Lokakuun 20. 2020, Yhdysvaltain oikeusministeriö jätti markkina-aseman väärinkäyttöjutun Googlea vastaan, joka on ensimmäinen askel vuosisadan suurimmassa monopolien vastaisessa oikeusjutussa. Kun Google kontrolloi yli 87%:a Amerikan hakukonemarkkinoista emoyhtiönsä Alphabetin kautta, joka on nyt suurimpia ja arvokkaimpia yrityksiä historiassa, tämä toimi on antanut odottaa itseään jo pitkään. Kuitenkaan Google/Alphabet ei ole yksin. Vain viikkoja tämän jälkeen Euroopan Komissio virallisesti syytti Amazonia EU:n monopolisääntöjen rikkomisesta vääristämällä verkon vähittäiskauppamarkkinoiden kilpailua.
Tässä kohtaa on suhteellisen hyväksyttävää huomauttaa, että “Big Tech”-jättiläiset kuten Google ja Amazon dominoivat yhä enemmän talouksiamme ja niillä on valtavasti vaikutusvaltaa kulttuuristamme, sosiaalisesta kanssakäymisestämme ja poliittisista järjestelmistämme. Esimerkiksi, “Big Five” — Facebook, Apple, Amazon, Microsoft, Google — edustavat yli 20% S&P 500:n markkinoista, ja yritykset kuten Uber, Lyft, Airbnb ja Paypal ovat kaikki kymmenien miljardien dollarien arvoisia. [1] Lisäksi kun näiden teknoyritysten arvo on kasvanut COVID-pandemian aikana, niiden suurimpien osakkeenomistajien varallisuus on noussut lähes uskomattomille tasoille. Jeff Bezos, Amazonin perustaja, on esimerkiksi nähnyt henkilökohtaisen omaisuutensa nousevan yli $73 miljardia kriisin alusta lähtien ennätykselliseen $200 miljardiin asti.
Näiden yritysten ennennäkemätön kasvu kytkeytyy digitaalisten alustojen käyttönottoon. Alustat liiketoimintamalleina — joissa tuote tai plavelu keskittyy interaktioiden välittämiseen kahden tai useamman käyttäjien joukon välillä — ei ole mitään uutta. Mutta nykypäivän alustajättiläisten uskomattoman suuren varallisuuden ja vallan akkumulointi on yhdistelmä digitaalisia yhteyksiä ja kilpailunvastaista toimintaa. Venturepääoman (VC) melkein rajattomalta näyttävän virran nostattamina nämä alustakorporaatiot ovat hankkineet dominantin aseman yhä useammassa osassa talouttamme, hakupalveluista sosiaalisiin verkostoihin ja liikkuvuuspalveluihin, ja käyttävät niiden valtaa luovimaan ohi työntekijöiden oikeuksien ja demokraattisten prosessien laeista ja säädöksistä. Lisäksi tämä valta konsolidoituu ja laajenee alustatalouden ominaisuuksien johdosta: alustan käyttäjien tuottaman datan eksponentiaalinen kerääminen, analyysi ja monetisaatio, joita alustafirmat keräävät.
Tämä on johtanut tilanteeseen jossa suurten alustojen pienilukuinen joukko — jotka ovat digitaalisen, ja yhä enemmän myös fyysisen, talouden transaktioiden ja toiminnan ytimessä — ovat muuttuneet aikamme suuriksi rosvoparoneiksi ja koroillaeläjiksi. Heidän pääfokuksensa on nykyään vuokran kerääminen, potentiaalisten kilpailijoiden pois hätyyttely ja sääntöjen ja lakien ja julkishallinnon käytänteiden purkaminen, jotka pyrkivät rajoittamaan niiden valtaa. Ei mitenkään yllättävästi ne kytkeytyvät myös useisiin negatiivisiin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja poliittisiin ilmiöihin, sekä datan keruun ja käytön johdosta että siitä riippumatta.
Näihin kuuluu seuraavat, lista ei missään nimessä ole täydellinen:
- Taloudellisen eriarvoisuuden ja taloudellisen vallan keskittäminen, jotka ovat väistämättömästi seurausta dominanttien alustojen monopoliasemasta
- Sosiaaliturvan ja työntekijöiden oikeuksien tasainen rapautuminen ja uusien, vahingollisten sosiaalisten kontrollien käyttöönotto
- “Valvontakapitalismin” paheneminen, jossa jokainen elämän ja yhteiskunnan aspekti on käytössä tiedonlouhintaan, dataa sekä ostetaan että myydään ja sen lisäksi sitä käytetään suoraan muokkaamaan ihmisten käyttäytymistä
- Algoritmijohtamisen (ja puolueellisuuden) lisääntyminen, mikä sisäänrakentaa syrjiviä, epäreiluja ja rasistisia lopputulemia nykyiseen talousjärjestelmäämme
- Demokraattisten ja siviilinormien heikentäminen lisäämällä misinformaation ja manipulaation muotoja
- Alustafirmojen veronkierron ja sääntelyarbitraasin (esim. siirtämällä toiminta maahan jossa suotuisammat lait) käyttö liikevoiton kasvattamiseksi
- Negatiiviset ympäristövaikutukset, jossa digitaalimaailma kytkeytyy aineelliseen maailmaan ja luonnonjärjestelmiin.
Ja kuitenkin, vaikka monopolivalta jättiläismäisten voittoa tavoittelevien yritysten käsissä tuottaa monenlaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita, alustoilla on silti suuri potentiaali. Infrastruktuurina joka yhdistää ihmiset tuotteisiin ja palveluihin, alustat voivat tarjota suuren määrän käyttökelpoisia toimintoja, ja kuten COVID on näyttänyt, ne ovat korvaamattomia nykyiselle elämän, työnteon ja vapaa-ajan käytöllemme. Lisäksi kun otetaan huomioon niiden kollaboratiivinen ja verkostoitunut luonne, alustoilla on suuri potentiaali kun ne organisoidaan usean sidosryhmän hallinta- ja omistusmalleilla, ja annetaan alustojen tuottajille ja käyttäjille aito ääni ja kontrolli.
Haasteena on vapauttaa alustojen demokraattinen ja elävöittävä potentiaali korporaatio-omistuksen ja liikevoiton maksimoinnin keskitetystä logiikasta. Keskeistä on, että vaikka alustat ovat rohkaisseet teknologisen väistämättömyyden tuntua, se tapa jolla digitalous toimii ei ole kiveen hakattu eikä myöskään satavarma. Alustat ovat laillisia niinkuin ovat digitaaliset instituutiot; me voimme koodata uudelleen ja muuttaa sen miten ne toimivat ja kenen intressien hyväksi. Me voimme hajauttaa ja demokratisoida taloudellisen ohjausoikeuden, joka tällä hetkellä on alustojen monopoli, ja voimme varmistaa että yksityinen valta ei ulotu demokraattisen sääntelyn ulkopuolelle. Tälle kaikelle keskeistä on uusi omistamisen ja kontrollin arkkitehtuuri.
Tämä raportti kuvaa nykyistä alustojen ja datan poliittista taloutta Yhdysvalloissa ja Britanniassa, sekä keskeistä politiikkaa, lakeja ja säädöksiä muunmuassa monopolivallan ja kilpailusääntöjen rikkomisen, työntekijöiden oikeuksien ja suojelun, verkon sananvapauden, datan yksityisyyden ja kontrolloinnin sekä rahoitusteknologian aloilla. Se esittää viisi perusperiaatetta, joiden meidän mielestä tulisi ohjata alustojen ja datan transformatiivista agendaa. Nämä ovat:
- Yksityisyys ja valvonnanvastaisuus: Päätöksiä siitä miten kerätä dataa, mitä dataa kerätä ja miten dataa voidaan käyttää ei tulisi jättää yksityisten korporaatioiden tai valtion päätettäväksi, niinkuin nyt on. Sen sijaan tarvitaan uusia demokraattisten ja monen sidosryhmän organisaatioiden viitekehyksiä.
- Aitaamisesta yhteismaahan: Alustat ja data tulisi konseptualisoida uudelleen julkishyödykkeinä ja omaisuuserinä, joilla on uudenlaiset yhteiset julkiset omistamisen ja hallinnoinnin muodot.
- Globaali monen sidosryhmän hallinnointi: Kaikkien ehdotusten, joilla demokratisoitaisiin alustojen ja datan omistus ja kontrolli, tulee ottaa huomioon globaali dynamiikka, ja niiden tulee luoda prosessit ja käytänteet joilla kansat ympäri maailman (eikä ainoastaan USA ja UK) voisivat osallistua merkityksellisellä tavalla.
- Korporaatioiden vallan keskittämisen vähentäminen: Big Techin monopolivallan haastaminen ja vähentäminen on keskeistä, mutta markkina-aseman strategiat tulisi kytkeä syvempiin rakenteellisiin muutoksiin alustojen ja Big Tech -firmojen omistuksessa ja kontrollissa.
- Julkisen rahoituksen lisääminen: Korporaatiovallan vähentämiseksi ja kilpailun lisäämiseksi tehtyjen valtion toimien lisäksi (kuten kilpailurajoitukset ja sääntelystrategiat), julkista rahoitusta tulisi lisätä ja suunnata monisidosryhmäisten, julkisomisteisten alustojen ja muiden vaihtoehtojen kehittämiseen.
Näille periaatteille ja olemassaolevalle poliittistaloudelliselle kentälle perustava raportti päättää esityksensä tarjoamalla kattauksen toimintapolitiikkaa ja ratkaisuja, jotka meidän mielestämme vastaavat hyvin nykypäivän data- ja alustaregiimien aikaansaamien kriisien laajuuteen ja dynamiikkaan. Näihin kuuluu:
- Suurten alustojen demokraattinen julkisomisteisuus: Jotta riittävästi voitaisiin ratkaista luonnollisen monopolin haaste sekä muut ongelmat, joita dominantit alustafirmat aiheuttavat, Yhdysvaltojen tulisi harkita näiden digitaalisten julkishyödykkeiden tuomista julkisen omistuksen piiriin (mahdollisesti yhdessä laajemman kilpailurajoitusstrategian kanssa). Britanniassa alustoja — tai erityisesti alustojen tytäryhtiöitä — tulisi säännellä julkisena palveluna, joka operoi monopoliolosuhteissa.
- Keskuspankkien digivaluutta ja postipankkijärjestelmä: Yhdysvaltojen erityisesti tulisi päästä alustakapitalistien ja rahoitusalan yritysten ohi perustamalla demokraattisesti tilivelvollinen digitaalisten maksujen infrastruktuuru, johon kuuluu keskuspankin digivaluutta digitaalisena ja postipankkijärjestelmä fyysisenä arkkitehtuurina.
- 21. vuosisadan “New Deal” työntekijöille ja liitoille: Uudet työntekijöiden oikeudet tulisi ottaa käyttöön, jotta varmistetaan alustavälikäsien kautta tapahtuvan työn organisoinnin olevan turvallista ja kunnollista. Lisäksi työntekijöiden kykyä organisoitua kollektiivisesti tulisi parantaa.
- Uusi monen sidosryhmän välimies, joka asettaa standardit ja periaatteet datan keruulle ja käytölle: USA:ssa ja Britanniassa uusi monen sidosryhmän välimiehen tai organisaation tulisi määrittää se milloin ja miten data tulisi kerätä, jossa työntekijöillä ja yhteisöillä on uudet oikeudet, joilla kollektiivisesti määrittää se miten dataa kerääviä teknologioita otetaan käyttöön, mm. valvontateknologioiden käyttöönotto ja käyttö työpaikoilla.
- “Dataomistusyhteisöjen” verkosto, joilla annetaan kansalaisille pääsy ja demokraattinen kontrolli datasta, joka voi parantaa heidän elämää: Useita alakohtaisia ja paikkakuntakohtaisia dataomistusyhteisöjä tulisi perustaa. Nämä autonomiset juridiset tahot toimivat tietyn datan haltijoina ja isännöitsijöinä, ja ne varmistavat että dataa jaetaan turvallisesti ja demokraattisesti. Sellaiset dataomistusyhteisöt voisivat, esimerkiksi, olla suunniteltu tuomaan yhteen liikennedataa tai parantamaan työntekijöiden neuvotteluvoimaa antammalla heille pääsy tiettyyn oman alan dataan. [2]
- Julkiset alustakiihdyttimet (PPA), Yhteisödatan kansallinen laboratorio (NLCD), sekä Julkiset digiosuuskunnat (PDCs): USA:n ja Britannian tulisi vaatia suoraa julkista rahoitusta datan ja alustan kehittämiseen (sekä ekosysteemiin niiden ympärille) joka on desentralisoitu ja demokraattisessa omistuksessa usean RD&P (Research, Development, & Production) instituution ja viitekehyksen kautta.
- Kansalliset investointipankit: USA ja Britannia tulisi kuroa umpeen alustaosuuskuntien ja muiden demokraattisten vaihtoehtojen rahoitusvaje laajemmalla julkisella rahoituksella, kuten julkisomisteisten pankkien verkoston perustaminen kansallisella tasolla, jota johtaa kansallinen investointipankki.
- Digitaalinen yhteisövarallisuuden kehittäminen: Kuntien, kaupunkien ja alueiden tulisi olla eturintamassa kartoittamassa uudenlaista digitaalista tulevaisuutta. Yhdessä, tai lisäksi, monien yllä esitettyjen ehdotusten kanssa (mm. datan yhteismääräämisoikeus, dataomistusyhteisöt, PPA, NCLD ja PDC), paikallisen digitaalivarallisuuden kehittämisen strategioiden tulisi olla eturintamassa siinä miten me suunnittelemme uudelleen miten dataa tuotetaan ja käytetään ja miten digialustoja ja infrastruktuuria tulisi kehittää ja omistaa — jonka kaikenkattava tavoite on säilyttää ja kasvattaa arvoa.