Äskettäin Nikosiassa Kyproksella pidettyyn konferenssiin kokoontuneet asiantuntijat varoittivat, että antibioottien liiallinen käyttö maanviljelyksessä kaikkialla Euroopassa lisää hälyttävästi antimikrobiaalista resistenssiä (AMR) ja että perustavanlaatuista muutosta tarvitaan kiireesti.
“”Lääkeresistentit bakteerit voivat siirtyä tuotantoeläimistä ihmisiin ravintoketjun kautta, ympäristön kautta tai suorassa kosketuksessa eläinten kanssa”, sanoi Coílín Nunan, Alliance to Save Our Antibiotics -järjestön politiikka- ja tiedepäällikkö sekä johtava asiantuntija maatalouden antibioottien käytössä.
EUssa arviolta 62% kaikista antibiooteista käytetään maatalouseläimiin, ei ihmisiin.
Antibioottiresistenssi aiheutti vuonna 2021 suoraan 1,14 miljoonaa kuolemantapausta maailmanlaajuisesti, ja lisäksi 4,71 miljoonaa kuolemantapausta liittyi resistenssiin. Vuoteen 2050 mennessä näiden lukujen ennustetaan nousevan 1,91 miljoonaan suoraan antibioottiresistenssiin johtuvaan kuolemantapaukseen ja 8,22 miljoonaan resistenssiin liittyvään kuolemantapaukseen.
The Brussels Times kertoi maaliskuussa, että yli 33 000 kuolemantapausta EU:ssa liittyy mikrobilääkeresistenssiin, ja Belgiassa kuolee vuosittain 1 300 ihmistä resistenttien mikrobien aiheuttamiin infektioihin.
Antibioottiresistenssin vaikutukset ulottuvat kansanterveyden ulkopuolellekin: Belgian terveysministeriön mukaan sen vuotuiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat EU:ssa arviolta 1,5 miljardia euroa.
Useimmissa Euroopan maissa maataloudessa antibiootteja käytetään pääasiassa ryhmähoitoihin, rehussa tai juomavedessä. Niitä käytetään torjumaan infektioita, jotka johtuvat usein eläinten erittäin tiiviistä kasvatusolosuhteista.
Ruotsissa ja Norjassa vain 12–17 % maatilojen antibiooteista käytetään ryhmähoitoihin, kun vastaava luku koko Euroopassa on 85 %.
EU:n eläinlääkeasetuksen mukaan ”mikrobilääkkeitä ei saa käyttää rutiininomaisesti eikä niiden avulla saa korvata puutteellista hygieniaa, epäasianmukaista eläintenhoitoa tai hoidon laiminlyöntiä eikä tilan huonon johtamisen seurauksia”. Antibioottien myynti EU:n maatiloilla laski 51 prosenttia vuosina 2011–2022, mutta on sittemmin kasvanut.
Antibioottiresistenssin tasot karjankasvatuksessa vaihtelevat suuresti maittain, ja Kypros, Espanja ja Puola kuuluvat EU:n suurimpiin käyttäjiin. Kyproksella 85 % kaikista antibiooteista käytetään tuotantoeläimiin, kun EU:n keskiarvo on 62 %. Seuraukset ovat jo mitattavissa. 69 % sioissa esiintyvistä E. coli -bakteereista on moniresistenttejä – tämä on EU:n korkein osuus.
Tähän on useita syitä. Sian- ja siipikarjantuotanto on Kyproksella erittäin intensiivistä. Eläimiä pidetään usein tiheästi ja stressaavissa olosuhteissa, mikä lisää tautien leviämisriskiä. Usein toistuvat ryhmähoidot antibiooteilla ovat yleisiä.
Kypros turvautuu myös enemmän ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja joukkolääkitykseen verrattuna maihin, joissa eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset ovat tiukemmat.
“Lisäksi tiedämme, että Kyproksella on toteutettu toimenpiteitä siankasvatusalalla, ja että toimia laajennetaan myös siipikarjankasvatusalalle. Ratkaisu ei ole pelkästään antibioottien käytön vähentäminen. Ratkaisu on parempien järjestelmien luominen. Jos haluamme todella puuttua mikrobilääkeresistenssiin, meidän on muutettava lähestymistapaamme: siirryttävä hoidosta ennaltaehkäisyyn. Ja ennaltaehkäisy alkaa eläinten elinolojen parantamisesta.”
Kyproksen maatalous-, maaseudun kehittämis- ja ympäristöministeri Maria Panayiotou oli samaa mieltä. “Mikrobilääkeresistenssi on yhteinen vihollisemme. Se ei erottele aloja eikä tunne rajoja. Sen torjuminen edellyttää yhteistä toimintaa, ja Kyproksen on oltava mukana tässä työssä.” Ministeriön maatalousasiantuntija Marios Adamides lisäsi: “Ihmisten tavoin terveet eläimet eivät tarvitse lääkkeitä.”
EU:n sääntöjen mukaan mikrobilääkkeiden käyttöä karjankasvatuksessa kasvun tai tuotoksen lisäämiseksi ei sallita, eikä eläimiä saa hoitaa mikrobilääkkeillä, jotka on tarkoitettu ihmisten infektioiden hoitoon. EU tehosti tällä viikolla (12. toukokuuta) taisteluaan mikrobilääkeresistenssiä (AMR) vastaan päivittämällä luettelon kolmansista maista, joilla on lupa viedä elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä ja eläintuotteita EU:hun.
3. syyskuuta 2026 alkaen vain ne kolmannet maat, jotka ovat antaneet takeet mikrobilääkkeitä koskevien sääntöjen noudattamisesta, saavat viedä elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä ja eläintuotteita EU:hun.
Komission tiedottaja kertoi The Brussels Times -lehdelle, että säännöt ovat olennainen osa EU:n ”One Health” -ohjelmaa, jolla torjutaan mikrobilääkeresistenssiä (AMR) – yhtä aikamme suurimmista kansanterveysuhkista. Säännöt ovat olleet voimassa EU:ssa vuodesta 2022 lähtien EU:n tuottajien osalta.
Vaikka asia on määritelty kansanterveydelliseksi uhaksi, Euroopan komissio jätti sen huomioimatta keskiviikkona (13. toukokuuta) hyväksytyssä maailmanlaajuisen terveydenhuollon kestävyyttä koskevassa aloitteessa. Aloite perustuu Euroopan terveysunioniin, ja sen esitteli kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jozef Síkela.
Kun häneltä kysyttiin mikrobilääkeresistenssistä, hän viittasi viiteen keskeiseen painopistealueeseen, joilla EU haluaa tuottaa ”eniten lisäarvoa panokselleen maailmanlaajuisen terveydenhuollon vakauteen ja yhteisiin toimiin”. Komissio mainitsee lyhyesti antibioottien ja muiden lääkkeiden saatavuuden apua tarvitseville väestöryhmille, mutta mikrobilääkeresistenssin torjumista maailmanlaajuisena terveysuhkana ei mainita.
Kyproksessa pidetyssä konferenssissa vallitsi yksimielisyys siitä, että tuleva EU:n karjankasvatusstrategia tarjoaa tilaisuuden sisällyttää eläinten hyvinvointi ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisy osaksi eurooppalaisen maatalouden rakenteellista suunnittelua. Osallistujat kehottivat Kyprosta hyödyntämään asemaansa ja nostamaan mikrobilääkeresistenssin ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin keskeisiksi aiheiksi Euroopan unionin asialistalla.
Lähde: https://www.brusselstimes.com/2133424/overuse-of-antibiotics-in-eu-farming-threatens-global-health