Uusien muuntogeenisten viljelykasvien sääntelyn purkaminen lisää siemenmarkkinoiden keskittymistä ja heikentää elintarvikejärjestelmän kestävyyttä.
Alan edunvalvonta-asiakirjat paljastavat kiivaan taistelun, jota käydään parhaillaan patentoiduista siemenistä ja viljelykasveista. Uusi EU-laki, joka poistaisi kaikki turvallisuus- ja merkintäsäännöt tietyltä ryhmältä uusia muuntogeenisiä viljelykasveja, jotka on tuotettu uusilla genomitekniikoilla (NGT), on viimeistelyvaiheessa. Koska kaikki muuntogeeniset viljelykasvit ovat patenttien alaisia, tämä vaikuttaa kielteisesti elintarvikkeidemme tuotantotapoihin – mikä tarkoittaa, että markkinavoima keskittyy entistä enemmän vain muutamalle suuryritykselle, viljelijöiden siemenvalikoima supistuu, oikeudenkäyntien riski kasvaa ja pienempien kasvinjalostajien pääsy kasvien geneettiseen materiaaliin rajoittuu. Tämä herättää vakavaa huolta, sillä elintarviketurvallisuutemme riippuu monipuolisten ja paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneiden siementen saatavuudesta.
Euroopan parlamentin jäsenet kannattivat vuonna 2024 toimenpiteitä, joilla pyrittiin rajoittamaan NGT-siemeniä ja -viljelykasveja koskevia patentteja, mutta tämä keskeinen vaatimus hävisi EU:n toimielinten välisissä neuvotteluissa. Toukokuussa parlamentilla on viimeinen tilaisuus palauttaa tämä vaatimus.
Biotekniikkateollisuus on jo yli vuosikymmenen ajan käynyt lobbaustaistelua, jonka tavoitteena on purkaa EU:n GMO-turvallisuus- ja avoimuussäännöt. Samalla kun Euroopan komissio on parhaillaan kiireinen heikentämässä terveys-, ympäristö- ja sosiaalisia normeja lukuisilla omnibus-ehdotuksilla, tätä EU:n GMO-lainsäädännön sääntelyn purkamista koskevaa ehdotusta (COM/2023/411) on valmisteltu jo useiden vuosien ajan. Komission ehdotus merkitsisi sitä, että uudet geneettisesti muunnellut NGT-viljelykasvit tulisivat markkinoille ilman turvallisuustarkastuksia, kuluttajille suunnattua merkintää, seurantaa tai vastuusääntöjä. Se merkitsisi myös sitä, että riippumattomat siemenviljelijät ja maanviljelijät jäisivät pimentoon patenttien suhteen, heillä olisi vähemmän valinnanvaraa siementen ja viljelykasvien suhteen ja he joutuisivat maksamaan korkeampia kustannuksia. [1]
Maaliskuussa 2025 EU-maat sopivat Puolan puheenjohtajakaudella kannasta, joka merkitsi laaja-alaista sääntelyn purkamista. Siihen asti Puola oli vastustanut kiivaasti patentoituja viljelykasveja Euroopan pelloilla. Sen esittämässä ehdotuksessa ei kuitenkaan ollut mitään merkittävää toimenpidettä patenttien suhteen – siinä mainittiin ainoastaan geenimuunneltujen viljelykasvien patenttitietojen vapaaehtoinen julkistaminen ilman minkään viranomaisen suorittamaa tarkastusta. EUobserver-julkaisussa julkaistu tutkimus paljasti Puolaan kohdistetun painostuksen. [2] Suuret monikansalliset bioteknologiayritykset yrittivät saada puolalaiset siemenyritykset liittymään patenttialustaansa.
Nyt päätöksenteon viimeisessä vaiheessa, kun täysistunnon äänestys on suunniteltu pidettäväksi 18. toukokuuta, Euroopan parlamentin jäsenten on tehtävä valintansa: puolustaa patentoitujen kasvien ja elintarvikkeiden kieltoa sekä kuluttajien valinnanvapautta – vai luopua viljelijöiden, jalostajien ja kuluttajien oikeuksista.
Euroopan komissio on julkaissut joukon NGT-sääntelyn purkamista koskevia lobbausasiakirjoja vastauksena Corporate Europe Observatoryn (CEO) esittämään tietopyyntöön.
Asiakirjoista käy erityisesti ilmi, että
- Miten maatalousalan edunvalvontajärjestö Copa-Cogeca toi vuonna 2025 EU:n toimielimille osoittamassaan kirjeessä selkeästi esiin patentoitujen elintarvikekasvien haitat viljelijöille. Myöhemmin samana vuonna järjestö kuitenkin kannatti uuden sääntelyn purkamista koskevan lain hyväksymistä ja pysyi vaiti ratkaisemattomasta patenttikysymyksestä, jolloin kasvinjalostajat ja viljelijät jäivät patenttien omistajayritysten patenttirikkomusväitteiden armoille.
- Miten torjunta-aine- ja biotekniikkateollisuuden edunvalvontajärjestö CropLife Europe yritti aktiivisesti lieventää laajalle levinneitä huolia siitä, että markkinoille tulisi yhä enemmän patentoituja viljelykasveja, mikä olisi seurausta ehdotetusta muuntogeenisten NGT-kasvien sääntelyn purkamisesta.
Patentit ovat kiistanalainen kysymys
Patenttikysymys on osoittautunut kiistanalaiseksi aiheeksi Euroopan parlamentissa [3], EU:n jäsenvaltioissa, viljelijöiden keskuudessa [4] ja kasvinjalostajien keskuudessa [5]. Viljelijät pelkäävät joutuvansa patentinloukkauskanteen kohteeksi, jos heidän viljelykasviensa väitetään sisältävän patentoitua muuntogeenistä NGT-perimää, riippumatta siitä, johtuuko se jäljittämättömien patentoitujen muuntogeenisten NGT-kasvien aiheuttamasta saastumisesta vai perinteisestä, patentoimattomasta jalostuksesta peräisin olevista luonnonvaraisista geeneistä tai perimästä. Kasvinjalostajat ovat huolissaan siitä, että muuntogeenisten NGT-kasvien sääntelyn purkaminen johtaa aaltoon patentoituja muuntogeenisiä NGT-kasveja, mikä rajoittaa vakavasti pääsyä arvokkaaseen muuntogeenittömään kasvien geneettiseen materiaaliin, jota he käyttävät jalostusohjelmissaan.
Monet elintarviketurvallisuutta, ympäristöä, viljelijöiden oikeuksia ja tiedettä puolustavat järjestöt (mukaan lukien viljelijäjärjestö Via Campesina, IFOAM Organics Europe, eurooppalainen muuntogeenisten elintarvikkeiden vastaisen alan järjestö ENGA, foodwatch, Friends of the Earth Europe sekä tutkijajärjestö ENSSER) ovat toistuvasti ottaneet kantaa NGT-sääntelyn purkamista vastaan ja vastustavat sitä, että muuntogeenisten NGT-kasvien patentit ulotetaan yhä useammin myös perinteisellä jalostuksella tuotettuihin kasveihin. [6]
Tämä on yhä kasvava ongelma. Euroopan patenttivirasto (EPO) on myöntänyt patentteja yli 1000:lle perinteisesti jalostetulle kasvilajikkeelle, mikä on ristiriidassa sen omien sääntöjen kanssa. [7] Myönnettyjä patentteja koskevat ominaisuudet, jotka on saatu geenitekniikan menetelmillä, kuten geenimuokkauksella, mutta ne kattavat myös samat ominaisuudet, jotka on saatu perinteisellä jalostuksella. Lain mukaan patenttien tulisi koskea ainoastaan geenitekniikkaa, ei perinteistä jalostusta. EU:n lainsäädäntö kieltääkin perinteisen jalostuksen patentit, mutta kuten No Patents on Seeds! -koalition raportissa todetaan, EPO jatkaa tämän säännöksen sivuuttamista. [8]
Hollantilaiselle siemenyritykselle Rijk Zwaanille on äskettäin myönnetty patentti kasvivirukselle vastustuskykyisille tomaateille, joiden ominaisuus on peräisin Perun villitomaateista. Tämä patentti vaikuttaa laittomalta, sillä luonnollisia geenejä ei voida pitää keksintöinä. Nämä ja muut patenttihakemukset haittaavat jalostusohjelmia, kuten hollantilaisen luomusiemenyrityksen De Bolsterin ohjelmaa, joka myös kehittää tälle virukselle vastustuskykyisiä tomaatteja. [9]
Muita esimerkkejä äskettäin myönnetyistä patenteista, joiden soveltamisala voi ulottua luonnossa esiintyviin geeneihin, ovat maissi, pinaatti, tomaatit ja salaatti. [10] Tämä suuntaus kiihtyisi NGT-tekniikoiden sääntelyn purkamisen myötä, sillä kuten kaikki muuntogeeniset tekniikat ja tuotteet, myös NGT-tekniikat ja niistä valmistetut tuotteet on patentoitu.
Michiganin yliopiston elintarvikejärjestelmän asiantuntija Phillip Howard selitti hollantilaisessa De Groene -lehdessä, että Bayerin kaltaiset siemen- ja torjunta-aineyhtiöt ovat omaksuneet kartellin kaltaisen strategian sisällyttämällä siemeniin useita patentoituja ominaisuuksia, mikä johtaa siihen, että ”viljelijöiden saatavilla olevien lajikkeiden määrä vähenee, heidät pakotetaan ostamaan kalliimpia lajikkeita ja siemenet sidotaan mahdollisuuksien mukaan yhtiöiden omiin torjunta-ainetuotteisiin.” [11] Tuloksena on viljelijöiden vaarallinen riippuvuus vain muutamasta yrityksestä, mikä aiheuttaa merkittävän riskin koko elintarvikejärjestelmälle.
Kahdeksan viljelijäjärjestöä, kasvinjalostajien yhdistys, maaseutujärjestöt ja luomualalla toimivat tahot Saksassa totesivat yhteisessä julkilausumassaan, että rajoittamaton pääsy kasvinjalostuksessa tarvittavaan biologiseen materiaaliin on välttämätöntä, jotta voidaan ”taata lajikkeiden monimuotoisuus lukuisissa viljelykasveissa kestävän maatalouden tarpeisiin, jossa otetaan huomioon ekologiset ja taloudelliset haasteet”, ja että tämä voidaan saavuttaa vain, ”jos patenttijärjestelmä ei heikennä kasvilajikkeen suojajärjestelmää”. [12]
Saksan maataloustuottajien liiton DBV:n pääsihteeri Stefanie Sabet varoitti joulukuussa 2025 neuvottelujen tuloksen johdosta, että patenttien mahdollinen käyttöönotto ylittää järjestön kannalta selkeän rajan. ”Patenttien ei saa antaa jarruttaa kasvinjalostuksen kehitystä. Jos yksittäiset yritykset saavat monopolin kasvien keskeisiin ominaisuuksiin, maataloustuottajamme sekä pienet ja keskisuuret jalostajat menettävät pääsyn tärkeään geneettiseen materiaaliin”, hän totesi. [13]
Näistä syistä Euroopan parlamentti äänesti NGT-sääntelyn purkamista koskevan ehdotuksen kolmikantaneuvotteluissa toimenpiteiden puolesta, joilla pyritään hillitsemään (sääntelyn ulkopuolelle jäävien) NGT-kasvien patentteja ja rajoittamaan niiden soveltamisalaa. [14] Joulukuussa 2025 saavutetussa lopullisessa neuvottelutuloksessa parlamentin vaatimukset oli kuitenkin hylätty ja jätetty huomiotta. [15] Siksi patenttikysymys aiheuttaa edelleen huolta lukuisille toimijoille, jotka haluavat varmistaa, että kasvinjalostus- ja maatalousalat suojataan patentoidun geneettisen materiaalin käytöstä nostettujen oikeusjuttujen hillitsevältä vaikutukselta.
Heidän vastustuksensa voimistuu entisestään, kun NGT-patenttien omistusoikeudet keskittyvät harvojen varakkaiden ja vaikutusvaltaisten toimijoiden käsiin. CRISPR/Cas-kaltaisten geenimuokkausmenetelmillä luotujen ”uusien GMO:iden” patenttimaailmaa hallitsevat suuret siemenyritykset, etenkin Corteva ja Bayer, sekä eräät tutkimuslaitokset. [16] Muita suuria eurooppalaisia patentinhaltijoita ovat monikansalliset yritykset KWS Saat ja Limagrain/Vilmorin. [17] Nämä yritykset haluavat saada molemmat edut: toisaalta ne väittävät, että nämä uudet muuntogeeniset viljelykasvit ovat ”vastaavia” perinteisesti jalostettujen viljelykasvien kanssa, joten riskinarviointia ei tarvita; mutta samalla ne perustavat patenttihakemuksensa väitteisiin, että ne ovat hyvin erilaisia ja geenitekniikan ”keksintö”.
Copa-Cogeca ymmärtää patenttien aiheuttaman uhan – mutta vaikenee asiasta
Toukokuussa 2025 päivätyssä kirjeessä Copa-Cogeca vastusti jyrkästi geenimuunneltujen NGT-viljelykasvien patentointia. Copa-Cogeca antoi tinkimättömän varoituksen ja totesi: ”On välttämätöntä, että Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio sopivat viipymättä tehokkaista lainsäädäntöuudistuksista, jotka rajoittavat selvästi patenttisuojan laajuutta kasvinjalostuksessa. Vain tällaisilla kohdennetuilla lainsäädäntötoimilla voimme säilyttää reilun kilpailun, edistää maatalouden innovaatioita ja turvata kestävän elintarviketuotannon tulevaisuuden EU:ssa.”
Copa-Cogeca ilmoitti tukevansa yhteisön kasvilajikkeen suojajärjestelmää (CPVR), joka turvaa jalostajien immateriaalioikeudet heidän kehittämiinsä kasvilajikkeisiin ja tarjoaa samalla jalostajien poikkeuksen, jonka ansiosta suojattuja lajikkeita voidaan käyttää vapaasti jatkokehityksessä – edellyttäen kuitenkin, että niistä poistetaan patentoidut geenit. CPVR tarjoaa myös poikkeuksen viljelijöille, jotka voivat käyttää omalla tilallaan säilytettyjä siemeniä sillä ehdolla, että he maksavat lisenssimaksuja jalostajille. [18]
Heinäkuussa 2025 pidetyssä kokouksessa Copa-Cogeca toisti huolensa ”siitä, miten NGT-kasvien patentointi saattaa vaikuttaa siementen tulevaisuuden monimuotoisuuteen ja kohtuuhintaisuuteen viljelijöille”, mutta kannatti samalla näitä viljelykasveja koskevien bioturvallisuussääntöjen kumoamista. [19] Syyskuussa 2025, ilman että sääntelyn purkamista koskevaan ehdotukseen olisi kirjattu mitään merkittävää ratkaisua patenttikysymykseen, Copa-Cogeca kirjoitti kuitenkin jälleen komissiolle ja toisti, että ”NGT-kasveja koskeva lainsäädäntö on hyväksyttävä viipymättä”. Kirjeessä ei mainittu patentteja lainkaan. [20] Copa-Cogeca vaati jälleen ”neuvottelujen nopeaa päätökseen saattamista” 3. marraskuuta pidetyssä kokouksessa DG SANTE:n kanssa. [21]
Copa-Cogecan epäselvä kanta tuli esiin myös aiemmassa poliitikoille osoitetussa viestissä, jossa väitettiin, että patenttikysymys on erillinen asia NGT:n sääntelyn purkamisesta.[22] Näyttää siis siltä, että Copa-Cogecan edunvalvontatyö jättää viljelijät ja jalostajat yhä keskittyneemmälle siemenmarkkinalle ja patenttirikkomusvaatimusten muodostamaan oikeudelliseen miinakenttään.
CropLife Europe ja Euroseeds haluavat sitoa viljelijät ja jalostajat patentteihin ja korvata julkisoikeudelliset järjestelmät yksityisillä lisensointialustoilla
Torjunta-aine- ja biotekniikkateollisuuden edunvalvontajärjestö CropLife Europe lähetti komissiolle lokakuussa 2025 kirjeen, jossa se pyrki lieventämään pelkoja patenttien vaikutuksista viljelijöihin ja jalostajiin.[23] CropLifen perustelut eivät kuitenkaan juurikaan liity esiin tuotuihin todellisiin huolenaiheisiin.
Croplife Europe toimitti kirjeensä mukana komissiolle tilaamansa raportin, jossa arvioidaan EU:n nykyistä immateriaalioikeustilannetta ja sen vaikutuksia eri sidosryhmiin. [24] Raportissaan CropLife pyrkii sekä lieventämään pelkoja patenttien vaikutuksista viljelijöihin ja jalostajiin että puolustamaan patenttimallia. Se liitti mukaan myös 32 yrityksen, mukaan lukien Bayer, BASF, Corteva, Syngenta ja Limagrain, allekirjoittaman kirjeen, jossa ”korostetaan vankan immateriaalioikeuksien suojan merkitystä maatalouden innovaatioiden edistämisessä”. [25]
Seuraavassa esitetään biotekniikkateollisuuden keskeiset väitteet ja syyt, miksi ne ovat virheellisiä:
Vapaaehtoiset lisensointialustat: Suuret siemenyritykset ja edunvalvontajärjestöt Euroseeds ja Croplife Europe järjestivät vuoden 2025 aikana useita tapaamisia komission kanssa ja kannattivat lisensointialustoja, jotka varmistaisivat ”kasvipatentit oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, jotta jalostajien pääsy patentoituun kasviaineistoon helpottuisi”. [26] Lokakuussa 2025 Euroseeds ja sen jäsenet Bayer, Limagrain, Corteva, Syngenta ja KWS Saat pitivät kokouksen DG SANTE:n yksikönpäällikön Irene Sánchezin kanssa, jossa he väittivät, että heidän alallaan oli ”sitoutuminen vastaamaan pienempien jalostajien ja viljelijöiden huoliin patenttien suhteen vakiintuneiden patenttilisensointialustojen kautta”. [27] Croplife kirjoitti samassa kuussa komissiolle näistä ”olemassa olevista aloitteista, joilla parannetaan läpinäkyvyyttä ja pääsyä patentoituihin kasveihin liittyviin keksintöihin, kuten PINTO-tietokanta, ILP Vegetables ja Agricultural Crop Licensing Platform (ACLP)”. [28] Kuten konsulttiyritys Technopoliksen Euroopan komissiolle laatimassa raportissa vahvistetaan, vapaaehtoiset alustat ja avoimuus eivät kuitenkaan riitä lieventämään patenttien haitallisia vaikutuksia kasvien innovaatioihin yleisesti. Erityisesti ALCP:n kaltaiset vapaaehtoiset aloitteet on tuotu esiin innovaatioita mahdollisesti jarruttavina tekijöinä, sillä ne ovat vapaaehtoisia ja puutteellisia eivätkä voi korvata selkeää oikeusvarmuutta ja niiden patenttien rajoituksia, jotka vaikuttavat kasvinjalostukseen ja maataloustuotantoon. [29] Esimerkiksi ACLP:n (jonka perustivat Corteva, Bayer, BASF, Syngenta ja Limagrain) puitteissa patenttisuojattujen ominaisuuksien saatavuuden laajuuden määrittelevät ne itse yksityisoikeudellisesti. [30] CropLifen väite, että lisenssimaksut ovat ”kohtuullisia”, ei anna mitään takeita siitä, että näin todella on.
Viljelijöiden siementen säilyttämisoikeudet: CropLife väittää, että viljelijöiden siementen säilyttämisoikeudet säilyvät. Se toteaa: ”EU:ssa rehukasveja, öljykasveja, viljakasveja tai perunoita viljelevillä viljelijöillä on edelleen oikeus säilyttää ja käyttää uudelleen siemeniä, vaikka kyseiset lajikkeet sisältäisivätkin patentoituja ominaisuuksia. Tämä yhteisön kasvilajikkeen suojasta annetussa asetuksessa (EY) N:o 2100/94[31] vahvistettu oikeus koskee kuitenkin vain näitä viljelykasveja, ei kaikkia elintarvikekasveja. Lisäksi oikeus edellyttää maksua teollis- ja tekijänoikeuden haltijalle, vaikkakin hyvin pienille viljelijöille (kuten viljelijöille, jotka viljelevät viljaa enintään 15 hehtaarin alalla) on poikkeuksia; siemenet on tuotettava viljelijän omalla tilalla ja käytettävä samalla tilalla – tallennettujen siementen myynti tai vaihto on kielletty.
Teollisuus haastaa viljelijöitä oikeuteen: CropLife väittää, ettei sen jäsenet aio haastaa viljelijöitä oikeuteen tahattomasta patentinloukkauksesta: ”Haluamme toistaa jäsentemme sitoumuksen olla käyttämättä patenttejaan viljelijöitä vastaan, jos heidän pelloillaan esiintyy tahattomasti vähäisiä määriä patentoitua ominaisuutta.” Tällä julistuksella ei kuitenkaan ole oikeudellista voimaa, ei edes CropLifen jäsenten osalta, ellei ja ennen kuin se sisällytetään virallisesti eurooppalaiseen tai kansalliseen lainsäädäntöön; sitä ei voida ulottaa koskemaan muita kuin jäseniä eikä pitää voimassa toistaiseksi. On lukuisia dokumentoituja tapauksia, joissa biotekniikkayritykset ovat haastaneet viljelijöitä oikeuteen väitetystä patentinloukkauksesta, kun yritysten patentoituja geenejä on löytynyt viljelijöiden pelloilta. [32] Lisäksi termit ”tahaton” ja ”vähäinen”, kun niitä sovelletaan patentoitujen geenien esiintymiseen viljelijän viljelykasvissa, ovat biotekniikkayritysten ja niiden lakimiesten tulkinnanvaraisia. Viljelijöiden ja jalostajien suojelemiseksi vääriltä patentinloukkaussyytöksiltä on julkistettava kaikkien muuntogeenisten NGT-kasvien havaitsemismenetelmät, jotka kehittäjillä varmasti on käytössään, sillä muuten he eivät pystyisi suojelemaan patenttejaan. Hakijoita on myös vaadittava toimittamaan NGT-kasvien vertailumateriaalia GMO-valvontalaboratorioille havaitsemisen mahdollistamiseksi.
Patenttien määrä: CropLife väittää, että Euroopan patenttivirasto (EPO) soveltaa patentoitavuuskriteereitä tiukasti, ja vain noin 30 % geenimuunneltuihin NGT-keksintöihin liittyvistä patenttihakemuksista hyväksytään. Pelkästään Euroopan alueella tehty haku hakusanoilla ”CRISPR + kasvit” tuotti kuitenkin 3 327 tulosta. [33] Vaikka ”vain” 30 % näistä hyväksyttäisiin, se riittää mainiosti sitomaan jalostajat ja viljelijät patenttisotiin. Lisäksi on havaittavissa vaarallinen suuntaus, jossa EPO myöntää patentteja, jotka kattavat sekä perinteisesti jalostettuja ominaisuuksia että NGT-tekniikalla kehitettyjä ominaisuuksia (ks. edellä ”Patentit kiistanalaisena aiheena”).
Patenttien omistajuus: CropLife väittää, että patenttien omistajuus on ”laajaa ja monipuolista”, sillä 28 % uusien geeniteknologioiden (NGT) alaan liittyvistä hakemuksista on peräisin yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, mikä ”osoittaa innovaatioympäristön olevan kilpailukykyinen ja monipuolinen”. Vaikka yliopistot ja tutkimuslaitokset kehittävätkin usein uusien geeniteknologioiden ”keksintöjä” ja patentoivat ne, niillä ei yksinään ole usein varaa kaupallistaa näitä organismeja. Tällöin laitokset yleensä lisensoivat tuotteen tai teknologian yritykselle tai myyvät sen suoraan sille. Vaikka ne säilyttäisivätkin patenttioikeudet, viljelijän tai jalostajan, joka haluaa käyttää patentoituja ominaisuuksia, on silti maksettava lisenssimaksuja ja/tai rojalteja patentin omistajalle. CropLifen lausunto on siis merkityksetön suhteessa patenttien viljelijöille ja jalostajille aiheuttamaan uhkaan.
Patentit ja innovaatio: CropLife toteaa, että kasvilajikkeen suojajärjestelmä (PVP) suojaa kokonaisia kasvilajikkeita, kun taas patentit suojaavat yksittäisiä ominaisuuksia. CropLife väittää, että molemmat järjestelmät yhdessä ovat välttämättömiä ”innovaatioiden” kannalta. Ominaisuuksia koskevat patentit kattavat kuitenkin kaikki kasvit, joissa kyseiset ominaisuudet esiintyvät. Tämä käy ilmi yhä uudelleen alan patenttivaatimuksista, jotka alkavat sanalla ”Kasvi, joka sisältää…”. Siksi nämä patentit voivat kattaa satoja kasvilajikkeita, ei vain yhtä, mikä johtaisi paljon laajempiin monopolisoinnin kielteisiin vaikutuksiin. Tämä tukahduttaa riippumattomien jalostajien innovaatiotoiminnan. Siksi on luotava vahvat suojatoimet, jotta viljelijät ja jalostajat pääsevät käsiksi kasvien geneettiseen materiaaliin.
Entä kestävyyden lupaus?
Teollisuus on aina väittänyt, että genomin muokkaus edistäisi kestävyystavoitteita, ja käyttänyt tätä perusteluna uusien GMO:iden sääntelyn purkamiselle. [34] Bioteknologisten siementen eturyhmä vastusti kuitenkin itse asiassa pakollisia kestävyyskriteereitä sääntelyn purkamisen yhteydessä. Lokakuussa 2025 pidetyssä kokouksessa komission kanssa siemenalan edunvalvontajärjestö Euroseeds ja sen jäsenyritykset Limagrain, Bayer, Corteva, KWS ja Syngenta ilmaisivat ”huolensa siitä, että kestävyyden asettaminen ehdoksi luokan 1 NGT-statukselle aiheuttaisi raskaan sääntelytaakan NGT-kasveille, ja esittivät kysymyksiä siitä, miten kestävyyttä voitaisiin arvioida kyseisessä vaiheessa”. [35]
Lopullisessa tekstissä ei todellakaan ole pakollisia kestävyyskriteereitä sääntelyn ulkopuolelle jätetylle NGT-tuoteryhmälle (luokka 1). Kestävyyden osalta ainoat sääntelyn ulkopuolelle jäävät poikkeukset ovat ne tuotteet, jotka sietävät rikkakasvien torjunta-aineita tai joilla tiedetään olevan hyönteismyrkkyvaikutuksia. Muutoin tekstiin on sisällytetty ainoastaan NGT-tuotteiden kestävyysvaikutusten seuranta.
Uusi laki heikentää turvallisuutta ja lisää patenttien valvontaa – miten parlamentti aikoo toimia?
Joulukuussa 2025 päästiin vastustuksesta huolimatta lopulliseen kompromissiin EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin esittelijän välillä, jolloin esittelijä luopui parlamentin keskeisistä vaatimuksista, jotka koskivat merkintöjä ja patenttien kieltämistä. Sen sijaan hyväksyttiin heikkoja ehdotuksia, kuten julkinen tietokanta NGT1-tuotteiden (joiden oletetaan olevan vastaavia kuin perinteiset kasvit) patenttitiedoille, komission perustama asiantuntijaryhmä sekä vapaaehtoisen ”käytännesäännön” käyttöönotto patentinhaltijoille lisenssien myöntämistä varten. [36]
Nämä puutteelliset säännökset eivät tarjoa viljelijöille ja jalostajille minkäänlaista merkittävää suojaa syytöksiltä, jotka koskevat patentoidun geneettisen materiaalin luvatonta käyttöä perinteisissä ja luomuviljelyissä, elintarvikkeissa ja elintarviketuotteissa toimitusketjun missään vaiheessa. Jalostusohjelmat ovat vaarassa jäädä kesken, koska patentinhaltijat monopolisoivat yhä enemmän kasvien geneettistä materiaalia ja siitä seuraa patentinloukkauskanteiden uhka. [37]
NGT-tekniikoiden sääntelyn purkaminen johtaa todennäköisesti siihen, että suuret maatalousalan suuryritykset vahvistavat monopoliasemaansa elintarvikeketjussa viljelykasvien patentoinnin kautta. Euroopan parlamentin tulisi äänestää vaatimustensa puolesta, jotka koskevat pakollista merkintää siemenistä kuluttajatuotteisiin, sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei patentoidut viljelykasvit aiheuta haittaa pienille ja keskisuurille siemenyrityksille, viljelijöille eikä elintarvikeketjulle laajemmin.
Lähdeviitteet
[1] Clergeau C, Petersen K (2025). Who really benefits from new genomic techniques? Farmers and consumers at risk. Euractiv, 10 Mar. https://www.euractiv.com/opinion/who-really-benefits-from-new-genomic-techniques-farmers-and-consumers-at-risk/
[2] Prtorić J, Galindo G (2025). Unpacking EU’s food fight over new gene-edited supercrops. EUobserver, 13 Mar. https://euobserver.com/46146/unpacking-eus-food-fight-over-new-gene-edited-supercrops/
[3] Osborne Clarke (2025). European Council adopts negotiating mandate on patents for gene-edited plants. 16 Apr. https://www.osborneclarke.com/insights/european-council-adopts-negotiating-mandate-patents-gene-edited-plants#:~:text=EU%20moves%20closer%20to%20regulatory,Gene%20editing
[4] ECVC (2024). Patents on new genomic techniques: Briefing note. June. https://www.eurovia.org/wp-content/uploads/2024/09/2024-06-Patents-on-NGTS-ECVC-Briefing-note-EN.pdf
[5] Council of the EU (2025). New genomic techniques: Council and Parliament strike deal to boost the competitiveness and sustainability of our food systems. 4 Dec. https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2025/12/04/new-genomic-techniques-council-and-parliament-strike-deal-to-boost-the-competitiveness-and-sustainability-of-our-food-systems/
[6] Greenpeace et al (2025). Joint statement on the deregulation of new GMOs. 11 Feb. https://corporateeurope.org/sites/default/files/2025-02/FINAL%20-%20Joint%20statement%20-%20New%20GMOs%20-%2010.02.pdf
[7] No Patents on Seeds! (2025). Just 7 patents affect 145 conventionally bred plant varieties. 10 Dec. https://www.no-patents-on-seeds.org/en/7-Patents
[8] GMWatch (2026). European Patent Office turns its back on EU decisions. 14 Jan. https://www.gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20628 ; GMWatch (2024). 20 new European patents on conventionally bred seeds. 15 Oct. https://www.gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20469
[9] Biojournaal (2025). Verzet tegen patent op klassieke veredeling laait weer op door ToBRFV. 13 Jun. https://www.biojournaal.nl/article/9737213/verzet-tegen-patent-op-klassieke-veredeling-laait-weer-op-door-tobrfv/
[10] No Patents on Seeds (2026). European Patent Office tries to knock out European patent law. 19 Feb. https://www.no-patents-on-seeds.org/en/patent-law
[11] Galindo G, Prtorić J (2025). Verstrikt in het patentenweb. De Groene Amsterdammer, 9 Sept. https://www.groene.nl/artikel/verstrikt-in-het-patentenweb
[12] Bundesverband Deutscher Milchviehhalter e.V. et al (2025). Urgent restriction of bio-patents for breeding and agriculture. 13 June. https://www.organicseurope.bio/content/uploads/2025/06/IFOAMEU_policy_Positionspapier_Biopatente_DE_EN-translation_20250617.pdf?dd The original statement in German is here: https://www.ekd.de/ekd_de/ds_doc/2025-06-12_Positionspapaier_Biopatente_final_komplett.pdf
[13] DBV (2025). Trilog zu Neuen Züchtungsmethoden: DBV warnt vor Patentrisiken. Sabet: Keine Kompromisse zu Lasten der Landwirtschaft. 1 Dec. https://www.bauernverband.de/fileadmin/user_upload/dbv/pressemitteilungen/2025/KW_49/2025_-_PM_116_Trilog_zu_Neuen_Zuechtungsmethoden.pdf
[14] Marks & Clark (2024). EU NGT proposal approval. 14 Feb. https://www.marks-clerk.com/insights/latest-insights/102jvrc-eu-ngt-proposal-approval/
[15] Shah P (2025). EU agrees on NGT plant regulation: what it means for patents and licensing. Dec. https://www.hgf.com/knowledge-hub/blog-posts/eu-agrees-on-ngt-plant-regulation-what-it-means-for-patents-and-licensing/
[16] Testbiotech (2021). New GE and food plants: The disruptive impact of patents on breeders, food production and society. June. https://www.testbiotech.org/wp-content/uploads/2021/06/Patents_on-new-GE.pdf ; Onorati A (2026). NGT patents, seed market and investments. ECVC, 9 Mar. https://www.gmwatch.org/images/reports/NGT_Patents_Seed_Market_EU_Regulation-_EN_automatic_translation.pdf
[17] Onorati A (2026). NGT patents, seed market and investments. ECVC, 9 Mar. https://www.gmwatch.org/images/reports/NGT_Patents_Seed_Market_EU_Regulation-_EN_automatic_translation.pdf
[18] Copa-Cogeca (2025). Letter to Commission. 21 May. Subject: new genomic techniques (NGTs) and patent protection. Ref.LETTER (25)01454. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/14_Letter_from_Copa-Cogeca_on_new_genomic_techniques_NGTs_and_patent__protection.pdf
[19] Minutes of meeting between European Commission and Copa-Cogeca, 3 Jul 2025. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-5.pdf
[20] Copa-Cogeca (2025). Subject: Urgent need to continue trilogues on new genomic techniques (NGTs). 19 Sept. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/24_LETTER2502378-Vrhelyi_-_Attachment_to_doc_23.pdf
[21] Minutes of meeting between European Commission and Copa-Cogeca, 3 Nov 2025. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-2.pdf
[22] Meunier E (2025). Copa-Cogeca’s ambiguities on the issue of plant patents. Inf’OGM, 29 Jan. https://infogm.org/en/copa-cogecas-ambiguities-on-the-issue-of-plant-patents/
[23] CropLife Europe (2025). Intellectual property protection in the context of the legislative proposal for a regulation for plants obtained by certain New Genomic Techniques. LET/25/LL/39140. 24 Oct. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/17_39140_Intellectual_property_protection_in_the_context_of_the_legislative__proposal_for_a_regulation_for_plants_obtained_by_certain_New_Genomic__Techniques_-_Attachment_to_doc_16.pdf
[24] CropLife Europe (2025). Report on the Intellectual Property framework of plant related inventions obtained by NGTs. https://croplifeeurope.eu/resources/report-on-the-intellectual-property-framework-of-plant-related-inventions-obtained-by-ngts/
[25] CropLife Europe (2025). An open letter to representatives of the European Parliament, the Council of the European Union, and the European Commission on why Intellectual Property is a catalyst for bringing in agricultural innovation in the EU. 6 Oct. https://www.bayer.com/sites/default/files/open-letter-on-why-ip-is-a-catalyst-for-bringing-in-agricultural-innovation-in-the-eu-october.pdf ; CropLife Europe (2025). Email: CLE letter on IP protection in the context of the legislative proposal for a regulation for plants obtained by certain New Genomic Techniques. 29 Oct. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/16_CLE_letter_on_IP_protection_in_the_context_of_the_legislative_proposal_for_a__regulation_for_plants_obtained_by_certain_New_Genomic_Techniques.pdf
[26] Minutes of meeting between European Commission and Euroseeds, 7 Jul 2025. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-6.pdf
[27] Minutes of meeting between European Commission and Limagrain et al, 9 Oct 2025 https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-3.pdf
[28] CropLife Europe (2025). Intellectual property protection in the context of the legislative proposal for a regulation for plants obtained by certain New Genomic Techniques. LET/25/LL/39140. 24 Oct. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/17_39140_Intellectual_property_protection_in_the_context_of_the_legislative__proposal_for_a_regulation_for_plants_obtained_by_certain_New_Genomic__Techniques_-_Attachment_to_doc_16.pdf
[29] Technopolis (2025). Supporting innovation in the EU bioeconomy through intellectual property protection: Challenges and opportunities for agricultural biotechnology. Final Report. European Commission, Nov. https://technopolis-group.com/wp-content/uploads/2025/12/supporting-innovation-in-the-eu-bioeconomy-through-ET0125191ENN.pdf
[30] Robinson C (2023). Plant breeders’ associations and seed companies claim to oppose patents on new GMOs – but there’s a catch. GMWatch, 5 Mar. https://www.gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20188
[31] Council Regulation (EC) No 2100/94 of 27 July 1994 on Community plant variety rights. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:31994R2100
[32] Harris P (2013). Monsanto sued small farmers to protect seed patents – report. The Guardian, 12 Feb. https://www.theguardian.com/environment/2013/feb/12/monsanto-sues-farmers-seed-patents ; Center for Food Safety (2013). Seed giants vs US farmers. https://www.centerforfoodsafety.org/files/seed-giants_final_04424.pdf
[33] Lens.org (2026). Search on CRISPR + plants, in European jurisdiction. 10 Mar. https://www.lens.org/lens/search/patent/list?q=(CRISPR%20plants)&p=0&n=10&s=_score&d=%2B&f=false&e=false&l=en&authorField=author&dateFilterField=publishedDate&orderBy=%2B_score&presentation=false&preview=true&stemmed=true&useAuthorId=false&j.must=EP
[34] For example: Minutes of meeting between European Commission and Limagrain et al, 9 Oct 2025. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-3.pdf
[35] Minutes of meeting between European Commission and Limagrain et al, 9 Oct 2025. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-3.pdf
[36] Council of the EU (2025). New genomic techniques: Council and Parliament strike deal to boost the competitiveness and sustainability of our food systems. 4 Dec. https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2025/12/04/new-genomic-techniques-council-and-parliament-strike-deal-to-boost-the-competitiveness-and-sustainability-of-our-food-systems/
[37] No Patents on Seeds (2026). European Patent Office tries to knock out European patent law. 19 Feb. https://www.no-patents-on-seeds.org/en/patent-law ; Scotten M (2024). ‘Laying claim to nature’s work’: plant patents sow fear among small growers. The Guardian, 25 Jan. https://www.theguardian.com/environment/2024/jan/25/plant-patents-large-companies-intellectual-property-small-breeders ; No Patents on Seeds (2025). Patent on maize with native traits upheld. 6 Nov. https://www.no-patents-on-seeds.org/en/outcome
Lähde: https://gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20653