Tämä on sama osasto, joka viimeisten kahden vuoden aikana valvoi yhtä maailmanhistorian suurimmista varallisuudensiirroista — ja se hyväksyi sen joka ikisen osan. Heidän vaikutusvaltaansa maailmantaloudessa ei voi aliarvioida, minkä vuoksi OFR:n tuore tutkimuspaperi on erityisen huolestuttava.

OFR julkaisi 11. heinäkuuta 2022 valmisteluasiakirjan, jossa kannatetaan keskuspankin digitaalista valuuttaa. Tiivistelmässään kirjoittajat väittävät, että CBDC torjuu bank runeja ”valvomalla varojen virtausta CBDC:hen”, mikä ”antaa päättäjille mahdollisuuden tunnistaa ja selvittää heikot pankit nopeammin, mikä myös vähentää tallettajien kannustimia siirtää pois varoja.”

Vaikka tämä saattaa vaikuttaa hyvältä tavalta estää bank run, se, että bank runeja ylipäätään tapahtuu, tarkoittaa, että paska on osumassa tuulettimeen. Se, että OFR valmistautuu siihen, on jo tarpeeksi huolestuttavaa, mutta se, että heidän vastauksensa on CBDC, ihmisillä pitäisi soida hälytyskellot.

Muistatteko, kun Kanadan pääministeri helmikuussa alkoi jäädyttää tyrannimandaatteja vastustaneiden mielenosoittajien pankkitilejä ja pidättää heitä? Hallitus ei vain käynyt mielenosoittajien kimppuun, vaan se kävi myös niiden pankkitilien kimppuun, jotka antoivat rahallista tukea lahjoitusten muodossa.

Kanadalaisia vainottiin sananvapauden harjoittamisen vuoksi, ja hallitus, joka väittää suojelevansa heitä, ajoi heidät taloudelliseen tuhoon. Tämä kaikki toteutettiin ilman minkäänlaista asianmukaista menettelyä, ilman minkäänlaista demokraattista panosta ja ilman pankkien vastustusta, ja pankit pyysivät myöhemmin anteeksi.

Miettikää, miten helposti tämä tehtiin käyttämällä Kanadan dollaria ja oikeaa rahaa oikeissa pankeissa, ja miettikää sitten, mitä vaikutuksia olisi ollut, jos kanadalaiset olisivat jo ottaneet käyttöön liittovaltiotason digitaalisen henkilöllisyysjärjestelmän, jossa keskuspankki ja valtio hallitsevat digitaalista omaisuutta. Kuulostaa salaliittoteorialta, eikö vain? Valitettavasti se ei ole sitä, ja se on täällä ennen kuin huomaattekaan.

Mutta älkää luottako minuun, vaan kuunnelkaa Kanadan pankkiiriliiton pääjohtaja Neil Parmenteria, joka selittää, miten tämä uusi järjestelmä, jota Maailman talousfoorumi tukee, tulee toimimaan. Muoviset luottokortit, henkilökortit ja käteinen ovat mennyttä aikaa. Great Resetin myötä keskuspankki valvoo koko rahoitussalkkuasi ja omaisuutesi siirretään keskuspankin digitaaliseen valuuttaan (CBDC), jonka tyrannimainen hallinto voi kytkeä pois päältä sekunnin murto-osassa, jos uskallat kritisoida sitä.

“Canada’s banks are perfectly situated to help lead the creation of a federated digital ID system between government and the private sector.

The World Economic Forum agrees.”

~ Neil Parmenter
President & CEO
Canadian Bankers Association
pic.twitter.com/VT8PA14sjH

— Cecil Charles (@thececilcharles) February 23, 2022

A message from the Canadian Bankers Assoc referencing the World Economic Forum. The state wants to own you in the name of convenience. pic.twitter.com/Pq5S7tV3nB

— Chicken Gate (@ChickenGate) February 22, 2022

Näimme juuri, kuinka Kanada takavarikoi kansalaistensa omaisuutta rauhanomaisen protestin vuoksi, ja nyt he ajavat uutta järjestelmää, jossa valtio ja keskuspankit kirjaimellisesti hallitsevat kaikkea. Ja se leviää — Amerikkaan.

Tämän kuun valmisteluasiakirjan lisäksi helmikuussa Federal Reserve Boardin pääjohtaja Lael Brainard esitteli suunnitelmia, joiden mukaan Yhdysvallat ottaisi käyttöön samanlaisen järjestelmän.

”On tärkeää, että poliittiset päättäjät, mukaan lukien Yhdysvaltain keskuspankki, suunnittelevat maksujärjestelmän tulevaisuutta ja harkitsevat kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, jotta uusien teknologioiden mahdolliset hyödyt voidaan hyödyntää ja samalla turvata vakaus”, Brainard sanoi New Yorkissa pidettävälle Yhdysvaltain rahapoliittiselle foorumille valmistellussa kommenttipuheessaan. ”Yhdysvaltain CBDC voi olla yksi mahdollinen tapa varmistaa, että dollaria käyttävät ihmiset ympäri maailmaa voivat jatkossakin luottaa Yhdysvaltain valuutan vahvuuteen ja turvallisuuteen asioidessaan ja tehdessään liiketoimia digitaalisessa rahoitusjärjestelmässä.”

Älkää antako digitaalisen valuutan aikakaudella kilpailuretoriikan hämätä itseänne. Bitcoin ja muut hajautetut kryptovaluutat ovat uhka globaalille pankkikartellille, koska ne eivät voi hallita sitä. Lohkoketjuun perustuvien kryptovaluuttojen edistämä anonymiteetti ja riippumattomuus ovat vihollisia hallitsevalle luokalle, joka pyrkii säilyttämään hallinnan keskittämisen avulla.

Tämän vuoksi Kiina kielsi viime vuonna kryptovaluuttakaupan ja louhinnan. Se on uhka heidän totalitaariselle otteelleen kansalaisistaan. Se on myös syy, miksi he ovat ottaneet käyttöön digitaalisen juanin. Kiina on työskennellyt oman digitaalisen valuuttansa parissa vuodesta 2014 lähtien, ja e-CNY:tä on jo työnnetty sen kansalaisille.

e-CNY on täysin Kiinan keskuspankin (People’s Bank of China, PBOC), maan keskuspankin ja Kiinan kommunistisen puolueen, joka yksin johtaa Kiinan kansantasavaltaa, valvonnassa. Jokainen e-CNY:llä suoritettu transaktio on valtion rekisterissä.

Kun otetaan huomioon Kiinan orwellmainen sosiaalinen luottojärjestelmä, jossa ihmisiä rangaistaan tupakoinnista, huonosta ajotavasta, CCP:n mustamaalaamisesta ja rahan tuhlaamisesta ”kevytmielisiin hankintoihin”, ajatus siitä, että valtio valvoo koko yksilön omaisuutta, on kylmäävä. Juuri tämä on kuitenkin ollut käynnissä Kiinassa viimeisten 8 vuoden aikana. Ja muut ovat nyt seuraamassa esimerkkiä.

Yksi osoitus siitä, että CBDC:t ovat pankkikartellin ja valtion pahaenteinen juoni ottaa elämämme haltuun, on se, että Atlantic Council on niiden johtava kannattaja. Niille, jotka eivät ehkä tiedä, että Atlantic Council on think tank, jonka Facebook ja Twitter ovat palkanneet suorittamaan sensuuritoimia niiden alustoilla.

Heidän sensuurihaaransa, joka tunnetaan nimellä Digital Forensic Research Lab, epäiltiin olleen suuressa roolissa satojen vallanpitäjien vastaisten sivujen poistamisessa vuonna 2018 ja sen jälkeisinä vuosina.

Atlantic Council kannattaa verkkosivuillaan keskuspankkien valvomia digitaalisia valuuttoja ja toteaa, että 87 maata, joiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on yli 90 prosenttia, tutkii parhaillaan digitaalisen valuutan käyttöönottoa, ja viisi maata on jo lanseerannut sellaisen.

Yksi tärkeimmistä syistä, miksi neuvosto ja muut kannattavat tällaista vallan keskittämistä, on ”laittoman toiminnan” rajoittaminen tai estäminen. Tämä on sekä Atlantin neuvoston että yhtä kyseenalaisen Maailman talousfoorumin merkittävä myyntivaltti.

Digitaalisen valuutan hallintokonsortiota käsittelevässä tutkimuspaperien sarjassa WEF hahmottelee suunnitelmaa, jonka mukaan yksityiset tahot eli keskuspankit ja valtio tekisivät yhteistyötä estääkseen kaiken näiden kahden tahon ”laittomaksi” katsoman toiminnan — kuten esimerkiksi pakkorokotusten vastustamisen.

CBCD:n suorasanainen vastustaja on Maajid Nawaz, joka esiintyi hiljattain Joe Roganin podcastissa ja esitteli järkyttävän yksityiskohtaisesti tällaisen järjestelmän seuraukset, jota, kuten edellä on esitetty, kaikki maailman valtaapitävät tahot ajavat. Esimerkkinään hän toteaa, että rokotepassijärjestelmä on portti, jonka kautta digitaalista valuuttaa pusketaan.

Recorded end of January 2022:https://t.co/vApbHPodVF https://t.co/cg7DPqd5Ze

— أبو عمّار (@MaajidNawaz) July 13, 2022

Nawaz esitteli yksityiskohtaisesti uuden järjestelmän. ”Rokotepassi-infrastruktuuri on siis olemassa. Mutta nyt tiedämme, että rokote ei pysäytä tartuntaa tai tartuntoja, mutta Checkpoint Charlie on olemassa kaikkialla. He tuovat digitaalisen pankkitoiminnan, keskuspankkitoiminnan ja digitaaliset valuutat. Meillä on nyt skenaario, jossa kirjaudut sisään ja ulos kaikkialla, minne menet, käyttämällä ohjelmoituja kuponkeja, joita voit käyttää vain siellä, missä sinulle on kerrottu, että voit käyttää ne.

”Sille on toinenkin sana. Sitä kutsutaan kiinalaiseksi sosiaaliluottojärjestelmäksi. Niin sitä kutsutaan. Ja kaikki, jotka katsovat Black Mirroria, tietävät, mistä puhun”, Nawaz sanoi.

”He siis kertovat meille, ja kun sanon he, ketkä ovat he, vallanpitäjät, eli talousjohtajamme, valtiovarainministeri, toiseksi vaikutusvaltaisin henkilö pääministerin ja ehkä ulkoministerin lisäksi Britanniassa, eikö niin?”, hän sanoi.

”Hän kertoo meille, että soitin sen juuri teille. Hän kertoo meille, että hän, Yhdistynyt kuningaskunta, G7-maiden johtajana, haluaa tuoda tämän G7-maille. Eli skenaario, jossa kuten New Yorkissa tällä hetkellä, koska passi-infrastruktuuri on olemassa, otetaan käyttöön digitaalinen valuutta ja saadaan täysi kontrolli. Ja jos puhun teille niin kuin nyt puhun, ja työnantajani tai hallitukseni katsoo, että sanon tai teen jotain sopimatonta, en voi enää maksaa siitä, että tulen tänne puhumaan teille. Digitaalinen valuuttani ei riitä edes lippuun. Koska tiedetään, että olen tulossa puhumaan teille: ’Anteeksi, arvosetelisi eivät salli sinun ostaa tuota lippua, jotta voisit mennä puhumaan Joen kanssa.'”

Tämä on järjestelmä, josta Hitler, Stalin tai Mao olisivat nauttineet. Kuvittele, että diktaattorilla olisi maailmanlaajuinen transaktiosensuuri koko valtakunnassaan, ja hän voisi napin painalluksella vaientaa poliittiset vihollisensa ja ajaa heidät taloudelliseen tuhoon. Juuri sellaista on tulossa.

Viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana poliitikot ja byrokraatit ovat käyttäneet pandemiaa hyväkseen ja käyttäneet kansalaisten pelkoja hyväkseen ottaakseen käyttöön rokotepassin kaltaisia järjestelmiä. Pohjatyö on tehty, ja eliitti — joka itse asiassa kutsuu itseään sellaiseksi nykyään — on valmis iskemään, ja se saattaa käyttää tätä nykyistä Ukrainan kriisiä siihen.

Nousemmeko ylös ja sanomme ei, vai annammeko valtion ottaa täydellisen määräysvallan elämässämme ja luovuttaa äänemme ja vapautemme väärän turvallisuuden takaamiseksi?

Valinta on teidän.

Lähde:

https://thefreethoughtproject.com/us-treasury-just-published-a-working-paper-pushing-for-central-bank-digital-currency-to-counter-bank-runs/

Occupy-liike ehkä ensimmäisenä nostatti globaalia tietoisuutta kasvavasta epätyytyväisyydestä markkinaperusteiseen kapitalistiseen talouteen. Liian suuret kaatumattomat pankit, hallituksen bailoutit ja kasvava eriarvoisuus tuloissaon herättänyt närää miljoonien keskuudessa ympäri maailmaa. Siitä lähtien kutsuhuudot keksiä talousparadigmamme uudelleen ovat muuttuneet kovemmiksi. Eräs potentiaalinen tapa esittää asia, joka on saanut seuraajia, on Postkapitalismi, Paul Masonin popularisoima samannimisessä kirjassa Postcapitalism. Postkapitalismi ei ole paluuta marxismiin, vaan  sen sijaan se yrittää ymmärtää kolmatta tapaa joka ei keskity vahvasti hallituksen kontrolliin tai yksityisomisteisen venture-pääoman tukemiin ja julkisesti treidattuihin goljatteihin. Sen sijaan postkapitalistisessa taloudessa vetovastuu on enemmän kollektiivisilla, osuustoiminnallisilla tai jopa autonomisilla organisaatioilla, jotka usein käyttävät hallituksen tukemattomien (fiat) valuuttojen vipuvoimaa.

Tähän asti kuitenkin on ollut riittämättömästi keskustelua yrittäjyyden roolista postkapitalistisessa taloudessa. Vaikka se saattaa tuntua oksymoronilta keskustella yrittäjyydestä postkapitalismissa, esitän että tämä johtuu vain kapeasta näkökannastamme siihen mitä yrittäjyys on. Kirjassa Post-Capitalist Entrepreneurship alleviivaan useita nousevia yrittäjyyden muotoja, mukaanlukien yhteisvaurausperusteinen vertaistuotanto, alustaosuuskunnat, vaihtoehtoiset valuutat, initial coin offerings (ICO:t) ja lohkoketjuihin perustuvat hajautetut autonomiset organisaatiot, muiden muassa.

Kohti uutta, paikallista mutta globaalisti kytkeytynyttä, digitaalista, yhteistyöllistä, urbaania jaetun vaurauden talousmallia

Paikallishallinto ja postkapitalismi

Jotta PCE toimisi paikallistasolla, me tarvitsemme paikallishallintoa luomaan tämän mahdollistavat olosuhteet. Paikallishallinnon tulee miettiä uudestaan talouden kehityspolitiikka, hyvinvointipolitiikka ja kansalaiset osallistamisstrategiat. Uskon, että me näemme kaupunkien yhä enemmän siirtyvän pois yrittäjyyspolitiikasta ja keskittyvän työpaikkojen luontiin ja verovarojen kohdistamisen kansalais- ja PCE-keskeiseen toimintaan tukien suuremman nopeuden paikallisia transaktioita yhteisön sisällä.

Fab-kaupungit

Fab-lab -yhteisön keskeiset jäsenet tunnustavat todellisen Fab Lab -mallin vallan holistisempana resurssina paikallisille tuotantosysteemeille, joka on saanut aikaan uuden liikkeen Fab Labs -yhteisön sisällä: Fab Cities. Fab Cities -liikkeeseen mukaan tulevien kaupunkien uskalias päämäärä on tuottaa vähintään 50% kaikesta kaupungissa kulutetusta kaupungissa itsessään vuoteen 2054 mennessä, mikä pienentää riippuvuutta tuotteiden tuonnista ulkomailta. 16 kaupunkia ovat lähteneet mukaan tähän sitoumukseen, mm. Amsterdam, Barcelona, Boston, Detroit, Santiago ja Shenzhen. Jos nyt ei oteta huomioon sitä, että mahdollisesti saadaan aikaan kiertotalouskaupunki joka käytännössä kykenee eliminoimaan hukkajätteen, fab-kaupungit voivat tarjota vaihtoehtoja katoaville työntekomahdollisuuksille perinteisillä teollisuudenaloilla. Lisäksi visio fab-kaupungeista ylittää sen mitä voidaan printata fab labissa, ja se keskittää huomion kaiken kaupungissa tuotetun paikallistuotantoon, mukaanlukien ruoan ja energian.

Paikallisperustulo

Perustulo jossain muodossa tulee lähes varmasti olemaan osa kansallista päätöksentekoa kymmenissä ellei kaikissa tulevaisuuden maissa. Sen lisäksi uskon paikallishallintojen muuttuvan aktiivisiksi perustulo-ohjelmien kehittäjiksi. USA:ssa kansallisten voimien devoluutio valtioksi ja paikallisvalloiksi on ollut keskustelun aihe Ronald Reaganin presidenttikaudesta lähtien. Monista syistä keskitytään yhä enemmän paikallishallintoon ja niiden kykyyn ratkoa monimutkaisia ongelmia kuten ilmastonmuutos ja eriarvoisuus. Vaikka jotkut perustulosäädökset ovat olleet mietinnässä kansallisella tasolla (esim. vuoden 2015 äänestys Sveitsissä), useat perustulokokeilut tapahtuvat suurimmaksi osaksi paikallisesti.

2 vuoden minimitulokokeilu, joka starttaa lokakuussa Barcelonassa esittää yhden suunnan sellaiselle paikalliselle perustulomallille. Barcelonan kokeilussa 1000 matalatuloista perhettä saa tietyn suuruisen summan 24 kuukauden ajan. Jotkut saavat ehdottomasti tuloa kun taas toisille asetetaan ehtoja, esimerkiksi oppisopimuskoulutus, jolla pyritään tarkastelemaan sitä miten perustulon saajat käyttäytyvät erilaisten ohjelmien alaisuudessa. Mutta ehkäpä kaikkein mielenkiintoisimpana komponenttina Barcelonan kokeilulle on paikallisen, digitaalisen sosiaalivaluutan kehittäminen, jossa osa perustulosta maksetaan 250:sta 500:n perheelle. Eräs tavoista joilla me pystymme puuttumaan kansallisen hallinnon selvään kyvyttömyyteen rahoittaa perustuloa on maksaa osa perustulosta paikallisessa digitaalisessa valuutassa. Sen sijaan että maksettaisiin 1000 dollaria joka kuukausi jokaisen täysi-ikäisen kansalaisen tilille liittovaltion tasolla (Andy Sternin ehdotus kirjassa Raising the Floor), mahdollisesti 600 dollaria maksaa kansallinen hallinto ja 400 dollaria vaihtoehtoisessa valuutassa kaupunginhallinto.

Kiinnostavaa kyllä, Barcelonan kokeilussa kaupunki pyrkii asettamaan ehtoja paikallisvaluutalle, mm. vaatimalla joidenkin tai kaikkien varojen käyttöä itsensä työllistämiseen tai yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen, ja vaatimalla työskentelemään paikallisten vähittäiskauppiaiden ja pienyritysten kanssa jotta nämä hyväksyisivät valuutan maksuksi itsensä työllistämiseen liittyvistä tarvikkeista.

Paikallisvaluutta

Vaikka Colu, israelilainen paikallisia digitaalisia valuutta-aloitteita tukeva startup, on usein päättänyt tehdä aloitteen paikallisvaluuttaprojektille ilman hallinnon tukea, toiset kaupungit ovat tehneet aloitteita omille paikallisvaluutoilleen. Yli 5000 paikallista valuuttaa toimii eri kaupungeissa ympäri maailman, monet näistä ilman suoraa kaupunginhallituksen tukea. Pariisi esimerkiksi pääsi otsikoihin vuonna 2016 kun he ilmoittivat aikeestaan kehittää paikallisvaluutan, nimeltään Siene, ”kannustaakseen kuluttajia ja yrittäjiä käyttämään paikallisia tuotteita ja palveluja, joilla parannetaan paikallista työtilannetta ja vähennetään joukkoliikenteen päästöjä.”

Vaihtoehtovaluutat voivat kannustaa PCE:n ja totta kai valuuttojen paikallinen luonne monissa tapauksissa tarkoittaa myös sitä, että valuutat voivat muodostaa osan siirtymästä kohti postkapitalistista taloutta paikallisella tasolla. Vaihtoehtovaluutat, ei ainoastaan digitaaliset valuutat, mutta myös aikapankit esimerkiksi, mahdollistavat nopeat transaktiot kansalaisten ja paikallistuottajien välillä. Paikallisvaluutat, niin kuin on asian laita Barcelonan kokeilussa, voivat olla jopa osa perustuloa (UBI) tai taattua minimituloa (GMI).

Lohkoketjukaupungit

Me olemme vasta varsin alkuvaiheessa siinä mitä lohkoketjut voivat tarkoittaa kaupungeille. Selvästikään älykaupunkien liike vahvalla IoT-fokuksella, big ja open datalla ja sensoriteknologioilla todennäköisesti hyödyttää lohkoketjuratkaisujen kasvua. Mutta kaikkein kiinnostavinta on se miten lohkoketjua voidaan käyttää tukemaan sosiaalista inkluusiota ja postkapitalistista taloutta. Jos nyt ei puhuta sen transformaatiopotentiaalista paikallisissa kryptovaluutoissa, lohkoketju voi tukea myös monia muita tärkeitä elämän ja hallinnon muutoksia kaupungeissa. Lohkoketju voi tukea vaihtoehtoisia jakamistalouden muotoja, jotka haastavat alustatalouden. Otetaan esimerkiksi Arcade City. Arcade City on lohkoketjulla (ethereum) toimiva organisaatio joka haluaa haastaa Uberin ja muut alustakapitalistit. Se on vertais-appi, joka on perustettu Texasin Austinissa vuonna 2016, joka aittaa ihmisiä saamaan kyytejä autolla ajajilta. Toisin kuin Uberin malli, Arcaden kuskit kykenevät veloittamaan omia maksujaan ja prosessoimaan transaktiot suoraan asiakkaiden kanssa. Sen julkaisun jälkeen kyytejä on ollut jaossa muissakin USA:n kaupungeissa, Euroopassa ja Afrikassa. Arcade City on julkistanut ICO:n vuonna 2016 luodakseen Arcade Tokenit, joita voidaan käyttää appin maksuvälineenä.

Loppusanat

Odotan tulevaisuudelta, ainakin siltä jonka toivon itse näkeväni, että me todistamme kaupunkien ottavan käyttöön kaikkea digitaalisista valuutoista kolmiportaisiin tekijäyhteisöihin (kotona, fab labissa, kaupunkitasolla), perustulon käyttöönottoon (mahdollisesti sidottuna kansalaisten kontribuutioihin), toivottavasti kaikille edullista asumista maan yhteisomistuksen ja muiden asumisen innovaatioiden kautta (esim. Vancouverin täyttöasuminen), lohkoketjujen mahdollistamat hajautetut jakamisalustat jotka kilpailevat, tai mahdollisesti korvaavat, alustakapitalistit, yrittäjien ja käsityöläisten koulutuksen kaikissa kouluissa ja saatavilla kaikille aikuisikäisille, sekä merkittäviä määriä kansalaisten joukkorahoittamia projekteja.

Se mistä olen varma, on että uudet yhteisvaurauteen perustuvat, avoimen yrittäjyyden muodot, jotka teknologia mahdollistaa, ja jotka ovat tukevasti jalat maassa paikallisyhteisöissä ovat tulleet jäädäkseen ja ne transformoivat kaupunkimme ja elämämme.

Lainaus kirjasta Post-Capitalist Entrepreneurship: Startups for the 99%.  Kirjoittanut Boyd Cohen, CRC PRESS

1. Älysopimukset sallivat pitkäaikaisemman ja moniulotteisemman P2P-relaatioarvoavaruuden suunnittelun ihmisten kesken turvallisuuden, varmennettavuuden, ja väärentämättömien arvotransaktioiden lisäksi.

2. Tämä tarkoittaa, että organisaatiot, yhteisöt, interaktiotavat ja asioiden yhteiset tekotavat, sekä panosten ja riskien jakaminen muuttuvat ohjelmoitaviksi. Talouden ja rahoituksen muotojen saapuminen on tulevaisuutta, se miten ne määritellään on design-kysymys. Tämä avaa monia kiinnostavia mahdollisuuksien polkuja.

3. Miksi? Tilaton HTTP-protokolla tarvitsi datakerroksia mihin tahansa applikaatiotoimintaan. Tämän datakerroksen ”tilan” organisointi oli eilispäivän voittajien luomus: Google/haku, Facebook/some, eBay/verkkokauppa. Tämä salli niiden vetää välistä arvoa ja ajaa verkon keskittymistä. Mutta liiketoimintamallin ja sen arvon välistävetomalli, joka perustuu keskitettyyn datakerrosten kontrollointiin, on muuttumassa vanhentuneeksi: kilpailuetua ei voida saavuttaa datan tilan kontrollilla kun me tiedämme (kiitos lohkoketjun) miten pitää ”tila” hajautettuna. Joten mihin uusi kilpailuetu perustuu? Mikä on uusi arvonluonnin kerros?

Vastaus on yksinkertainen: ne eri tavat joilla ihmiset hallitsevat itseään, ovat osa ja interarktiossa, jakavat panoksia ja omistusta, tunnustavat & tarjovat arvoa, avaavat uusia mahdollisuuksia, riskeeraavat ja spekuloivat keskenään. Tämä on se mitä me tarkoitamme taloudellisella tilalla. Ne ovat interaktion, taloudellisen yhteistyön, arvon ja riskin luonnin ja jakamisen modulaarisia protokollia. Se on seuraava arvonluonnin kerros.

4. GRAVITY (protokollanluontityökalu) + SPACE (protokollanhallinta & talouslogiikan suunnittelualusta) on täysipainoinen protokollanluontiin ja hallinnoinnin suunnitteluun käytettävä työkalu. Me olemme seuraavan sukupolven arvonluonnin työkalu; tuotantokone arvonluonnille.

GRAVITY on uusi tapa luoda älysopimuksia. Se tekee mahdolliseksi turvalliset, resilientit, varmennettavat, kopioitavat, täysin jäljitettävät ja väärentämättömät yksityiset sopimukset pienten ryhmien välillä. Samalla tavoin kuin julkiset sopimukset ovat Ethereumissa. Ydinasia tässä on turvallisen, varmennettavan ja hajautetun laskennan integrointi kryptografisella kyvyllä joka mahdollistaa älysopimukset (e-oikeus, Dr. SES) hajautetuilla, varmennettavilla lohkoketjujen avulla mallinnetuilla applikaatioilla (kuten esim. Bitcoin). Tässä Mark S. Miller, Xanadun alkuperäinen arkkitehti, kuvaa kuinka me voimme ratkaista pitkäaikaisen epäsovun hänen ja Nick Szabon kesken: https://www.youtube.com/watch?v=21R259Wei2w

SPACE-alusta on ensimmäinen portaali/rajapinta joka tekee GRAVITYn helposti käytettäväksi. Se on laukaisualusta nopealle modulaaristen, sekoitettavien ja keskenään toistensa kanssa toimivien taloudellisten tilojen luomiselle ja käyttöönotolle. Kyseessä on joustavat ja modulaariset littleDAOt: formaatti ihmisille hallita omaa itseään, olla osana ja interaktiossa, jakaa osuuksia ja omistusta, avata yhteisiä tilaisuuksia, riskeerata ja spekuloida yhdessä.

Lähde:

https://medium.com/@ecsa_team/next-generation-value-creation-a1ad5fc1c730

Tietokoneiden avulla on olemassa uusi tapa ajaa koodia. Entisaikaan se rajoittui ihmisaivoihin, minkä takia syntyivät kansallisvaltiot. Nick Szabo otti ensimmäisenä käyttöön termin ”älykäs sopimus” artikkelissa Formalizing and Securing Relationships on a Public Network (1997), ja hän puhuu erosta ”perinteisten lakimiesten päässä ajettujen lakisopimuksien märän koodin” ja tietokoneiden ajaman kuivan koodin välillä.

Joten kansallisvaltiot käyttävät staattista, jäykkää struktuuria jossa valtionhallintoa määrittää väkivallan monopoli, joka on tapa pakottaa tietokoneenkaltaista prosessointia. Tämä on suotuisa olosuhde kulttuurille jota usein nimitetään ”statismiksi” tai ”staattisismiksi”, lakijärjestelmän rajoitteista johtuvaksi sivutuotteeksi. [1]

Joten valtio informaatiostruktuurina prosessoidaan ihmisaivoissa koska tietokoneita ei ollut olemassa, ja tuolloin se johtui viiveestä. Nyt, viimeisen vuosikymmenen aikana, on ollut paljon kehitystä käyttäen tietokoneita konsensuksen muodostamiseen.

Uudet konsensusstruktuurit muodostavat ympäristön jossa pakotettu verotus hylätään

“Jos me käytämme teknologiaa rakentamaan läpitunkemattoman verkoston, kuinka me voisimme pakottaa veroja” – Barack Obama, SXWX 2016

Uusien konsensusstruktuurien avulla rajoitteet, jotka olivat sisäänrakennettu aikaisempaan järjestelmään, ovat poissa. Aivan kuin pakkoavioliitto ennen oli status quo, ja yleisen äänioikeuden ja uusien konsensusstruktuurien avulla kehittyivät voluntaariseksi avioliitoksi, jota silti kutsutaan avioliitoksi, Bittivaltion visio on että lohkoketju konsensuksena tekee pakotetusta kansallisuudesta menneen talven lumia, mikä tullaan sen jälkeen korvaamaan P2P-kansalaisuudella.

Pakotettu verotus oli syntyi luonnollisesti kun kansallisvaltiota käytettiin konsensusjärjestelmänä, ja P2P-kansalaisuuden mukana siihen ei enää myönnytä, joten se tullaan korvaamaan voluntaarisella verolla. [2]

P2P-verotus käyttäisi hajautettua hallintoa veroasteen määrittämiseen

P2P-verotusta voitaisiin teoreettisena konseptina käyttää esimerkiksi hajautettujen perustulojärjestelmien rakentamiseen. P2P-verotusjärjestelmässä, joka perustuu voluntaarisiin sopimuksiin, ei olisi selkeitä rajoja sille mihin asettaa keskitetty veroasteen pakotusjärjestelmä. Sellaisessa ympäristössä voisi olla mahdollista joillekin P2P-hallintojärjestelmille käyttää vertaisvalintaa.

Transaktiopolkuja voitaisiin käyttää rakentamaan ”kulutusverkko”, jolla voisi olla suotuisia vaikutuksia P2P-verotukselle, kun käytetään vertaisvalintaa.

Resilienssijärjestelmä käyttää niinkutsuttuja ”osinkopolkuja”, joissa jokainen sen omalla RES-valuutalla tehty transaktio, mahdollisesti jokaikinen transaktio maailmassa, muodostaa osinkopolun. Nämä polut, yhteen aggregoituna [3], muodostavat verkoston, jota voitaisiin verrata siihen miten WWW on informaatioverkosto, tai miten web 2.0 ja sosiaaliset verkostot ovat sosiaalisten kontaktien verkosto.

Polut kasvavat kronologisella tavalla muodostaen ”haarautumisskeemoja”. [4] Haarautumisskeemat ovat sanaleikki pyramidihuijauksesta (pyramid scheme), ja ne keksittiin tietynlaisiksi  “positiivisiksi pyramidihuijauksiksi” (Waters, 2016), jossa pyramidihuijaukset voidaan nähdä “hajautetuiksi vauraudensiirtojärjestelmiksi”.

Osinkopolkujen tullessa käytetyiksi kun verot valuvat niiden läpi, haarautumimisskeemat olisivat jatkuva fraktaalijärjestelmä joka perustuu mihin tahansa mikä saa ihmiset investoimaan pyramidihuijauksiin (mikä se sitten onkin, se tuntuu toimivan aika hyvin).

Älykkäiden sopimusten käyttäminen osinkopolkuja sisältävän valuutan rakentamisessa

Osinkopolut voidaan toteuttaa älykkäänä sopimuksena Ethereumilla ERC20-standardin avulla käyttäen vain muutamaa riviä koodia.

function transfer(address _to, uint256 _value) {

/* Calculate tax */
uint256 taxCollected = _value * taxRate / 1000;

/* Verify Proof-of-Individuality */
bool isHuman = proofOfIndividuality.verifyPOI(msg.sender);

/* Create the dividend pathway */
dividendPathways[_to].push(dividendPathway({
from: msg.sender,
amount: _value,
timeStamp: now,
isHuman: isHuman
}));

/* Distribute the tax as credit to the swarm tree */
swarmRedistribution(_to, now, taxCollected);

/* Add and subtract new balances */

balanceOf[msg.sender] -= _value;
balanceOf[_to] += _value – taxCollected;

/* Notifiy anyone listening that this transfer took place */
Transfer(msg.sender, _to, _value);
}

timeStamp saa aikaan polkujen haarautumisen kronologisiksi haarautumisskeemoiksi.

Kun veroja pusketaan polkuihin niinkuin veri virtaa suonissa, filteröidään aikaleimojen suhteen jokaisessa leikkauskohdassa.

function iterateThroughSwarm(address _node, uint _timeStamp, uint _taxCollected) internal {
for (uint i = 0; i < dividendPathways[_node].length; i++) {

uint timeStamp = dividendPathways[_node][i].timeStamp;
if (timeStamp <= _timeStamp) {

address node = dividendPathways[_node][i].from;

if (
dividendPathways[_node][i].isHuman == true &&
inHumans[node] == false
) {
humans.push(node);
inHumans[node] = true;
}

if (dividendPathways[_node][i].amount – _taxCollected > 0) {
dividendPathways[_node][i].amount -= _taxCollected;
} else removeDividendPathway(_node, i);

iterateThroughSwarm(node, timeStamp, _taxCollected);
}
}
}

Polut kuluvat. Tätä kulumista voidaan ”säätää” muuttamalla sitä kuinka paljon ne kuluvat verojen kulkiessa polkuja pitkin.

if (dividendPathways[_node][i].amount – _taxCollected > 0) {
dividendPathways[_node][i].amount -= _taxCollected;
} else removeDividendPathway(_node, i);

Osinkopolut ja ”kasvuverkosto” hajautetun veroasteen hallinnan ympäristönä

Osinkopolut, silloin kun ne aggregoidaan ajan funktiona, muodostavat ”kulutusverkoston” tai ”transaktioverkoston” tai kasvuverkoston, jota voidaan sitten käyttää karttana sille miten jakaa luottoa P2P-perustulojärjestelmässä.

Koska jokainen henkilö kasvattaa omaa haarautumisskeemaansa, sellaisessa ympäristössä voitaisiin käyttää vertaisvalintajärjestelmää veroasteille, jossa jokaisella henkilöllä on insentiivi valita häntä hyödyttävä veroaste.

Kun veroasteita valitaan transaktiopoluille, niitä voidaan käsitellä ”takseemeina”, sanaleikki geeneille tai meemeille, jotka ovat olemassa parasiitteina tai viruksina jotka leviävät kulutuksen kautta, ja jotka keräävät veroa.

Takseemit luotaisiin kun transaktio tapahtuu tilille jolla ei ole yhtään ”sekundäärisiä takseemeja”, eli se ei ole saanut takseemitartuntaa yhdeltäkään toiselta solmulta. Tilin henkilökohtainen takseemi tuottaisi sen jälkeen kopion itsestään ja levittäisi tätä kopiota kuluttajalle.

Juuri luotu takseemi leviäisi verkossa kunnes se otetaan pois kierrosta, mahdollisesti vasta-ainejärjestelmän kuten ”anti-takseemin” avulla, joka leviää suurissa määrissä vastakkaiseen suuntaan, kuluttajalta tuottajalle.

contract Taxemes is RES {

struct Taxeme {
bytes32 taxemeID;
uint rate;
uint volume;
}

Taxeme[] ListOfTaxemes;

mapping(address => ListOfTaxemes) Taxemes;    // Sort Taxeme by first-in-first-out

mapping(address => uint) public PersonalTaxeme;

function setPersonalTaxeme(uint _value) public {
if(_value > 1000) throw; // in parts per thousand
PersonalTaxeme[msg.sender] = _value;
}

Transaktiopolut, joita kutsutaan myös osinkopoluiksi, voisivat ”sulkeutua” ja avautua uudelleenjakelua varten parvelle sen jälkeen kun takseemi on ”välitetty eteenpäin”. Tämä palkitsee jokaista käyttäjää verkossa olevien yritysten tuotteiden kuluttamisesta, ja sitä voi käyttää ne jotka käyttävät RES-valuuttaa (ja täten välittävät takseemeja eteenpäin).

Takseemin veroaste muokkaisi transaktion aikaansaaman osinkopolun leveyttä, ja korkean veroasteen takseemien levittäminen voisi tuoda henkilölle osinkopolkuja jotka mahdollisesti välittävät enemmän veroja.

Jos osinkopolut ovat samanlaisia kuin verisuonet ja verenkiertojärjestelmä, mutta että ne pumppaavat luottoa veren sijaan, silloin takseemi voisi käyttäytyä kuin pumppu, kuin sydämenlyönti, jokaisella lyönnillä syöttäen veroja takaisin osinkopolkujen verkoston läpi.

P2P-verotus meeminä

Hallitus — väkivaltamonopolit — tulevat tarpeettomiksi krypton avulla, sillä ei ole mahdollista käyttää väkivaltaa virtuaalivaltioissa. Esimerkiksi Bitcoinia ei ole mahdollista verottaa. Virtuaalinen on uusi välittäjäaine jolla on uudet säännöt. Vaurauden jakamisjärjestelmät hajautetuissa autonomisissa virtuaalivaltioissa (distributed autonomous virtual state, DAVS) käyttäisivät voluntaarista verotusta.

Virtuaalivaltioissa tapahtuva pakottaminen tapahtuisi markkinoiden muodossa. Nuo markkinat voidaan ohjelmoida millä tahansa säännöillä, niin kauan kuin nuo säännöt perustuvat voluntaarisiin vertaissopimuksiin.

Takseemit käsitteenä ovat esimerkki P2P-pakottamisesta ja muodostaisivat vaurauden jakamisen kulttuurin, joka käyttää osinkopolkujärjestelmää jakamaan sitä. [5]

Viitteet:

1. https://steemit.com/blockchain/@johan-nygren/4-2-distributed-autonomous-virtual-states-davs-and-the-externalization-of-law
   
2. https://www.scribd.com/document/334327349/Cryptosecession-and-the-Limitis-of-Taxation-Towards-a-Theory-of-Non-Territorial-Internal-Exit
   
3. https://steemit.com/res-currency/@johan-nygren/branching-schemes-and-tapping-into-unharnesses-network-potential
   
4. https://bitnation.co/blog/agent-based-model-abm-dividend-pathways-swarm-redistribution-decentralized-basic-income/
   
5. https://steemit.com/res-currency/@johan-nygren/taxemes-or-how-to-achieve-decentralized-control-of-tax-rates

Lähde:

On voluntary taxation or what could also be called “P2P taxation” or “emergent swarm taxation”

Bitcoin: Kapitalismi 2.0

Bitcoin, tähän mennessä suosituin kryptovaluutta, suunniteltiin tarjoamaan “(…) sähköinen maksujärjestelmä joka perustuu kryptografiseen todistusaineistoon luottamuksen sijaan, mikä sallii kahden halukkaan osapuolen vaihtaa suoraan keskenään ilman että tarvitaan luotettavaa kolmatta osapuolta välikädeksi”¹ . Tämä näennäisen vallankumouksellinen kyky, kuitenkin, kärsii kahdesta erityisestä haittapuolesta, joilla molemmilla on juurensa varsinaisessa teknologiassa johon Bitcoin perustuu:

• se ei ota huomioon kasvavaa energiamäärää joka tarvitaan transaktioiden varmentamiseen proof-of-work -menetelmällä
• se tekee Bitcoinista (ja jokaisesta proof-of-work -valuutasta) puhtaan välistävetävän, syvästi kapitalistisen anti-yhteisvauraus-järjestelmän.

Nämä ongelmat ovat läheisesti toisiinsa kytkeytyneitä ja keskinäisesti vahvistavat toisiaan, kuten käy kokoajan selvemmäksi: vuonna 2013 Karl J. O’Dwyer ja David Malone arvioivat Bitcoin-verkoston energiakulutukseksi Irlannin vuotuisen energiakulutuksen samana vuonna², kun taas uudemmat estimaatit Bitcoinin energiakulutuksesta ulottuvat käsittämättömälle 14.600 MW:n tasolle vuoteen 2020 mennessä³. Se mitä tämä tarkoittaa on, että proof-of-work -verkostot kuten Bitcoin ovat pakotettuja näyttämään vahvan sentralisaation taipumuksensa huolimatta Nakamoton väitteistä: suuremmat louhintapoolit vaativat isompaa rautaa, joka taas vaatii suurempia investointeja (eli yksityistä pääomaa), mikä näin asettaa taas vanhan kapitalistisen aristokratian valtaan.

Massiivinen energiakulutus, ulkoisvaikutuksien huomiotta jättäminen (lähinnä saasteiden) ja vahva taipumus kohti sentralisaatiota tekevät Bitcoinista vähemmän ideaalisen valinnan jos haluamme saada yhteisvauraustalouden käyntiin.

Vaihtoehtoja etsimässä

Tottakai useiden vuosien aikana olen alkanut kiinnostua yhä enemmän ja enemmän energiapohjaisista kryptovaluutoista, ja lopulta vastaan tuli SolarCoin-projekti. Vuonna 2011 alkunsa saanut SolarCoin kehitettiin puhtaana ja kestävänä vaihtoehtona Bitcoinille. Se on suunniteltu alhaalta ylös tarjoamaan toimiva valuuttamalli sekä insentivisoimaan puhtaan energian tuotantoa. Mitä enemmän luen projektista, sitä enemmän havaitsin rajoituksia ja ristiriitoja jotka tuntuivat jääneen huomiotta alkuperäisillä kehittäjillä, joista jotkut saavat SolarCoinin muistuttamaan Bitcoinia paljon enemmän kuin on tarpeellista.

Luonnollinen askel oli, minulle, alkaa ajatella uudenlaista lähestymistapaa energiapohjaisiin kryptovaluuttoihin, sellaista joka (mahdollisesti) pääsisi yli SolarCoinin vajavuuksista. Tässä on lyhyt tiivistelmä siitä mitä minulle tuli mieleen.

Proof-of-work: ohje sentralisaatiolle

” (…) SolarCoin pohjautuu kahteen proof-of-work muotoon. Yksi on perinteinen kryptografinen proof of work joka liittyy digitaalisiin valuuttoihin. Toinen proof of work on Solar Renewable Energy (SREC) -sertifikaatti joka luodaan ja on kolmannen osapuolen varmentama“.

Suunnittelin projektin proof-of-stake -algoritmin variantin ympärille tämän ongelman korjaamiseksi, jossa noodien ei tarvitse kilpailla transaktion varmentamisesta niiden valuuttareserveillä vaan antamalla panoksensa energiaverkolle yleisesti. Noodit joilla on suurin tuotanto tietyn aikavälin yli (esim. 24 tuntia) saavat varmentaa transaktionsa ensimmäisenä, sitten ne laitetaan odottamaan kunnes jokin seuraavista toteutuu:

• aikaväli on mennyt
• kaikki noodit verkossa ovat varmentaneet transaktion ennen aikavälin loppua

Proof-of-stake -algoritmin käyttö on tärkeintä kun halutaan purkaa proof-of-work -kryptovaluuttojen taipumus sentralisaatioon. Merkittävästi pienentämällä kompleksisuutta (ja täten energiaa) joka vaaditaan varmentamaan transaktio, proof-of-stake tekee voimakkaan ja kalliin laitteiston ostamisesta tarpeetonta, ja näin vältetään vanhan pääoman kaappaamisen ja verkon sentralisaation riski.

Pääoman hamstraamisen ehkäiseminen

“Jokainen SolarCoin esittää yhden megawatin aurinkoenergiamäärän tuottamista, ja kryptovaluuttaa voidaan käyttäää maksamaan tuotteita ja palveluja niiltä yksilöiltä ja yrityksiltä jotka sen maksuksi hyväksyvät.“

Kiinteä vaihtosuhde tarkoittaa sitä, että suurin osa kolikoista menee suurimmalle noodille huolimatta verkon koosta: eniten pääomareservejä omaavat tahot kykenevät varustamaan itsensä parhaalla laitteistolla ja nappaamaan kolikoita. Lisäksi yhden megawatin vaihtosuhde tuntuu kohdistuvan suoraan teollisen kokoluokan energiatuotantoverkkoihin, joka taas kerran on siunaus kapitalistiselle aristokratialle.

Ehdotukseni korjaa tämän ottamalla käyttöön “tuotantotavoitteen“ käsitteen. Jokainen verkko automaattisesti määrittää uniikin tuotantotavoitteen tiettyjen askeleiden kautta:

• käyttäen lähimmän naapurin menetelmää kaikki noodit verkossa ryhmitellään kymmenen ryhmiin perustuen niiden energiatuotantoon
• jokaiselle ryhmälle lasketaan keskituotanto
• jokaselle ryhmälle annetaan kerroin perustuen sen paikkaan rankingissa niin että matalimmalle energiaryhmälle annetaan korkein kerroin
• lasketaan painotettu keskiarvo kaikesta tuotannosta ja tästä tulee verkon tuotantotavoite

Tässä on nopea esimerkki. Kuvittele verkko jossa on kolme noodia:

• noodi a joka tuottaa 1KW/h
• noodi b joka tuottaa 1.5KW/h
• noodi c joka tuottaa 10KW/h

Kiinteiden vaihtosuhteiden senaariossa (esim. 1 coin = 1KW/h), noodi c muuttuisi nopeasti kaikkein korkeimmin ansaitsevaksi noodiksi saaden 10 coinia joka 24:s tunti.

Tuotantotavoite-skenaariossa verkon tuotantoaste dynaamisesti adaptoituisi insentivisoimaan kaikkea muuta kuin pääoman hamstraamista: käyttämällä ehdotettua menetelmää vaihtosuhteeksi tulisi 1 coin = 2,667KW/h, täten noodi c saisi vain 3,750 coinia joka 24:s tunti.

Tämän lähestymistavan tarkoitus on insentivisoida homogeenisia verkkoja ja taivutella vahvat noodit luopumaan pienten paikallisten verkkojen hyväksikäytöstä ja valtaamisesta.

Palkitse yhteistyöstä, ei kilpailusta

“SolarCoinia (…) voi “ansaita” aurinkosähköä tuottamalla, sitä voi louhia (kuten muita kryptovaluuttoja), tai ostaa vaihtoehtovaluuttojen pörsseistä“

Olennainen ero joka pitää tuoda esiin tässä kohtaa on, että ehdotuksessani coineja ei anneta palkaksi transaktioiden varmentamisesta vaan luonnollisesti jokaiselle noodille perustuen siihen kuinka paljon energiaa kukin jakaa tiettynä aikana (esim. 1 tuotantotavoite = 1 coin). Energia virtaa vapaasti tuottajilta verkkoon samalla kun uudet voinit tuotetaan tasaiseen tahtiin. Transaktioiden varmentamisesta palkitaan edelleen paremmalla vaihtosuhteella (esim. 1 tuotantotavoite = 1.005 coinia onnistuneen varmentamisen jälkeen).

Inflaation ehkäiseminen

“SolarCoineja tulee maksimissaan olemaan kierrossa noin 98.1 miljardia“

Ehdotuksellani ei ole kovia rajoitteita tuotettavien coinien määrälle. Sen sijaan se nojaa energiakulutukseen määrittääkseen jaettavien tuotantopalkkioiden määrän: tuotettujen coinien määrä laskee sovittuun minimiarvoon kun energiantuotanto ja energian kulutus pääsevät tasapainoon (esim. 1 tuotantotavoite = 1 coin – (tuotanto/kulutus) + x; jossa x on sovittu arvo, joka ehkäisee palkkioiden virran pysähtymisen kun ollaan päästy 1:1 tuotanto/kulutussuhteeseen). Tällä lähestymistavalla on kaksi etua:

• korkeampi palkkio itsetuotantovaiheessa toimii insentiivinä kaikille niille jotka haluavat muuttua aktiivisiksi noodeiksi
• kun verkot pääsevät tasapainoon, coinien lyönti tulee olemaan niin pientä että sen arvo pysyy luonnollisesti pienenä johtuen niukkuudesta

Johtopäätös

P2P-yhteisö tajuaa nyt hyvin, että me emme voi rakentaa desentralisoitua yhteisvaurauteen pohjautuvaa yhteiskuntaa luottamalla taloudellisiin malleihin, jotka kapitalistinen maailma on kehittänyt itselleen. Kapitalismin vuosisatojen aikana käyttöönottamien välistä vetävien ja hyväksikäyttävien käytäntöjen purkamisen tapahtuessa emme saa unohtaa valuuttaa ja tapaa jolla se on aktiivinen osa nykyistä maailman tilaa. Maailmassa jossa valuutat itsessään ovat arvottomia, StarCoin oli askel oikeaan suuntaan, kuitenkin proof-of-work -algoritmin välistä vetävän luonteen vaarantamana.

Jättiläisten harteilla seisoessani olen onnistunut ottamaan kantaa osaan rajoitteista jotka vaikuttavat nykyiseen energiapohjaisten kryptovaluuttojen sukupolveen. Vakaasti uskon ehdotettujen ratkaisujen saavan aikaan kehityksen kohti desentralisoitua, energiaan perustuvaa taloutta joka on rakentunut verkostojen verkon ympärille, jota ajaa todellinen kestävä valuutta joka ei enää nojaa välistä vetäviin käytäntäntöihin sen olemassaoloa varten.

Lähdeviitteet:

1 https://bitcoin.org/bitcoin.pdf

Lähde:

For a truly decentralized energy-based cryptocurrency

Uusi tutkimus, jonka otsikko on Blockchain institutionaalisena teknologiana vie meitä kohti oikeudenmukaisen vaihdannan taloutta”, jonka on kirjoittanut Centre for Blockchain Technologiesin ekonomistit University College Londonissa ja The Impact Institutessa. Tämä haastaa Uberin ja Airbnb:n jakamistalouden roolimalleina. Itseasiassa, tutkijoiden mukaan ”alustatalouden vallankumous” näiden kahden yrityksen ajamana, sekä muiden kuten Etsy ja Lending Club, rikastaa alustan omistajia samalla kun arvon luojilta vedetään välistä.

Samaan aikaan kirjailijat Paolo Tasca ja Mihaela Ulieru ehdottavat että lohkoketjuteknologia voisi mahdollistaa todellisen jakamistalouden markkinapaikat ilman välimiehiä ja keskuspaikkoja, jossa kaikki transaktiot kuluttajien ja palveluntarjoajien välillä reititetään hajautetun vertaisverkon (peer-to-peer, P2P) kautta.

Uber ja Airbnb edustavat varsin vetovoimaista rajapintaa kuluttajiin, jotka usein perinteisiä vaihtoehtoja parempia ja halvempia tarjoavat palveluja, ja jotka toimitetaan kehittyneiden mutta kuitenkin helppokäyttöisten sovellusten kautta. Kuluttajalle mahdollisuus ostaa palveluja suoraan yksittäiseltä tarjoajalta antaa kuvan, että Uber ja Airbnb ovat hajautettuja vertaisverkkoja.

Itse asiassa, molemmat näistä ovat keskitettyjä järjestelmiä koska transaktiot kuluttajien ja tarjoajien kesken reititetään infrastruktuurin, keskusten ja ohjelmistojen läpi, jotka kuuluvat yrityksille jotka omistavat alustan. Poislukien maksun periminen, alustan omistajat hallitsevat verkostoa täydellisesti. Erityisesti, he voivat määritellä arvon luonnin olosuhteet — kuskit ja vuokraisännät — ja mahdollisesti lopulta vieraannuttaa heidät, joka johtaisi myös kuluttajien vieraannuttamiseen pitkällä tähtäimellä.

”Noviisille uberinkaltaiset verkostot tuntuvat hajautetuilta”, huomauttavat Tasca ja Ulieru. ”Kuitenkin samalla kun Uber pyörii älypuhelimella, se tekee niin suhteellisen ’tyhmän’ applikaation kautta, joka kytkeytyy keskitettyyn alustaan, joka on täydellisen kontrolloitu ja tukee yrityksen tavoitteita. Keskitetty innovaatio tarkoittaa myös hidasta innovaatiota. Se tarkoittaa innovaatiota joka pyörii yksittäisen yrityksen ympärillä. Ja viimeisimpänä se tarkoittaa yksittäistä hajoamispistettä.”

Toinen keskitetyn jakamistalouden varjopuoli on sen heikkous lainsäädäntöä kohtaan. Ekonomistit huomauttivat, että keskitetyn jakamistalouden toimijoiden saavuttaessa ”too big to fail”-kokoluokan, ne jatkavat lainsäädäntöä vastaan taistelua kaikilla mahdollisilla areenoilla.

Todellisen jakamistalouden visiointi

”Miltä näyttäisi alusta joka mahdollistaa todellisen jakamistalouden, jossa luotu arvo palautetaan takaisin sen luojille?”, ihmettelevät Tasca ja Ulieru. ”Onko olemassa periaatteita jotka voivat ohjata tällaisten alustojen suunnittelua?”

Tutkimuksessa esitettyjen mahdollisuuksien joukossa on suunnata käyttäjältä-käyttäjälle -palvelut lohkoketjuun perustuvan alustan kautta avoimien ja hajautettujen verkostojen läpi. Avoimet hajautetut verkostot, joista internetin alkuaika on eräs hyvä esimerkki, mahdollistavat kaikenlaisten palvelujen luonnin.

Lohkoketju ”tarjoaa yhden palvelun: turvalliset, aikaleimatut transaktiot”, huomauttavat ekonomistit. ”Kaikki muu on rakennettu laitteisiin applikaatioksi. Se sallii minkä tahansa sovelluksen kehityksen itsenäisesti, ilman lupaa, verkon reunalla. Sovelluskehittäjä voi luoda uuden sovelluksen käyttäen transaktiopalvelua alustana ja ottaa sovelluksen käyttöön missä tahansa laitteessa.”

Jossain vaiheessa yksittäisten omistajien kontrolloima jakamistalous tulisi tulla hajautettujen osuuskuntien korvaamiksi jotka myyvät lohkoketjupohjaisia osakkeita tai cryptopääoma-rahakkeita omistusosuuksien merkiksi työntekijöille ja sidosryhmille. Toisin sanoen, Uber ilman Uberia, jota hallinnoidaan yhteisvaurautena, jossa kaikki kassavirta kulujen jälkeen menee osuuskunnan jäsenille, jotka myös hallinnoivat alustaa ja tekevät päätöksiä.

Tasca ja Ulieru ovat vakuuttuneita siitä, että lähitulevaisuudessa joudumme organisoimaan talouselämämme vertaistuotetun jakamistalouden alustoille, jolla on potentiaalia dramaattisesti kaventaa tuloeroja, demokratisoida globaalia taloutta ja luoda ekologisesti kestävämpi yhteiskunta. ”Nämä mahdollisuudet moninkertaistuvat lohkoketjupohjaisten alustojen ja muiden nousevien teknologisten läpilyöntien yhteisvaikutuksesta”, he toteavat.

Lähde: http://www.nasdaq.com/article/move-over-uber-blockchain-technology-can-enable-real-sustainable-sharing-economy-cm716709#ixzz4S5HQAAeF

1. He löytävät tapoja laajentaa ilmaisukykyä ja kommunikaatiotyökaluja, -laitteita ja -järjestelmiä.

2. Luomalla yhteyksiä jotka eivät ole välttämättä utilitaristisia eivätkä voittoa tavoittelevia, he tutkivat laajan ihmiskokemuksen ja -kiinnostuksen potentiaalia.

3. He tekevät kognitiivista työtä muuttaakseen vaikeat abstraktiot kiinnostaviksi.

Esimerkiksi, Plantoid, Okchaoksen tuottama lohkoketjuun pohjautuva taideteos on metalliveistos. Sen voimanlähteenä on lohkoketjuun pohjautuva älykäs sopimus joka, kun kävijät antavat sille tippiä bitcoinissa, tuottaa uuden taideteoksen.

Rob Myersin Facecoin on samaan aikaan taideteos ja bittiraha. Datan visualisoinnit reaaliaikaisista bitcoin hasheista haetaan kasvontunnistusjärjestelmällä. Se generoi kasvokuvia esteettisen työn koevedoksiksi, tai ”Kasvojen Koevedoksiksi” kuten Stephan Tual sanoo. Tämä työ inspiroi dialogiin arvosta ja arvoista koska algoritmi päättää sen mitä kasvokuvaan tulee.

Lähde: P2P Foundation