chain Stores Hashikma Marketing 2006 Ltd.”, https://www.bdicode.co.il/en/company/rami-levi-chain-stores-hashikma-marketing-2006-ltd-en/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

207) Shany Moses, “Rami Levy to open mall near Ramallah next month”, 14 marraskuuta 2018, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-rami-levy-to-open-mall-near-ramallah-next-month-1001260652 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

208) RE/MAX Israel, “Offices – Ma’aleh Adumim”, https://www.remax-israel.com/en/offices/jerusalem-and-the-south/maaleh-adumim/%D7%A8%D7%99%D7%9E%D7%A7%D7%A1-%D7%A2%D7%AA%D7%99%D7%93-remax-
atid/83181 (noudettu in June 2022); Who Profits, “RE/MAX Holdings”, https://www.whoprofits.org/company/re-max-holdings (noudettu in June 2022).

209) REMAX Israel, “Apartments for sale or rent” [Hebrew], https://www.remax-israel.com/_/Israel/Jerusalem_and_the_South/Jerusalem/ (noudettu in June 2022).

210) Shapir, “Quarries”, https://www.shapir.co.il/en/industry/quarries/ (noudettu in June 2022); Shapir, “Concrete plants – Jerusalem”, https://www.shapir.co.il/en/industry/concrete-plants/ (noudettu in June 2022).

211) Who Profits, “Shapir”, https://www.whoprofits.org/company/shapir-civil-and-marine-engineering/ (noudettu in June 2022); Shapir, “Infrastructure Projects Under Construction – High-Speed Rail Line To Jerusalem”, https://www.shapir.co.il/en/projects-under-construction/high-speed-rail-line-to-jerusalem/ (noudettu in June 2022).

212) David Burroughs, “CAF and Shapir awarded Jerusalem light rail project contract”, 8 August 2019, International Railway Journal, https://www.railjournal.com/passenger/light-rail/caf-and-shapir-awarded-jerusalem-light-rail-project-contract/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

213) Kobi Yeshayahou, “Shapir closes NIS 3.7b Jerusalem light rail financing”, 8 marraskuuta 2020, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-shapir-closes-nis-37b-jerusalem-light-rail-financing-1001348678 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

214) Keith Fender, “New consortium takes up Jerusalem light rail concession”, Rail Journal, 25 April 2021, https://www.railjournal.com/passenger/light-rail/new-consortium-takes-up-jerusalem-light-rail-concession/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

215) Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021.

216) Who Profits, “Shapir”, https://www.whoprofits.org/company/shapir-civil-and-marine-engineering/ (noudettu in June 2022).

217) Who Profits, “Housing and Construction Holding Co. (Shikun & Binui Group)”, https://www.whoprofits.org/company/housing-and-construction-holding-co/ (noudettu in June 2022).

218) Who Profits, Infrastructures of Dispossession and Control, 2021, pp. 6; Time.News, “Further progress in the tunnel widening project”, 27 February 2022, https://time.news/further-progress-in-the-tunnel-widening-project/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

219) Who Profits, Infrastructures of Dispossession and Control, 2021, pp. 18.

220) Israeli Ministry of Finance, Tenders for Construction, Financing, Operation and Maintenance, 2021

221) Shufersal, “Corporate branches” [Hebrew], https://www.shufersal.co.il/online/he/iframe-container/corporateBranches (noudettu in June 2022).

222) Siemens, “Company – About us”, https://new.siemens.com/global/en/company/about.html (noudettu in June 2022).

223) Who Profits, “Siemens”, https://www.whoprofits.org/company/siemens/ (noudettu in June 2022).

224) Siemens, “Siemens and Israel Railways sign contract for 60 double-decker regional trains”, 7 March 2018, https://press.siemens.com/global/en/feature/siemens-and-israel-railways-sign-contract-60-double-decker-regional-trains (noudettu 20 marraskuuta 2022).

225) The Railway Magazine, “New lines, new trains for Israel network”, 4 July 2022, https://www.pressreader.com/uk/the-railway-magazine/20220704/283575224154888 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

226) Who Profits, “Siemens”, https://www.whoprofits.org/company/siemens/ (noudettu in June 2022)

227) Solvay, “Our Company”, https://www.solvay.com/en/our-company (noudettu in June 2022).

228) Airframer, “Elbit Hermes 450/Watchkeeper”, https://www.airframer.com/aircraft_detail.html?model=Elbit_Hermes_450 (noudettu in June 2022).

229) Al-Haq, The Surveillance Industry and Human Rights, 2019.

230) Who Profits, “Solvay”, https://www.whoprofits.org/company/solvay/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

231) Who Profits, “In the Pipeline: Israeli Bypass Water Project in the Jordan Valley”, February 2020, https://www.whoprofits.org/wp-content/uploads/2020/02/Bardala-for-Website.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 2, 7.

232) Tripadvisor, “About Us”, https://tripadvisor.mediaroom.com/us-about-us (noudettu in June 2022).

233) Tripadvisor, “Nof Canaan”, https://www.tripadvisor.com/Hotel_Review-g3238517-d7648446-Reviews-Nof_Canaan-Kfar_Adumim_Binyamin_Region_West_Bank.html (noudettu in June 2022).

234) Viator, “Western Samaria Private Tour”, https://www.viator.com/tours/Tel-Aviv/Old-Jaffa-Virtual-Online-Tour-Join-us-on-Zoom/d920-30489P89 (noudettu in June 2022); Ilan Ben Zion, “Ancient West Bank site draws Christian, and controversy”, 27 March 2019, https://apnews.com/article/ap-top-news-international-news-jerusalem-west-bank-archaeology-a8bfb603733f4cb3890bbb4fcecd06c1 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

235) Amnesty International, Destination: Occupation, 2019

236) TUI Group, “About TUI Group”, https://www.tuigroup.com/en-en/about-us/about-tui-group (noudettu in June 2022).

237) GLAN and SOMO, Tainted Tourism, 2021, pp. 19, 21-23.

238) GLAN and SOMO, Tainted Tourism, 2021, pp. 25.

239) TUI Nederland, “Christelijke reis – 8-daagse vliegreis Israël” [Dutch], https://www.tui.nl/christelijke-reis-8-daagse-vliegreis-israel-519723736/ (noudettu in June 2022); TUI Nederland, “Christelijke reis 15-dg vliegreis Israël, Jordanië” [Dutch], https://www.tui.nl/christelijke-reis-15-dg-vliegreis-israel-jordanie-519724023/ (noudettu in June 2022).

240) TUI Belgium, “Terug naar het begin – Israël” [Dutch], https://tours.tui.be/fr/terug-naar-het-begin_ISRTUN00/ (noudettu in June 2022).

241) Villar International, “About Villar” [Hebrew], https://villar.co.il/en/ (noudettu in August 2022).

242) Villar International, “Property development”, https://villar.co.il/en/services/property-development-2/ (noudettu in August 2022).

243) Archivist, “About us” [Hebrew], https://www.archiv.co.il/about/#about (noudettu in August 2022).

244) Vinciä koskevat tiedot lisättiin juuri ennen tämän kertomuksen julkaisemista, joten niitä ei voitu sisällyttää rahoituslaitosten kuulemiseen. Kuten kaikkien yritysten osalta, tiedot on saatu rahoitustietokannoista ja eläkerahastojen salkuista. Vinciä koskevat rahoitustapahtumat otettiin huomioon vasta SEMI:n ostopäivän jälkeen.

245) Vinci, “VINCI completes the acquisition of ACS’s energy business (Cobra IS)”, 31 December 2021, https://www.vinci.com/vinci.nsf/en/press-releases/pages/20211231-0830.htm (noudettu 20 marraskuuta 2022).

246) ACS Group, Informe Annual 2015 [Spanish], p. 100. Document available on file with DBIO; SEMI, “Electrificación de Ferrocarriles de Israel”, https://www.gruposemi.com/proyecto/electrificacion-de-ferrocarriles-de-israel/ (noudettu in June 2022).

247) Kevin Smith, “Israel electrification programme accelerated as ETCS Level 2 tested”, 7 April 2020, International Railway Journal, https://www.railjournal.com/regions/middle-east/israel-electrification-programme-accelerated/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Amiram Barkat, “ Israel Railways chairman departs in electrification dispute”, 20 February 2020, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-dispute-over-electrification-leads-to-israel-railways-chairma-1001319266 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

248) David Burroughs, “Electrification of Israel’s A1 Link complete”, 7 September 2020, International Railway Journal, https://www.railjournal.com/infrastructure/electrification-of-israels-a1-link-complete/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

249) ACS Group, “Activity Report 2015”, 2016, https://www.grupoacs.com/informe-anual-2015/actividades/activity.html, pp. 104.

250) Who Profits, “Semi”, https://www.whoprofits.org/company/semi (noudettu 20 marraskuuta 2022); Who Profits, “Crossing the Line: The Tel Aviv Jerusalem Fast Train”, October 2010, https://whoprofits.org/wp-content/uploads/2018/06/old/Train%20A1.pdf (noudettu 20 marraskuuta 2022).

251) Volvo Group, “What we do”, https://www.volvogroup.com/en/about-us/what-we-do.html
(noudettu in June 2022).

252) Al-Haq, “Special Focus: Sharp High Rate of Property Demolitions since the Second Half of 2020”, 22 October 2020, https://www.alhaq.org/advocacy/17468.html (noudettu 20 marraskuuta 2022); Al-Haq, “Human Rights Organisations Urge the Human Rights Council to Establish a Fact-Finding Mission into Israel’s Apartheid Regime”, 20 March 2021, https://www.alhaq.org/advocacy/18050.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

253) Al-Haq et al., Joint Submission to the Human Rights Committee on Israel’s Sixth Periodic Review, 2022.

254) Stop the Wall, Who is aiding Israel?, 2022; UN OCHA, Masafer Yatta Communities at Risk of Forcible Transfer, 2022.

255) Merkavim, “Mars”, http://www.merkavim.co.il/en/Project/31/Mars,m (noudettu in June 2022).

256) Volvo Group, “Annual and Sustainability Report 2021”, 2022, https://www.volvogroup.com/en/news-and-media/events/2022/feb/annual-and-sustainability-report-2021.html (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. 174.

257) WSP Global, Annual Report 2021, 2022, https://www.wsp.com/en-gl/investors/reports-and-filings/annual-report (noudettu 20 marraskuuta 2022), pp. M-2.

258) Guy Lieberman, “Can Israel pivot from cars to public transport?”, 13 October 2021, Globes, https://en.globes.co.il/en/article-can-israel-pivot-from-cars-to-public-transport-1001387134 (noudettu 20 marraskuuta 2022).

259) David Burroughs, “Electrification of Israel’s A1 Link complete”, 7 September 2020, International Railway Journal, https://www.railjournal.com/infrastructure/electrification-of-israels-a1-link-complete/ (noudettu 20 marraskuuta 2022); Al-Haq, “105 Organizations Submit on WSP’s Illegal Settlement Enterprise to UN Database, Calling New UN High Commissioner for Human Rights to Investigate”, 15 September 2022, https://www.alhaq.org/advocacy/20568.html (noudettu 20 marraskuuta 2022).

260) Who Profits “WSP | Parsons Brinckerhoff (Formerly Parsons Brinckerhoff International Inc.)”, https://www.whoprofits.org/company/wsp-parsons-brinckerhoff-formerly-parsons-brinckerhoff-international-inc/ (noudettu 20 marraskuuta 2022).

Lähde: https://dontbuyintooccupation.org/wp-content/uploads/2021/09/2022_11_29_DBIO-report-DEF.pdf

COVID-19 pandemia on muuttanut maailmaa. Se on paljastanut kapitalismin eriarvoisuuden, rajoitteet ja epäonnistumiset. Ovi parempaan kapitalisminjälkeiseen tulevaisuuteen, jonka Suuri Taantuma avasi sepposen selälleen, on puskettu vielä hieman enemmän auki.

Muutama kuukausi sitten mahdottomilta tuntuneet asiat tuntuvat nyt mahdollisilta ja tarpeellisilta. Tämä historiallinen hetki kutsuu meitä puskemaan yhä kovempaa ja tuon oven läpi rakentamaan maailmaa, joka keskittyy ihmisiin ja planeettaan. Niin tehdäksemme meidän tulee olla tarkkoja siinä mitä me haluamme jättää taaksemme (kapitalismin) ja vielä tarkempia siinä mitä eteenpäin meno tarkoittaa (postkapitalismi ja solidaarisuustalous).

Vaihtoehdot kapitalismille ovat saaneet uusia kannattajia. Tuore gallup kertoo, että 43 prosenttia vastaajista ilmaisi tukensa sosialismille, jota Bernie Sandersin presidenttiehdokkuus ja hänen demokraattisen sosialismin ideansa tekivät tunnetuiksi.

Ja kuitenkin paljon on hämmennystä sen suhteen mitä sosialismi ja kapitalismi tarkoittavat. Tässä me tarkastelemme eri sosialismin, kapitalismin ja solidaarisuustalouden systeemejä.

Systeemimuutoksen parissa työskenteleville selkeys on tärkeintä. Sen puuttuminen tarkoittaa todennäköisesti kapitalismin “reformointia”, ilman että edes mietitään mahdollisuutta talouden ja maailman rakentamiselle ilman niitä. Me kunnioitamme niitä, jotka pyrkivät kestävämpään maailmaan reformoimalla kapitalismia. Me olemme vain eri mieltä siitä että reformaatio olisi mahdollista.

Taulukko 1 kuvaa viitekehystä, jossa näkyy kapitalismi ja postkapitalismi. Se identifioi pääasialliset modernin kapitalismin ja postkapitalismin talousjärjestelmät, joista me puhumme alempana. Postkapitalistisessa järjestelmässä solidaarisuustalous, joka on myös kuvattu alla, ei ota mukaan epädemokraattisia järjestelmiä kuten autoritääristä valtionsosialismia.

Table 1

Mutta mitä me tarkoitamme kun puhumme kapitalismista?

On liian tavallista sanoa, että kapitalismi on niin monimutkainen järjestelmä ettei sitä voida määritellä. Tämä ei ole totta. Tässä on yksinkertainen kapitalismin määritelmä, jota käyttää mm. Center for Popular Economics, radikaalien/edistysmielisten taloustieteilijöiden kollektiivi, joka pyrkii demystifioimaan sitä miten talous toimii (tai ei toimi), joka on kestänyt ajan hampaan yli 40 vuoden ajan.

Nämä ovat viisi toisiinsa liittyvää ominaisuutta, jotka määrittävät kapitalismia:

Yksi ominaisuus yksinään ei tee taloudesta kapitalistista. Esimerkiksi markkinat edeltävät kapitalismia tuhansia vuosia ja ne voivat olla olemassa myös sosialismissa. Sama pätee myös hyödykkeiden tuotantoon — myytävien tuotteiden tuottamiseen, eikä niinkään käytettävien tuotteiden tuottamiseen.

Kapitalismin tuotantomallin erikoisuus on sen jaossa tuotantovälineiden (maat, rakennukset, koneet, työkalut) omistajiin (kapitalistit) ja työntekijöihin, jotka tuottavat tuotteet ja palvelut. Kapitalistit maksimoivat tuotot monin eri tavoin, mutta usein puristamalla ne ulos työntekijöistä — ja tässä on luokkataistelun ydin. Työntekijäomisteinen osuuskunta voi tuottaa hyödykkeitä myyntiin markkinoille, mutta se ei ole kapitalistinen yritys, koska työntekijät ovat sen omistajia, mikä näin eliminoi luokkajaon.

On olemassa, tottakai, paljon mitä voidaan sanoa kapitalismista — sen taipumuksesta keskittää varallisuus ja valta, sen oman edun tavoittelun ylistyksestä sosiaalisena hyveenä, sen taipumuksesta kriisiytyä, sen lakkaamattomasta halusta kasvaa,

Lisäksi, huomaa että tämä kapitalismin määritelmä keskittyy luokkaan, Mutta kapitalistiset taloudet todellisessa maailmassa menevät päällekkäin monen muun laisen ylivallan kanssa, mikä tuottaa ja uusintaa sukupuolien, rodun, ihmisen ja luonnon välistä eriarvoisuutta ja hyväksikäyttöä, sekä myös luokkia.

Kapitalismin tyypit

Ei ole olemassa vain yhtä kapitalistista järjestelmää. Taulukko 1 identifioi kolmenlaista mallia: neoliberalismi, New Deal -kapitalismi ja sosiaalidemokratia. Nämä on asetettu spektrille, jossa oikea reuna esittää vapaita markkinoita, pientä hallintoa, kapitalismin kilpailullisia muotoja, ja vasen reuna esittää aktiivista hallintoa joka sääntelee ja uudelleenjakaa kansan ja planeetan suojelemiseksi, sisältäen mm. feministiset, rasisminvastaiset ja ekologiset periaatteet ja politiikat.

Neoliberalismi, mikä tällä hetkellä on dominantti talousparadigma USA:ssa ja monessa muussa maassa, laajalti edistää visiota valtiosta, joka on tarpeeksi pieni “hukkumaan ammeeseen” niinkuin Grover Norquist asian ilmaisi. Toki sitä tuskin tapahtuu, mutta neoliberalismia ideologiana on käytetty oikeuttamaan leikkauksia (eli leikkaamaan koulutuksesta, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta), luomaan korporaatiomielisiä sääntöjä ja yksityistämiseen; verotaakan siirtoon yhdeltä prosentilta työläisille; sekä lisäämään investointeja poliisiin ja armeijaan (minkä johdosta valtio kasvaa). Kaikki tämä tehdään “vapaiden” markkinoiden nimissä, sivuuttaen sen faktan että valtio rakentaa nämä markkinat pääoman omistajia puoltaakseen ja ne ovat kaukana vapaista.

Ennen neoliberalismia kapitalismia dominoi New Deal -kapitalismi (jota joskus kutsutaan keynesiläisyydeksi) jossa valtio pyrkii rakentamaan yhteiskunnallista turvaverkkoa, korjaamaan markkinahäiriöitä, sääntelemään häikäilemätöntä liiketoimintaa, hajottamaan monopoleja ja ainakin nimellisesti ajamaan suurempaa taloudellista tasa-arvoa.

New Deal -kapitalismi syntyi presidentti Herbert Hooverin politiikan epäonnistumisesta toimia vuoden 1929 Suuressa Lamassa. Vuosi toisensa jälkeen lama syveni, kunnes Rooseveltin hallinto aloitti vuonna 1933 New Dealin ajamisen (idea joka varastettiin Eugene Debsilta ja sosialistipuolueelta), mikä, sosiaaliturvan, työttömyysvakuutuksen, antitrust-toimien, liittoon liittymisoikeuden ja monen muun asian lisäksi loi suuren mittakaavan ohjelmat kuten Works Progress Administration. Nämä toimet alkoivat nostaa taloutta lamasta, mutta vaadittiin vieläkin suuremmat toisen maailmansodan investoinnit ennenkuin talous pääsi jälleen täystyöllisyyteen ja nopean kasvun uralle.

New Deal -kapitalismi jatkui 1970-luvulle. Kuitenkin miljardöörit ja muut konservatiiviset voimat asteittain söivät maata sen jalkojen alta. Paradigmanmuutos tapahtui, jonka myötä neoliberalismista tuli dominantti diskurssi, ja veroleikkaukset rikkaille (ja asia josta vähemmän on puhuttu, veronkorotukset työläisille) muuttuivat normiksi. Viime vuosina New Deal -kapitalismi on tehnyt tuloaan takaisin, kun monet näkevät Bernie Sandersin presidenttikampanjan vuonna 2016 lumipalloefektin alkusysäyksenä takaisin New Dealin kaltaiseen paradigmaan.

Sosiaalidemokratia, josta skandinaaviset talousalueet ovat toimineet malliesimerkkinä, on vahvempi ja anteliaampi versio New Deal -kapitalismista (tai ehkäpä skandinaavit sanoisivat, että New Deal on laimennettu versio sosiaalidemokratiasta). Vaikka sosiaalidemokratia voi toimia siirtymävaiheena jälkikapitalismiin, se on edelleen kapitalismia, sillä kapitalistiset korporaatiot dominoivat taloutta ja poliittista kenttää.

On tärkeää huomata, että olipa dominantti talousparadigma mikä hyvänsä, siinä on aina elementtejä muista järjestelmistä. Joten neoliberaalissa kapitalismissa on myös elementtejä esikapitalistiselta ajalta (esim. ihmikauppa, joka on orjuuden muoto) sekä jälkikapitalismista (esim. työntekijäosuuskunnat).

Miltä “jälkikapitalismi” näyttää?

Kun olemme määritelleet kapitalismin, miltä sitten näyttää jälkikapitalismi? Se kirjaimellisesti tarkoittaa “kapitalismin jälkeen tulevaa”. Jälkikapitalistisen viitekehyksen mukaan, huolimatta siitä miten me “kesytämme” tai “humanisoimme” kapitalismin, sen peruslogiikka tekee mahdottomaksi harmonisen elämän toistemme ja luonnon kanssa. Kapitalismin kehitys on erottamattomasti kietoutunut rasismiin ja patriarkaattiin ja se jatkaa molempien riistoa. Kapitalismin halu “akkumuloida tai kuolla” vimmaisesti riistää lakkaamatta luonnonvaroja. Jälkikapitalismi pyrkii rakentamaan kapitalismin saavutuksille samalla transformoiden ja päästen yli sen ilmiselvistä vioista.

Autoritaariset jälkikapitalistiset järjestelmät

Varhaiset jälkikapitalistiset kokeilut, kuten Neuvostoliitto (1922-1991) ja Kiina (1949-1978), korvasivat feodaaliset ja nousevat kapitalistiset järjestlemät elitistisen kommunistipuolueen suunnitelmatalouksilla. Me nimitämme tämäntyyppistä taloutta autoritaariseksi valtionsosialismiksi. Talonpojat ja työntekijät saivat perusoikeudet, kuten koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen ja oikeuden työpaikkaan, mutta poliittinen ja taloudellinen demokratia oli tukahdutettu. Lisäksi nämä taloudet usein uusintivat patriarkiaa ja rodullista eriarvoisuutta, ja ne olivat usein luonteeltaan erittäin riistäviä.

Demokraattiset jälkikapitalistiset järjestelmät ja solidaarisuustalous

Solidaarisuustalous (Solidarity Economy, SE) jälkikapitalistinen viitekehys, joka on syntynyt Etelä-Amerikassa ja Euroopassa 1990-luvulla. Se hylkää autoritaristiset, valtiojohtoiset sosialismin muodot ja sen sijaan vahvistaa sitoutumistaan osallistavaan demokratiaan. Lisäksi se on eksplisiittisesti feminististä, rasisminvastaista ja ekologista, ja se ajaa talouden transformaatiota joka ylittää kaikki sorron muodot, ei ainoastaan luokan.

SE on iso sateenvarjo, joka kattaa monia samanaikaisesti olemassaolevia visioita — liian monia jotta niitä tässä voitaisiin kaikkia listata — demokraattisesta jälkikapitalistisesta talousjärjestelmästä. Systeemimuutoksen SE-viitekehys keskittyy prosessiin, jolla rakentaa talouskäytänteet ja instituutiot oikeudenmukaisuuden arvoille kaikissa dimensioissa (rotu, luokka, sukupuoli, seksuaalisuus jne.), yhteistyölle ja solidaarisuudelle, taloudelliselle ja poliittiselle demokratialle, kestävyydelle ja pluralismille.

Meidän ei tarvitse “odottaa vallankumousta” koska SE-käytänteet ovat jo olemassa meidän ympärillämme tällä hetkellä. Tehtävämme on tehdä näistä käytänteistä näkyviä, kasvattaa niitä ja yhdistää ne. SE-instituutioihin kuuluu osuuskunnat (työntekijäomisteiset, kuluttajien ja tuottajien), julkisomisteiset pankit, yhteisöllinen maanomistus, vaihtoehtovaluutat ja aikapankit.

SE-sektorit ja esimerkkejä SE-toiminnasta

Kapean omanedun tavoittelun, kilpailun ja muiden ylivallasta kamppailun, jotka ovat rasistisen, patriarkaalisen kapitalismin ytimessä, vastapainoksi solidaarisuustalous keskittyy solidaarisuuden, mutualismin, hoivan ja yhteistyön kulttuuriin, johon kuuluu yhteiskuntavastuu, taloudelliset ihmisoikeudet ja Maaemon oikeudet.

Onko Bernien alusta sosialistinen?

Senaattori Bernie Sanders (I-VT) ajaa kovin paisunutta julkista sektoria, jolla varmistetaan, että kaikilla on pääsy terveydenhuoltoon, korkeakoulutukseen ja työhön, sekä myös suitsitaan ilmastonmuutosta.

Onko tämä sosialismia? Meidän mielestämme se ei ole sosialismia. Bernie kommunikoi osittaisen vision sosialismista, mutta jättää pois keskeisen opinkappaleen: tarpeen siirtää tuotantovälineiden (maat, rakennukset, työkalut, koneet jne.) omistus työntekijöille, yhteisölle tai valtiolle.

Vaikka laajempi julkinen sektori, joka tuottaa terveyspalveluita, korkeakoulutusta, työpaikkoja ja halpaa asumista, on ansiokas tavoite, näistä kaikista ei synny sosialismia. Tämä on sosiaalidemokratiaa. Se on paljon parempaa kuin neoliberaali kapitalismi. Kuitenkin se on edelleen kapitalismia — yksityisomisteiset korporaatiot pitävät otteessaan maan taloutta, politiikkaa ja yhteiskuntaa. Omistuksen siirtäminen työntekijöille, yhteisöille ja/tai valtiolle mahdollistaa siirtää talouden koko fokus voitontavoittelusta palvelemaan kaikkia ihmisiä.

Onko systeemimuutos epärealistista?

Monet liberaalit ja sosiaalidemokraatit kinaavat siitä tulisiko edistysmielisten hylätä kapitalismista pois siirtymisen tavoite. Kapitalismi, he sanovat, on tullut tänne jäädäkseen.

Me olemme eri mieltä. Ensinnäkin, me uskomme, että kapitalismin viat — sokeasta kasvusta korruptoituneisiin hallitukseen ympäri maailman ja ympäristön tuhoutumiseen — ovat muuttumassa näkyvämmäksi. Nämä viat luovat ruohonjuuritason energiaa, jota tarvitaan kapitalismin tuolle puolen siirtymiseen kohti jotain parempaa.

Toiseksi, me uskomme kapitalistisessa järjestelmässä reformista kamppailemisen vahvistuvan jos New Deal -kapitalismi ja sosiaalidemokratia voidaan ymmärtää ohimenevinä — osana asteittaista kamppailua systeemimuutoksesta pois kapitalismista kohti jälkikapitalismia. Kamppailut auttavat meitä siirtymään kohti parempaa järjestelmää, mutta ne eivät saa sitä aikaan.

Kuten Rosa Luxemburg kuuluisalla tavalla esitti kirjassaan Reform or Revolution, reformit ovat tarpeen sosialismista kamppailtaessa, mutta ilman sosialismin tavoitetta ne ovat parhaimmillaankin vain väliaikavoittoja, ja pahimmillaan ottaa koko systeemin haltuunsa. Näin meidän tulee olla varovaisia reformiesityksissä joiden puolesta kamppailla osana suurempaa systeemimuutoksen prosessia. Tämä tarkoittaa, että aina pyritään sijoittamaan kamppailut reformien puolesta suurempaan, monisyisempään systeemimuutoksen strategiaan.

Toinen syy miksi me haluamme systeemimuutokselle viitekehyksen on, että se mahdollistaa meidän keskustella niistä monista toisiinsa kytkeytyneistä tavoista joilla tämä muutos täytyy tapahtua meissä itsessämme sekä taloudessa, jotta me voisimme rakentaa todellisen solidaarisuuden kulttuurin, ja päästä yli rasismista ja patriarkiasta. Systeemimuutoksen perspektiivi mahdollistaa meidän sijoittaa kaikki rasismin vastaiset, feministiset, ekologiset, luokkavastaiset ja työntekijän puolesta tehtävät toimet tarpeelliseksi (mutta riittämättömäksi) osaksi aikakausien globaalia siirtymää kapitalismista jälkikapitalismiin.

Viimeisenä, systeemimuutoksen viitekehyksen käyttö — ja alleviivaten kapitalismin rajoitteita — on tarpeen naisten, värillisten, ja luonnon vapauttamiseksi. Kamppailut partiarkaattia ja valkoisten ylivaltaa vastaan tuppaavat kaventuvan kamppailuiksi tasa-arvosta kapitalismin sisällä — esimerkiksi, ponnistelut luoda mustien tai naisten omistamia kapitalistisia yrityksiä. Kuitenkin sellaiset kamppailut jättävät suurimman osan naisia ja värillisiä edelleen loukkuun talouteen ja valtioon, joita huipulla oleva prosentti johtaa. Joten esimerkkinä, Barack Obaman valinta ei eliminoinut mustien ja valkoisten välistä tulotason, köyhyyden tai varallisuuden eriarvoisuutta. Todellakin, varallisuuserot mustien ja valkoisten välillä kasvoivat Obaman kaudella: valkoisten mediaanivarallisuus kasvoi 7-kertaisesta yli 10-kertaiseksi verrattuna mustiin!

Samalla tavoin, ympäristön suojelemiseksi järjestäytyminen ilman, että haastetaan kapitalismin voiton ja kasvun tavoittelun motiivia tulee epäonnistumaan. Kapitalismin halu “akkumuloida tai kuolla” tuhoaa luonnon tasapainon ja edistää ympäristön tuhoutumista.

Tie eteenpäin

Solidaarisuustalouden visio systeemimuutokselle vaatii meiltä sekä “vastustamista” että “rakentamista” — eli, vastustetaan kaikkia riiston muotoja, ja rakennetaan SE-arvoja ja -kulttuuria, -käytänteitä ja -instituutioita. Jotta päästäisiin yli kapitalismista, neljä päällekkäistä ja toisiinsa kytkeytynyttä ympyrää tulee olla mukana: yhteiskunnalliset liikkeet; vaalipolitiikka; kulttuuri ja henkilösuhteet; sekä solidaarisuustalouden instituutiot ja toimet.

SE-liike käyttää perhosen metaforaa esittämään rasistisen patriarkaatin ympäristöä tuhoavan kapitalismin muuttamista solidaarisuustaloudeksi. Kun toukka koteloituu, se alkaa muodostaa kuvitteellisia soluja, joista jokainen potentiaalisesti tulee osaksi syntyvää perhosta. Alussa toukan immuunijärjestelmä näkee solut vieraina ja tuhoaa ne. Mutta kun ne löytävät toisensa ja kiinnittyvät toisiinsa, ne saavat voimaa toisistaan ja yhdessä ne rakentavat perhosen.

Ottaen huomioon monet kriisit, vastustus on luonnollinen taipumus. Yhteiskunnalliset liikkeet yrittävät pitää toukan elossa ja terveenä, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä. SE-liikkeet pyytävät kaikkia meitä etsimään toisemme ja yhdessä luomaan perhosen. Ei kukaan meistä eikä yksikään organisaatioistamme tai liikkeistämme voi rakentaa uutta taloutta yksin. Mutta yhdessä yhteisten arvojen ja visioiden kera me tulemme niin tekemään.

Viitteet ja lisälukemistoa

• Center for Popular Economics, “Economics for the 99%.” 2012, updated.
• Dubb, Steve, “After the Next Recession: The search for an economic path forward,” Nonprofit Quarterly, February 19, 2020.
• Kawano, Emily, “Solidarity Economy: Building an Economy for People and Planet,” Democracy Collaborative, Next System Project. May 1, 2018
• Luxemburg, Rosa. Reform or Revolution. 1900.
• Matthaei, Julie, Feminism and Revolution: Looking Back, Looking Ahead. Tellus Institute, Great Transition Initiative. 2018

Lähde:

System Change: A Basic Primer to the Solidarity Economy

Tämä artikkeli tiivistää Daniel Quinnin ideat, joista ensi kerran kuultiin The Story of B:ssa, joka oli Ishmael:n jatko-osa.  Pidempi, alkuperäinen essee on luettavissa täällä, ja se on erittäin suositeltavaa lukemista, erityisesti jos et ole samaa mieltä alla olevan tiivistelmän kanssa. Suurin osa erimielisyyksistä, joita meillä on ollut, ovat osoittautuneet väärinymmärryksiksi, joten tarkistathan alkuperäisen lähteen ennen johtopäätöksiisi tuloa.

Suuri Unohdus viittaa suureen määrään tietoa, jonka kulttuurimme on kadottanut omaksuttuamme uuden sivistyneen elämäntyylin. Tieto, joka on sallinut alkuperäiskansojen selvitä, tieto joka meillä joskus oli, on ollut heimoihin liittyvää ja ymmärrystä siitä, että me joskus olimme vain yksi kulttuuri tuhansista. Kaikki tämä katosi vain muutamassa lyhyessä sukupolvessa.

Suuri Unohdus käsittää jättiläismäisen kulttuurin romahtamisen, kun entiset heimoihmiset löysivät itsensä uudesta ja omituisesta massakeskitetystä yhteiskunnasta. Uudet uskomukset, uudenlaiset elämäntyylit syöksyivät tähän kulttuuriseen tyhjiöön täyttämään sitä. Mutta ilman, että niitä testattiin luonnonvalinnalla tuhansia vuosia tämä uusi kulttuuri oli evolutionaarisesti epävakaa.

Me voimme saada syyn itsetutkiskeluun 1600- ja 1700-luvun maisemamaalauksen eräästä genrestä. Nämä ovat italialaisia maisemamaalauksia joissa vuohilaumat vaeltelevat Rooman akveduktien, siltojen ja temppelien raunioiden keskellä. Kiinnostava seikka niissä on se, että ne kuvaavat eurooppalaista yhteiskuntaa, joka, yli 1200 vuotta Rooman imperiumin romahtamisen jälkeen, siltikään ei ole päässyt samalle tuotannon ja infrastruktuurin tasolle kuin Rooman imperiumi sen huippuaikoina. Vasta 1700-luvulla tuotanto ja infrastruktuuri Euroopassa ylitti Rooman imperiumin huippuajat,

Pål Steigan julkaisi artikkelin alunperin täällä. Kääntänyt Graham Healey.

Maalaukset vuohilaumoista ja maatilan eläimistä klassisen Rooman aikaisen infrastruktuurin ja temppelien raunioiden keskellä ovat kuin kuvat ihmisistä korkean teknologian sivilisaation raunioiden keskellä, johon heillä ei enää ole kykyä päästä. Rooman kaupunki oli sen huippuaikoina miljoonan asukkaan koti. Se vaati erittäin kehittynyttä infrastruktuuria veden ja ruoan jakelulle, kuljetukselle, joukkoliikenteelle, kaupalle ja niin edelleen. Kaupunki oli, tuohon aikaan, eturintaman esimerkki rakennusmateriaaliteollisuudesta, jolla oli kapasiteettia ja osaamista toimittaa uskomattomia määriä rakennusmateriaaleja joita kaupunki tarvitsi.

Kun imperiumi romahti, infrastruktuuria ei enää ylläpidetty. Akveduktit hajosivat ja kaupungit ja kylät menettivät veden lähteensä. Tiet ja sillat rapautuivat ja niitä ei enää korjattu. Hyödykkeiden kuljetus ja kauppa kuihtui valtavasta joesta hiljaiseksi notkoksi. 1200 vuotta Rooman kunnian päivien jälkeen kaupungin asukasmäärä oli alle 10 tuhatta.

Etruskit, ja myöhemmin roomalaiset, olivat kuivanneet suot kasvattaakseen ruoan tuotantoaan. Täten he myös hävittivät malarian. Mutta koko imperiumin tuhoutuessa viemäriojia ei enää ylläpidetty ja malaria palasi takaisin. Vasta 1930-luvulla, fasistien tullessa valtaan, suot kuivattiin uudelleen ja malaria katosi Italiasta.

Nykypäivän ’imperiumi’ on äärimmäisen haavoittuvainen

Meillä, jotka elämme aikana jolloin toinen imperiumi näyttää paljolti samoja merkkejä hajoamisesta kuin Rooman imperiumilla oli loppua kohden mentäessä, on kaikki syyt miettiä asiaa syvällisemmin.

Rooman keisarit leikkasivat hopearahojaan enemmän ja enemmän lyijyllä, niin että lopulta hopeaa ei ollut nimeksikään jäljellä. Se oli aikansa hyperinflaatio. Rooman kansalaiset eivät halunneet tapella armeijassa, joten armeijasta tuli palkka-armeija. Sana sotilas on perua tästä. Sotilas oli joku joka sai rahaa taistelusta (solidus – kultakolikko). Jotta sotilaille voitaisiin maksaa, täytyi lyödä lisää rahoja. Imperiumin sodat olivat kalliita ja imperiumi oli suuri, joten ongelma ratkaistiin lyömällä lisää kolikoita jotka olivat vieläkin arvottomampia.

Maailmaa dominoi nykyään Amerikan imperiumi. Se vaikuttaa kaikkeen globaalissa tuotannossa, rahajärjestelmässä, maailmankaupassa, maataloudessa, energiajärjestelmässä ja niin edelleen.

Imperiumi julkisti vesileimansa noin vuonna 1971. Silloin USA luopui kultakannasta. Sen jälkeen imperiumin kasvu on perustunut paperirahan painamiseen jatkuvalla syötöllä, ja nykyisin digitaalisen rahan. Mutta imperiumi perustuu myös muun maailman näiden symbolien hyväksyntään oikeina asioina. USA:n sodat 2000-luvulla ovat suurimmaksi osaksi rahoitettu myymällä Amerikan hallituksen arvopapereita Kiinalle, toisin sanoen Kiinan lainarahalla Amerikan valtiolle.

Globalisoitu tuotanto- ja kauppajärjestelmä on hienosäädetty toimittamaan hyödykkeitä ja komponentteja juuri ajoissa. Norjalainen lihantuotanto riippuu siitä että vene saapuu Fredrikstadiin  soijalastin kanssa Brasiliasta kerran kuukaudessa. Jos vene ei saapuisi sinne, norjalainen lihantuotanto olisi täydessä kriisissä.

Kun niinkutsuttu hevosenlihaskandaali puhkesi vuonna 2013, Financial Times näytti miten Euroopan kauppa- ja kuljetusjärjestelmät lihalle toimivat.

Teurastamot ovat pääomaintensiivisiä ja energiaa vaativia, siksi on yhä vähemmän ja vähemmän teurastamoja toimittamassa enemmän ja enemmän tuotetta markkinoille. Marginaalit ovat paperinohuet, joten he vetävät mutkat suoriksi milloin vain pystyvät.

Suuret kauppaketjut haluavat ostaa halvinta mahdollista ruokaa. Heidän toimittajansa jatkuvasti puhuvat puhelimessa suurimpien kimppatilausten toimittajien kanssa. FT lainaa professori Karel Williamsia Manchester Business Schoolista, joka selittää miten kylmäautot jonottavat teurastamojen edustoilla Alankomaissa viikon loppupuolella ja kuskeilla ei ole mitään ideaa minne he ajavat ennen kuin lähtevät liikkeelle. Jokaisella toimittajalla on 10-20 teurastamoa jolta ostaa lihaa. Yhtenä viikkona hän ostaa yhdestä paikasta ja seuraavana toisesta. Diilit tehdään viime hetkillä ennen kuin kuski pääsee lähtemään liikkeelle. “Meillä on jatkuva eurooppalainen kauppa jossa eläinten osia kuskataan 40 tonnin rekoissa.”

FAO (Food and Agriculture Organisation – YK) sanoo, että neljännesmiljoona syötävää kasvia on mahdollista kasvattaa. Mutta ihmiskunta on muuttunut riippuvaiseksi 3 orosentista näistä kasveista.

Maailman ruokatarjonta riippuu 150 kasvilajista. Kolme neljännestä kaikesta kasviruoasta saamastamme energiasta tulee vain 12 kasvista. Kilpailu ja tarve kasvattaa tuotantomääriä ovat johtaneet suureen geneettisen monimuotoisuuden rajoittamiseen. Systeemi myös vaatii yhä enemmän ja enemmän energiaa ja harvinaisia raaka-aineita eksponentiaalisesti kasvavalla vauhdilla.

Tämä tekee nykyisestä imperiumista äärimmäisen haavoittuvan. Maanviljely voi hyvin kokea samanlaisen kriisin kuin Perunanälänhätä Irlannissa vuonna 1847, jolloin miljoona ihmistä kuoli nälkään. On helppoa kuvitella miten tuhoisa ja dramaattinen se tulee olemaan.

Lyhyesti: kun tämä systeemi romahtaa, se tulee niin tekemään samoin kuin Rooman imperiumi, kokemaan romahduksen sen kriittisessä infrastruktuurissa. Ei enää ole yksinkertaisesti mahdollista ruokkia niin montaa ihmistä kuin ennen. Tuloksena on laajalle levinneet nälähädät jollaisia ihmiskunta ei ole koskaan nähnyt. Maailmassa on nykyään 37 megakaupunkia ja suurimmassa niistä asuu yli 30 miljoonaa asukasta. Jos vesiverkko hajoaa tai energiaa ja ruokaa ei enää saada toimitetuksi, silloin sellaisista kaupungeista tulee asumiskelvottomia.

Ruoka ja vesi ovat perustarpeita. Ilman ruokaa ja vettä me emme elä. Mutta monet järjestelmistämme ovat myös äärimmäisen riippuvaisia öljystä ja harvinaisista maametalleista, joita meillä on yhä vähemmän. Kun tämä systeemi romahtaa, sillä voi helposti olla dramaattisia seuraamuksia. Esimerkki Rooman imperiumista näyttää, että saattaa kestää kauan ennen kuin mitään muuta tulee tilalle.

On helppo näyttää nykypäivän kasvuun perustuvan kapitalismin elävän jatkoajalla. Se on kaukana robustista tai kestävästä. Päinvastoin, se on erittäin haavoittuvainen ja epävakaa. Tämä on yksi niistä syistä miksi on tärkeää työskennellä systeemin korvaamisen puolesta niin pian kuin mahdollista ja opetella pyörittämään yhteiskuntaa terveemmin ja kestävämmällä tavalla.

Globalistit oikealla ja vasemmalla voivottelevat sitä seikkaa, että ihmiset kääntävät selkänsä heidän vuosikymmeniä saarnaamalleen globalismille. He kääntyvät sen sijaan populistisen politiikan puoleen ja ovat niin ”reaktionaarisia” että he haluavat säilyttää kansallisvaltionsa, paikallistuotantonsa ja muuta. Mutta globalistit pelaavat venäläistä rulettia. Heidän systeeminsä on tehnyt meistä niin haavoittuvaisia. Ruokaturvallisuuden ja elinkelpoisen yhteisön turvaaminen, yhteiskunnan ja luonnon välisen rikkinäisen metabolismin palauttamiseksi, on todellisen edistysmielistä. Se on se tulevaisuus, ja meidän tulee kiireellisesti päästä eroon imperiumista ja sen vapaamatkustajien sekä loisten taloudesta.

Jos me emme tee niin, ehkäpä maisemamaalarit muutaman sadan vuoden päästä maalaavat vuohilaumoja laiduntamassa pilvenpiirtäjien ja moottoriteiden raunioilla.

Lähde:

https://blog.p2pfoundation.net/hurts-empires-fall/2017/10/14

Kirjoittanut Richard E. Hattwick*¹

Tämä artikkeli esittää yksinkertaisen eettisen valinnan mallin liiketoiminnassa. Malli ottaa mukaan oivalluksia etiikan, psykologian, taloustieteen ja liiketoiminnan etiikan kirjallisuudesta. Se esittää useita kiinnostavia hypoteeseja koskien etiikan tasoa jollainen todennäköisesti havaittaisiin kilpailullisessa kapitalistisessa taloudessa, sekä haluttua tasoa.

Liiketoiminnan etiikka on tärkeä aihe. Se on tärkeää yksilöille, jotka toimivat taloudellisessa roolissaan, koska omien eettisten ideaalien mukaan eläminen on tärkeä minäkuvan ulottuvuus. Se on tärkeää talousjärjestelmän selviämispotentiaalin kannalta, koska, kuten Schumpeter ehdotti jo monta vuotta sitten, talousjärjestelmä, joka nähdään moraalisesti vääränä, on tuhoontuomittu. [21].

Tämä artikkeli on jaettu kuuteen osaan. Ensimmäinen käsittelee määritelmiä. Toinen identifioi keskeisimmät havainnot relevantista kirjallisuudesta. Kolmas käsittelee ilmiöitä, jotka otetaan mukaan malliin. Neljäs esittelee mallin. Viides dedusoi useita staattisia päätelmiä mallista. Ja kuudes osio esittelee kiinnostavan dynaamisen ongelman.

I. Määritelmät

Etiikka on sekä tieteenala että käytännön ihmisen olemassaolon aspekti. Tutkijoille etiikka on ihmisen käyttäytymistä oikean ja väärän, hyvän ja pahan perustermein. Kiireisinä omaa elämäänsä eläville yksilöille etiikka on ohjesääntöjen mukaan valitsemisen ja sen noudattamisen ongelma. Yhteiskunta, totta kai, pyrkii vaikuttamaan valintaan sosialisaation intensiivisellä prosessilla.

Liiketoiminnan etiikka on hyvän tai oikean tutkimista ja harjoittamista liiketoimintaympäristössä. Tässä artikkelissa termiä rajataan enemmän yrityksen toimitusjohtajan toimiin.

Mikro vs. Makro

Eettiset ongelmat syntyvät sekä mikro- että makrotasolla. Makroetiikka käsittelee koko yhteiskuntaa. Makro-ongelmat, jotka ovat tuttuja ekonomisteille, ottaisivat mukaan tulojen jakautumisen sekä syklisen työttömyyden moraalisia puolia.

Mikrotasolla ongelmat ovat parittaisia suhteita yksilöiden kesken. Liike-elämän henkilön toiminnan oikeus tai vääryys asiakkaan tai työntekijän kanssa olisivat esimerkkejä tästä.

Yleisesti puhuen, mikro- ja makrotason eettiset ongelmat ei tulisi sekoittaa mitä tulee normatiiviseen analyysiin. Toisin sanoen, yksittäisen työnantajan ei tulisi saada sapiskaa moraalisesti ei-hyväksyttävästä kansallisesta tulonjaosta tai laman aikaansaamasta työttömyydestä. Sen sijaan työnantajaa tulisi tarkastella moraalisten standardien mukaan, jotka ovat saavutettavissa talousjärjestelmän rajoissa.

Kattavat ideaalit vs. velvollisuudet

Heuristisiin tarkoituksiin toinen hyödyllinen ero on kattavien eettisten ideaalien ja kapeammin määriteltyjen velvollisuuksien välillä. Kattava ihanne käsittää maailmankuvan kuten kristillinen etiikka. Sellainen maailmankuva määrää eettisen valintaongelman kaikista mahdollisista aspekteista. Se on niin laveasti esitetty, että legitiimejä argumentteja voi syntyä kun sovelletaan maailmankuvaa tiettyyn tilanteeseen.

Eettiset velvollisuudet määritellään kapeammalla tavalla. Velvollisuudet ovat usein listattu organisaation ohjesäännöissä. Eräs esimerkki on partiolaislaki (partiolainen on luotettava, lojaali, auttavainen, ystävällinen, kohtelias, kiltti, tottelevainen, iloinen, säästäväinen, rohkea, siisti ja kunnioittava). Toinen esimerkki on Rotary Internationalin Neliosainen Testi (Onko se totta? Onko se reilua kaikille osapuolille? Rakentaako se hyväntahtoisuutta ja parempia ihmissuhteita? Onko se hyödyllinen kaikille osapuolille?).

Eettiset velvollisuudet määritellään riittävän operationaalisella tavalla jotta autettaisiin yksilöitä soveltamaan kattavia ideaaleja päivittäiseen käyttäytymiseen. Sama operationaalisuus tekee velvollisuuksista käyttökelpoisia liiketoiminnan etiikan keskusteluissa. Esimerkin ja kommunikaation tarkoituksessa viitataan kuuteen tiettyyn velvollisuuteen tässä artikkelissa. Nämä kuusi ovat: rehellisyys, reiluus, ystävällisyys, lojaalius, avuliaisuus ja kohteliaisuus. Nämä kuusi eivät poissulje mahdollisuuksia.

Kuusi relaatiota

Keskustelu bisnesetiikasta on myös mahdollista fasilitoida identifioimalla eri suhteita joissa eettiset ongelmat syntyvät.

Liiketoiminnan johtaja kohtaa eettisiä ongelmia toimiessaan henkilöiden kanssa, jotka vähintään ovat kuudessa roolissa — asiakkaat, työntekijät, osakkeenomistajat, toimittajat, kilpailijat ja yrityksen toiminnan vaikutuksen alaisen yhteisön jäsenet. Jokaisen kuuden suhteen tapauksessa johtaja joutuu eksplisiittisesti tai implisiittisesti ottamaan käyttöön eettisiä käytösstandardeja ja pyrkiä pitämään niistä kiinni. Tämän artikkelin kysymys on ”Mitkä standardit otetaan käyttöön?”

II. Relevantti kirjallisuus

Neljän aiheen kirjallisuuteen tullaan nojaamaan pyrkimyksessämme vastata tuohon kysymykseen — filosofia, taloustiede, psykologia ja liiketoimintaetiikka.

Filosofia

Etiikan tutkimusala syntyi filosofian haarana. Tämän seurauksena kirjallisuus on laajaa ja monimutkaista.² Onneksi tämän artikkelin tarkoituksiin tuo valtava kirjallisuus on kätevästi historioitsija-filosofi Will Durantin tiivistämä. Hänen mielestään ”…Lopulta on olemassa vain kolme etiikan järjestelmää, kolme ideaalin luonteen ja moraalisen elämän käsitettä.” [5] Durantin trilogia käsittää (a) systeemin joka vaatii rakkauden universaalia soveltamista (niin kuin kaikissa maailmanuskonnoissa), (b) systeemin joka vaatii luonnonvalinnan universaalia soveltamista (niin kuin Nietzschen kirjoituksissa) ja (c) systeemin joka vaatii kahden ensimmäisen yhdistelmän soveltamista (niin kuin Aristoteleen kirjoituksissa).

Durantin luokittelua käytetään alla. Tarkoituksiimme ensimmäistä systeemiä Durantin listassa nimitämme ALTRUISMIKSI, toista RIISTON ETIIKAKSI ja kolmatta OIKEUDENMUKAISUUDEN ETIIKAKSI.

Taloustiede

Kapitalismin varhaisina päivinä ilmaantui kirjallisuutta joka käsitteli liiketoiminnan etiikan ongelmaa. Johtopäätelmät olivat optimistisia. Kirjoittajat ennustivat, että markkinajärjestelmä levittäisi rehellisyyttä, ja yleisesti, korkeampaa eettistä standardia. [7]

Lupaava alku jäi lyhyeksi Adam Smithin takia. Smithin tulokulma Kansojen varallisuudessa [23] oli analysoida kapitalismia itsekkyyden, pahimman mahdollisen oletuksen, kautta. Smith, totta kai, oli tietoinen altruismista. Itse asiassa, hän teki siitä suuren aiheen aiemmassa teoksessaan The Theory of Moral Sentiments [24]. Mutta hän valitsi näyttää, että ei tarvitse vedota eettisiin tarkasteluihin esittääkseen kapitalismin toimivan.

Kaksi vuosisataa Kansojen varallisuuden julkistamisen jälkeen ekonomistit jättivät huomiotta liiketoiminnan etiikan ongelman sellaisena kuin se tässä artikkelissa on määritelty. Täystyöllisyyden ja tulonjaon makro-ongelmat saivat toistuvasti huomiota. Mutta, harvoin poikkeuksin, mikro-ongelmat sivuutettiin. Ei yksinkertaisesti ollut kiinnostusta tutkia sitä laajuutta, millä kapitalismi rohkaisi liiketoimihenkilöä harjoittamaan sellaisia velvollisuuksia kuin rehellisyys, reiluus, lojaalius tai kohteliaisuus.

Harvat poikkeukset, jotka voidaan löytää, saivat negatiivisen sävyn, esittäen että markkinaprosessi estää johtajia kehittämästä persoonaansa täydellisesti. Tämä oli Frank Knightin valitusvirsi teoksessa “The Ethics of Competition” [10]. Ja se oli sellaisten kriitikoiden valitusvirsi kuin Sismondi, Marx, John Ruskin, John Hobson ja E.F .Schumacher.³

Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana ekonomistit ovat löytäneet uudelleen mikroetiikan ongelmat. Eräs kehityskulku on soveltanut neoklassista mallintamista altruismin, rehellisyyden ja lojaaliuden analysointiin. Gary Becker käynnisti liikkeen joka sovelsi perinteisiä neoklassisia metodeja analysoimaan sellaisia eettisiä ongelmia kuten rikollisuus, diskriminaatio ja altruismi. [3] Preston esitti samankaltaista analyysia altruismista ja kateudesta. [20] Ackerloff on kirjoittanut useita innovatiivisia artikkeleja tutkien rehellisyyden ja lojaaliuden seuraamuksia neoklassisessa viitekehyksessä. [1] Ja vuoden 1972 Russell Sage -säätiön symposium altruismista sisälsi useita loistavia papereita, joissa käytettiin perinteisiä työkaluja eettisten ongelmien analysoimiseen. [18]

Toinen kehityskulku on ollut yritys herättää henkiin Sismondin, Ruskinin ja Hobsonin ”humanistista” tulokulmaa. Lutzin ja Luxin vuoden 1979 kirja esittää tästä tulokulmasta pääesimerkkiä. Heidän näkemyksensä ydin on Maslow’n tarvehierarkian hyväksyminen ihmismotivaation keskeiseksi oletukseksi. (Hierarkia kuvataan alla.) Lutz ja Lux käyttävät hierarkiaa argumentoimaan, että kapitalismi sellaisena kuin se läntisessä maailmassa tunnetaan ei voi moraalisesti tulla oikeutetuksi ja että suurin osa ”humanistisista” muutoksista ovat tarpeellisia taloudellisen hyvinvoinnin parantamiseksi. [14]

Molemmat näistä kehityskuluista nojaavat alla kehitettyyn malliin.

Psykologia

Psykologian kontribuutio tulee kahdesta lähteestä. Yksi on humanistisen psykologian kirjallisuus. [4] Tuo kirjallisuus perustuu haluhierarkian käsitteeseen. (suom. huom. huomaathan, että normaalisti puhutaan tarvehierarkiasta, mutta tässä käytetään myös halujen järjestämiseen samaista hierarkiaa) Abraham Maslow’n käyttöön ottama konsepti hypotetisoi, että ihmisten halut ovat järjestäytyneet hierarkiaan ja että alemmat halujen tasot hierarkiassa täytyy tyydyttää minimaalisesti ennen kuin korkeamman tason haluilla on minkäänlaista motivaatiovaikutusta. Eräs versio haluista järjestää ne seuraavalla tavalla kasvavaan järjestykseen [15]:

1. Fyysiologiset tarpeet

2. Turvan ja turvallisuuden tarpeet

3. Kuuluvuuden tarpeet (rakkaus, kiintymys, hyväksyntä)

4. Kunnioituksen tarpeet (itsetunto, muiden osoittama kunnioitus)

5. Itseaktualisaation tarpeet (merkityksellisyys, estetiikka, täydellisyys, oikeudenmukaisuus, palvelus, totuus, rakkaus)

Maslowilainen hierarkia esittää, että ne yksilöt, jotka ovat tyydyttäneet alemman tason halunsa, voivat todellakin toimia tarpeesta olla eettisiä. Lisää tästä oivalluksesta alempana.

Toinen relevantti osio psykologian kirjallisuudesta on Kohlbergin laaja tutkimus eettisten standardien kehittymiseen lapsilla. [11, 12] Tuo työ esittää, että useimmat yksilöt alistuvat intensiiviselle eettiselle aivopesulle lapsuudessaan. Vanhemmat, koulut, kirkot ja media kaikki ovat salaliitossa tehdäkseen yhteiskunnan yleisesti hyväksytyistä eettisistä standardeista osa nuoren henkilön sisäistä rakennetta. Tämän lopputulos on, että yli puolet amerikkalaisista nuorista kasvavat sisäisen eettisen standardin kanssa, joka sijaitsee jossain oikeudenmukausuuden ja altruismin etiikan välimaastossa (kuten ylempänä mainittiin). He arvioivat itseään tuon standardin mukaan, tuntien olonsa hyväksi kun he tyydyttävät sen vaatimukset, ja kokien syyllisyyden pistoa rinnassaan kun he eivät niin tee.⁴ Loppuosa nuorista kykenee pääsemään yli sosialisaatiosta ja valitsee omat eettiset standardit riippumatta yhteiskunnan saneluista.

Lopuksi todettakoon, että psykologian kirjallisuus esittää yksilöiden elävän päivittäistä elämäänsä halukkaina pitämään kiinni eettisesta ohjesäännöstä. Monille ohjesääntö tulee assimiloiduksi sosialisaation prosessissa. Toisille säännöstö on valittavissa vapaasti.

Liiketoimintaetiikka

Liiketoiminnan etiikasta on kirjallisuutta.⁵ Tuon kirjallisuuden tälle artikkelille relevantti pääkontribuutio tulee eri eettisten käytäntöjen kyselyistä.⁶

Näistä kyselyistä on käynyt ilmi, että 1) epäeettisinä pidetyt käytännöt liiketoiminnassa ovat yleisiä, mutta 2) kun niitä verrataan toisiin ihmisten ponnistuksiin kuten perheeseen, suurin osa vastaajista yritysmaailmassa väittää, että eettiset standardit liiketoiminnassa ovat suhteellisen korkealla.

Liikkeenjohdon kirjallisuuden loppuosa liittyen liiketoiminnan etiikkaan koostuu asianmukaisten liiketoimintakäytäntöjen normatiivisesta käsittelystä tai mietteitä herättävistä eettisten dilemmojen tarkasteluista, jotka syntyvät kun liiketoimihenkilöiden täytyy valita kahden toimen välillä, joista molemmat voidaan oikeuttaa korkealla eettisellä standardilla. Tuo ongelma — usean eettisesti yhtä korkean vaihtoehdon väliltä valitseminen — ei ole ongelma josta tässä artikkelissa puhutaan.

III. Liiketoiminnan etiikan mallin elementit

Miten oivallukset näistä kirjallisuuslähteistä voitaisiin assimiloida positiiviseksi  kapitalismin eettisten vaihtoehtojen malliksi? Yksi vastaus on hyödyntää taloustiedettä yleiseen viitekehykseen ja ripustaa oivallukset toisista tieteenaloista siihen. Ennen kuin tämä tehdään, lyhyt keskustelu elementeistä on paikallaan.

Liiketoimintaetiikka investointina

Liiketoimintaetiikan sääntöjen käyttöön ottaminen voidaan nähdä investointina liiketoimintajohtajan taholta. Ja aivan kuin investoinnit tehtaaseen, laitteisiin tai koulutukseen ”tuottavat”, niin on liiketoimintajohtajan investoinnilla eettiseen säännöstöön potentiaali tuottaa. Itse asiassa, on ainakin kolmenlaista tuottoa.

Liikevoitto

Yksi on liikevoitto. Eettiset standardit, joita henkilö käyttää ollessaan tekemisissä muiden kanssa, vaikuttavat tapaan jolla toiset vastaavat. Kirjallisuus liiketoiminnan erinomaisuudesta [6, 8, 19] esittää, että oikeiden eettisten standardien käytön kautta liiketoimintajohtaja voi parantaa kuluttajakysyntää, parantaa työntekijän tuottavuutta, parantaa toimittajien tarjoamia ehtoja, vähentää investointirahastojen kuluja, vähentää kilpailijoiden hyökkäyksiä ja saada yhteisön tuki. Jos tuollainen tuottojen runsaudensarvi on olemassa, silloin etiikasta voi tulla suuri johdon työkalu.

On olemassa ainakin kolmenlaisia selityksiä tälle esitetylle oikean eettisen standardin positiiviselle tuotolle. Ne ovat:

1. implisiittiset sopimukset

2. transaktiokustannukset

3. moniarvoiset transaktiohyödyt

Implisiittisten sopimusten selitys näkee liiketoimintajohtajan tarjoamassa eettisen standardin korotusta vastineeksi suuremmasta yhteistyöhalukkuudesta vastapuolen osalta. Transaktiokustannusselitys sanoo, että nostamalla eettisten standardien rimaa, liiketoimintajohtaja leikkaa transaktiokustannuksia, joita toinen osapuoli vaatii (suojatakseen hänen omia etujaan).

Moniarvoisen transaktiohyödyn selitys tulkitsee liiketoimintajohtajan ja toisen ekonomisen agentin välisen vaihdannan sisältävän sekä tuotteita että palveluja ja  toisen agentin arvon korostamisen tai kieltämisen. Mitä korkeampi on liiketoimintajohtajan etiikan taso, sitä enemmän toisen agentin arvo korostuu. Ja koska itsetunto on etu, agentti hyväksyy pienemmän rahallisen korvauksen tai näkee enemmän vaivaa kuin muuten olisi tarpeen.

Toinen esimerkki omanarvontunnon ilmiöstä olisi se kunnioituksen taso, jonka työnantaja antaa työntekijälle. Kun työnantaja antaa käskyn työntekijälle, on väliä sillä välitetäänkö viesti kunnioittavaan sävyyn. Jos välitetään, työntekijän omanarvontunto vahvistuu ja työntekijä todennäköisemmin toimii käskyn hengen mukaisesti. Jos ei välitetä, työntekijä todennäköisemmin rikkoo sekä käskyn henkeä että kirjainta.

Mielihyvän tavoittelu ja kivun välttäminen

Oikean liiketoimintaetiikan valinnasta seuraava toisen kaltainen tuotto on psykologinen. Kohlbergin tutkimus ja humanistinen psykologia esittävät, että suurin osa liiketoimintajohtajista saa mielihyvän tuntemuksia toimiessaan korkeamman eettisen standardin mukaisesti ja kokee syyllisyyden tunnetta jos he käyttäytyvät epäeettisesti. Noiden tunteiden psykologinen perusta voi olla ehdollistamisprosessissa, jonka Kohlberg löysi, tai sitten se voi olla Maslowin ehdottamassa ”vapaassa tahdossa” aktualisoida oma itsensä. Maslowilaisessa tapauksessa alemman tason tarpeet olisi tyydytetty ja korkeammat olisivat muuttuneet dominanteiksi. Tämä olisi yhdenmukaista psykologian, filosofian ja uskonnon kirjallisuuden kanssa, jossa hypotetisoidaan että korkeista eettisistä standardeista kiinni pitäminen olisi dominantti tarve joillekin tällaisille henkilöille. Sellaisille yksilöille palkkio korkeammasta eettisestä standardista liiketoiminnassa olisi ideaalin mukaan elämisestä saatava henkilökohtainen tyydytys.

Humanistinen viitekehys esittää myös, että toisten halukkuus hyväksyä epäeettistä kohtelua todennäköisesti riippuu uhrin sijainnista halujen hierarkiassa. Alhaisen tulotasojen henkilöt pääosin keskittyvät alempien halujen tyydyttämiseen ja he saattavat hyväksyä epäystävällisyyden, epäkunnioituksen ja epäreiluuden vastineeksi tuloille. Mutta tulojen noustessa ja vaihtoehtojen avautuessa noiden ”uhrien” tulisi siirtyä ylemmille tasoille halujen hierarkiassa ja vaatia korkeampaa eettistä standardia liiketoimintajohtajalta.

Henkilöiden välinen ykseys

Iso osa taloustieteilijöiden viimeaikaisesta työstä on sitonut altruistisen tai eettisen käytöksen mielihyväperiaatteeseen. Lähes universaali tulokulma on olettaa, että ekonomiset agentit saavat mielihyvää toisten onnesta. Eli, toisten tahojen hyöty on argumentti ekonomisen agentin hyötyfunktiossa. Tämä psykologinen ilmiö olisi toinen syy argumentoida, että liiketoimintajohtaja saattaa, ceteris paribus, toimia erittäin eettiseen tapaan johtuen tuntemastaan mielihyvästä näin tehdessään.

Vähenevät tuotot

Jos eettiset säännöt toimivat kuin muutkin tuotannontekijät, silloin on todennäköistä että ne noudattavat vähenevien tuottojen lakia. Eli toisiaan seuraavat nousut liiketoimintajohtajan harjoittaman etiikan tasossa aluksi nostavat liikevoittia nopeasti, mutta kasvunopeus hidastuu lopulta ja jossain kohtaa liikevoitto saavuttaa maksiminsa. Tuon pisteen jälkeen etiikan tason nostaminen saa itse asiassa aikaan liikevoiton laskun.

Suuri syy olettaa eettisen käyttäytymisen noudattavan vähenevien tuottojen lakia on todennäköisyys, että aiottu edunsaaja kokee toisiaan seuraavien eettisten tasokorotusten marginaalihyödyn vähenevän. Kun liiketoimintajohtaja on rehellinen, kohtelias, ystävällinen, lojaali, reilu tai avulias, vastaanottava asiakas tai työntekijä (tai toinen agentti) saa hyötyä. Mutta marginaalinen hyödyn kasvu seuraavista tapauksista menee lopulta alas. Jossain kohtaa voi tulla kylläisyys. Toisin sanoen, asiakas tai toinen agentti voi saada mielihyvää kuluttamisesta vain tietystä määrästä rehellisyyttä tai ystävällisyyttä tai toista eettistä velvollisuutta. Tuon pisteen jälkeen lisäykset etiikkaa saattavat muuttua epähyödyksi. Kuten Thoreau sanoi, ”Jos olisin tiennyt varmasti että joku saapuu talooni tietoisena siitä että hän aikoo tehdä minulle hyvää, minun tulisi juosta henkeni edestä pakoon… siitä pelosta että saisin jotain hänen hyvästä osakseni.” [8]

Thoreaun huoli mahdollisesti pätee suurimpaan osaan eettisiä velvollisuuksia. Aiotun edunsaajan näkökulmasta on mahdollista vetää ne överiksi. Ne voidaan saattaa pisteeseen jossa ne haittaavat tai häiritsevät aiottua edunsaajaa. Esimerkkejä tästä on helposti siteerattavissa jokaiselle velvollisuuden tyypille ja  kaiken tyyppisille agenteille joita liiketoimintajohtaja kohtaa. Tarkastellaan asiakkaan palvelemisen tapausta. Tähän kuuluu täydellinen tiedonanto siitä tuotteesta tai palvelusta mitä asia koskee. Mutta ostaja ei halua saada kaikkea tietoonsa tuotteesta tai palvelusta. Ja myyjän valtaa tuska ja ahdistus hänen yrittäessään antaa asiakkaalle täydellisen koulutuksen ennen myyntitapahtumaa. Jossain kohtaa asiakas tulee tyytyväiseksi kun hän on kuullut tarpeeksi. Lisätieto ei ole haluttua joko koska asiakas ei halua investoida aikaa oppiakseen tai koska asiakkaalla ei ole kapasiteettia absorboida enempää informaatiota.

Vähenevät tuotot voidaan olettaa myös johtuen liiketoimintajohtajan kognitiivisten ja viestinnällisten kyvykkyyksien kiinteästä tekijästä. Liiketoimintajohtajan tulee, nostaakseen eettisen käyttäytymisen tasoa toista agenttia kohtaan, oppia enemmän siitä mitä aiottu edunsaaja ajattelee ja tuntee. Jokaisen ylimääräisen tiedonjyvän saamiseksi vaadittu aika mahdollisesti kasvaa tietyn pisteen yli. Ja jokaisen ylimääräisen tiedonjyvän käyttämiseen kulutettu aika todennäköisesti kasvaa kun uudet tiedonjyvät kasvattavat päätöksentekoprosessin monimutkaisuutta.

Aikahorisontit ja tilivelvollisuus

Investoinneilla on takaisinmaksuaijat. Alkuinvestointi tehdään jonain ajanhetkenä ja investoinnin tuotto virtaa takaisin tulevina ajanhetkinä. Jos, mistään syystä, potentiaalinen sijoittaja ei odota saavansa tulevaisuudessa hyötyä, silloin investointi todennäköisesti ei tapahdu.

Liiketoimintaetiikan analyysille tällä pitkällä aikaikkunalla on tärkeät seuraamukset. Kasvanut liikevoitto investoinnille liiketoimintaetiikassa odotetaan syntyvän tulevaisuuden liiketoimista arvostavien asiakkaiden, työntekijöiden, toimittajien ja muiden ekonomisten agenttien kanssa. Mutta jos liiketoimintajohtaja ei odota jatkavansa liiketoimien harjoittamista näiden yksilöiden kanssa tulevaisuudessa, pitkän aikavälin tuottoja ei saada itselle.

Totta kai, edelleen on myös olemassa kysymys maineesta. Jos asiakkaat ovat tyytyväisiä ja jos tuo tyytyväisyys voidaan kommunikoida toisille potentiaalisille asiakkaille, silloin voitto voidaan vielä saada itselle. Eli, investointi korkeaan eettiseen standardiin voi tuottaa vaikka yritys saisi tämän johdosta ”maineen” josta uudet asiakkaat tietävät ja käyttävät sitä päättäessään toimia liiketoimihenkilön kanssa. Institutionaalinen mainonta ja tuotebrändäys ovat esimerkkejä tästä ilmiöstä käytännössä.

Kahden ylemmän paragraafin tarkastelut olettivat intressien identiteetin toimitusjohtajan ja yrityksen välillä. Useimmassa tapauksissa, kuitenkin, TJ tulee olemaan osakkeenomistajien agentti. Hänen intressinsä eivät ole identtiset yrityksen intressien kanssa pitkällä tähtäimellä. Täten on täysin mahdollista, että TJ tulee käyttämään matalaa eettistä tasoa tajutessaan, että sellaiset käytännöt satuttavat yritystä pitkällä tähtäimellä, mutta vielä sen päälle uskoen että siihen mennessä kun osakkeenomistajat tajuavat mitä on tapahtunut, TJ on poistunut yrityksen palkkalistoilta ja hänen toimiensa satuttamilla ihmisillä ei ole keinoa täsmäyttää kostotoimenpiteitä. Tiivistäen, tilivelvollisuuden puute päämies-agentti -suhteessa voi johtaa matalampaan liiketoimintaetiikan tasoon käytänteissä joita muuten odotettaisiin.

Totta kai, jotkut eettiset toimet johtavat välittömiin tuottoihin.

Kohteliaisuus, ystävällisyys ja avuliaisuus ovat varmasti tässä kategoriassa.

Tätä vastoin sellaiset eettiset velvollisuudet kuin rehellisyys ja lojaalius maksavat itsensä takaisin vasta pitkällä aikavälillä.

IV. Malli

Yllä olevat mallissa yhteen tuodut tarkastelut on esitetty kuvassa 1.

Y-akseli kuvassa mittaa liikevaihtoa ja kustannuksia rahassa. Molemmat ilmaistaan diskontattuina nettonykyarvoina liikevaihdosta ja kuluista investoinnin eliniän aikana eettisessä standardissa.

Diagrammin x-akseli mittaa etiikan tasoa. Kolme perusjärjestelmää on olemassa — riisto, oikeudenmukaisuus ja altruismi. Mutta jokaisen tapauksessa oletetaan, että astejaot ovat sallittuja. Lisäksi oletetaan, että yhden tason korkein aste lähestyy seuraavan asteen alinta tasoa. Näin riiston etiikan korkein aste näyttäisi olevan riiston ja altruismin reunalla. Vasemmanpuoleinen asteikon reuna, origo, esittää 100-prosenttista riistoa. Oikeanpuoleinen raja esittää 100-prosenttista altruismia.

Liiketoimintajohtajan ongelma tässä mallissa on valita etiikan taso liiketoiminnalle. Tuon valinnan tehdessään johtaja ottaa huomioon diskontatun jokaisesta mahdollisesta eettisestä standardista aiheutuvan kokonaiskustannuksen.

Kokonaiskustannusten oletetaan olevan “u”-muotoisia, laskevia kun etiikan taso kasvaa, saavuttaen minimin oikeudenmukaisuuden alueella ja sitten kasvavia. Laskeva osuus kuvaa oletusta, että erittäin riistävä etiikka vaatii suuria toimeenpanokuluja johtuen riistettävien taholta aiheutuvasta vastustuksesta. Kun riisto vähenee, toimeenpanoon liittyvät kustannukset pienenevät.⁷ Kasvava osuus kokonaiskuluista heijastelee oletusta, että jossain kohtaa vaivannäkö kasvattaa etiikan tasoa vaatii informaation hankkimisesta ja päätöksenteosta aiheutuvien kulujen kasvattamista.

Diskontatut kokonaistuotot kuvassa 1 ovat myös etiikan tason funktio. Funktio saa negatiivisia arvoja matalille etiikan tasoille, mutta muuttuu positiiviseksi pisteen A jälkeen. Etiikan tason jatkaessa nousuaan kokonaistulot nousevat myös, kunnes ne saavuttavat huippunsa pisteessä B. Pisteen B jälkeen etiikan tason kasvattaminen laskee kokonaistuloja.

TR-käyrä kuvassa 1 voidaan tulkita jakavan eettisen toiminnan kolmeen alueeseen. Yksi esittää eettisiä käytäntöjä jotka voidaan nähdä riistävinä. Nämä kattavat alueen joissa kokonaistulot ovat negatiivisia. Toinen esittää käytäntöjä jotka voidaan luokitella oikeudenmukaisuusetiikaksi. Nämä kattavat alueen jossa kokonaistulot muuttuvat positiivisiksi ja jatkuvat kasvu-uralla huippuun asti. Kolmas alue on eri asteiset altruismin tasot. Altruismi alkaa siellä missä kokonaistulot alkavat laskea ja jatkuvat kunnes 100-prosenttinen altruismi on saavutettu.

Kokonaistulokäyrän oletettu muoto perustuu aiempaan keskusteluun etiikasta investointina. Matalat etiikan tasot tuottavat itse asiassa negatiivisia tuottoja johtuen kasvaneista transaktiokustannuksista. Etiikan keskitasot tuottavat asteittain enemmän tuottoja johtuen pienentyneistä transaktiokustannuksista, implisiittisten sopimusten synnystä ja moniarvoisista transaktiohyödyistä. Mutta korkeat etiikan tasot, ne jotka osuvat altruismin alueelle, liitetään laskeviin kokonaistuottoihin johtuen pienenevästä marginaalihyödystä edunsaajien taholta, sekä kognitiivisiin ja kommunikaation rajoitteisiin johtajan taholta.

Kokonaistuottofunktion positio olettaa kaikkien muiden taloudellisen menestyksen määrittävien tekijöiden olevan annettuja. Esimerkiksi, jos mallia sovelletaan kuluttajalainsäädännön etiikkaan, oletetaan että tuotteen hinta, mainonta ja muut kysyntään vaikuttavat muuttujat ovat annettu. Muutos yhdessä muuttujista aiheuttaisi muutoksen kokonaistuotoissa. Tuotteen hinnan pudottaminen, jos oletetaan kysynnän olevan hinnan suhteen joustamatonta, saisi aikaan kokonaistuottofunktion siirtymän alaspäin. Hinnan nostaminen siirtäisi sitä ylös.

Kolmas käyrä kuvaajassa 1 on nettokokonaistuottokäyrä, NTR. Se johdetaan vähentämällä kokonaiskulut kokonaistuotoista. NTR-funktio on kääntyneen U:n muotoinen johtuen sekä vähenevistä tuotoista, jotka on oletettu kokonaistuottofunktiolle, että kokonaiskustannusfunktion U-muodosta.

V. Implikaatiot eri markkinarakenteille

Tasapaino monopolissa

Malli sallii laajalti eri mallisia tasapainoratkaisuja monopolitilanteessa. Eräs ratkaisuista on tuoton maksimoiva piste B. Tämä valinta on erityisen kiinnostava, koska sen mukaan itsekkäät motivaatiot saavat liiketoimintajohtajan ottamaan käyttöön altruistista etiikkaa järkevän lähellä olevat eettiset käytännöt. Ehkäpä Adam Smithin näkymätön käsi toimii kohtuullisen hyvin etiikan maailmassa.

Toinen tasapainopiste on C. Tämä tapaus, jossa liiketoimintajohtaja on maslowilainen itsensä aktualisoija, jolle itsensä aktualisoiminen tarkoitta altruismia.

Tässä tapauksessa johtaja maksimoi altruismin tasoa liiketoiminnassa, ehdolla että tästä aiheutuu normaalisti liikevoittoa.

Yhtään selkeästi määriteltyä mahdollisuutta tasapainolle ei esiinny pisteen A vasemmalla tai pisteen C oikealla puolella. Mutta molemmilla alueilla on jotain yhteistä. Molemmissa tapauksissa etiikan tasosta johtuva kustannustaso ylittää hyödyt. Täten erittäin korkea tai erittäin matala etiikan taso vaatii subventioita. Yläpäässä subventio mahdollistaa liiketoimintajohtajan heittäytyä haluun olla altruistinen. Alapäässä subventio sallii johtajan näyttää hänen valtansa riistää, olla epälojaali, epärehellinen, epäreilu, epämukava tai tyly. Näin tekemällä johtaja uhraa liikevoiton, mutta monopoliasema saattaa tarjota liikevaihtoa tämän trade-offin mahdollistamiseksi.

Tiivistettynä monopolisti on vapaa valitsemaan useista eettisistä vaihtoehdoista. Ainoat vaihtoehdot, jotka maksavat itsensä takaisin kasvaneena liikevoittona ovat oikeudenmukaisuuden ja altruismin alueilla. Ei riisto eikä kaikkein korkeimmat altruismin muodot ole kannattavia rahallisen tuoton muodossa sijoitettuna etiikkaan.

Tasapaino kilpailullisemmissa markkinarakenteissa

Kilpailu muuttaa johtopäätöksiä. Täydellisen kilpailun alaisuudessa esiintyy markkinoille tuloa ja hintakilpailua kunnes kokonaistuottofunktio on ajettu alas pisteeseen, jossa se on vain tangentti kokonaistuottofunktiolle, kuten kuvaajassa on esitetty. Pisteessä D on yksittäinen tasapainopiste. Liiketoimintajohtaja on pakotettu valitsemaan oikeudenmukaisen liiketoimintaetiikan. Niin tehdessään johtaja ei saa nettoetua kilpailevista yrityksistä. Mutta kyvyttömyys tehdä niin tarkoittaisi tappioita ja lopulta poistumista markkinoilta.

Epätäydellisen kilpailun eri olosuhteissa liiketoimintajohtaja oletettavasti kohtaisi laajemman skaalan vaihtoehtoja, mutta täydellisen kolluusion puuttuessa yritysten kesken vaihtoehtoja on vähemmän kuin monopolissa. Lyhyen tähtäimen peliteoreettiset mahdollisuudet olisivat vallitsevia ja on todennäköistä että jotkut yritykset käyttäisivät investointia korkeampaan eettiseen standardiin strategisena etuna. Liiketoimintaetiikan kirjallisuus ja Japanin hallintomenetelmät ovat tällaisia strategioita täynnänsä.^{8, 9}

Erittäin kilpailullisissa olosuhteissa on vähän vaihtoehtoja harjoittaa altruismia kun yritetään edelleen päästä normaalivoittojen tavoitteeseen. Eikä ole mahdollista harjoittaa riistoakaan ilman että uhrataan liikevoitot.

VI. Dynaamiset implikaatiot

Länsimaisen sivilisaation lähihistoriaan yhdistettynä malli esittää mielenkiintoisen hypoteesin talouskehityksen ja eettisten standardien välisestä suhteesta.

On todennäköistä että kolmen alueen rajat mallissa ovat yhteiskunnallisten normien määrittelemiä. Käsitykset siitä mikä on rehellistä tai epärehellistä, reilua tai epäreilua, kohteliasta tai töykeää vaihtelevat kulttuurien kesken ja muuttuvat ajan mittaan tietyssä kulttuurissa. Tästä seuraa, että eettisten liiketoiminnan käytäntöjen voidaan odottaa vaihtelevan kulttuurien välillä ja ajan mukana samassa kulttuurissa.

Mitä tietyssä kulttuurissa tapahtuvaan muutokseen tulee, talouskehityksen prosessin saatetaan odottaa nostavan eettisten käytäntöjen oikeudenmukaisena pidettävää minimitasoa. Sellainen tulisi olla asian laita taloudessa tapahtuvassa kilpailussa. Nousevan elintason tulisi mahdollistaa taloudellisten agenttien liikkumisen Maslowin tarvehierarkian korkeammille tasoille. Se tekisi liiketoimintajohtajista herkempiä eettisille ongelmille. Ja se tekisi agenteista, joiden kanssa johtajat ovat tekemisissä, kiinnostuneita eettisestä tavasta, jolla heitä kohdellaan. Sir Arthur Lewis kerran havaitsi, että selkein hyöty talouskehityksestä oli sen kansalaisilleen tarjoama kasvanut valinnanvara.¹⁰

Mallimme esittää, että kasvaneen valinnanvaran myötä tulee talousagenttien kyky sietää parempaa kohtelua, eli korkeampaa etiikan tasoa.

Talouskehityksen historia ympäri maailmaa esittää yhden varoituksen. Noiden kokemuksien mukaan siirtymä perinteisestä yhteiskunnasta sellaiseen, joka pyrkii nopeaan modernisaatioon, saattaa tuoda mukanaan eettisten standardien laskua. Merkittäviä nöyryytyksiä saatetaan kärsiä suurissa osissa populaatiota kun uusi johtajisto, julkinen ja yksityinen, tavoittelee omaa (tai sen käsitystä julkisesta) etuaan sellaisella riiston määrällä jota ei aiemmin ole perinteinen yhteiskunta sietänyt. Korkeampi riiston taso saattaa, kuitenkin, tulla siedetyksi jonkin aikaa johtuen uskomuksesta, että se on talouskehityksestä maksettava hinta. Mutta kehityksen tapahtuessa, ainakin markkinatalouksissa joissa on ”kohtuullinen määrä kilpailua”, eettisten standardien tulisi alkaa nousta. Tämä eettisten standardien laskun ilmiö, jota seuraa terävä muutos poliittisissa regiimeissä, saattaa päteä myös kehittyneisiin talouksiin.

VII. Loppusanat

Ylläoleva analyysi esittää, että kilpailulliset markkinatilanteet kannustavat kohtuullisen korkeaan liiketoimintaetiikkaan, jota nimitetään oikeudenmukaisuuden etiikkana. Markkinoiden rahoitusinsentiivit asettavat hinnan liiketoimintajohtajille, jotka yrittävät olla eettisempiä tai vähemmän eettisiä. Pyhimyksiä ja syntisiä voi olla olemassa, ja heitä todellakin on. Mutta useimmissa tapauksissa he voivat parantaa liikevoittoaan pitämällä kiinni keskitien oikeudenmukaisuuden etiikasta.

Tämä johtopäätös perustuu pitkän ajan oletukseen ja tarkasteluun tilivelvollisuudesta. Liiketoimintajohtajien aie maksimoida pitkäaikainen liikevoitto löytää oikeudenmukaisuusetiikasta parhaan etunsa jos mennyt eettinen suoriutuminen on tiedossa tuleville asiakkaille, työntekijöille, sijoittajille, toimittajille, kilpailijoille ja paikallisyhteisöille. Surkea eettisen suoriutumisen historia leikkaa muiden yhteistyön nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Hyvä historia kannustaa yhteistyöhön, ja sen mukana parempaan liikevoittoon.

Johtopäätös ei päde tilanteisiin, joissa johtaja voi vääristellä käytettävää eettistä standardia, joissa voi vetää liikevoiton välistä ennen kuin muut ekonomiset agentit tajuavat että heitä riistetään, ja joissa johtaja voi jättää suhteen ilman pelkoa pahaa-aavistamattomien uhrien kostosta. Kertaluontoiset liiketoimet ja lyhytaikaiset liiketoimintasuhteet näin esittävät luonnollista olotilaa häikäilemättömälle liiketoimihenkilölle.

Analyysi ehdottaa myös, että talouskehityksen tulisi pyrkiä nostamaan eettisen käyttäytymisen minimistandardeja ajan myötä. Ei ainoastaan materiaalinen hyvinvointi parane, vaan myös suhteet taloudellisten agenttien välillä heidän päivittäisissä toimissaan tulisi olla rehellisempiä, lojaalimpia, ystävällisempiä, kohteliaampia ja reilumpia.

Mutta tuo parannus tulee jäämään kauaksi altruismin eettisestä ideasta. Kilpailulliset markkinasysteemit saavuttavat vakaista liiketoimintaetiikan tasoja, jotka jäävät vajaiksi altruismista. Näyttää siltä, niin kuin olisi jatkuva konflikti universaalia altruismia kaipaavien idealistien ja pragmaatikkojen välillä, jotka tutkimuksen tai kokemuksen avulla tajuavat että tehokas talouden järjestäytyminen tulee tyydyttää etiikan tasolla joka ulottuu altruismin reunalle mutta ei kykene pääsemään tuohon luvattuun maahan.

Alaviitteet

1. Tämä artikkeli on tulostettu the Journal of Behavioral Economics, Vol. XV, No. 1 & 2:n luvalla.
2. Katso [21] hyvän yleiskäsityksen saamiseksi.

3. Katso [14] jossa lyhyt tiivistelmä heidän ideoistaan.

4. Ajatusta eettisen standardin sisäistämisen ideasta tällä tavoin on viime aikoina sovellettu Pollackin artikkelissa transaktioanalyysista perhetutkimuksessa. Katso [19].

5. Katso esimerkiksi [2].

6. Katso esimerkiksi [6].

7. Pollack vihjaa tähän ajatteluun argumentissaan siitä, että altruismi pienentää kuluja perheessä. Katso [19].

8. Katso alan moderni klassikko [17].

9. Japanilaisesta johtamisesta katso [16]. Ouchin näkökulma ei ole missään mielessä universaalisti hyväksytty (katso [9]). Mutta Japania käsittelevän kirjallisuuden tarkastelu hyväksyy ainakin osittain Ouchin näkökulman siitä, että korkeammat eettiset standardit työntekijöiden kanssa ovat antaneet japanilaisille yrityksille selkeän tuottavuusedun.

10. Lewis sanoo, “Talouskasvun tapaus on se, että se antaa ihmiselle suuremman kontrollin hänen ympäristöstään ja näin lisää hänen vapauttaan” [13].

Lähdeviitteet

Ackerloff, George. “An Economic Theorist’s Book of Tales,” New York: Cambridge University Press, 1984.

Beauchamp, Tom L. and Norman E. Bowe. “Ethical Theory and Business,” Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall, 1983.

Becker, Gary. “The Economic Approach to Human Behavior,” Chicago: University of Chicago Press, 1976.

Bugental, J.F.T. (ed.). “Challenges of Humanistic Psychology,” New York: McGraw-Hill, 1967.

Durant, William B. “The Story of Philosophy,” New York: Simon and Schuster, 1961, p.137.

Hattwick, Richard, Bong-Gon Shin and Larry Wall. “Business Ethics

• Findings of a Survey of America’s Business Leaders,” Journal of Behavioral Economics, Vol. XIll, No.2, Winter 1984, pp.155-185.

Hirschman, Albert O. ”Rival Interpretations of Market Society: Civilizing, Destructive, or Feeble?” Journal of Economic Literature , Vol. XX, No.4, December 1984, pp.1463-1484.

Horn, Patricia (ed.). “Selections from Walden by Henry David Thoreau,” New York: Crown Publishers, 1973, p.50.

Kabegglen, James C. and George Stalk, Jr. Kaisha: “The Japanese

Corporation,” New York: Basic Books, 1985.

Knight, Frank. “The Ethics of Competition and Other Essays,” New York: Harper and Brothers, 1935.

Kohlberg, L. “Moral Stages and Moralization,” in T. Lickond (ed.)., Moral Development and Behaviors Theory, Research and Social Issues, New York: Holt, Rinehart and Winston, 1976.

Kohlberg, L. ”The Development of Children’s Orientations Toward a Moral Order, I: Sequence in Development of Human Thought,” Vita Humana, Vol. 6, 1963, pp.11-33.

Lewis, W. Arthur. “The Theory of Economic Growth,” Homewood, IL: Richard D. Irwin, 1955, p.421.

Lutz, Mark A. and Kenneth Lux. “The Challenge of Humanistic Economics,” Reading, MA: The Benjamin/Cummings Publishing Company, 1979, pp.25-55.

Maslow, A.H. “Motivation and Personality,” second edition, New York: Harper and Row, 1970.

Ouchi, William. “Theory,” Reading, MA: Addison Wesley

Publishing Company, 1981.

Peters, Thomas J. and Robert H. Waterman, Jr. “In Search of Excellence,” New York: Harper and Row, 1982. .

Phelps, Edmund S. (ed.). “Altruism, Morality, and Economic Theory,” New York: Russell Sage Foundation, 1975.

Pollack, Robert A. “A Transaction Cost Approach to Families and Households,” Journal of Economic Literature, Vol.1. XXM, June 1985, p.586.

Preston, Lee. ”Schadenfreude and Freudenfreude,” Journal of Behavioral Economics, Vol. VII, No.1, Summer 1978, pp.127-137 .

Schumpeter, Joseph. “Capitalism, Socialism and Democracy,” New York: Harper and Brothers, 1942.

Smith, Adam. “An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations,” New York: Modern Library 1937 (originally published in 1776).

Smith, Adam. “The Theory of Moral Sentiments,” New York: Garland Publishing, 1971 (originally published in 1759).

Lähde:

http://anbhf.org/pdf/hattwick.pdf