Tämä on José Ramosin, Michel Bauwensin, Sharon Eden ja James Gien Wongin toimittaman kirjan Cosmo-local Reader luku. Perustuu artikkeliin Bauwens, M. and Pazaitis, A. (2019). P2P Accounting for planetary survival: Towards a P2P infrastructure for a socially-just circular society. A joint publication between the P2P Foundation, Guerrilla Foundation and Schoepflin Foundation. Saatavilla: https://commonstransition.org/p2p-accounting-for-planetary-survival/, mukana James Gien Wongin lisäyksiä.
MuSIASEM, [1] joka tarkoittaa ”Multi-Scale Integrated Analysis of Societal and Ecosystem Metabolism” eli monitasoinen integroitu analyysi yhteiskunnan ja ekosysteemin aineenvaihdunnasta, [2] on tärkeä työkalusarja biofysikaalisen vastuun ottamiseksi. Koska nykyiset hintasignaalit eivät heijasta tarvetta säästää resursseja pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi, alueet, yritykset tai yhteistyöverkostot tarvitsevat suoran pääsyn niiden toimintaan tarvitsemiinsa aine- ja energiavirtoihin sekä tietoihin kyseisen käytön mahdollisista rajoituksista kestävyyden kannalta. Vastauksena tähän haasteeseen projektissa on kehitetty systeemisiä työkaluja, joita voidaan hyödyntää kestävän tuotannon ylläpitämisessä.
MuSIASEM on kirjanpitomenetelmä, jonka tarkoituksena on analysoida sosioekosysteemejä ja simuloida tiettyjä mahdollisia tai vaadittavia kehityskulkuja. Se yhdistää biofysikaaliset ja sosioekonomiset muuttujat ja luo yhteyden sosioekonomisten järjestelmien aineenvaihdunnan, eli niiden olemassaolon jatkumisen kannalta välttämättömien energian ja materiaalin muuntumisprosessien, kestävyyden ja lisääntymisen sekä niiden luonnollisen ympäristön asettamien mahdollisten rajoitteiden välille.
MuSIASEM integroi tietoja eri tasoilta (esim. kansalliselta, alueelliselta, paikalliselta ja kotitalouksien tasolta), eri aiheista, kuten ajankäytöstä, maankäytöstä ja energiankulutuksesta, sekä eri toiminnoista ja tuotantoaloista. MuSIASEM-kehyksen perusteellinen analyysi ylittää tämän artikkelin rajat, koska se edellyttäisi useiden eri tieteenalojen, kuten monimutkaisten järjestelmien teorian ja bioekonomian, käsitteiden perusteellista selittämistä. Tämän tekstin tarkoituksia varten on kuitenkin hyödyllistä esitellä lyhyesti joitakin sen pääpiirteitä.
MuSIASEM keskittyy sosioekonomisten järjestelmien toimintamalleihin ja mahdollistaa niiden kestävyyden syvällisemmän ymmärtämisen ja arvioinnin. Tässä prosessissa kaksi perustavaa laatua olevaa kategoriaa ovat varat ja virrat. Virrat ovat järjestelmään tulevia tai siitä lähteviä elementtejä, kuten energia, ruoka tai vesi, kun taas varat ovat järjestelmässä säilytettäviä tekijöitä, jotka muuttavat tulovirrat lähtövirroiksi, kuten pääoma, ihmiset tai maa. Toisin sanoen virrat ovat elementtejä, jotka pitävät yhteiskunnan elossa, kun taas varat ovat elementtejä, jotka on säilytettävä ja tuotettava uudelleen prosessin aikana.
Kaksi muuta hyödyllistä luokkaa ovat endosomaattinen ja eksosomaattinen aineenvaihdunta. Endosomaattinen aineenvaihdunta liittyy ruokaan, eli energian muuntumiseen, joka tapahtuu ihmiskehon sisällä sen toiminnan ja kehityksen ylläpitämiseksi. Eksosomaattinen aineenvaihdunta viittaa ihmiskehon ulkopuolella muuntuneeseen energiaan, joka muunnetaan ihmisen hallinnassa sovellettavaksi voimaksi ihmisen toiminnan edellyttämien töiden helpottamiseksi.
Näiden luokkien avulla MuSIASEM mahdollistaa kahden erilaisen näkemyksen yhdistämisen tietyn yhteiskunnan metabolisesta mallista: a) ulkoinen näkemys, joka koskee mahdollisia ympäristörajoitteita, kuten resurssien saatavuutta, jätteiden syntymistä ja absorptiokapasiteettia; ja b) sisäinen näkemys, joka koskee mahdollisia teknisiä ja taloudellisia rajoitteita, kuten teknisiä kertoimia ja tuotannontekijöiden vaatimuksia. Toisin sanoen, ensimmäinen näkökanta arvioi metabolisen mallin toteutettavuutta ihmisen hallinnan ulkopuolella olevien prosessien ominaispiirteiden perusteella, kun taas toinen näkökanta keskittyy metabolisen mallin kelpoisuuteen ihmisen hallitsemien prosessien ominaispiirteiden perusteella.
MuSIASEM-lähestymistapaa voidaan käyttää sosioekonomisen järjestelmän ympäristörajoitteiden analysointiin luomalla ympäristövaikutusmatriisi. Tätä varten yhteiskunnan metabolisoimat virrat kartoitetaan tilallisesti (GIS:n avulla), jotta voidaan tutkia niiden vaikutusta ympäröivien ekosysteemien metaboliseen rakenteeseen. Virtojen kartoittaminen ekologisiin resursseihin nähden spatiaalisesti antaa meille mahdollisuuden tarkistaa, onko metabolisoitujen virtojen tiheys haitallista ympäristöprosessien vakaudelle.
MuSIASEM-mallia voidaan käyttää sosioekonomisten rajoitteiden analysointiin. Tässä tapauksessa biofysikaaliset muuttujat yhdistetään rahallisiin muuttujiin, jotta voidaan luonnehtia talouden eri toimintoja. Tämä tarjoaa biofysikaalisen yleiskuvan taloudellisista prosesseista yhteiskunnan aineenvaihdunnan mallien kvantitatiivisten esitysten kautta. Nämä mallit kuvataan sitten suhteessa ihmisen toiminnan jakautumiseen yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Tämä analyysi osoittaa väestörakenteen, talouden ja ympäristön rajoitteiden väliset yhteydet. MuSIASEM-järjestelmää voidaan käyttää integroimaan eri organisaatiotasojen ja mittakaavojen (kansallinen, alueellinen, paikallinen ja kotitalous) sekä eri analyysidimensioiden tietoja.
Tämä biofysikaalisten ja rahallisten muuttujien yhdistelmä tuottaa tietueen ajankäytöstä ja eksosomaattisesta energiankulutuksesta talouden eri toiminnoissa. Tämä tarjoaa biofysikaalisen yleiskuvan taloudellisesta prosessista metabolisen mallin kvantitatiivisena esityksenä, joka osoittaa väestörakenteen, talouden ja ympäristön rajoitteiden väliset suhteet.
MuSIASEM on ainutlaatuinen viitekehys, jota voidaan soveltaa eri yhteyksissä ja erilaisissa olosuhteissa. Sen avulla voidaan kehittää työkaluja, joilla voidaan analysoida energiankulutuksen malleja eri tasoilla ja luoda yhteyksiä sosiaalisiin ja taloudellisiin indikaattoreihin, kuten rahavirtoihin, työllisyyteen ja tuotantoon. Sitä voidaan käyttää vertailemaan eri maiden, alojen tai alueiden tuloksia suhteessa tiettyihin toivottuihin lopputuloksiin eri analyysitasoilla ja tutkimaan näiden lopputulosten vaikutuksia. Se tarjoaa suuria mahdollisuuksia sosiaalisesti ja ympäristöllisesti integroitujen sosioekonomisten järjestelmien, kuten yhteisöjen, organisaatioiden tai toimitusjärjestelmien, suunnittelussa.
Suhde kosmolokalismiin
Kosmolokalismi viittaa tilanteeseen, jossa on selkeitä paikallisia vaikutuksia (esim. materiaalituotantoaloitteella on vaikutuksia virtoihin ja varoihin). Avoimen tietoyhteisön tarjoamia suunnitteluratkaisuja ei voi yksinkertaisesti ladata ja toteuttaa irrallaan niiden kontekstista. MuSIASEM tarjoaa työkalun, jonka avulla voidaan käsitellä monimutkaisia ratkaisukokonaisuuksia, joita voidaan yrittää toteuttaa, kun ymmärretään kontekstuaalisesti, mitä kestävyys tarkoittaa. Paikalliset yhteisöt voisivat satunnaisesti ”ladata” ratkaisuja ja toteuttaa niitä, mutta mikä olisi niiden kollektiivinen vaikutus muihin ulottuvuuksiin kuin tiettyyn ratkaisun kohdealueeseen? Lajina olemme tunnettuja siitä, että luomme ratkaisuja, jotka aiheuttavat lisää ongelmia. MuSIASEM voi auttaa vastaamaan näihin kysymyksiin.
MuSIASEM käsittelee ihmisyhteisöjä monimutkaisina metabolisina järjestelminä. Jos muutamme aineenvaihduntaa, eli järjestelmään tulevia ja siitä poistuvia virtauksia, haluamme välttää tahattomia seurauksia. Jos yritämme tasapainottaa taloudellisia ja ekologisia tarpeita pysyäksemme planeetan rajoissa (esim. ”Donitsitalous”), tarvitsemme tällaisen työkalun, joka tarkastelee kaikkia ulottuvuuksia ja mittakaavoja varmistamaan, että ratkaisu yhdessä mittakaavassa ja ulottuvuudessa ei aiheuta tahattomasti haitallisia seurauksia muissa mittakaavoissa tai ulottuvuuksissa.
MuSIASEM ja sen kaltaiset työkalut ovat välttämättömiä kosmolokalismiin perustuvan ajattelutavan käytännönläheiselle toteuttamiselle, koska siirtymä, johon olemme yhdessä ryhtyneet, on monimutkainen. Yhteisöt ovat yhteiskunnan mikrokosmos, ja niiden aineenvaihdunnan muuttaminen on tehtävä erittäin huolellisesti, koska siihen liittyy monia muuttuvia tekijöitä. Kosmolokalismi toimii yhteisötasolla ja avoimen tiedon tasolla, kun taas MuSIASEM voi olla tehokas työkalu kosmolokaalisen yhteisön muutoksen tahattomien seurausten lieventämisessä. [3]
Lähdeviitteet
Giampietro, M., Aspinall, RJ., Bukkens, S.G., Benalcazar, J.J.C., Maurin, E.D., Flammini, A., Gomiero, T., Kovacic, Z., Madrid-Lopez, C., Martin, J.R. and Tovar, ETS. (2013). An innovative accounting framework for the food-energy-water nexus: Application of the MuSIASEM approach to three case studies. FAO, Roma (Italia).
- https://magic-nexus.eu/nis-toolbox ↩︎
- Katso myös teksti osoitteessa https://wiki.P2Pfoundation.net/Multi-Scale_Integrated_Analysis_of_ Societal_and_Ecosystem_Metabolism ↩︎
- FAO:n raportissa http://www.fao.org/3/i3468e/i3468e.pdf on kolme tapaustutkimusta, jotka havainnollistavat MuSIASEM-mallin soveltamista. Sivulla 12 oleva taulukko 1 on Mauritiuksen tapausta koskeva monitasoinen MuSIASEM-matriisitaulukko, joka tiivistää monia muita taulukoita maan muista ulottuvuuksista, kuten ruoasta, vedestä ja energiasta (yleensä MuSIASEM käsittelee WEF-yhteyttä eli veden, energian ja elintarvikkeiden välistä yhteyttä). Sivulla 39 käsitellään tämän taulukon käyttöä. Taulukosta näkee, kuinka yhden erityisalan päätökset voivat vaikuttaa muihin aloihin. Tämä tehdään sivulla 41 esitetyissä simulaatioissa, joissa esitetään kolme erilaista skenaariota ja niiden heijastusvaikutukset. ↩︎