Kattava analyysi trendeistä kuten “Do It Yourself,” “Hakkerit” ja “Makerit”
Kirjoittanut Jorge García (Tecnalia) // T-Lab 2
T-Lab 2 “Urban Production and Digitisation” yhdistelee tulevien Industry 4.0:n ja Industry 5.0:n potentiaaleja nuorten digistartuppien innovatiivisiin perspektiiveihin ja sosiodigitaalisiin liikkeisiin kuten tekijäliike (maker movement). Samalla avautuvat tilat auttavat näiden aiheiden integroinnissa, esim. työpajoilla ja urbaaneissa innovaatiotiloissa. The Lab keskittyy adoptoimaan ihmiskeskeisen lähestymistavan digitaaliseen teknologiaan, mm. tekoälyyn, työntekijöiden kouluttamiseen ja uudelleenkouluttamiseen, erityisesti digitaidoissa, sekä moderneihin, resurssitehokkaisiin ja kestäviin teollisuudenaloihin.
Urbaanien regenerointiprojektien kontekstissa on huolta siitä miten tekijät, taiteilijat ja luovat henkilöt voivat auttaa työpaikkojen luomisessa ja uudenlaisten yritysmuotojen kehittelyssä, heidän yhdistellessään perinteisiä ja digitaalisia käsityötaitoja, monimuotoisia yhteisöjä ja sukupolvia. Taiteet, kulttuuri ja luovuus ovat niitä monenlaisia tapoja joilla ottaa yhteisöt mukaan toimintaan suhdetyöllä ja erilaisilla ‘bottom-up’-prosesseilla, jotka ovat ylisukupolvisia, ja jotka kykenevät ottamaan huomioon marginalisoidut ja haavoituvaiset ryhmät.
Espanjan Bilbaossa majailevat kirjoittajat esittävät yhteisötehdastuotannon henkilökohtaisen valmistamisen popularisointina. Johtuen uusien teknologioiden kehittämisestä, monet yhteisötehdastuotantoon perustuvat liikkeet, kuten “Do It Yourself” (DIY), “Hakerointi” ja “Tekijäkulttuuri” ovat syntyneet viime vuosina. Tutkielma esittelee kattavan analyysin näistä trendeistä ja ehdottaa termiä “Yhteisötehdastuotanto” (social manufacturing) kuvaamaan uusia avoimiin teknologioihin perustuvia personoidumpia valmistusmenetelmiä. Kirjoittajat kuvaavat tämän liikkeen keskeiset ominaisuudet käytyään läpi kirjallisuutta, ja lopettavat kvalitatiivisiin tutkimustuloksiin, joiden data on saatu yhteistyössä keräämällä Espanjan eri työpajatiloilta.
Missä uusi tee-se-itse -aalto tapahtuu
Kaikki nämä liikkeet — joiden alkuperä on klassisessa tee-se-itse -toiminnassa — ovat ylittäneet digitaaliset yhteisöt ja tietyt tapahtumat, ja niistä on tullut ubiikkeja, ne ovat saaneet oikean elämän vakautta yhteistilojen muodossa. “Hakkeritilat”, “Fab Labit” tai “Medialabrat” ovat vain joitain niistä nimistä, joita monet kirjoittajat ovat antaneet tämän tyyppiselle tilalle, joka tarjoaa erilaisia koneita ja laitteita digitaalisten hyödykkeiden tuottamiseen yhteistoiminnallisella tavalla, ja mahdollistaa “teknologialla leikkimisen”. Nämä tilat ja työkalut (jotka ovat aina open sourcea), kuten 3D-tulostimet ja laserleikkurit, mahdollistavat muiden käyttäjien kokeilut ja oppimisen epämuodollisten projektien ja käytännön oppimisen kautta (tunnetaan myös “tekemällä oppimisena”) ja heidän itse vetämät projektit.
Näiden tilojen yleistyminen ja leviäminen on nopeasti lisääntynyt viime vuosina. Ilmiö on muuttunut kasvavasta trendistä nykyhetken todellisuudeksi monissa urbaaneissa ympäristöissä sekä maaseutualueilla. Sellaisten tilojen lisääntyminen on tapahtunut hakkeri- ja tekijäilmiölle omistettujen yhteistapahtumien ansiosta, esim. tekijämessut, hackathonit, avoimen hardwaren messut ja muut samanlaiset tapahtumat.
Kirjoittajat ehdottavat “Yhteisötehdastuotantoa” termiksi, joka kuvaa digituotantoa, joka on :
- Vertaistuotantoa (peer-to-peer).
- Käyttää open source & epäkaupallisia teknologioita.
- Edistää epämuodollista oppimista (offline sekä verkossa).
Uudenlaiseen innovaatioekosysteemiin, joka perustuu P2P- ja avoimelle valmistukselle, siirtyminen nojaa sekä uusien teknologioiden käyttöön että organisaatiojärjestelmiin ja siihen tapaan miten tieto virtaa.
KESKEISET OPIT
- Yhteisötehdastuotannon kolme piirrettä:
- Yhteisövaurausperustainen vertaistuotanto
- Avoimet teknologiat
- Epämuodollinen oppiminen
- Todellinen haaste on siinä miten skaalata “Yhteisötehdastuotannon” ekosysteemit muihin skenaarioihin kuten perinteinen tehdastuotanto (S. Lindtner, 2014) sekäa siinä miten yhteiskunta voi kehittyä tilaan, jossa tietoa voidaan helposti jakaa, kopioida ja siirtää.
- Kasvavat haasteet tulevina vuosina liittyvät päätöksentekijöihin, akatemiaan ja teolisuuteen.
- Hakkeritilat voivat kasvattaa yhteistyötä usean yhteiskunnallisen toimijan välillä (Maxigas, 2012)
- Rahoitus kunnalta tai muulta alueviranomaiselta voisia auttaa saamaan takaisin urbaaneja alueita, jotka ovat kärsineet deindustrialisaatioprosesseista, riippuen liikkeen sijainnista.
Lataa dokumentti tästä: https://www.t-factor.eu/wp-content/uploads/2022/03/Social-Manufacturing_Article.pdf
Lähde: https://www.t-factor.eu/social-manufacturing-towards-the-popularisation-of-personalised-fabrication%EF%BF%BC/