Me olemme esittäneet Yhteisvauraussiirtymän casen, sen olemassaolevat komponentit sekä strategiat miten päästä sinne. Jos olet yhtä mieltä näiden ehdotusten kanssa ja olet inspiroitunut olla osa yhteisvauraussiirtymää, silloin saatat kysyä että “mitä minä voin tehdä yksityishenkilönä?”

Dominantti systeemi opettaa meitä katsomaan poispäin yhteisvauraudesta ja suosimaan kivoja kategorioita kuten “tuottaja”, “kuluttaja”, “poliitikko”, jne. On vaikeaa olla kommoneri päivästä toiseen, suurin osa meistä ei yksinkertaisesti ole koskaan oppinut tapoja luoda ja jakaa arvoa yhdessä. Tämä yleistetty sivuuttaminen muistuttaa meitä siitä miksi hoiva, tuki ja yhtäläinen pääsy ovat minkä tahansa yhteisvaurauspohjaisen prosessin olennaisia komponentteja, pienimmästä mahdollisesta planeetaariseen skaalaan. Me suosittelemme, että henkilöt pureskelisivat tätä materiaalia ja keskustelisivat siitä ystävien kanssa ja tulisivat omiin johtopäätöksiinsä.

Etymologisesti “Commons” tulee latinan sanasta munus, joka tarkoittaa sekä “lahjaa” että “velvollisuutta”. Tästä määritelmästä me löydämme täysin toisenlaisen tavan suhtautua ja huolehtia luonnon antimista ja kulttuuriperimästämme. Velvollisuutemme osana luontoa ja kommonereina on huolehtia lahjoistamme. Mitä lahjoja sinä näet tai aistit? Mitkä ovat mielestäsi vastuitasi? Nämä ovat suuria pohdintoja joita ei voi kiirehtiä. Lyhyesti, yhteisvauraussiirtymä alkaa sinusta… mutta aina jatkuu muiden kanssa.

Kun mielestäsi ymmärrät yhteismaan logiikan prosessina, joka sopii useisiin erilaisiin paikkoihin, ryhmiin ja tilanteisiin, voit alkaa soveltaa yhteistekemistä joihinkin sen kaikkein luonnollisimpiin ilmaisuihin kuten hoivatyöhön, kapasiteetin rakentamiseen, yhteisötoimintaan, yhteisten resurssien rakentamiseen ja isännöintiin jne. Aivan sama miten se tapahtuu, me haluamme auttaa. Tässä on lista ehdotuksista ja resursseista jolla päästä alkuun (tai jos tiedät jo asioista, jatkaa polulla).

Löydä toiset (kommonerit)

Kuten Commons-tutkija David Bollier sano, “yhteisvaurautta syntyy aina sinne missä yhteisö päättää ruveta hallinnoimaan resurssia kollektiivisesti, erityisesti painottaen kaikkien pääsyä resurssiin, käyttöön ja kestävyyteen.” Yksinkertaisesti, luonnossa yhteistekeminen on yhteisötoimintaa, olipa se sitten pienessä tai suuressa yhteisössä. Usein tulee vastaan yhteistekemistä harjoittavia ryhmiä ilman, että he ovat tietoisia siitä mitä yhteisvaurauden viitekehys tarkoittaa. On tärkeää selittää yhteisvauraus ja P2P jonain muuna kuin sellaisena mitä pitää apinoida ja muistaa ulkoa, mieluummin elettyinä kokemuksina jotka voivat johtaa merkityksellisiin lopputulemiin. Mistä voit löytää toiset? Logiikan “Suunnittele globaalisti, tuota paikallisesti” mukaan me ehdotamme, että olisit kommonerien kanssa tekemisissä sekä verkossa että omassa lähipiirissäsi.

Verkossa olevia yhteisvaurausyhteisöjä ovat mm: Remix the Commons, Commons Network, Commons Institute, LabGov, European Commons Assembly, sekä oma yhteisömme P2P Foundation.

Kaikilla näillä ryhmillä on omat sosiaalisen median alustansa, mutta me suosimme myös keskitettyjä sosiaalisen median alustoja kuten social.coop. Jotkut suosikkikeskusteluistamme tapahtuvat Loomiossa, Open Source -keskustelu- ja -päätöksentekoalustalla jonka on rakentanut Enspiral, yksi aiemmin kuvatuista avoimista osuuskunnista. Suositeltuja yhteisvaurausryhmiä siellä ovat Commons Transition -keskusteluryhmä, Open App Ecosystem, European Commons Assembly.

Jos haluat löytää kommonereja ja yhteisvaurausprojekteja yhteisössäsi, vierailethan P2P Foundationin ja Commons Transitionin wikeissä maasivuilla. Tarkempia lokaatiopohjaisia vaihtoehtoja ovat mm. Transformap.

Tee asioita

Kun olet löytänyt yhteisön, kysy itseltäsi mitä haluat tehdä. Voit olla mukana useanlaisessa toiminnassa: ympäristötyössä, open source -ohjelmistoissa, urbaanitilojen haltuunotossa, poliittisen koalition rakentamisessa, eheyttävässä maataloudessa… Ei ole puutetta aktiviteetista johon mennä mukaan. Tärkeä seikka on soveltaa ja kommunikoida se logiikka millä yhteistekeminen sosiaalisessa prosessissa toimii.

Lue, katsele, kuuntele

Meitä on siunattu ylenpalttisesti materiaalilla jota lukea ja jakaa yhteisvaurauteen liittyen. Jos haluat kaivautua syvemmälle, suosittelemme aloittaa kirjoista kuten David Bollierin ja Silke Helfrichin The Wealth of the Commons ja Patterns of Commoning, David Bollierin Think Like a Commoner, Silvia Federicisin Caliban and the Witch, Yochai Benklerin The Wealth of Networks, tai Dmytri Kleinerin Telekommunist Manifesto, sekä Network Society and Future Scenarios for a Collaborative Economy jonka on kirjoittanut P2P Foundationin Michel Bauwens sekä Vasilis Kostakis. Lisää P2P ja yhteisvaurausaiheisia kirjoja täällä.

Kirjasto-osio tällä verkkosivulla pitää sisällään ladattavia versioita P2P Foundationin julkaisuista, sekä toisessa osiossa (Longs) me esitämme viisi kaikkein tärkeintä artikkeliamme, joten voit syventyä aiheeseen rauhassa. Me myös suuresti suosittelemme lukemaan sisarjärjestömme Commons Strategies Groupin esseitä ja raportteja, sekä kollegoidemme Commons Networkissa.

Päivittäin me ehdotamme oman P2P Foundation -blogin lukemista ja sen tilaamista, jossa on päivittäin P2P-aiheista sisältöä. Tätä tukeva Commons Transition Stories -sivusto tuo esiin alkuperäistä P2PF:n jäsenien materiaalia, mm. erikoisraportteja sekä pidempiä artikkeleja.

Muita teemaan liittyviä verkkosivuja ovat Shareable, ROAR Magazine, Connected Action for the Commons, Stir to Action, Sustainable Economies Law Center blog, Journal of Peer Production, On the Commons ja International Journal of the Commons.

Syvempää tutkimusta tarjoaa P2P Foundation Wiki, joka on maailman suurin P2P ja Commons-aloitteiden tietokanta. Voit löytää tietoa ja resursseja elämän kaikista puolista. Mene random sivulle ja suoraan syvälle kaninkoloon! Muiden muassa me suosittelemme P2P Education, Cooperation, ja Peer Production -kategorioita joista aloittaa.

Jos haluat katsoa ja kuunnella, P2P Foundationin blogi on omistanut osiot videolle ja audiolle. Poislukien audio- ja videomateriaali, joka on mukana, me suosittelemme tarkastamaan Remix the Commonsin suuren mediakokoelman sekä CommonSense -verkkodokumentin, sekä Upstream ja Extraenviromentalist Podcastit.

Rakenna tietoyhteisvaurautta

Me olemme puhuneet wikeistä ja kartoittamisesta aiemminkin. Molemmat ovat loistava tapa rakentaa yhteisiä resursseja. Wikityöhön liittyen voit ottaa yhteyttä meihin ja kontribuoida P2P Foundationin tai Commons Transitionin wikeihin. P2P Foundation Wiki on pluralistinen ja laajentuva, jossa on monen tyyppisiä kategorioita ja kontribuutioita eri liikkeistä. Samaan aikaan Commons Transition Wiki on erityisemmän tiedon sijoituspaikka muutoksentekijöille. Se keskittyy muutoksen käytänteisiin ja ideoihin, se on tiukemmin hallinnoitu kuin pääwiki ja siinä on semanttinen organisointi. Kartoittamiseen voit katsella Transformapia, ja jos haluat tehdä jotain todella paikallista, Shareablella on hieno opas miten pitää MapJam omassa kaupungissasi.

Me kannustamme kaikkia, jotka rakentavat ja ylläpitävät yhteisvaurautta, dokumentoimaan ja julkaisemaan kaikki avoimeksi verkossa — hyvät sekä huonot jutut! Menipä se sitten verkkosivulle, wikiin tai Githubiin, me kaikki hyödymme tiedosta. Creative Commons -lisenssien lisäksi suosittelemme tarkastamaan Peer Production Licensen sekä yhteisvaurauspohjaisen vastavuoroisuuden logiikan (“CopyFair”).

Tuota materiaalista yhteisvaurautta

Kun olet saanut yhteyden ihmisiin yhteisössäsi, tsekkaa jos löytyy yhtään olemassaolevia yhteisötyöpajoja alueellasi, tai kysy jos sellaiseen löytyy kiinnostusta. Tuottavan infrastruktuurin keskinäistäminen ja yhteistyö kasvotusten ovat palkitsevia tapoja harjoittaa yhteistekemistä. Aina yhteisökeittiöistä itsehallinnoituihin tiloihin ja hakkeripajoihin ja fablabeihin, on sen arvoista saada kaikki mukaan tekemään konkreettisia juttuja yhteisvaurausperustaisen vertaistuotannon prosessien avulla.

Makerspacet, hakkeritilat ja fablabit ovat kaikki liikkeessä: ei ole olemassa yksittäistä määritelmää joka täydellisesti sopii kaikkiin tiloihin. Varsin yksinkertainen kuvaus olisi “yhteisön pyörittämät fyysiset tilat, joissa ihmiset voivat käyttää paikallisia tuotantoteknologioita”.

Tätä kirjoitettaessa 2186 makerspacea on listattu hackerspaces.orgin wikiin. Näiden joukossa 1,355 on merkattu aktiiviseksi, 351 suunnitteilla olevaksi, kun loput tuntuvat olevan epäaktiivisia tai suljettuja. Vaikka suurin osa hakkeritiloista sijaitsee pohjoisessa Lännessä ja laajentumista on hieman tapahtunut etelään ja itään, ilmiö on levinnyt globaalisti ympäri maailman, kuten näkyy.

Kuva: the MakerMap.com

Elä, työskentele ja kuluta eri tavalla

Jotkut ihmiset voivat tehdä osan tai kaikki yllä kuvatuista toimista vapaa-ajallaan; toiset yksinkertaisesti ovat liian kiireisiä tai yhteiskunnan olosuhteet eivät sellaista mahdollista. Se, mitä me ehdotamme, on varata aikaa ja muuttaa olosuhteita, aina kun mahdollista, eikä osallistua liikevoittoa akkumuloivaan hierarkiseen systeemiin. Tämä ei ole yksinkertainen tai nopea prosessi, ja se suurilta osin riippuu sinun omista verkostoistasi, mutta on tärkeää miettiä sitä ja katsoa miten se sopii omiin olosuhteisiisi.

Ensimmäinen keino viedä valtaa markkinoiden akkumulaatiolta on jättäytyä pois sen työvoimasta. Kapitalistinen markkina vaatii palkkatyötä hyödykkeenä: olet pakotettu myymään työvoimaasi jotta voisit jatkaa akkumulaatio- ja tuhokoneen pyörittämistä muutaman harvan hyväksi. Etsi tapoja kieltäytyä, ei ainoastaan “jättäytymällä pois” (vaikka se onkin kunnioitettava vaihtoehto) vaan myös proaktiivisesti rakentamalla vaihtoehtoja itsesi elättämiseksi — sekä myös muiden. Avain on löytää intohimosi ja analysoida sitä miten tämä voitaisiin mukauttaa Avoimeen Osuustoimintaan. Todellisuudessa suurin osa generatiivisista markkinoiden järjestäytymisen muodoista voidaan kuvitella sellaisiksi. Mistä joutuu luopumaan? Liikevoitosta ja hierarkiasta. Mutta se mikä löytyy tilalle palkitsee äärettömän paljon enemmän, ja se on turvallisempaa pitkälla aikavälillä.

Toinen tapa on lakata olemasta kuluttaja. Seuraa dekommodifikaation trendiä ja keskinäistä kulutuksesi. Esimerkkeihin kuuluu esim. yhteisön tukema maatalous, aurinkoenergiaosuuskunnat, ja alusta- sekä avoimet osuuskunnat. Vielä parempaa, sumenna rajaviiva ja muutu kuluttaja-tuottajaksi (prosumer) — se on halvempaa ja hauskempaa.

Ilman kontribuutiotasi työläisenä ja kuluttajana pääoma ei voi uusintaa itseään. Meidän tulee kuitenkin ensin varmistaa oma sosiaalinen uusintamisemme solidaarisuusmekanismien, kuten Meta-Economisten Verkostojen (tsekkaa Mutual Aid Networkin resurssiosio), trasvestoinnin strategioiden sekä resiprookkisen lisensoinnin avulla.

Käy politiikkaan

Kuten olemme esittääneet, jotta yhteisvauraussiirtymä voisi tapahtua, kommonerien tulee rakentaa taloudellista ja poliittista valtaa. “Poliittisella” me viittaamme poliittisen edustuksen lisäksi oikeuksiin, joihin poliittiset päätökset vaikuttavat. Miten kasvatamme P2P/Commons-liikkeen uskottavuutta ja vaikutusvaltaa politiikan pelikentillä?

Kaikki yllämainitut, ja itse asiassa jokainen yhteisteko on poliittinen, sillä se haastaa vakiintuneet valtarakenteet ja niiden alistamisen järjestelmät. Mutta, niin kuin me olemme esittäneet tekstissä “Mitä on P2P-politiikka” (ja pidemmälti tekstissä “Commons in the Time of Monsters”) ei ole tarpeeksi, että toivoo muutoksen tapahtuvan ainoastaan ennalta nähtyjen kriisien kautta. Yhteismaaliikkeen täytyy ottaa yhteen poliittisten rakenteiden kanssa, ja kuvitella ne uudelleen yhteismaaorientoitunein tavoin.

Onko tämä nyt kiinni sinusta yksilönä? Ehkäpä ei, ehkä kutsumuksesi ajaa sinut kohti ennakoitavia aspekteja, kuten instituutioiden rakentamista. Valitsitpa sitten ilmaista politiikkaasi systeemin ulkopuolella tai ottaa osaa siihen, läpinäkyvä kommunikaatio, siltojen rakentaminen ja keskinäisen tuen vaaliminen on tärkeää.

Jos päätät hyökätä nykysysteemin kimppuun, on kätevää kuvitella poliittinen P2P-strategia transvestoinnin strategian alaisuudessa. Jos transvestointi tarkoittaa vallan imemistä välistä vetävästä yhteisvaurauden tuotannosta, politiikassa se tarkoittaa kunnallisten, alueellisten tai valtiollisten instituutioiden “commonifikaatiolla”. Tavoite on mahdollistaa autonomiamme kansalaisina, yksilöinä ja ryhminä ja luoda ja isännöidä yhteisresursseja, varsin eri tavalla kuin että oltaisiin valtion palveluiden passiivisia kuluttajia.

Tämän tekemiseen voi olla monta tapaa riippuen asuinpaikasta ja paikallisista saatavilla olevista poliittisista vaihtoehdoista. Me olemme puhuneet siltojen rakentamisesta piraattien, uuden vasemmiston ja vihreiden puolueiden välille yhteismaan logiikalla. Erityisen inspiroiva esimerkki on kansalaisvetoiset kuntakoalition Espanjassa, jotka, vaikka ovat avoimia olemassaoleville puolueille, ovat avanneet politiikan kentän paljon suuremmalle yleisölle. Eräs parhaista resursseista liittyen tähän uuden aallon munisipalismiin on Barcelona en Común opas Kaupungin takaisin ottamiseen. Voit lukea tarinoita munisipalismista Commons Transitionissa ja P2P Foundation Blogissa ja keksiä tapoja kopioida sellaisia aloitteita omaan kaupunkiisi.

Kartan tehnyt Fearless Cities

Laajemmalle yleisölle voit katsoa kohdat P2P Foundationin ja Commons Transitionin Wikeistä, sekä blogimme P2P Policy kategorian alta. Katso myös Commons Transition Plans jotka selventävät FLOK Society/Buen Conocer projektien työtä Ecuadorissa, sekä myös Commons Transition Plan Ghentin kaupungille. Auta meitä kehittämään ja levittämään näitä. Jos ne haluavat menestyä, ison osan kansasta tarvitsee ymmärtää ja vaatia sellaisia käytäntöjä, kun taas niiden jotka työskentelevät järjestelmän parissa tulee vaatia sen käyttöönottoa institutionaalisella tasolla.

Jos olet Euroopassa ja kiinnostunut yhteisvaurausperusteisesta poliittisesta vaikuttamisesta, me erittäin paljon suosittelemme liittymään mukaan European Commons Assemblyyn. Jos et ole Euroopassa, on aika miettiä oman vastaavan järjestön perustamista, mikä tuo meidät takaisin….

Löydä toiset (uudestaan)

Olemme jakaneet paljon ideoita joilla päästä alkuun. Voit valita niistä joitain, tai vielä parempaa, luoda omiasi ja jakaa nämä muille. Mutta suurin oppitunti yhteismaasta ei ole opetettavissa, se tulee kokea itse.

Kun alat miettiä ja toimia kuin kommoneri, voit löytää toisia, jakaa mielipiteitäsi, kokemuksiasi, epäonnistumisiasi ja onnistumisiasi sekä yllätyksiäsi. Antaminen ja jakaminen ovat yhteistekemisen ytimessä. Suhteidemme ja ympäristömme kohteleminen lahjoina ja velvollisuuksinamme yhteistekemisen kontekstissa johtaa uusiin käyttäytymismalleihin, arvoihin ja ajatuksiin. Luo uutta yhteisvaurautta, ja auta yhteisvauraussiirtymää eteenpäin.

Toivottavasti nautit artikkelista ja linkeistä. Kerro mitä mieltä olet, ja kysy kysymyksiä.

Lähde: Commons Transition

Kaksi liikettä on syntynyt hiljattain, jotka ehdottavat toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja Piilaakso-henkiselle ”jakamistaloudelle”:

Alusta- ja  Avoin Osuustoiminta. Alustaosuuskunnat vastaavat digitaalisen prekarisaation kiireelliseen ongelmaan, kun taas Avoimet Osuuskunnat katsovat tulevaisuuteen ja kysyvät: Minkälaisen talouden me haluamme?

Kaksi liikettä on syntynyt hiljattain, jotka ehdottavat toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja Piilaakso-henkisee ”jakamistalouden” turmiollisille käytännöille: alusta- ja avoimet osuuskunnat.

Voittoa tavoitteleva jakamistalous yrittää omia käsitteet ja mielikuvat Yhteisvauraudelta peittääkseen identiteettinsä liikevoittoa maksimoivana deregulatorisena kartellina, joka uhkaa vaarantaa työväenliikkeiden aikaansaannokset yhteiskunnassa ja luoda suuren, taipuvaisen alaluokan: Prekariaatin.

Tämän vastavoimaksi nämä kaksi liikettä tarjoavat strategisia vasteita.

Alustaosuustalous pyrkii demokratisoimaan digitaalisten alustojen omistusta ja hallintaa, jotka yhä enemmän toimivat päivittäisessä elämissämme. Avoin osuustoiminta tutkii konvergenssejä yhteisvaurauspohjaisen vertaistuotannon ja osuustoimintamaailman yhteisvaurauden sekä sosiaalisen ja solidaarisuustalouden välillä. Avoimet osuuskunnat eivät pyri luomaan parempia Ubereita tai eettisempiä AirBnb:tä, eikä välttämättä digitaalisia. Sen sijaan ne pyrkivät enemmän suoraan ottamaan kantaa laajempiin ongelmiin kuten julkiseen liikenteeseen ja asumiseen.

Nämä liikkeet ovat yhteensopivia, mutta eri suuntauksilla. Lyhyellä aikavälillä alustaosuuskunnat ottavat kantaa digitaalisen prekarisaation kiireelliseen ongelmaan, kun taas avoimet osuuskunnat katsovat tulevaisuuteen ja kysyvät millaisen talouden me haluamme.

Avoimia talouksia määrittää neljä ei-ohjailevaa, eettistä ohjesääntöä:

1. 1. Sääntömääräisesti suuntauduttu yhteiseen hyvään: Avoimissa osuuskunnissa tuotantoa ei ohjata liikevoitolla vaan yhteiskunnallisiilla ja ympäristöllisillä prioriteeteilla. Yksittäisten organisaatioiden säännöt ottavat nämä arvot huomioon kaikissa tuotannollisissa ja organisationaalisissa prosesseissa.
   2. Luonteeltaan moniääninen: Avoimet osuuskunnat laajentavat päätöksenteon ja omistuksen yrityksen rakenteen ulkopuolelle vapauttaakseen kaikki arvoketjussa mukana olevat kontribuuttorit tai ne joihin osuuskunnan toiminta vaikuttaa. Työntekijöiden lisäksi tähän voi kuulua viereiset yhteisöt, toimittajat, asiakkaat, lastenkasvatus ja affektiivinen työ, rahoittajat jne.
   3. Aktiivisesti yhteisvaurautta luova: Avoimet osuuskunnat eivät ole vain yhteisvaurauden muodossa, ne toimivat vastavuoroisesti isännöimällä olemassaolevaa yhteisvaurautta tai luomalla prosessin aikana uutta. Tämä voi olla digitaalista (koodi, design, dokumentaatio, juridiset protokollat ja parhaat käytännöt jne.) tai fyysistä (tuottava infra, tilojen käyttötarkoituksen suunnittelu, koneet jne.).
   4. Monikansallinen suuntautuneisuus: Vaikka fyysinen tuotanto pidetään paikallisena ja tarveperusteisena (seuraten “Design Global, Manufacture Local”-logiikkaa), avoimet osuuskunnat jakavat tietoa ja resursseja globaalilla tasolla samanhenkisten yritysten kanssa luodakseen poliittisen ja kulttuurisen vastavoiman nykypäivän korporaatiotaloudelle.

Näiden ohjeiden kelpoisuus tulee arvioida yhteisöjen ja osuustoimijoiden reaalisten, materiaalisten olosuhteiden pohjalta.

Avoimen osuuskunnan esimerkkeihin kuuluu Enspiral, monimuotoinen yhteiskunnallisten yritysten verkosto; Fairmondo, eettinen, avoimen lähdekoodin markkinapaikka verkossa; Sensorica, uudenlaisia arvonseurannan muotoja edistävä yhteisvaurausperustaisen vertaistuotannon avoimen arvon verkosto; ja Mutual Aid Network, paikallinen osuustoimintarakenne joka tarjoaa työkaluja generatiivisille talouksille. Kaikki nämä toimivat tällä hetkellä ja ne ovat kansainvälisesti järjestäytyneet.

Avoimen osuustoiminnan pitkäaikaisen tärkeyden paremmin ymmärtämiseksi tutkikaamme kahta tämän hetken tunnusomaista piirrettä: finansialisaatiota ja dekommodifikaatiota.

Finansialisaatio kiihdyttää aitaamisen prosessia (luonnon muuttamista hyödykkeiksi ja suhteiden muuttamista maksullisiksi palveluiksi) kohti rahoituksen abstraktioita, ja lappaa varallisuutta pois reaalitaloudesta. Dekommodifikaatio näyttää, että a) tietyt hyödykkeet (musiikki, elokuvat, digitaalisesti jaeltu kulttuuri, avoimet tietosanakirjat, ohjelmistojen käyttöjärjestelmät) eivät käy helposti kaupaksi ja b) ihmiset yhä enemmän kääntyvät toistensa puoleen tarpeittensa tyydyttämiseksi aurinkoenergian, asumisen, vertaisverkkojen, keskinäisten luottojärjestelmien tai yhteisömaatalouden tuluttajina (tuottajina ja kuluttajina).

Vähentämällä työllisyyttä, palkkaa ja verotusta finansialisaatio ja dekommodifikaatio vaarantavat keynesiläisen sopimuksen, joka lepää koko sosiaalidemokratian alla. Kuitenkin, vaikka dekommodifikaatio voi olla tuhoisaa nykytaloudelle, se voi signaloida siirtymästä niukkuusperustaisesta taloudesta kohti runsautta. Tässä kohtaa avoimet osuuskunnat astuvat mukaan kuvioihin: asettamalla yhteistekemisen elinkeinojemme luonnin keskelle, me pyrimme vähentämään riippuvuutta markkinoista, palkoista ja valtiosta tarjoamalla yhteisövetoisia, joustavia vaihtoehtoja.

Yhteisvaurausperustaisen vertaistuotannon periaatteet, joita sovelletaan hajautettuun valmistukseen ja avoimeen osuustoimintaan, tarjoavat pilkahduksen taloudesta joka voisi olla ja on vaivannäön arvoinen. Vaikka me emme voi varmasti ennustaa miltä laajempi, generatiivinen P2P-talous näyttäisi, me ehdotamme että sitä luonnehtii:

• Runsaus: Suljetut liiketoimintamallit perustuvat keinotekoiseen niukkuuteen. P2P-taloudet tunnustavat luonnollisen runsauden, joka löytyy digitaalisesti jaettavasta tiedosta, ja jakavat sitä kansainvälisesti. Yhteiskunnallisesti tuottava tieto tulee avoimesti mahdollistamaan uusia tiedontuotannon syklejä.
• Avoimuus: Toisin kuin hintasignalointi tai keskussuunnittelu, P2P-talous priorisoi läpinäkyvyyttä, keskinäistä koordinaatiota ja avoimia toimitusketjuja. Mikä on lopputulos? Sopeutuva ja verkottunut tuotantomuoto, joka perustuu aitojen tarpeiden reaaliolosuhteisiin, sen sijaan että ne perustuisivat pääoman vaatimuksiin ylituotannosta, haaskauksesta sekä boom&bust-sykleistä.
• Hoivatyö: Työvoiman erikoistamisen aikaansaaman työvoiman jaottelun pakottamisen sijaan, avoimet osuuskunnat voivat tarjota työkaluja dynaamiseen ja joustavaan osallistumiseen, vapauttaa kaiken tyyppiset kontribuutiot talouden arvoketjussa. Tähän kuuluu lastenkasvatus ja affektiivinen työ, joka jää nykytaloudessa jatkuvasti näkymättömäksi.
• Vastavuoroisuus: Copyleft-lisensointi mahdollistaa monikansallisille yrityksille yhteisvauraussisällön kaupallistamisen, mikä asettaa osuuskunnat ja yhteiskunnalliset sekä solidaarisuusyritykset kilpailulliseen altavastaajan asemaan. CopyFair-lisensointi vahvistaa kommonerien taloudellista mukautuvaisuutta sallimalla heidän kapitalisoida sisältöä ja samalla jakaa sitä täydellä teholla sekä vaatia vastavuoroisuutta (tai rahamaksuja) voittoa tavoittelevilta tahoilta.
• Yhteiset resurssivarannot: Tuotantomuotomme, joihin kuuluu tieto ja tuotantokapasiteetti, voidaan keskinäistää ja ne voivat olla kaikkien arvontuottajien yhteisomistuksessa. Strategiat kuten Avoin Osuustoiminta ja Hajautettu Valmistus voivat vahvistaa yhteisomistusta ja yhteishallintaa ja auttaa luomaan todellista Yhteisvauraus-Avunantotaloutta, jota määrittää tehokkaampi resurssien käyttö, esim. yhteinen data tai valmistustilat.

Tulevissa artikkeleissa tutkitaan sitä miten yhteisvaurausperustaisen vertaistuotannon, hajautetun valmistuksen ja avoimen osuustoiminnan logiikat voivat tarjota työkaluja yhteisvauraussiirtymän toteuttamiseksi, mitä voidaan soveltaa taloudellisiin, poliittisiin ja yhteiskunnallisiin suhteisiin ja tavoitteisiin. Erityisesti me tarkastelemme P2P/yhteisvaurauskehityksen roolia kansalaisten edistämässä politiikassa.

https://primer.commonstransition.org/1-short-articles/1-2-what-are-p2p-and-the-commons-and-how-do-they-relate#1503573876192-372b50ea-87b1