Tämä on DGML:n arvio, ‘fyysisestä’, ‘kosmo-lokaalista’ vertaistuotannosta; jonka Source Network on tuottanut, (verkosto joka tuo yhteen akateemikot, lainsäädännön ammattilaiset ja siviiliyhteiskunnan organisaattorit ympäri Eurooppaa), kirjoittanut Chris Giotitsas ja Jose Ramos P2P Foundationista/P2P Lab.
Lataa raportti täältä: A New Model of Production for a New Economy.
Tiivistelmä
Chris Giotitsas ja Jose Ramos: “DG-ML:n perusperiaatteet perustuvat open sourcen / avoimen designin tuotantologiikan yhteenliittymään globaalilla skaalalla, mihin liittyy tuotanto paikallisverkoston avulla alueellisella skaalalla. Perinteisesti korporaatioyritykset ovat yksinään omistaneet aineettoman pääoman joka heillä on käytössä tavaroiden tuotannossa. He saavat materiaalit tavaroihin kansallisten tai globaalien toimitusketjujen kautta. He tuottavat nuo tavarat käyttäen skaalaetuja valmistuskeskuksissa, joista valmiit tavarat toimitetaan kansallisesti tai globaalisti. DG-ML on tämän tuotantologiikan inversio.
Ensinnäkin, aineeton pääoma on avointa, joko open source tai creative commons tai copyfair, joten sitä voi kuka tahansa käyttää. Toiseksi, valmistus ja tuotanto voidaan tehdä aineettomasta pääomasta riippumatta, missä tahansa yhteisössä tai yrityksessä ympäri maailmaa vain halutaankin. Yhä vahvempien valmistusteknologioiden demokratisointi, kuten 3D-printterien, laserleikkurien, CNC-reitittimien ja automatisoitujen järjestelmien/robottien, auttaa tätä. Tämän ei tarvitse mennä skaalaekonomian logiikan mkaan, vaan se keskittyy tuottamaan arvoa kriittiselle referenssiryhmälle (CRG), yhteisölle joka vaatii sellaisia tavaroita. Kolmanneksi, jakelu on lokalisoitu CRG:lle, tai CRG:n affiliaateille.
DG-MLei ole ainoastaan voittokulkua uusille teknologioille, joita voidaan yksinkertaisesti teipata neoliberaaliin globalisaatiokoneeseen. DG-ML itse asiassa esittää uuden talousjärjestelmän toteutusta ja toiminnallistusta, joka ammentaa nousevasta maailmankuvasta. DG-ML:ssa mukanaolleiden ihmisten välisistä suhteista ja heidän kokemuksistaan ammentaen me uskomme, että se esittää olennaista kulttuurillista siirtymää materiaalisessa tuottaja/kuluttajaorientaatiossa. Se hylkää tavan jolla teollistuminen on kontekstualisoinut panokset ja tuotokset ja niihin liittyvät ulkoisvaikutukset. Se näin liittyy visioon kiertotalouden rakentamisesta.
Idea on, että tuotantomateiraalit, joita käytetään DG-ML -prosessissa, ovat niin pitkälle paikallisesti hankittuja kuin mahdollista, ja jätevirtoja ulospäin käytetään joidenkin muoden syötteinä, mikä eliminoi tarpeettomien tuotantoketjujen kustannukset ja vaikutukset. Se on kytkeytynyt myös kutsuhuutoihin kasvun jälkeisista talousmalleista, hyvinvointimittareihin perustuvista kestävistä elinkeinoista korporaatioiden ja talouden kasvun sijaan. [10]
Se on nivoutunut open source -liikkeeseen, visioon digitaalisesta yhteisvauraudesta jossa ihmisluovuuden perintö on jaettavissa. Se ammentaa planetaarisesta kuvitelmasta jossa paikallishallitukset työskentelevät vastaten kohtaamiimme planeetan haasteisiin. [11] Se on itse asiassa osa liikettä, jolla luodaan vaihtoehtoinen globalisaatio, [12] ja emergentin maailmankuvan ilmaisu: globaali ekologinen integriteetti versus ylikulutus, vertaistyöntekijän solidaarius versus kansallinen kilpailukyky, moniarvoisuus versus BKT-monokulttuuri.”
Lainauksia
Loppulauselmasta: “Nämä kaksi tapausta tarjoavat ikkunan syntyvään talousmalliin, jota me vasta alamme ymmärtää. Nämä tapaukset demonstroivat yhteisen arvon ja yhteisten resurssien vertaistuotantoa. Kuitenkin, toisin kuin avoimen softan liike, vertaistuotanto näissä tapauksissa on erittäin paikallista, jäsenet yhteistyössä prototyyppaavat, suunnittelevat ja kokeilevat koneita. Nämä tapaukset voidaan tulkita olevan auttavasti aiheeseen liittyviä, ne ovat potentiaalisia indikaattoreita tulevaisuuden tapahtumista. Vertaistuotannon logiikka on osunut tärkeään rajaan, nyt sitä esiintyy fyysisenä/materiaalisena tuotantona. Kuitenkin tapaukset demonstroivat myös kasvukipuja. Farm Hackille jää edelleen kysymys rahoituksen toteuttamiskelpoisuudesta ja tuotantoyhteisöjen ylläpidon haasteista. Onko heikko ei-voittoa-tavoitteleva organisaatio riittävä fasilitoimaan vertaistuottajien verkoston tervettä kasvua? L’Atelier Paysansilla on vähemmän ongelmia toiminnan rahoittamisessa, mutta enemmän ongelmia siinä miten yrittäjäkoalitiota aktivoidaan. Tulevaisuudessa saatamme oppia näistä tapauksista niin, että saatamme nähdä heikkoja tulevaisuuden linjauksia poliittiselle taloudelle. Verkostomuodon ja DG-ML -käytäntöjen yhteistekemisen logiikan syntyminen on osoitettu näissä caseissa, ja ne antavat meille joitain siemeniä joita kylvää vaihtoehtoisen poliittisen talouden tulevaisuuden kasvattamiseksi.
DG-ML haastaa kilpailutoiminnan nollasummapelilogiikan, joka löytyy kansallisten (ja globaalisti kytkeytyneiden) kapitalististen järjestelmiemme ytimestä. Nykyjärjestelmässä me olemme tottuneet kansallisiin hallituksiin, jotka tukevat kansallisia teollisuudenaloja globaalissa kilpailussa, voittavat markkina-alaa ja ottavat johtoaseman teknologiassa ja innovaatioissa. DG-ML -malli on osa globaalin yhteistoiminnallisen järjestelmän syntymää, jossa design-innovaatioita yhdestä yhteisöstä jossain päin maailmaa voidaan käyttää ja soveltaa yhteisöön aivan toisella puolella maailmaa. Kilpailuetuun ja markkinaosuuksien kaappaukseen perustuvien järjestelmien sijaan teknologinen adaptaatio on yhteisöpohjaista ja sen on tarkoitus tukea kriittisten referenssiryhmien elinkeinoja. Vaikka DG-ML:lle on olemassa suurempi teoreettinen kehys, joka kykenee tuottamaan alueellisille markkinoille (noin 4-20 miljoonan ihmisen kaupungeille esimerkiksi), esimerkit tässä raportissa osoittavat sitoutumista designin ja teknologian mukautumiseen kriittisille paikallisille viiteryhmille, sen sijaan että puhuttaisiin kilpailullisista markkinointistrategioista.
Tämä voi auttaa meitä miettimään myös valtion roolia teollisuudessa ja materian tuotannossa. Jos DG-ML auttaa alueita irtautumaan kilpailun nollasummapelilogiikasta, valtiot voivat kehittää politiikkaa jossa tuki on taattu DG-ML:n vertaistuotantojärjestelmän molemmille mittasuhteille — globaalille ja paikalliselle. Globaalissa mittakaavassa kansallinen politiikka voi ohjata tiedon tuotantoa avoimeksi tavalla, joka mahdollistaa materiaalintuotantoteollisuuden yhteiskunnan laajuisesti ja todellakin maailmanlaajuisesti. Paikallisella skaalalla valtion politiikka voi tukea yhteisöjä ja paikallishallintoa bootsrappaamaan yrityksiä ja tuotantoyhteisöjä, jotka voisivat ottaa käyttöön DG-ML -prosessien potentiaalin ja arvon, osallistavan tutkimustoiminnan prosessien avulla. Tähän on viitattu partnerivaltiomallina. [24]
Viimeisenä, koska DG-ML kasvaa dominantissa kapitalistisessa taloudessa, on tärkeää että globaalin design-yhteisvaurauden arvo ei tule kapitalistisen teollisuuden riistämäksi keinona madaltaa sen toimintakuluja, ilman että tarvitsee myötäillä lähtemällä mukaan yhteisvaurauden yhteistuotantoon. Täten on tärkeää aloittaa miettimään miten luoda hyveellisiä syklejä arvon vaihdannassa eri toimijoiden välillä globaalissa DG-ML -metasysteemissä. Joitain tämänsuuntaisia ideoita on kehitetty copyfair-lisenssien parissa (commons-pohjainen vastavuoroinen lisenssi), [25] joka on hyödyllinen kun tehdään generatiivisesta yhteisvaurausaloitteiden arvon kierrättämisestä kansainvälistä — Dzopen osuustoiminnan muoto [26] — ja jonka kautta kapitalistinen/korporaatiosektori joutuisi olemaan vastavuoroinen jos se haluaa hyödyntää sitä alunperinkään. Tämä vaatisi selvästikin uusia globaaleja instituutioita jotka kykenisivät tarjoamaan laillista ja hallinnollista voimaa avoimen osuustoiminnallisen tiedon ja arvon vaihdannan regiimin tukea, lakien säätämistä tai suojaamista. DG-ML:n potentiaali on vapauttaa tiedon ihmisperintö ja -design, niin että yhteisöt ja ihmiset kaikkialla pääsevät käsiksi kaikkiin mahdollisiin teknologioihin ja kyvykkyyksiin joilla vastata elämän taloudellisiin ja ekonomisiin haasteisiin. Jos me haluamme kiihdyttää ihmisten kykyä säätää kestävän kehityksen strategioita ympäri maailman, oikeus globaaleihin designeihin ja käytännön tukeen paikallisten elinkeinojen kehittämiseksi ovat perustavia pilareita. Case-tapaukset tässä tarjoavat käytäntöön perustuvaa toivoa. Näiden rohkeiden pioneerien vaivannäön perustalle rakentaminen tulee olemaan seuraava haaste.”
Visualisaatio
Vertailu perinteisen ja DGML-pohjaisen vertaistuotannon välillä
(CRG viittaa: critical reference group)
- Kuvat: L’Atelier Paysan.
- Lataa koko raportti täältä: A New Model of Production for a New Economy.
Lähde: