P2P Value on merkkipaalututkimus koska se on ensimmäinen pitkä (3-vuotinen) tieteellinen tutkimus yli 300+ vertaistuotantoyhteisöstä, ja se suurelta osin varmentaa kymmenen vuoden empiiriset havainnot jotka muodostavat P2P-teorian ja P2P Foundationin Wikin dokumentaation perustan. Tiimimme oli myös yksi 8 partnerista yhteenliittymässä.
Tässä muutamia mielenkiintoisia löydöksiä:
1. Nämä yhteisöt ovat myös ‘kuvitteellisia yhteisöjä’ tietyillä arvoilla, eli ne haluavat tehdä maailmasta paremman paikan, ne ovat eettisiä yhteisöjä liikevoittoa maksimoivien toimijoiden lisäksi, ja ne samaistuvat globaaleihin verkostoihin, ei ainoastaan niihin paikallisalueisiin joissa ne toimivat. Tämä on historiallisesti tärkeää, sillä se heijastelee kansallisvaltioiden syntymää kuvitteellisina yhteisöinä (katso Benedict Andersonin merkkipaaluteos
2. Suurin osa siitä 78%:sta näitä yhteisöjä jotka harjoittavat, valmistelevat ja/tai miettivät avoimen arvon tai myötävaikuttavan kirjanpidon järjestelmiä; tämä on merkittävää sillä muutokset kirjanpitomenetelmissä ja filosofioissa ovat seuranneet suuria arvoregiimien muutoksia ennen muinoin.
3. Mainepääoma on fiktiivinen hyödyke jolla on efektiivinen kyky ajaa ja allokoida resursseja näille yhteisille projekteille.
Tämä dokumentti siten pakkolukemistoa kaikille P2P:sta ja yhteisvauraudesta kiinnostuneille.
Tämä tutkimus tiivistää kolmen vuoden etnografisen työn yhteisvaurausperusteisten vertaistuotantoyhteisöjen (Commons Based Peer Production, CBPP) tutkimuksessa, joka tehtiin Euroopan komission rahoittaman P2PValue-projektin yhteydessä.
Mukana olivat Adam Arvidsson, Alessandro Caliandro, Alberto Cossu, Maitrayee Deka, Alessandro Gandini, Vincenzo Luise, Brigida Orria ja Guido Anselmi.
Havainnot:
- CBPP on osa laajempaa tietotalouden transformaatiota jossa yhteistyö ja yhteinen tieto ovat saaneet yhä tärkeämmän osan arvonluonnissa. Tällä kehityksellä on juurensa teollisessa vallankumouksessa 1800-luvulla ja sitä on suuresti kiihdyttänyt digitaalisen median leviäminen. CBPP tai sen kaltaiset tuotantovälineet ovat muuttuneet nykyisen informaatiotalouden ydinkomponenteiksi.
- CBPP ilmenee korostetun erityisissä yhteisöissä. Niitä ei pidä yhdessä toistuva interaktio tai tiukka sosiaalisten suhteiden verkosto. Sen sijaan niitä yhdistää yhteinen mielikuva joka asettaa transformatiivisen potentiaalin sille toiminnalle johon yhteisö on keskittynyt.
- Tähän potentiaaliin myötävaikuttaminen teknisten kykyjen ja/tai hyveellisen käyttäytymisen kautta palkitaan maineella. Maine on se muoto minkä arvo saa CBPP-yhteisöissä, se on CBPP:lle tyypillinen ”fiktiivinen hyödyke”.
- Maine on myös tärkein arvon muoto, joka jäsentelee CBPP:n ja muiden institutionaaliseen logiikkaan perustuvien tahojen, kuten markkinoiden, kapitalismin ja valtion, välisiä transaktioita.
- Maineen arvo sijaitsee sen kyvyssä antaa arvio riskimitalle.
- Se että arvo liittyy pääosin riskiin tarkoittaa, että CBPP-yhteisöt toimivat arvologiikalla joka heijastelee rahoitusmarkkinoiden vastaavaa.
- Suurin osa CBPP-yhteisöistä visioi yhteisvaurauteen pohjautuvien markkinoiden olevan vaihtoehto kapitalismille. Sellaiset yhteisvaurauteen pohjautuvat markkinat perustuvat mielikuvituksen rakentamiseen jolla on kyky transformoida epävarmuus riskiksi tavoilla jotka heijastelevat yhteisöllisiä periaatteita.
Johdanto
“Yochai Benklerin teoksen The Wealth of Networks
Benkler tekee tarkaksi nykyisten ”Kalifornian ideologian” kannattajien epäsuoran viittauksen siitä, että CBPP tulisi ymmärtää uutena tuotantovälineenä, vaihtoehtona markkinoille ja verkostoille, joka on nousemassa digitaalisissa ympäristöissä. Transaktiokustannustalouden perspektiivistä erottautuvana Benkler ehdottaa useimpien tärkeiden tämän kehityksen määräävien tekijöiden olevan digitaalisen median kyky suuresti leikata suuren skaalan yhteistyössä esiintyviä transaktiokustannuksia muukalaisten keskuudessa. Nämä uudet tuottavan yhteistyön muodot ovat kolmen keskeisen piirteen viitoittamia:
Ensimmäisenä desentralisaatio: CBPP:ssä ”valtuutus toimia säilyy yksilöllisillä agenteilla joille tulee vastaan tilaisuuksia toimia, keskitettyjen organisaattorien sijaan, kuten yrityksen johtaja tai byrokraatti” (Benkler & Nissenbaum, 2006:400). Michel Bauwensin (2005) sanoin CBPP-yhteisöt ovat itseorganisoituvia ‘adhokratioita’: organisationaalisia rakennelmia ja hierarkioita syntyy käytäntöjen sanelemina ja jäsenet panostavat huomattavan määrän aikaa ja energiaa kehittääkseen organisaatio- ja hallintamuotoja kehityksen mukana.
Toiseksi “yhteisten resurssien ja julkishyödykkeiden toistuva käyttö” (Benkler & Nissenbaum, ibid.). CBPP-yhteisöt perustuvat yhteisvaurauteen: ne käyttävät yhteisiä resursseja, suurimmaksi osaksi aineettomia niinkuin Open Source -ohjelmistojen sekä muiden tietovarantojen tapauksessa, mutta joskus myös materiaalisia resursseja niinkuin Fab Labs, jossa koneet ja muut resurssit ovat kaikkien jäsenten yhteisessä käytössä. Aivan kuten ’jakamistaloudessa’ yleensäkin. (Benkler, 2004). Useimmissa yhteisöissä siitä, mitä jäsenet saavat tällaisista yhteisistä resursseista, tehdään itsessään kaikille yhteistä, annetaan takaisin yhteisvaurauden varantoon, kuten avoin lähdekoodi sijoitetaan takaisin yhteiseen arkistoon. Sellaisen vaurauden yhteinen luonne ulottuu tietyn yhteisön ulkopuolelle, esimerkiksi Creative Commons -lisenssit tekevät sen julkisesti saataville, osittain tai kokonaisuudessaan.
Kolmanneksi, CBPP:a leimaa epärahalliset motivaatiot. Tässä Benkler ottaa esiin kaksi ilmeisen ristiriitaista pointtia. Yhtäältä hän ehdottaa että CBPP:ssä mukana olevat ovat useiden eri motivaatioiden ajamia. Laskevat transaktiokustannukset ja helppo yhdistettävyys ovat saaneet aikaan sen että tarpeeksi kiinnostuneita lahjakkuuksia jollain tavalla selviää. Ei ole tarpeen asettaa yhteistä osallistumisen ajuria selittääksemme aloitteiden kuten Wikipedia tai Seti@Home toimintaa ja kestävyyttä. Toisaalta Benkler ehdottaa että on sittenkin yhteinen ajuri osallistumiselle. Tämä yhteinen ajuri käsittää ’yleisen soveliaisuuden’ joka manifestoituu sosiaalisessa jakamisessa, ja että se on jatkunut jo jonkin aikaa arkipäivän sosiaalisissa suhteissa. CBPP on yksinkertaisesti teknologisesti mahdollistettu ’sosiaalisen jakamisen’ muotojen laajennus joka on ollut ihmiselämän piirre koko sen olemassaolon ajan. He ovat laajentaneet tämän koskemaan high-tech digitaalista tuotantoa. Eli, ’kiltti jakaminen’ on muuttunut sekä naapurisuhteiden että yleisemmin ’luovan työn’ ominaisuudeksi. (Benkler, 2004).
Meidän ei tarvitse olettaa ihmisluonteen perimmäistä muutosta. Meidän tarvitsee vain nähdä että tuotannon materiaaliset olosuhteet verkottuneessa informaatiotaloudessa ovat muuttuneet tavoilla jotka kasvattavat sosiaalisen jakamisen ja vaihdannan suhteellista tärkeyttä taloudellisen tuotannon modaliteetteina. Eli, käyttäytymismallit ja motivaatiokuviot, jotka ovat meille tuttuja sosiaalisista suhteista, yleisesti jatkavat yhdessä pysymistä omissa kuvioissaan. Mikä on muuttunut, on että nämä käyttäytymismallit ovat nyt muuttuneet tehokkaiksi keskinäisen intressin pohjalta tapahtuvan sosiaalisten suhteiden rakentamisen sekä emotionaalisten ja psykologisten tarpeiden kumppanuudella ja keskinäisellä tunnustamisella tyydyttämisen ulkopuolella. Ne ovat saaneet merkittävän roolin tuottavan toiminnan motivoinnissa, informoinnissa ja organisoinnissa informaatiotalouden ytimessä (Benkler 2006: 92).
Ajoittain Benkler ehdottaa että sellainen ’sosiaalisen jakaminen’ kykenee sekä motivoimaan että koordinoimaan tuottavia käytäntöjä jotka avautuvat CBPP-yhteisöissä. “Sosiaaliseen tuotantoon osallistuvat käyttävät sosiaalisia vihjeitä ja motivaatioita, ennemminkin kuin hintoja tai komentoja, motivoidakseen ja koordinoidakseen osallistuvien agenttien toimintaa” (Benkler & Nissenbaum, 2006:400).
Benklerin kirjoitusten läpi mahdolliset ristiriidat näiden kahden pointin välillä eivät koskaan tule käsitellyiksi: Onko CBPP:n osallistuminen moninaisten motivaatioiden ajamaa? Vai ovatko ’sosiaalinen jakaminen’, ’kiltti jakaminen’, ’sosiaaliset vihjeet ja motivaatiot’ ne häkellyttävät tekijä jotka motivoivat osallistujia ja koordinoivat heidän toimiaan? Tämän poisjättö selittyy mahdollisesti Benklerin vastahakoisuutena identifioida arvon teoria CBPP:lle. Benklerille CBPP on pääosin kansalaisten, eikä talouden, ilmiö. Sellaisena sitä ajavat hyveet, jotka hänen mielestään ovat laskelmoinnin ulottumattomissa. (Benkler, 2006:109). Ja vaikka hän myöntää että joskus on mahdollista rakentaa taloustieteellinen selitys CBPP-yhteisöjen osallistumiselle (kuten Lerner & Tirole, 2002), tämä, hänen mielestään, jotenkin tekee väkivaltaa ilmiölle:
Vaikka on täysin mahdollista, että sinnikäs ja kokonaisvaltainen ajan ja vaivan näkemisen käytäntö jonkin arvokkaan tuottamiseksi ja sen ilmaiseksi antamiseksi jollekin toiselle ilman odotusta kompensaatiosta voidaankin selittää itsekkäänä käyttäytymisenä tavoiteltaessa, esimerkiksi, mainetta, tehokkaampi ja suorempi selitys monissa, ellei suurimmassa osassa, tapauksissa on hyvänolon ja tyydytyksen tunne jonka antaminen tuottaa — anteliaisuus, kiltteys, hyväntahtoisuus (Benkler & Nissenbaum, 2006:408).
Tämä CBPP:n epätaloudellinen luonne on keskeistä Benklerin koko teorialle. Se sekä palvelee CBPP:n erottelemisessa markkinoista ja hierarkioista, että on myös olennainen tämän liikkeen kansalais- ja poliittinen potentiaali. Hänen mielestään CBPP ”tarjoaa sekä mahtavan tuotantovälineen erilaisille informaatiohyödykkeille, että palvella kontekstina positiiviselle luonneinformaatiolle” (Benkler and Nissenbaum, 2006: 396). CBPP vaalii tietynlaisia yhteistyöllisiä hyveitä, ja osallistujien motivaatiot liittyvät sellaisten hyveiden realisointiin. Michel Bauwens menee jopa pidemmälle ja näkee CBPP:n uuden ihmisyhteiskunnan siemenmuotona, joka perustuu yhteistoiminnalle ja itseorganisoitumiselle (Bauwens and Kostakis, 2014).
Benklerin aiempi työ oli innovatiivista ja visionääristä mutta, tuohon aikaan, empiirisiä tutkimuksia ei ollut saatavilla hänen ajatustensa toteen näyttämiseksi (Benkler, 2006:410). Tämän seurauksena suurin osa hänen teorioidensa kehittämisestä tapahtui muutaman todella menestyneen tapauksen siivittämänä, erityisesti Wikipedia ja Seti@Home. Nykypäivänä tilanne on muuttunut, kun vuosikymmen joka on Benklerin magnum opuksen julkaisuhetkellä ollut käynnissä on jo mennyt, ja tämän jälkeen on nähty massiivisen empiirisen todistusaineiston akkumulaatio CBPP:n eri aspekteista (osittaisen katselmuksen saa lukemalla Benkler et al., 2013). Tämän materiaalin valossa, ja erityisesti, omien myötävaikuttamistemme P2PValue-projektin avulla, me haluaisimme ottaa asian puheeksi uudestaan ja keskustella jostain Benklerin keskeisimmistä ideoista liittyen vertaistuotantoon. Erityisesti haluaisimme keskittyä ja tutkailla arvon käsitettä CBPP:ssä sovitellessamme Benklerin näkökulmaa osallistumisen hyveellisestä luonteesta sosiologisempaan selitykseen joka kykenisi ottamaan kantaa varsinaisiin ja potentiaalisiin suhteisiin CBPP-yhteisöjen ja koko informaatioyhteiskunnan taloudellisen ekologian välillä.”
Artikkeli kokonaisuudessaan on saatavissa täältä.
Lähde:
https://p2pvalue.eu/762-2/