kirjoittaja: Tracy Thurman

Tarkkaa tietoa tästä aiheesta ei ole helppo löytää. Yhdysvaltain maatalousministeriön ja lääkkeiden kehittäjien ei tarvitse julkaista tietoja kehitteillä olevista eläinlääkkeistä, joten riippumattomien etsivien on etsittävä vertaisarvioituja julkaisuja, yliopistojen julkaisuja, Yhdysvaltain maatalousministeriön sopimuksia, apurahailmoituksia, yritysten valkoisia kirjoja ja yliopistojen verkkosivuja saadakseen selville, mitä on luvassa. Tämä järjestelmä on kaukana avoimuudesta, enkä suoraan sanottuna usko, että se on sattumaa.

Ennen kuin mitään rokoteteknologiaa käytetään ihmisiin, sitä kokeillaan yleensä ensin eläinlääkintämarkkinoilla uskomattoman löyhien säännösten vuoksi. Kun tämä tiedetään, ei liene yllätys, että karjaeläimillemme oli annettu mRNA-injektioita jo vuosia ennen Covid-rokotteen käyttöönottoa.

Noin vuonna 2014 Yhdysvaltain maatalousministeriö myönsi ehdollisen luvan mRNA-rokotteelle, joka on tarkoitettu käytettäväksi sioilla sikojen ripuliepidemiavirusta vastaan. Tämä vastaa hätäkäyttölupaa, ja sillä kierretään USDA:n rokotteiden lisensointi- ja lupaprosessi.

Vuonna 2015 Merck osti Harrisvaccinesin hankkiakseen sen RNA-alustan. Merckin vuoden 2015 lehdistötiedotteessa todettiin, että tämä ”RNA-hiukkasteknologia… edustaa läpimurtoa rokotekehityksessä. Sillä on myös erittäin monipuolinen tuotantoalusta, joka pystyy kohdistumaan monenlaisiin viruksiin ja bakteereihin. Taudinaiheuttajat kerätään maatilalta, ja tietyt geenit sekvensoidaan ja lisätään RNA-partikkeleihin, jolloin saadaan aikaan turvallisia, tehokkaita rokotteita, jotka pystyvät tarjoamaan karjakohtaisen suojan.”

Vuonna 2018 käyttöönotettu Sequivity on Merckin RNA-rokotealusta, joka perustuu Harrisvaccinesin teknologiaan. Näitä RNA-injektioita käytetään jo sioilla. Ne räätälöidään eri viruksille, eikä jokaista räätälöityä injektiota tarvitse testata uudelleen turvallisuustestien avulla; uudet formulaatiot otetaan käyttöön välittömästi. Supermarketista ostamasi sianliha on todennäköisesti jo käsitelty näillä geeniterapioilla.

Vuonna 2016 BioNtech ja Bayer kehittivät yhdessä eläinlääkinnällisiä mRNA-rokotteita, joissa käytetään Bayerin eläinlääketieteellistä osaamista ja BioNtechin MRNA-alustaa (jota käytetään Pfizerin Covid-rokotteessa). Kun otetaan huomioon välissä olevat kehitysvuodet, lähitulevaisuudessa saatetaan julkaista lukuisia uusia mRNA-eläinrokotteita.

Lokakuussa 2021 Iowan osavaltionyliopisto aloitti hankkeen, jossa testattiin uutta mRNA-rokotetta RSV-infektioita vastaan lehmissä ihonalaisena implanttina, joka vapauttaa jatkuvasti mRNA:ta lehmään. Tutkimuksen odotettu valmistumisajankohta on 2026.

Jos luulet, että mRNA-rokotteet ovat ainoa ongelma, mieti uudestaan: Frontiers in Veterinary Science -lehdessä vuonna 2021 julkaistun artikkelin mukaan kehitteillä on DNA-, RNA- ja rekombinantti-virusvektorirokotteita. Niiden mainostetaan soveltuvan nopeaan käyttöön: ei ole aikaa ärsyttäviin turvallisuustesteihin, saati sitten siihen, kärsivätkö ihmiset, jotka syövät näiden eläinten lihaa, pitkäaikaisista terveysvaikutuksista. Asiakirjassa huomautetaan myös, että viljelty lohi saa jo nyt useita DNA-injektioita eri tauteja vastaan.

Merckin eläinlääketieteellisen käsikirjan mukaan kokeellisia DNA-rokotteita on tuotettu lintuinfluenssaa, raivotautia, naudan virusripulivirusta, sian herpesvirusta, naudan herpesvirus-1:tä, suu- ja sorkkatautia ja muita eläinlääkintäviruksia vastaan.

Tämä herättää kysymyksen: voivatko DNA-rokotteet muuttaa eläimen tai ihmisen geneettistä koodia? Modernan vuonna 2017 julkaiseman tutkielman mRNA Vaccines: Disruptive Innovation in Vaccination mukaan, ”DNA-rokotteisiin liittyvä keskeinen haaste on se, että niiden on tunkeuduttava solun tumaan… Kun DNA-rokotteet ovat kerran tuman sisällä, on vaarana, että ne muuttavat pysyvästi ihmisen DNA:ta.”

Voivatko eläimille annetut geneettiset injektiot vaikuttaa eläintuotetta käyttävään ihmiseen? Kiinalaiset tutkijat ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa mRNA:lla varustettua maitoa ruiskutettiin hiirten suolistoon. MRNA imeytyi onnistuneesti ruoansulatuskanavan läpi ja aktivoitui niiden elimistössä. Tutkijat aikovat jatkaa tutkimusta versiolla, jossa hiirille syötetään mRNA:ta sen sijaan, että sitä ruiskutettaisiin, ja artikkelin johtopäätöksessä he toteavat, että ”lähitulevaisuudessa maidosta peräisin oleviin eksosomeihin perustuva mRNA:n kuljetusjärjestelmä toimii alustana mRNA-terapeuttisten lääkkeiden kehittämiselle”.

Tiedämme, että ihmisen rintamaito oli saastunut mRNA-lipidin nanohiukkasilla Covid-19-injektioiden jälkeen. Tämä herättää huolta Iowan osavaltion hankkeessa, jossa kehitetään lehmille tarkoitettua, jatkuvasti vapautuvaa RNA-istutetta. Miten voimme olla varmoja siitä, ettei se pääse maidonjakeluun?

Eläimille tarkoitettujen rokotteiden jälkeen on vuorossa vihanneksia, jotka on geneettisesti muunnettu tuottamaan mRNA:ta ihmisiin, jotka syövät niitä. Kansallinen tiedesäätiö rahoittaa yhtä monista tutkimuksista, joissa käytetään salaatin ja pinaatin kaltaisia kasveja tuottamaan mRNA-geenihoitoja, jotka pääsevät ihmiskehoon, kun kasvi syödään. Kasvipohjaiset immunisaatiokokeet alkoivat yli kaksi vuosikymmentä sitten: Vuonna 2002 Prodigene-niminen yritys sai miljoonien dollarien sakot, kun sen rokotteita tuottava muuntogeeninen maissi saastutti 500 000 kiloa soijapapuja.

RNAi-torjunta-aineet aiheuttavat myös merkittävän riskin ihmisten terveydelle. Nämä muuntogeenisiin viljelykasveihin käytettävät ruiskut on suunniteltu muuntamaan geneettisesti eläviä organismeja maatalousympäristössä. RNAi-sumutteet voivat puhaltaa vapaasti tuulessa saastuttaen laajoja alueita hedelmällistä viljelymaata ja muuten puhtaita viljelykasveja, aiheuttaen mahdollisesti geneettisiä muutoksia moniin lajeihin, jotka eivät ole niiden aiottuja kohteita, ja jopa muuttaen tuulen alapuolella viljeltyjä luomuvihanneksia. Vuonna 2017 EPA hyväksyi Monsanton ja Dow’n RNAi Smartstax PRO -maissin, jonka osuus Yhdysvalloissa viljellystä maissista on nyt jopa 17 prosenttia, joten tortillasipseissä ja muissa jalostetuissa elintarvikkeissa käyttämäsi maissi saattaa hyvinkin sisältää tätä geeninvaimennusteknologiaa.

Bioscience Research Projectin Jonathan R. Lathamin ja Allison K. Wilsonin raportissa todetaan RNAi-sumutteiden ihmisille ja eläinlajeille mahdollisesti aiheuttamista geneettisistä vaurioista, että ”nisäkkäiden ruoansulatus on monimutkainen prosessi, jossa ruokamolekyylit kulkeutuvat elimistöön monia reittejä. Nisäkkäillä on osoitettu, että jotkin näistä reiteistä mahdollistavat makromolekyylien, kuten DNA:n ja ehjien proteiinien, rajoitetun pääsyn verenkiertoon. Näin imeytyneet makromolekyylit voivat päästä sisäelimiin, lihaskudokseen ja jopa alkioihin. Ainakin joissakin kudoksissa vierasta DNA:ta pääsee yksittäisten solujen ytimiin.” Kirjoittajat toteavat myös, että ”pitkät dupleksoidut dsRNA:t on aiemmin hylätty lääketieteellisinä hoitokeinoina siitä syystä, että ne aiheuttavat haittavaikutuksia pienillä annoksilla. Analyysimme perusteella vaikuttaa epätodennäköiseltä, että niiden turvallista sisällyttämistä elintarvikkeisiin voitaisiin perustella vakuuttavasti.”

Livestock Research Innovation Corporationin vuonna 2021 julkaisemassa tutkielmassa ”The Future of Livestock Vaccines” kirjoittajat ovat innostuneita siitä, että: ”Nykyinen COVID-19-pandemia on opettanut meille monia asioita, muun muassa sen, että rokotteiden kehitys-, massatuotanto- ja hyväksymisprosessi voitaisiin lyhentää useista vuosista (tai vuosikymmenistä) 8-9 kuukauteen. Tällä on merkittävä ja pitkäaikainen vaikutus siihen, miten kotieläinrokotteita tuotetaan ja käytetään tulevaisuudessa.”

He muistuttavat meitä siitä, että ”hyvä terveys alkaa bioturvallisuudesta” ja että ”pandemian seurauksena yhteiskunta on asennoitunut enemmän yhden terveyden käsitteeseen, joten karjan rokottaminen nähdään osana laajempaa terveyskokonaisuutta, joka kattaa myös ihmiset ja ympäristön”.

Lähde: https://brownstone.org/articles/are-there-vaccines-in-our-food-supply/

Nautakarjan lihan- ja maidontuotannon kasvattamiseen suunnitellut kasvuhormonit lienevät suomalaisille tutuin geenimanipulaation osa-alue. EU:n kiellettyä hormonilihan tuonnin Yhdysvallat uhkasi unionia lukuisilla pakotteilla. Luonnollisesti suomalaisia tässä tuoreessa kauppasodassa huolestutti lähinnä omien tuotteiden menestyminen maailmalla. Hormonien vaikutuksista ihmisten ja muiden eläinten hyvinvointiin tiedetään hyvin vähän. Seuraavassa tarkastellaan kasvuhormonien vaikutuksia ja niiden ympärillä käytyjä kiistoja.

Tehokarjatalouden huipentuma

Geenimanipuloidut kasvuhormonit eli somatotropiinit tunnetaan nimillä rBGH rBST (recombinant Bovine Growth Hormone/Somatotropin). Niitä annetaan karjaeläimille sekä ihonalaisten ruiskeiden avulla. Lisäksi eläimille asennetaan ihonalainen steroidisiirrännäinen Puolet USA:n nautakarjasta saa ruiskeita, 90%:lle on asennettu siirrännäinen (sioilla luku on 100%). Vähäisiä määräyksiä myös rikotaan avoimesti: yhdessä koeteurastuksessa 50% tiloilta paljastui laittomia toimia, esimerkiksi hormonin pistämistä suoraan lihakseen hermoston sijaan. Tällöin hormoni tehoaa paremmin, mutta lihassa on myös enemmän jäämiä.

Hormonien avulla tehotuotanto on viety huippuunsa. Puolet maan 100 miljoonasta lehmästä pidetään valtavilla tehdastiloilla, joita maassa on 42 000. Tiloilla tuhannet lehmät on tungettu teräsaitauksiin, joissa jokaisessa on 200 lehmää. Aitauksissa ei ole varjoa, ei suojaa, ei ruohoa vain pölyä. Niiden seinustoilla kulkee ojia, joihin ajetaan kasvimyrkyillä kyllästettyä väkirehua. Karja kasvaa lukuisten hormonien ja viljaruokinnan avulla valtavan suureksi (hormoneita ainakin yksi on suoraan karsinogeeninen ihmiselle). Eläinten luonnottoman ruokinnan rasittamat sisäelimet pursuavat ulos. Eläinlääkäreitä ei ole, vaan cowboyt tunkevat suolet takaisin ja ompelevat eläimet umpeen.

Karjankasvattajien asennoitumista kuvaa tilanomistaja Howard Lymanin kommentti: ”Meille maksetaan loppujen lopuksi lihapaunan mukaan. Eikä karja voita palkintoja pysymällä solakkana.”

Ruokana pahvi, sahanpuru ja sementtipöly

Joidenkin tutkijoiden mukaan hormonien käyttö on aiheuttanut eläimille immuunikatoa ja luukatoa, ja kuolleisuus voi nousta jopa 20 prosenttiin (siis ennen joukkoteurastusta). Tulehdusten estämiseksi ruokaan sekoitetaan vahvoja antibiootteja, mikä aiheuttaa antibioottiresistenttien tautikantojen syntymisen vaaran. Kaikki tämä tehdään 25% paremman maidontuotannon ja ylimääräisten lihakilojen takia. Ei niin, etteikö perinteinenkin tehotuotanto olisi kieroutunutta, mutta käsi kädessä uusimman teknologian kanssa ovat karjankasvattajat vienet riiston huippuunsa.

Kuluja säästääkseen karjankasvattajat ovat aloittaneet kokeiluja, joissa osa väkirehusta korvataan pahvilla, sanomalehdillä, sahanpurulla ja jopa sementtipölyllä! Tiedä sitten, miltä betonipihi maistuu, mutta painonkasvua sementtiruokinta nopeuttaa 30 prosentilla. Ainoana teollisuusmaana Yhdysvalloissa myös syötetään nautakarjalle kanan ja sian ulostetta, jotta ”kierto” saataisiin täydelliseksi.

Vaarat lakaistiin maton alle

Monsanto aloitti kokeet ja hormonimaidon myymisen tietämättömille kuluttajille jo 15 vuotta sitten. Food and Drug Administration (FDA) puolusti yhtiötä laimeaa kritiikkiä vastaan. Kaikessa hiljaisuudessa muodostettiin Monsanton, FDA:n ja näennäisen itsenäisten tiedemiesten verkosto, joka hiljaisena pysyneen median avulla piti ongelmat piilossa. Itse asiassa jo vuonna 1981 kongressiedustaja Johan Conyers ilmoitti vuotaneesta Monsanton muistiosta, jossa puhuttiin lehmien terveysoireista. Silti vuonna 1994 FDA salli merkitsemättömän hormonimaidon myynnin, ja syyskuussa 1998 FAO:n ja WHO:n yhteinen komitea vapautti maidon kaikista epäilyksistä. Näin YK tietoisesti auttoi USA:n ja WTO:n ponnisteluja kauppaesteiden purkamiseksi. Tosin nämä komiteat eivät ole avoimia, joten USA:n ja teollisuuden intressiryhmät ovat voineet rauhassa ottaa ne haltuunsa.

Vasta syöpävaara herätti

Erilaisia lääkeaineita on käytetty karjankasvatuksessa jo 50-luvulta lähtien. Nykyisin käytetään kolmea ”luonnollista” ja kolmea ”keinotekoista” hormonia. Lukuisista kriittisistä tutkimuksista huolimatta niiden käyttö ei ole juuri herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa. Vasta taannoin kuluttajat heräsivät, kun rBGH:n avulla tuotetun maidon todettiin sisältävän aineita, jotka lisäävät rinta- ja eturauhassyövän riskiä. On tyypillistä, että satojen miljoonien eläinten kärsimys ei juuri ihmisiä hetkauta, mutta mahdollinen terveysriski käy vaikka ristiretken syyksi.

Noussut kohu näyttää jopa saaneen USA:n hallinnon perääntymään Rooman ruokakokouksen asialistalla oli kansainvälisten sitovien hormonijäämästandardien luominen. Tämä olisi tarkoittanut sitä, että valtiot eivät voisi luoda omia tiukempia rajoja, tuontikielloista puhumattakaan. Kieltäytyjät olisivat joutuneet WTO:n vastatoimien kohteeksi. Kokouksessa odotettiin kiivasta väittelyä EU:n ja USA:n välille. EU:n alueella hormonien käyttö on kielletty vuonna 1990. Kielto loppuu tänä vuonna, mutta sitä oletettavasti jatketaan. USA:n mahdollisesta perääntymisestä saattaa kertoa se, että maa saattaa sallia hormonittoman lihan myynnin EU:n alueelle.

Yllättäen USA itse vaatikin, että päätöstä standardeista ei tehtäisi, mitä EU luonnollisesti tuki, ja asia jäi pöydälle. Kuluttajajärjestöt kiittivät kilvan USA:n toimintaa, mutta monet ympäristöjärjestöt ovat kriittisempiä. Asiaan vaikutti todennäköisesti ennen kaikkea Kanadan luopuminen rBGH:n käytöstä (ks. MK 12). USA perääntyi asiassa, koska se tiesi häviävänsä väittelyn. Maa olettanee hormonikohun laantuvan parin vuoden kuluessa ja geeniteknologian etenevän niin, että muut neuvottelukumppanit päätyvät teknologiseen fatalismiin: mitään ei ole kuitenkaan tehtävissä. Geenimanipulaation vastaiselle liikkeelle tämä tarkoittaa sitä, että vasta kamppailun ensimmäinen erä on voitettu.

Lähde:

https://kulma.net/mkevat/hormooni.html