Maailmamme on jälleen ajautumassa syvään sosioekonomiseen kriisiin, jossa nykyinen välistä vetävä arvonluonnin malli kohtaa sarjan rakenteellisia kriisejä. Mutta kun vanha maailma menee sijoiltaan, uuden maailman siemeniä ollaan kylvämässä.
Vertaistuotannon kapasiteetti suhteutua toisiinsa internetin välityksellä tuo mukanaan sen mitä Yochai Benkler kirjassaan The Wealth of Networks
CBPP eroaa perustavanlaatuisestivirkaa tekevistä arvonluonnin malleista teollisen kapitalismin alla. Jälkimmäisessä tuotantovälineiden omistajat palkkaavat työntekijöitä, vetävät työntekoprosessia ja myyvät tuotteita voitolla. Sellainen tuotanto järjestetään allokoimalla resursseja hintasignaalien avulla, tai hierarkisen komentamisen avulla. Se on järjestelmä joka perustuu alistuneeseen työvoimaan joka on pakotettu myymään työtään niiden yritysten omistajille, jotka ovat heidän työnantajiaan.
CBPPon avoin kenelle tahansa jolla on taitoja joita käyttää yhteisessä projektisssa: jokaisen osallistujan tietämys pannaan tietovarantoon. Osallistujille saatetaan maksaa, mutta ei välttämättä. Tarkalleen siksi koska CBPP-projektit ovat avoimia järjestelmiä joissa tietoa voidaan jakaa vapaasti, kuka tahansa jolla on riittävät tiedot ja taidot voivat ottaa osaa, joko yritysten tai asiakkaiden palkkalistoilla, tai sitten ilman palkkiota. Näissä avoimissa järjestelmissä on monia syitä ottaa osaa enemmän kuin pelkkä rahapalkka.
CBPP sallii kaikenlaisiin motivaatioihin perustuvat kontribuutiot, mutta kaikkein tärkein on halu luoda jotain kaikkia hyödyttävää. Tämä voi yleisesti tarkoittaa että ihmiset ottavat osaa koska he pitävät sitä merkityksellisenä ja käyttökelpoisena. Osaa ottavien yhteisöjen näkövinkkelistä, kuten myös yksittäisten käyttäjien, heidän työnsä orientaatio on useimmiten käyttöarvon luontia, ei vaihtoarvon.
Läpinäkyvä heterarkia
Tottakai CBPP:ssä monet ihmiset saavat palkkaa, joko yhteistyötä tekevien ryhmien kautta, ja yksilöt jotka eivät saa, he tuottavat yhteisvaurautta Tämä tarkoittaaa että työtä yleisesti ei voida valvoa korporaatiohierarkialla, vaan yhteisen tuottavan yhteisön koordinaatiomekanismin avulla. Tämä on mahdollista koska CBPP perustuu avoimiin ja läpinäkyviin järjestelmiin, joissa jokainen voi nähdä toisten työn signaalit ja näin sopeutua systeemin tarpeisiin kokonaisuutena.
CBPP-projekteilla on laadunvalvontajärjestelmiä jotka esittävät tietynlaista hyväntahtoisen heterarkian hierarkiaa. Nämä ”ylläpitäjät” tai ”toimittajat” suojelevat systeemin lahjomattomuutta kokonaisuudessaan ja he voivat kieltää kontribuutiot jotka vaarantavat systeemin suoraselkäisyyden. Kuitenkin, ja tämä on ratkaisevan tärkeää, he eivät pakota työtä. CBPP perustuu: avoimeen panokseen; osallistavaan työn koordinoinnin prosessiin; ja yhteisvaurauteen tuotoksena.
CBPP:n kautta voimme havaita uusien instituutioiden luomisen. Ensimmäiset instituutiot ovat ”tuottava yhteisö”, joka koostuu projektien kontribuutioista. Yhteisön jäsenet voivat saada palkkaa tai he voivat tehdä vapaaehtoistyötä johtuen jonkinlaisesta kiinnostuksestatämän käyttöarvon tuotantoon.
Missä liikevoitto tulee mukaan kuvioihin ja missä ei
Toinen instituutio on ”yrittäjäkoalitio”. joka pyrkii luomaan joko liikevoittoa tai elinkeinon luomalla lisäarvoa markkinoille, perustuen näihin yhteisiin resursseihin. Mukana olevat yrittäjät voivat maksaa kontribuutioita. Mikä on ratkaisevan tärkeää näiden yrittäjien, yhteisön ja yhteisvaurauden, josta he ovat riippuvaisia, välisissä suhteissa, on se onko heidän suhteensa tuottavaa vai välistä vetävää.
Välistä vetävät yrittäjät pyrkivät maksimoimaan liikevoittonsa, ja yleisesti eivät riittävästi investoi takaisin tuottavien yhteisöjen ylläpitoon. Kuten Facebook, he eivät jaa liikevoittoaan yhteisluovien yhteisöjen kanssa, joista he ovat riippuvaisia omassa arvonluonnissaan ja arvon realisoinnissaan. Kuten Uber ja AirBnN, ne verottavat vaihdantaa mutta eivät kontribuoi liikenteen tai majoituksen infrastruktuurien luomiseen. Myötävaikuttajat rakentavat omat kulkuvälineensä luodakseen elinkeinon samalla kun he tuottavat yhteisvaurautta.
Tuottavat yrittäjät luovat lisäarvoa näiden yhteisöjen ympärille. Yhteisvaurausperusteisten yrittäjäkoalitioiden siemenmuodot luovat lisäarvoa heidän yhteiluomansa yhteisvaurauden päälle, josta he ovat riippuvaisia. Parhaassa tapauksessa yrittäjäyhteisö usein yhtyy tuottavaan yhteisöön. Myötävaikuttajat rakentavat omia kulkuvälineitään luodakseen elinkeinon samalla kun he tuottavat yhteisvaurautta. He investoivat omaan hyvinvointiinsa sekä sen yhteisvaurausjärjestelmän hyvinvointiin, jota he ovat mukana tekemässä.
Hyötyä tavoittelevat yhdistykset
Kolmas CBPP:n mukana tuleva instituutiotyyppi on ”hyötyä tavoitteleva yhdistys”. Monet CBPP-ekosysteemit ovat olemassa tuottavissa yhteisöissä ja yrittäjäkoalitioissa, mutta myös erillisissä hallintoinstituutioissa jotka tukevat yhteistyön infrastruktuuria ja, täten, voimaannuttavat CBPP:n kapasiteettia. Vaikka ne usein ovat voittoa tavoittelemattomien tahojen muodossa, ne eivät hallitse CBPP-prosesseja itsessään. Esimerkiksi, Wikimedia Foundation, hyötyä tavoittelevana Wikipedia-CBPP-projektin yhdistyksenä, ei pakota Wikipedian tuottajia mihinkään. Samalla tavoin, vapaan ja avoimen lähdekoodin säätiöt usein hallinnoivat projektien verkostoja ja infrastruktuuria.
Vastaesimerkkinä perinteiset kolmannen sektorin toimijat operoivat ”havaitun” niukkuuden maailmassa. Ne identifioivat ongelmia, etsivät resursseja ja allokoivat noita resursseja määräävällä tavalla heidän identifioimiensa ongelmien ratkaisuun. Tämä lähestymistapa luultavasti tarjoaa peilikuvan liikevoittoa maksimoivalle toimintatavalle.
Hyötyä tavoitteleva yhdistys toimii yltäkylläisyyden näkökulmasta. Ne tunnustavat ongelmat ja haasteet, mutta uskovat että on olemassa tarpeeksi myötävaikuttajia jotka haluavat auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa. Täten ne pitävät yllä yhteistyön infrastruktuuria joka sallii yhteistyötä tekevien yhteisöjen ja yrittäjäkoalitioiden olla mukana näiden haasteiden ratkaisuissa elintärkeissä CBPP-prosesseissa. Ne suojaavat tätä yhteisvaurautta lisenssien avulla, ja voivat myös auttaa sidosryhmien ja osallistujien välillä syntyvien konfliktien selvittelyssä, toimia varainhankinnassa, ja auttaa yleisen kapasiteetin rakentamisessa, jota tarvitaan yhteisvaurauden rakentamiseksi tietyillä toimialoilla (esimerkiksi koulutuksessa tai sertifioinnissa).
Joten tämä mikrotaloudellinen instituutioiden triarkia vastaa kolmeen sosiaalisen elämän alueeseen: siviiliyhteiskunta ja sen kansalais-myötävaikuttajat; markkinatoimijoiden taloudellinen yhteiskunta; ja valtion poliittinen yhteiskunta. Tässä kontekstissa hyötyä tavoittelevat yhdistykset ovat kuin poliisi tai jopa ”valtio” CBPP:lle, niin että teoria ja käytäntö palvelevat koko järjestelmän ”yhteistä hyvää”.
Enspiral
Esimerkkinä tällaisesta CBPP-ekosysteemistä me voimme ottaa Enspiral-verkoston. Laaja myötävaikuttajien yhteisö yhdistää kyvyt ja luovan energian varantoon ja luo yhteivaurautta, mm. tietoa ja softaa. Tämän yhteisvaurauden ympärille syntyy liiketoiminnan verkko joka luo elinkeinon myötävaikuttajille tarjoamalla työkaluja ja palveluita, jotka mahdollistavat luovat yhteisöt, kuten heidän omansa, vastaamaan tiettyihin demokraattisen hallinnoinnin haasteisiin. Esimerkiksi Loomio on osallistava alusta demokraattiselle päätöksenteolle, kun taas Enspiral Academy tarjoaa intensiivisikursseja verkkosivujen kehittämisestä.
Tätä kirjoitettaessa on noin 300 ihmistä jotka ottavat osaa yrittäjäkoalitioon ja palvelevat Enspiral Foundationia, joka koostuu yli 15 yhteiskunnallisesta yrityksestä. Nämä pyrkivät luomaan elinkeinoja ”tärkeiden asioiden” ympärille. Nämä yksilöt ja yritykset maksavat kontribuutioita säätiölle, joka on noin 40 jäsenen koko Enspiral-verkostoa ja sen infraa hallinnoiva osuuskunta. Lähes puolet varoista kattavat säätiön toimintakulut, kun taas loppu investoidaan projekteihin joita yhteisö ehdottaa, kollaboratiivisen rahoituksen avulla.
Selvästi Enspiral sopii hyvin kuvauksemme parametreihin, kuten myös monet muut avoimet/open source -softaprojektit sekä kasvava määrä avoimen designin projekteja jotka rakentavat heidän haluamaansa maailmaa, nykyisen maailman ympäröimänä josta ne haluavat päästä yli.
Lähde: