2. KESKITY NAAPURIYHTEISIIN. Hoivan ja ruoantuotannon palauttaminen yhteisiin siirtää rahan pois lapasesta lähteneestä kapitalismista takaisin yhteisvaurauteen, se keskittää elämän uudelleen naapurustoihimme niin, että tarvitsee matkustaa vähemmän ja käyttää vähemmän bensaa, ja se johtaa tavaroiden jakamiseen mikä vähentää kulutusta. Tämä helpottaa myös eriarvoisuutta. Katso lisää sivuilta Transition Towns ja Shareable.

3. TEE TALOUDESTA UUDELLEEN PAIKALLISTA. Asioiden tuottaminen paikallisesti vähentää öljyn kulutusta. Se auttaa joustavien paikallisyhteisöjen rakentamista ja vähentää eriarvoisuuttta. Paikalliset toimitusketjut eivät romahda niin usein kuin globaalit ketjut kriisitilanteissa (monet yritykset ovat riippuvaisia kiinalaisista osista ja ja aineksista, ja ne ovat olleet helisemässä koronakriisin aikaan).

4. HARJOITA KOSMOLOKALISMIA. Termissä kosmo-etuliite tarkoittaa, että me voimme jakaa tietoa avoimesti. Teknologia- ja tuotedesignit jaetaan ilman patentteja niin, että ihmiset jokaisessa paikallisyhteisössä voivat valmistaa ja korjata tuotteita paikallisesti. Verstaiden ja pajojen lukumäärä kasvaa. Tämä vähentää riippuvuuttamme monikansallisista korporaatioista ja siitä tavasta millä markkinointi vaikuttaa siihen mitä me ostamme. Siten voimme kehittää tuotteita ympäristöystävällisemmiksi. Tuotteita ei valmisteta tarkoituksella enää niin, että ne hajoavat muutaman käyttökerran jälkeen. Lue Michel Bauwensin tekstejä kosmolokalismista.

5. SYÖ PAIKALLISTA LUOMURUOKAA. Suurmaatiloista elävöittävän luomumaatalouden tekniikoihin siirtyminen tekee maaperästä terveempää ja mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Se parantaa myös veden kiertoa. Ruokapiirien avulla välitetty paikallinen luomuruoka tarkoittaa, että globaalisti käytetään vähemmän öljyä, vähemmän FC-kaasuja (pahimpia kasvihuonekaasuja), vähemmän pakkausmateriaaleja ja vähemmän prosessoitua ruokaa. Se tarkoittaa terveempiä ihmisiä ja vähemmän rahaa sairaanhoitoon. Se vahvistaa immuunijärjestelmäämme, joka on avuksi epidemia-aikoina. Laajalti yhteisöinvestoinnein tuettu ja ympäristöliikkeen promoama yhteisömaanviljely voi muuttua halvemmaksi kuin supermarketin ruoka skaalaeduista johtuen, koska se on yhteisön itsensä rahoittamaa (joka ei maksa itseään kipeäksi korkoina pankille), ja koska se leikkaa välistä välimiehen kulut. Kustannukset laskevat myös jos kunta tai valtio päättää tukea yhteisömaanviljelyä suurmaatalouden sijaan johtuen luomumaaperän ekologisista hyödyistä. Lue lisää tästä artikkelista

6. YHTEISOMISTEISET MAAT. Vuokrat nousevat inflaatiota nopeammin, koska ne muutetaan korporaatioiden ja ammattivuokraloordien kassavirraksi. Paikallishallinnot auttavat köyhiä löytämään asuntoja, mutta pitävät silti vuorkat korkeina. Rahan kanavointi maan yhteisomistukseen auttaa pitämään vuokrat matalana. Ekokylät ja tietoiset yhteisöt tarjoavat ekologista elämäntyyliä ja yhteisöllisiä paikkoja ihmisille siirtymän keskellä. Matalammat vuokrat mahdollistavat ihmisten siirtyä pois ympäristölle haitallisista korporaatiotyöympäristöistä. Yhteisöt voivat itse päättää miten maata hoidetaan. Lue lisää George Monbiot’n työstä maaomaisuutta ja omistuksen reformia koskien. Katso myös tämä artikkeli.

7. LUO EKOLOGISIA AUTOKATALYYTTISILMUKOITA. Nämä ovat itseään ylläpitäviä kehiä ekotalousjärjestelmässä. Esimerkiksi, jos sinulla on paikallinen ruokametsä, jonne yhteisö kokoontuu kokkaamaan ruokaa, tämä on itseään ylläpitävä autokatalyyttinen silmukka.

8. KÄYTÄ LUONNON ETEENPÄIN VIEVÄÄ VOIMAA JA RYTMEJÄ TALOUDEN VOIMANA: Esimerkiksi talot voidaan suunnitella keräämään passiivisesti lämpöä auringosta. Puiden varjo voi vähentää tarvetta ilmanvaihdolle. Vesialueet, kasvit ja maaperä voidaan ottaa käyttöön veden puhdistukseen vedenpuhdistuslaitosten sijaan. Lue lisää ekorakentamisesta ja permakulttuurista.

9. SIIRRY DEKONSTRUKTIOON JA TALOUDEN VILLIINNYTTÄMISEEN: Tämä liittyy teiden päällystysten purkuun ja sen korvaamiseen maaperällä. Se liittyy rakennusten purkuun ja siihen, että annetaan luonnon kasvaa sen tilalle. Teiden päällysteiden purku ja luonnon palauttaminen suojelee kaupunkeja (kuten New Orleans ja Houston) tulvilta veden imeytyessä maaperään. Urbaanin maaperän ja puiden takaisin tuominen auttaisi merestä tulevan veden vesikiertoa ja elävöittämään ekologiaa sisämaahan päin. Me voimme purkaa tiet ja laittaa viereen ruokayhteisvaurautta tuottavia ruokametsiä paikallisyhteisöille. Päällystysten purkuun keskittyviä yrityksiä voidaan perustaa purkamaan valtateitä, takapihojen, koulujen ja parkkipaikkojen asfalttia, jotta voidaan tehdä tilaa permakulttuuripuutarhoille.

10.  MULTIMODAALINEN TALOUS: Käytä aikapankkeja, lahjojen antamista, vaihtotaloutta ja paikallisvaluuttoja talouden muotoina. Meillä on enemmän kuin tarpeeksi tavaraa maailmassa, jotta kenenkään ei tarvitse kärsiä. Kyse on useasti uudelleenjaon ongelmasta, eikä niinkään uuden tuottamisesta. Useat modaliteetit mahdollistavat tavaroiden ja palvelujen virrata niitä tarvitseville. Esim. terveysruokakauppa voi antaa mahdollisuuden maksaa ostoksista myös työllä. Ja työn vaihtaminen voidaan tehdä jossain toisessa yrityksessä, jolla on sopimus terveysruokakaupan kanssa siitä miten se auttaa ruokakauppaa työllään.

11. SIIRRY KIERTOTALOUTEEN: Luo talous, joka tuottaa tuotteensa biohajoavaksi, jotta ne voisivat palata takaisin maahan. Kiertotalous ei tarkoita ettei tuotettaisi ollenkaan jätteitä. Tuotteet pidetään käytössä. Osia valmistetaan käytettäväksi uudelleen alkuperäisen tuotteen elinkaaren lopussa. Katso tämä kiertotaloussivusto sekä Cradle To Cradle

12. LUO ITSEORGANISOITUVA EKOTALOUSVERKOSTO: Ekoyrityksillä voi olla insentiivejä ja sopimuksia muiden yritysten kanssa, mikä palkitsee ekologisemmasta toiminntasta. Ne voivat myös luoda osallistavaa yhteisvaurautta, joka liittää yhteen ekoyritykset vapaaehtoisvoimiin.

14. SIJOITA YHTEISÖÖN JA YMPÄRISTÖÖN: Osakkeisiin sijoittamisen sijaan yhteisön kannattaa sijoittaa sinne mikä tuottaa yhteisölle ja ympäristölle. Esimerkiksi monet ihmiset voivat investoida rahaa yhteisömaanviljelyyn, muuttaa monokulttuurimaatilat permakulttuuritiloiksi, joiden sijoituksen tuottona voi toimia tulevaisuuden usean vuoden ruokalähetykset. Katso esimerkiksi Slow Money, jossa yhteisöverkosto edesauttaa tällaisia sijoituksia.

15. TERVEYDENHUOLTONA TOIMIVA BIODIVERSITEETTI. Yrtit ovat luonnon tapa parantaa ihmisiä. Yhteisön omat yrttitarhat jokaisessa naapurustossa ovat luonnon oma apteekki. Tutkimus on osoittanut, että kädet savessa palstalla kuokkiminen parantaa immuunijärjestelmää, monimuotoisemman luonnon keskellä olo parantaa immuunijärjestelmää. Maalla kasvavilla lapsilla on vähemmän allergioita ja parempi immuuniterveys kuin kaupunkilaislapsilla. Betonin ja asfaltin purkaminen teiltä ja biodiversiteetin ja ruokametsien istuttaminen tilalle toimivat osana universaalia terveydenhoitojärjestelmää. Mitä enemmän ympärillämme on luontoa, sitä vähemmän todennäköisiä ovat epidemiat ja sairaudet ylipäätään. Terveydenhuoltoon kulutetuista biljoonista voitaisiin kanavoida uudelleen kaupunkiemme villiinnyttämiseen.

16. LUO LUONTOYHTEYS TALOUTEEN, joka tuo ihmiset takaisin kuuntelemaan luontoa ja viettämään aikaa luonnon keskellä. Viettämällä enemmän aikaa luonnossa meillä on mahdollisuus purkaa omat markkinoinnin ja kulutuskulttuurin meille syöttämät ohjelmat ja pakottavat tarpeet. Luonto myös ohjaa meitä pois ilmastokriisistä, jos me vain kuuntelemme sitä.

17. KASVATA EKOYHTEISÖN TIETOTALOUTTA vaihtamalla fokus pois bruttokansantuotteesta mittareihin, jotka mittaavat yhteisön yhteisön varallisuutta ja ekologiaa.

Lähde:

https://opencollaboration.wordpress.com/2020/03/09/how-to-align-the-economy-with-ecology/

Otetaan parrasvaloihin neljä pankkiiria jotka ovat asettuneet ”luonnonpääomasektorin” ympärille globaalin finanssikriisin aikaan. Tarkastellaan hieman heidän verkostojaan.

Syy sille että nämä pankkiirit ovat positioituneet rahoitusalan ja luonnonsuojelun leikkauskohtaan on heidän intiimissä tietoisuudessaan siitä miten rahoitusinstrumentit sekä niinkutsuttu ”rahoitusinnovaatio” toimivat. He noudattavat sääntöä ”mittaa se ja voit johtaa sitä”.

He ovat täydellinen lisä vuosikymmenien työhön — osana kestävän kehityksen agendaa — jonka tarkoitus on määrittää luonnon taloudellinen arvo, jotta sitä voidaan käyttää hyväksi uuden talouden alaskirjaamisen vakuutena.

Pankkiiri 1

John Fullerton on entinen JPMorganin toimitusjohtaja. Hän perusti Capital Instituten vuonna 2010, vuonna 2014 hänestä tuli Rooman Klubin jäsen, hän on kirjoittanut kirjan Regenerative Capitalism.

“Epäilemättä siirtymä rahoituksessa tulee vaatimaan sekä keppiä että porkkanaa, ja ehkä joitain klubeja.” [Lähde]

Ensimmäinen Fullertonin tärkeimmistä verkoston jäsenistä on Gus Speth joka konsultoi Capital Institutea. Hän istuu 350.orgin USA:n johtokunnassa sekä New Economy Coalitionin johtokunnassa, ja hänellä on hyvät suhteet ”ekosysteemipalvelujen” kummisetään Bob Costanzaan. Hänellä on pitkä historia kestävän kehityksen projektien tukemisessa ja hänellä on joitain todella vaikutusvaltaisia verkostoja. Hän on perustanut kaksi ympäristönsuojeluorganisaatiota joissa hän oli aktiivisesti mukana vuoteen 2012 asti, jotka molemmat jatkavat ”luonnonpääomaprojektien” tukemista muiden pirullisten toimien lisäksi.

Toinen verkostoista löytyvä henkilö on Hunter Lovins, palkintoja voittanut kirjailija ja ympäristöaktiivi, joka johtaa Natural Capital Solutionsia. Hän on myös Capital Instituten johtokunnassa. Hän on pitkäaikainen vihreän kapitalismin, ilmastokapitalismin ja kestävän kehityksen kannattaja.

Pankkiiri 2

Mark Tercek oli Goldman Sachsin toimitusjohtaja ja hänestä tuli Nature Conservancyn TJ vuonna 2008. Hän on kirjoittanut kirjan Nature’s Fortune: How Business and Society Thrive by Investing in Nature

“Tämä muistuttaa minua Wall Streetin ajoistani. Tarkoitan että kaikki uudet markkinat — tuottavat markkinat, eri vaihtomarkkinat, tämä on se miten ne saavat alkunsa.” [Lähde]

Yksi Tercekin verkoston henkilöistä on konservaatiobiologi Gretchen Daily, henkilö jonka Hank Paulson lähetti hänet tapaamaan kun hän otti vastaan Nature Conservancyn johtajan pestin. Daily perusti Natural Capital Projectin vuonna 2005 WWF:n, TNC:n ja Minnesotan yliopiston avulla.

Toinen keskeinen hahmo TNC:ssä on Peter Kareiva, vanhempi tiedeneuvonantaja sekä Natural Capital Projectin eräs perustajista, hän on myös TNC:n entinen päätiedemies ja sen entinen varajohtaja.

Taylor Ricketts on myös eräs Natural Capital Projectin perustajista, tuohon aikaan hän oli WWF:n luonnonsuojelutieteen johtaja. Hän on nyt Gund Institute for Ecological Economiesin johtaja, jonka hän on perustanut Bob Costanzan kanssa.

Pankkiiri 3

Hank Paulson on entinen Goldman Sachsin toimitusjohtaja. Hän oli USA:n valtiovarainministeri finanssikriisin aikaan. Hän on entinen Nature Conservancyn hallituksen puheenjohtaja ja vuoden 2008 bailoutin vetohahmo. Vuonna 2011 hän starttasi Paulson Instituten joka keskittyy Kiinaan. Hän on kirjoittanut muistelmat On the Brink: Inside the Race to Stop the Collapse of the Global Financial System.

Jo ennen kuin hänestä tehtiin G.W. Bushin valtiovarainministeri, Paulsonilla oli kiinnostus luonnonsuojelun rahoittamista sekä suurteollisuuden vihreäksi muuttamista kohtaan. Hän on Al Goren ja DaviD Bloodin aisapari Generation Investment Managementin perustajana, joka pyörittää ”kestävää kapitalismia” joka on keskittynyt Generation Foundationin ympärille. Hän on työskennellyt Gus Spethin kanssa World Resources Institutessa sekä Natural Resources Defense Councilissa kehittämässä Goldmanin ympäristöpolitiikkaa. Vuonna 2004 hän fasilitoi Goldmanin 680 tuhannen eekkerin erämaalahjoituksen Wildlife Conservation Societylle eteläisessä Chilessä ja vuosina 2002-04 hän ja hänen vaimonsa Wendy lahjoittivat 608 tuhatta dollaria League of Conservation Votersille. Hän on myös työskennellyt planeetan toiseksi suurimmalle luonnonsuojeluorganisaatiolle Conservation Internationalille.

“Ympäristö ja talous ovat tulleet täysin väärin tulkituiksi keskenään epäyhteensopivina,”[Lähde]

 

“[…] On selvää että markkinoihin perustunut luonnonsuojelurahoitus on tärkeää ympäristön suojelun tulevaisuudelle.” [Lähde]

Pankkiiri 4

Pavan Sukhdev on entinen Deutsche Bankin Global Markets -liiketoiminnan johtaja Intiassa. Hän oli G8+5-projektin tutkimusjohtaja, hän perusti Green Accounting for Indian States Projectin, hän perusti ja johti kolmannen sektorin organisaatiota Intiassa nimeltään Conservation Action Trust, hän johti YK:n ympäristöohjelmaa Green Economy Initiative joka perustettiin vuonna 2008. Hän on kirjoittanut kirjan Corporation 2020: Transforming Business for Tomorrow’s World.

Sukhdevin työ läpileikkaa yli tusinan verran YK:n virastoja ja useita kansainvälisiä toimistoja sekä aloitteita. Tässä muutama niistä: IUCN, ILO, WHO, UNESCO, IPBES, WEF, IMF, OECD. Kaiken tyyppiset hyödykkeet ja taloudellinen toiminta ovat tämän työn aiheina olleet.

“Me käytämme luontoa koska se on arvokas, mutta me menetämme luonnon koska se on vapaa.” [Lähde]

Näiden pankkiirien ja ympäristöliikkeiden välillä on vain yhden- tai kahdenlaista eroa jonka me tunnemme. Näiden kaikkien finanssieliittiin verkottuneden yksilöiden tarkastelu auttaa valaisemaan monen ympäristöliikkeen asiantuntijan korkean tason pestejä sekä heidän hiljaiseloaan vakavista ongelmista. Suosittujen ympäristöliikkeiden ”johtajat” eivät halua tulla nähdyiksi tai kuulluiksi yhteisvaurauden yksityistämisen tukemisesta, mutta he ovat hiljaa kasvavan maapallon panttaamisen äärellä. Ehkä he myös uskovat, että luonnon käyttäminen kulutustalouden pääomittamiseen on suotavaa mieluummin kuin käyttää toksisia derivatiiveja jotka saivat aikaan finanssikriisin. Oli miten oli, allaoleva motivaatio — kenelle tahansa joka saattaa olla sitä mieltä että ekosysteemipalveluiden ajattelu on hyväksi maapallolle — on halu jatkaa nykyistä kulutustaloutta.

Lähde:

The Bankers at the Helm of the ‘Natural Capital’ Sector

Pyrkiessään tyydyttämään omia tarpeitaan ja halujaan kuluttajat toimivat niin, että tietyn tyytyväisyyden tason saavuttaminen rasittaa yhteiskunnan resursseja mahdollisimman vähän.

Täydellistä informaatiota ei ole olemassakaan, mutta tietoa tuotteiden tuotantoprosesseista alkaa olemaan internetin ansiosta niin paljon jaossa, että periaatteessa sitä täydellisyyttä kohti ollaan singulariteettia lähestyttäessä puskemassa päivä päivältä. Kuluttajainformaatioon keskittyviä järjestöjä on pilvin pimein, joista on tottakai pakko mainita muutama mikäli haluatte markkinatalouden perusteorioihin uskoa. Sillä jos niihin uskotte, syöksytte välittömästi ostamaan reilun kaupan kahvia ja siirrytte tukemaan maksimaalisen ekologisia (kiertotalouden) vaihtoehtoja. Ne todellakin rasittavat yhteiskunnan resursseja mahdollisimman vähän, sillä ympäristö voidaan myös laskea yhteiskunnan resurssiksi, ja sen tila tällä hetkellä on vakava.

http://www.ethicalconsumer.org/
http://www.fairtrade.net/
http://www.unesco.org/education/tlsf/mods/theme_b/mod09.html
https://www.facingthefuture.org/GlobalIssuesResources/GlobalIssueResources/ConsumptionFootprint/tabid/242/Default.aspx
http://sustainablescale.org/ConceptualFramework/UnderstandingScale/MeasuringScale/EcologicalFootprint.aspx

Pyrkiessään maksimoimaan hyvinvointiaan työntekijät valitsevat yhteiskunnan kannalta optimaalisen koulutuksen ja uran.

Tässä voisi olla avuksi vihreän puolueen visio 200 tuhannesta työpaikasta, jotka kohdennettaisiin uusiin ekologisiin yritystoimiin.

http://www.kaleva.fi/uutiset/eduskuntavaalit-2015/vihreat-tahtovat-200-000-uutta-tyopaikkaa-vuoteen-2020-mennessa/689568/

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan esimerkiksi uusiutuvan energian käytöllä luotaisiin 50 000 uutta työpaikkaa. Niinistö esitteli puolueen vaaliohjelmaa Kouvolassa pidettävässä puoluevaltuuskunnan kokouksessa.

Jos uskot taloustieteen teorioihin, tulee sinunkin hakeutua uusiutuvan energian alalle, sillä uusiutuva energia niinkuin muutkin ekologiset tuotantomuodot ja -menetelmät sekä kestävän kehityksen bisnesmallit ovat yhteiskunnan kannalta optimaalisia.

http://www.ym.fi/sitoumus2050
http://www.ykliitto.fi/vaikuttamistyo/pallonkutistajat-kestavamman-tulevaisuuden-puolesta/mika-kestava-kehitys
http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Jatkuva_talouskasvu_ei_valttamatta_tuo_toita.aspx

Mahdollisimman suuriin voittoihin pyrkiessään yritykset tuottavat pienimmällä mahdollisella kustannuksella sellaisia hyödykkeitä ja palveluita, joita kuluttajat haluavat.

Kun kuluttajilla alkaa olla tietoa siitä mitä kestävä kehitys tarkoittaa ja minkälaisia kulutusvalintoja heidän tulee tehdä (tietysti on mahdollista yksinkertaisesti lainsäädännöllä KIELTÄÄ kaikki epäympäristöystävälliset tuotteet ja prosessit), alkavat yritykset suunnata voimavarojaan niihin kohteisiin, joiden he tajuavat olevan kuluttajien preferenssien mukaista.

Kuitenkin käsite pienin mahdollinen kustannus tarkoittaa myös kustannusta luonnolle ja ympäristölle, joka on siis osa jo aiemmin mainittua ympäristökustannuslaskentaa. Jos kustannukset luonnolle ja ympäristölle todella olisi otettu huomioon hinnoissa, ei mikään tuotanto olisi nykymallillaan kannattavaa. Mikäli firmat uskovat taloustieteeseen, tulisi niiden tämä väittämän perusteella maksimoida oma luonnonmukaisuutensa ja ekologisuutensa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Environmental_full_cost_accounting
http://www.microempowering.org/external-blog/what-are-environmental-costs-part-1
http://environment.transportation.org/pdf/proj_delivery_stream/nchrp25-25task%2039guidance.pdf

Maksimoidessaan varallisuuttaan pääoman ja maan omistajat sijoittavat ja järjestelevät omaisuuttaan sosiaalisesti tuottavimmalla tavalla.

Siinä missä valistuksellisia organisaatioita on syntynyt pilvin pimein toimimaan konsulttitaloina yrityksille ja tiedottajana kuluttajille, sijoittajat eivät välttämättä ajattele samalla tavoin. Kovin monesti sijoittaja haluaa viivan alle jäävän numeron maksimoituvan kaiken muun kustannuksella.

http://www.investopedia.com/tags/green_investing/
http://www.sustainablebusiness.com/index.cfm/go/progressiveinvestor.main
http://www.greenchipstocks.com/
http://www.greenamerica.org/socialinvesting/
http://www.treehugger.com/htgg/how-to-go-green-investing.html
http://wiki.fool.com/Green_Investing

Eihän siihen tarvita kuin yksi ekologinen katastrofi ja ollaan sen luokan kansallisessa hätätilassa että ihmisillä tulee pakon edessä tarve muuttaa toimintatapojaan. Kaikenlaiset tsunamit, hurrikaanit, tulivuorenpurkaukset, tulvat, maanjäristykset ja muut luonnonilmiöt yleistyvät kun ilmastonmuutos kiihtyy ja ääri-ilmiöt valtaavat pelikentän. Ellemme siis tee jotain asian eteen.

Jokainen ekoteko auttaa, se on teistä jokaisesta kiinni millaisia valintoja ja päätöksiä teette jokapäiväisessä elämässänne.

Atwoodin esseessä käsitellään tulevaisuuden skenaarioita. Ensimmäinen kertomus on dystooppinen, niin kaamea visio että Hollywoodkaan ei pärjäisi. Kertomus ihmiskunnan epäonnistumisesta: lyhytnäköisistä päätöksistä jotka perustuvat fataaliin business-as-usual -addiktioon ja vuosisatoja juurtuneeseen egoismiin.

Tässä skenaariossa jätämme huomioimatta ilmastonmuutoksen todistusaineiston ja lopputuloksena teollinen sivilisaatio astuu hitaan romahtamisen aikaan, jota siivittävät kiihtyvät sodat, nälkävuodet ja luonnonkatastrofit.

Toinen versio on utopia, kollektiivinen unelmamaailma jossa kaikki työskentelevät saman asian eteen yhdessä, jossa ihmisen innovaatiokyky valjastetaan koko yhteiskunnan tasolla käyttöön niin taloudessa, politiikassa kuin teknologiassakin jotta saadaan aikaiseksi ihmiselon fundamenttien rauhallinen uudelleenstrukturointi. Tässä Atwood kertoo tarinan onnistumisesta: kauaskantoisista päätöksista jotka perustuvat business-as-usual -ajattelun järjettömyyden vastustamiseen ja ihmislajin yhteyden kunnioittamiseen.

http://www.filmsforaction.org/articles/beyond-extinction-transition-to-postcapitalism-is-inevitable/

Artikkelissa käydään paljon läpi todistusaineistoa siitä mihin ollaan nykyminingillä menossa. Kannattaa tutustua. Nyt on aika liittyä kaikenmaailman tonyblairien kelkkaan ja kääriä hihat ilmastonmuutoksen vastustamiseksi ja globaalin (luonnon)raiskaajakapitalismin muuttamiseksi kaikille mukavampaan muotoon.

Pienetkin teot auttavat!